Arktisuus – mitä hyötyä siitä on ruoantuotannossa?

14.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Mitä on arktinen ruoantuotanto?
Arktiselle alueelle ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää. Globaalista näkökulmasta 60° ja 70° pohjoisen leveyspiirin välissä sijaitseva Suomi on arktinen maa. Sama todetaan vuonna 2013 julkaistussa Suomen arktisessa strategiassa.
Arktisella ruoantuotannolla tarkoitetaan Suomessa 60° pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella tapahtuvaa ruoantuotantoa. Kolmasosa 60° leveysasteen pohjoispuolella asuvista ihmisistä asuu Suomessa.
Pohjoinen sijainti koetaan usein ruoantuotantoa haittaavana tekijänä, mutta mitä lisäarvoa pohjoiset olosuhteet tuovat ruoantuotantoomme?
    • Suomessa on runsaat ja korkealaatuiset vesivarat. Pohjaveden osalta Suomi on täysin omavarainen. World Water Council ja Britannian Centre for Ecology and Hydrology ovat kehittäneet vesiköyhyysindeksin, jonka mukaan Suomi on veden suhteen maailman rikkain maa. Suomessa tuotetulla ruualla on pieni vesijalanjälki.
    • Ilman laatu on pääosassa Suomea erittäin hyvä. Myös ilman pienhiukkasten esiintymisen osalta Suomi on erittäin hyvässä asemassa.
    • Suomalainen maaperä on kansainvälisesti verrattuna puhdasta. Suomi on maapinta-alaan suhteutettuna Euroopan metsäisin maa. Suomen maapinta-alasta 72 % on metsää. Vihreä infrastruktuuri on strategisesti suunniteltu verkosto, jossa on luonnontilassa olevia alueita, osaksi luonnontilassa olevia alueita ja muita ympäristöön liittyviä tekijöitä, joka on suunniteltu tuottamaan useita erilaisia ekosysteemipalveluja ja jota hoidetaan tässä tarkoituksessa. Prosentuaalisessa tarkastelussa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Irlannin vihreän infrastruktuurin kattavuus on arvioitu olevan yli 85 % maapinta-alasta. Vihreä infrastruktuuri – käsite tarjoaa Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kehittää kestävää ruoantuotantoaan kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteiden mukaisesti.
      Pohjolan kesän valoisuudella on sekä luonnonkasvien että viljelykasvien kannalta tärkeä merkitys. Viljan osalta päivän pituus vaikuttaa sen kehittymisnopeuteen. Missään muualla maailmassa esimerkiksi viljaa ei viljellä olosuhteissa, joissa päivä on kasvukauden aikