Vähäriskisyys käyttämätön valtti

23.11.2015 Blogi | Kirjoittanut: hallinta

Marjo Särkkä-Tirkkonen

Vietin kolme päivää matkailuun ja turismiin liittyvässä konferenssissa Lissabonissa. Teemana koko konferenssissa oli matkailuun ja turismiin liittyvät riskit. Ruokaan liittyi alateema ”Risky Gastronomies and Foodscapes”, jossa oli yhteensä 12 esitystä eri puolilta maailmaa tulleilta tutkijoilta. Ko. teemassa meillä oli esitys liittyen Etelä-Savossa matkaileviin venäläisiin ja heidän käsityksiinsä ruoan aitoudesta. Ko. esitys pohjautui Aalto-yliopiston ja Ekoneum-toimijoiden aiempaan Tekesin osarahoittamaan yhteishankkeeseen ja sen aineistoon.

Vaikka etukäteen epäilin olevani elintarviketieteilijänä hieman ulkopuolinen matkailututkijoiden joukossa, varsin nopeasti totesin ruoan olevan merkittävässä roolissa kokonaisvaltaisessa matkailukokemuksessa. Teema innosti monipolviseen keskusteluun konferenssin työpajoissa ja lounastauoilla. Tutkija Mauritiukselta totesi paikallisten kokkien koulutuksessa ranskalaisen keittiön vaikutuksen olevan niin vahva, että oma paikallinen ruokakulttuuri on vaarassa unohtua. Moni matkailija toivoo lomaruuilta tuttuutta ja turvallisuutta, vaikka ymmärtää olevansa kaukana kotoa. Toisaalta juuri paikallisen ruoan kautta matkailija pääsisi aidosti kosketuksiin alueen kulttuurin ja paikallisuuden kanssa. Olennaisesti paikalliseen kulttuuriin kuuluva ruoka voi olla kuitenkin vaikeasti omaksuttavissa, jos kulttuuri on outoa ja uutta. Malesialaistutkija olikin todennut, että matkailijoille tarjottava ennakkotieto alentaa kokeilukynnystä ja uskallusta maistaa jopa ällöttäväksi koettuja erikoisuuksia kuten durian-hedelmää. Eksoottisen ja etäisen erikoisuuden nauttiminen voikin muuntua kotipuolessa kerrottavaksi sankaritarinaksi.

Konferenssin pääteema oli matkailuun liittyvät riskit. Ne voivat liittyä luonnonolosuhteisiin, poliittisiin olosuhteisiin, adrenaliinipursketta ja extremeä etsiviin turisteihin itseensä tai siihen että turisteja on liikaa, kuten Amsterdamissa ja Barcelonassa alkaa olla. Hygieniaolosuhteet ja siihen liittyvät tekijät ovat yksi suurimmista matkailijoita kohtaavista riskitekijöistä. Turvallisuusuhkiin ja hygieniariskeihin viitattiin monissa esityksissä. Portugalilaisen suuren matkatoimiston edustaja totesi terroristiuhan sijaan suurimman riskin urallaan olleen kanamunista alkunsa saanut salmonelloosiepidemia, jonka seurauksena yksi matkailija kuoli.

Useamman päivän erilaisia matkailuun liittyviä uhkakuvia ja riskejä kuunnellessa alkoi vähitellen kirkastua se, kuinka vähäriskiseen ja turvalliseen maahan Suomeen matkaava turisti saapuu. Ruokamyrkytyksen uhka on Suomessa pieni ja ruokaketju on luotettava. Infrastruktuuri kattaa koko maan, vaikka elämme 60 leveyspiirin pohjoispuolella. Kanssaihmisiin, poliisiin ja virkamiehiin voi luottaa. Luonnonkatastrofeja ei juuri ole, mitä nyt välillä vähän tuulee rivakammin. Järvissä ei lymyile 10 kg:n haukia kummempaa eikä meillä on malariaa levittäviä hyönteisiä. Tuolla matkailuriskikonferenssissa äskettäin käyneenä ja viimeaikaista maailmanmenoa seuranneena on todettava, että Suomen vähäriskisyys on täysin alihyödynnetty niin ruoka- kuin matkailukontekstissa. Mutta luotettavana suomalaisena muistutan toki turistille, että punkkitarkastus ja –rokotus on Suomen kauniissa ja turvallisessa luonnossa samoilevalle tarpeen. Paitsi Suomen talvi tekee punkeistakin selvää. Winter is coming.

atlas_annual_conference_2015

Matkailualan tutkimuskonferenssi ATLAS Annual Conference 2015 -Risk in travel and tourism: Geographies, behaviours and strategies pidettiin Lissabonin yliopistossa lokakuussa 2015. Lissabonin yliopistossa on n. 20 000 opiskelijaa, joista matkailupuolella opiskelee yli 700. (Kuva Marjo Särkkä-Tirkkonen)