Ajankohtaista

Julkisten ruokapalveluhankintojen vastuullisuudesta periaatepäätös

30.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

MMM tiedote 29.6.2016:

Periaatepäätös julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen vastuullisuudesta hyväksytty

Hallituksen tavoite on, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa käytetään jatkossa vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Tänään hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätös linjaa, että valtion elintarvikehankinnoissa otetaan tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Käytännössä periaatepäätös näkyy julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrän kasvuna.

Suomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain 35 miljardia euroa, josta ruokahankintojen osuus on 350 miljoonaa euroa. Periaatepäätöksellä odotetaan olevan merkittävä vaikutus kotimaisten tuotteiden ja yritysten palveluiden kysynnälle.

Lue MMM:n tiedote kokonaisuudessaan tästä>>

Lue Valtioneuvoston periaatepäätös pdf-muodossa tästä>>

 

Turistille lähiruokaa ja aitoja makuja

30.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Maaseudun Tulevaisuus 27.6.2016

Turisti haluaa lähiruokaa ja suosii aitoja makuja

Keskiverto turisti tutkii kotona visusti kohdemaan matkaoppaita ja hakee sieltä matkakohteiden lisäksi yhä useammin paikalliseen ruokaan liittyvää tietoa.

Yhtä lailla matkasta jäävä mielikuva riippuu siitä, miten maistuvaa ja laadukasta ruokaa on ollut tarjolla. Luomu, kasvispainotteisuus ja rento street food ruokarekkoineen ovat nousevia trendejä.

Ruokaa myös kuvataan ahkerasti ja jaetaan sosiaalisessa mediassa.

Lue Maaseudun Tulevaisuuden kirjoitus kokonaan täältä>>

 

 

Kokkaa kotimaisia sesonkiherkkuja juhannuksena

23.06.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Sanna

MTK:n tiedote 22.6.2016:

Kokkaa kotimaista ja suosi sesongin herkkuja juhannuksena

Suomen suvi on parhaimmillaan ja on aika juhlistaa keskikesää kattamalla ruokapöytään kotimaisia sesonkiherkkuja. Juhannus on meille suomalaisille kesän kohokohta ja samalla koko kesäkauden tärkein ruokajuhla. Syödään yhdessä!

Uudet perunat ja tillitupsu, grillistä kuuma makkara ja herkulliset lihat, savukala, tuore leipä, raparperi ja mansikat, kylmä juoma – kesä! Ruoka liittyy kiinteästi juhannuksen tunnelmaan. Kattamalla pöydän koreaksi hellimme makuhermoja ja syömällä yhdessä nautimme kesästä ja hyvästä seurasta.

Kesällä on mukava ostaa tuotteita suoramyyntipaikoista ja tehdä retkiä maaseudulle, ruuan lähteille.  Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen tietolähde, josta löydät niin paikallisten elintarvikeyritysten, suoramyyntitilojen sekä lähiruokakauppojen ja lähiruokaa tarjoavien kahviloiden ja ravintoloiden yhteystiedot.

Lue MTK:n tiedote kokonaisuudessaan täältä>>

Kotimaisuus tärkeä ostokriteeri ruokaostoksia tekevälle

22.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Suomalaiset ovat ruuan suhteen aiempaa tiedostavampia ja kotimaista ruokaa arvostetaan aiempaa enemmän. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tilaaman selvityksen mukaan myös tietoisuus kotimaisten valintojen vaikutuksista on noussut. Neljä viidestä muistaa ruokakaupassakin, että suomalaisen elintarvikkeen ostaminen tukee työllisyyttä.

Suomalaisten tuotteiden tuoreus, maukkaus, jäljitettävyys ja lisäaineettomuus arvioidaan ylivoimaisesti paremmiksi kuin ulkomaisten tuotteiden. Vain hintamielikuva puhuu ulkomaisen elintarvikkeen ostamisen puolesta.

Yli 80 prosenttia tutkimukseen osallistuneista pitää tärkeänä, että Suomi on maataloustuotannon suhteen omavarainen. Suomalaiset arvostavat maanviljelijöiden työpanoksia. Neljä viidestä uskoo maanviljelijöiden hoitavan työnsä erittäin tai melko taitavasti ja paneutuen.

Selvityksestä ilmeni myös, että ruuanlaittoa ja yhdessä syömistä arvostetaan ja että ruokailuun halutaan varata oma aikansa ja rauhansa.

Selvitys toteutettiin internet-kyselynä huhtikuussa 2016 ja se on jatkoa vastaaville tutkimuksille vuosilta 2008, 2010 ja 2012. Osa kysymyksistä oli samoja kuin aiemmin, osa oli uusia ja ne kohdistuivat ajankohtaiseen yhdessä syömisen teemaan.

Lue MMM:n tiedote tästä.

Tutustu tutkimusraporttiin tarkemmin tästä.

Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset julkaistu

21.06.2016 Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset on julkaistu, kerrotaan Kuluttajaliiton Syö hyvää –sivuilla (syohyvaa.fi).

Uudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemat suositukset esittelevät terveyttä edistävän ja monipuolisen ruokavalion periaatteet. Tärkeää on iloinen ruokasuhde, koko perheen yhteinen ruokailu, ruokakasvatus ja hyvinvointioppiminen. Pohja elinikäiselle hyvinvoinnille ja makutottumuksille luodaan jo lapsena.

Uusien suositusten painopisteitä ovat mm. monikulttuurisuus ja erilaiset ruokavaliot. Perinteisen lautasmallin rinnalle on piirretty myös monikulttuurinen ja vegaanin lautasmalli.

Lasten ravitsemuksen haasteet ovat pitkälti samoja kuin muun väestön. Rasvan laatuun panostaminen, kalan ja kasvisten käytön lisääminen, lautasmalli, ruokakolmio ja lihan käytön kohtuullistaminen ovat kaikki tuttuja vuonna 2014 julkaistuista suomalaisista ravitsemussuosituksista (linkki).

Kasvisten käytön lisääminen on yksi keskeinen keino, jolla sekä lasten että aikuisten ruokavalion laatua voitaisiin parantaa. Monet lapset ovat luonnostaan epäluuloisia vieraita makuja kohtaan, joten opettelussa vaaditaan sinnikkyyttä, rohkaisua ja useita maistelukertoja. Koska lapsi oppii mallista, kannattaa aikuisen kiinnittää omiin ruokailutottumuksiin erityistä huomiota silloin kun pöydässä istuu myös pienempiä ruokailijoita.

Lue artikkeli Kuluttajaliiton Syö hyvää –sivuilta tästä: Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset – Ruokailoa koko perheelle.

Tutustu tarkemmin julkaisuun Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset (pdf) tästä.

Kesän maut juomiin

21.06.2016 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Juomista on tullut suosittuja välipaloja ja jopa aterioita. Etelä-Savon marjat ja kasvikset sopivat erinomaisesti erilaisten juomien raaka-aineiksi ja tuoreena niiden maut ovat parhaimmillaan. Kokeile, nauti ja ihastu!

Tuoreiden ja jäähdytettyjen juomien kulutus kasvoi monissa EU-maissa 5-15 % vuonna 2014. Stefan Töpfl, joka työskentelee German Institute of Food Technologies –yrityksessä, listaa artikkelissaan The world of food ingrediens –lehdessä (March 2016) tulevaisuuden juomia ja teknologian merkitystä juomien valmistuksessa. Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat yhä enemmän juomien tuoreus ja vihreys. Juomien raaka-aineina suositaan raakoja ja kylmäpuristettuja tuotteita.

Vuonna 2014 EU:n alueella tuotettiin yli 6 miljoonaa litraa tuoreista hedelmistä ja kasviksista valmistettua juomaa. Valtaosa juomista on hedelmäpohjaisia, mutta nousevana trendinä ovat kasvispohjaiset juomat.

Parhaimmat juomat valmistuvat tuoreista hedelmistä ja vihanneksista. Meillä kasvukausi monien raaka-aineiden osalta rajoittuu kesään. Kasvihuonetuotteet onneksi tuovat iloa ja väriä myös talvisiin juomiimme. Hedelmien ja vihannesten tuoreena säilymiseen ja ympärivuotiseen helppoon käyttöön on kehitelty valmistustekniikoita, kuten kylmäpuristusta, joilla saadaan raaka-aineiden ravintoarvo säilymään mahdollisimman hyvin.

Yhtenä nousevana trendinä elintarvikealalla on ollut raakaruoka, jonka Stefan Töpfl nosti esille myös juomien kohdalla. Raakaravitsemuksessa suositaan mahdollisimman vähän prosessoituja yleensä kasviperäisiä raaka-aineita. Raakaruoka on nimensä mukaisesti raakana syötävää ruokaa. Kypsennys voi olla korkeintaan 40-46 asteiseksi.

Etelä-Savo on kasvisten ja marjojen aarreaitta. Meillä tuotetaan yli puolet Suomen rapeakeräsalaattien ja ruukkubasilikan kokonaiskulutuksesta. Myös punakaalia ja parsakaalia viljellään paljon, samoin luomukaalia, -sipulia ja -porkkanaa. Marjoista tuotantomääriltään merkittävimmät ovat punaherukka, vadelma ja tyrni.

Etelä-Savon upeita raaka-aineita kannattaa käyttää mahdollisimman paljon kasvukauden aikana. Tuoreet kasviksemme ja marjamme sopivat erittäin hyvin myös erilaisten juomien raaka-aineiksi.

Vihersmoothie, n. 2:lle
1 keskikokoinen omena
n. 1/2 dl baby pinaattia
n. ½ dl parsakaalia
pari lehtikaalin lehteä
0,5 kurkku
2 dl omenamehua laimentamiseen
muutama jääpala
Paloittele ainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä sileäksi juomaksi. Kaada laseihin ja tarjoa välittömästi.

Marjasmoothie (marjoja voi käyttää oman maun mukaan), n. 2:lle
3,5 dl kaurahiutaleita, 0,7-1 l vettä – liota (yön yli)
(1 tl vaniljasokeria, 1 vaniljatanko raastettuna tai 1 tl vaniljauutetta)
200 g mustaherukkaa
100 g mansikoita
100 g puolukoita
raakahunajaa mauksi
2 dl tai enemmän marja- tai omenamehua halutun paksuuden säätelyyn
Mittaa ainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä sileäksi juomaksi. Kaada laseihin ja tarjoa välittömästi.

(Mikkelin ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat työstivät nämä juomat maistiaisiksi Ruoka-Saimaa -tapahtumaan 4.4.2016.)

Taina Harmoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu

Kauraa, härkäpapua ja rapsia – viljelyaloista ennakkotietoja

16.06.2016 Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi ennakkotietoja viljelyaloista. Suomen noin 2,3 miljoonan hehtaarin peltoalasta yli kolme neljäsosaa on rehuviljaa ja -nurmea. Suurin osa peltoalasta palvelee siten kuluttajien tarpeita kotieläintuotannon mahdollistajana. Tänä kesänä pelloilla kasvaa entistä enemmän erikoiskasveja kuten härkäpapua, rapsia ja kuminaa.

  • Härkäpapuala lähenee peruna-alaa
  • Rapsi rynni rypsin ohi
  • Rehunurmiala kasvoi – lähes kolmannes viljelyalasta

Lue Luken uutinen täältä: Kauraa, härkäpapua ja rapsia – Suomen pelloilta entistä monipuolisempaa kasvisenergiaa

Rypsi_(c)_Tontti            Härkäpapu 2011_(c)_Tontti

Kuvissa rypsi ja härkäpapu (kuvat: T. Tontti)

Avomaavihannesten kasvinsuojeluun uudet oppaat

15.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Avomaavihannesten integroidun kasvinsuojelun uudet ohjeet on julkaistu Luonnonvarakeskuksen (Luke) sivuilla. Integroidussa kasvinsuojelussa (IPM, integrated pest management) pyritään terveen sadon tuotantoon vahvistaen luontaisia tuholaisten torjuntamekanismeja ja häiriten viljelyekosysteemiä mahdollisimman vähän. Kasvilajikohtaiset IPM-oppaat on saatavilla perunan, herneen, porkkanan, lantun, punajuuren, palsternakan, purjon ja mukulasellerin kasvinsuojelua varten.

Ohjeiden tavoitteena on vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja ne on suunnattu erityisesti ammattiviljelijöille. IPM-ohjeet sisältävät myös kotipuutarhureille runsaasti hyödyllistä tietoa vihanneskasvien viljelystä.

IPM-ohjeissa on kuvattu kunkin vihanneskasvin viljelyssä esiintyvät kasvintuhoojat ja kuinka niitä voidaan torjua integroidun kasvinsuojelun avulla. Monipuolisissa ohjeissa kerrotaan myös kasvintuhooja- ja rikkakasviongelmista, joihin tarvitaan kemiallisia torjuntakeinoja. Kasvinsuojelussa kotipuutarhuri voi hyödyntää lähinnä ekologiset vaihtoehdot, sillä useimpien kasvinsuojeluaineiden käyttö edellyttää kasvinsuojelututkinnon suorittamista.

Oppaissa on kasvinsuojelun ohella runsaasti tietoa muun muassa kullekin viljelykasville parhaiten soveltuvasta maalajista, maan muokkauksesta ja lannoittamisesta sekä siemenhuollosta ja lajikevalinnasta.

Lue Luken uutinen täältä:

https://www.luke.fi/uutiset/uusia-oppaita-avomaan-vihannesten-kasvinsuojeluun/

IPM-oppaat löytyvät pdf-muodossa täältä:

https://www.luke.fi/vipm-oppaat/

 

 

Kestävyys hankintakriteeriksi julkisissa ruokahankinnoissa

14.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Luonnonvarakeskus tutki kestävyysasioiden käyttämistä hankintakriteereina julkisen sektorin hankintamenettelyissä. Tutkimukseen valittiin pilotoitaviksi elintarviketuotteita eri puolilta Suomea. Kaikki tuotteet oli tuotettu lähellä käyttökohteita. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin kyseisiä lähiruokatuotteita volyymituotteisiin ja tutkittiin voitaisiinko julkisissa hankinnoissa lähiruokaa suosimalla parantaa julkisen hankintamenettelyn ekologista kestävyyttä.

Pilot-tuotteita oli yhteensä kahdeksan: kuoretonta luomuohraa sisältävä piirakka Pohjois-Karjalasta, tavanomaisista viljoista valmistettu ohrarieska ja kokojyväruisleipä Etelä-Karjalasta, luomukaura Pohjanmaalta, mansikkasose pääkaupunkiseudulta, mansikkapirtelö Pohjois-Savosta, kuoripäällinen peruna Keski- Pohjanmaalta, ahvenpihvi Varsinais-Suomesta ja pororouhe Meri-Lapista.

Lähituotteita verrattiin keskimääräisiin tuotteisiin

Kaikille näille tuotteille tehtiin koko tuotantoketjun kattavat ympäristövaikutustarkastelut elinkaariarviointimenetelmällä käsittäen ilmastovaikutuksen ja rehevöittävän vaikutuksen. Pilot-tuotteita verrattiin keskimääräiseen kotimaiseen tuotantoon sekä tuontituotteisiin. Luomu/ tavanomainen vertailua tässä tutkimuksessa ei tehty, vaan luomutuotteita verrattiin muihin luomutuotteisiin ja tavanomaisella menetelmällä tuotettuja tuotteita toisiin tavanomaisiin. Ohrapiirakkaa verrattiin riisipiirakkaan, leipiä muihin Suomessa tehtyihin leipätutkimuksiin, mansikan viljelyä ProAgrian aineistoon Suomen keskimääräisestä tuotannosta ja valmiita tuotteita säilykepersikkaan ja banaanipirtelöön. Kuoripäällisen perunan vertailupari oli teollisesti kuorittu samalla alueella viljelty peruna ja luomukauralle suomalainen keskimääräinen luomukaura. Ahvenpihviä verrattiin kalapuikkoihin ja kotimaiseen kirjoloheen ja pororouhetta naudanlihapihviin.

Tutkittujen lähituotteiden ympäristövaikutukset pienempiä

Tutkimustulokset olivat monessa tapauksessa lähiruokatuotteille edullisia volyymituotteisiin verrattuna. Erityisen hyvin vertailussa volyymituotteisiin pärjäsivät ahvenpihvi ja mansikkatuotteet sekä kuoripäällinen peruna. Myös kokojyväruisleivän ja luomuviljan ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus olivat selvästi verrokkituotteita pienemmät. Pororouheen ja ohrarieskan tulokset olivat suhteellisen samalla tasolla verrokkien kanssa ja ohrapiirakan ilmastovaikutus oli samalla tasolla verrokkituotteena käytetyn riisipiirakan kanssa, mutta rehevöittävä vaikutus oli korkeampi.

Tuloksista voidaan tehdä se johtopäätös, että monessa tapauksessa havaittiin suuriakin eroja tutkittujen lähiruokatuotteiden ympäristövaikutustarkastelun tuloksissa verrattuna volyymituotteisiin.

Vaikka lähiruokatuotteiden ja elintarviketuotteiden ympäristövaikutukset yleensä ovat tapauskohtaisia eikä näitä tutkimustuloksia voi yleistää, on tämän tutkimuksen perusteella hyvin odotettavissa, että tulevaisuudessa ympäristöasiat ja niiden tutkiminen elinkaariarviointimenetelmällä nousevat tärkeiksi hankintakriteereiksi julkisten ruokapalveluiden hankintamenettelyssä.

Lue lisää tutkimuksesta ja keinoista käyttää ympäristövaikutuksia hankintakriteerinä:

Silvenius, Frans; Kurppa, Sirpa; Tauriainen, Jukka; Nousiainen, Jouni; Hietala, Sanna (2015)Lähiruoat julkisissa hankinnoissa – ympäristövaikutukset hankintakriteereinä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 19/2015. 42 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-018-4

Silvenius, F., Kurppa, S., Husso, H. ja Väänänen, S. 2015. Maaseudun Tiede 1/2015. S 16.   https://issuu.com/mttelo/docs/maaseudun_tiede_1_2015/16

Arktisuus – mitä hyötyä siitä on ruoantuotannossa?

14.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna
Mitä on arktinen ruoantuotanto?
Arktiselle alueelle ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää. Globaalista näkökulmasta 60° ja 70° pohjoisen leveyspiirin välissä sijaitseva Suomi on arktinen maa. Sama todetaan vuonna 2013 julkaistussa Suomen arktisessa strategiassa.
Arktisella ruoantuotannolla tarkoitetaan Suomessa 60° pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella tapahtuvaa ruoantuotantoa. Kolmasosa 60° leveysasteen pohjoispuolella asuvista ihmisistä asuu Suomessa.
Pohjoinen sijainti koetaan usein ruoantuotantoa haittaavana tekijänä, mutta mitä lisäarvoa pohjoiset olosuhteet tuovat ruoantuotantoomme?
    • Suomessa on runsaat ja korkealaatuiset vesivarat. Pohjaveden osalta Suomi on täysin omavarainen. World Water Council ja Britannian Centre for Ecology and Hydrology ovat kehittäneet vesiköyhyysindeksin, jonka mukaan Suomi on veden suhteen maailman rikkain maa. Suomessa tuotetulla ruualla on pieni vesijalanjälki.
    • Ilman laatu on pääosassa Suomea erittäin hyvä. Myös ilman pienhiukkasten esiintymisen osalta Suomi on erittäin hyvässä asemassa.
    • Suomalainen maaperä on kansainvälisesti verrattuna puhdasta. Suomi on maapinta-alaan suhteutettuna Euroopan metsäisin maa. Suomen maapinta-alasta 72 % on metsää. Vihreä infrastruktuuri on strategisesti suunniteltu verkosto, jossa on luonnontilassa olevia alueita, osaksi luonnontilassa olevia alueita ja muita ympäristöön liittyviä tekijöitä, joka on suunniteltu tuottamaan useita erilaisia ekosysteemipalveluja ja jota hoidetaan tässä tarkoituksessa. Prosentuaalisessa tarkastelussa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Irlannin vihreän infrastruktuurin kattavuus on arvioitu olevan yli 85 % maapinta-alasta. Vihreä infrastruktuuri – käsite tarjoaa Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kehittää kestävää ruoantuotantoaan kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteiden mukaisesti.
      Pohjolan kesän valoisuudella on sekä luonnonkasvien että viljelykasvien kannalta tärkeä merkitys. Viljan osalta päivän pituus vaikuttaa sen kehittymisnopeuteen. Missään muualla maailmassa esimerkiksi viljaa ei viljellä olosuhteissa, joissa päivä on kasvukauden aikana yhtä pitkä kuin Suomessa.
    • Viileä ilmasto vähentää kasvintuhoojien esiintymistä hidastamalla niiden lisääntymistä, ja estää sellaisten lajien leviämistä maahamme pysyviksi kannoiksi, jotka eivät selviä talvikauden yli. Ilmasto-olosuhteiden ansiosta kasvinsuojeluaineiden tarve on keskimääräistä vähäisempi ja torjunta-aineiden myynti keskittyy valtaosin rikkakasvihävitteiden myyntiin.
Arktisen tuotteen lisäarvossa keskeisiä termejä ja tavoitteita ovat puhtaus, terveys, korkea sisäinen ja hygieeninen laatu, jäljitettävyys, pieni ympäristöjalanjälki, vastuullisuus, kiertotalous ja hiilineutraalius sekä jätteettömyys. Puhtaan teknologian mukainen bioenergian käyttö sekä tuotannon digitalisoituminen, teollinen internet ja esineiden internet tulevat ratkaisevasti parantamaan erityisesti arktisen tuotannon hallintaa ja tehokkuutta.
Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tekemästä taustaselvityksestä:
Sirpa Kurppa, Jaana Kotro, Lotta Heikkilä, Anu Reinikainen, Karetta Timonen, Rainer Peltola, Outi Manninen.2015. Arktinen ruoantuotanto – Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 47/2015. 90 s.
Julkaisun tiivistelmä.
Julkaisu pdf-muodossa.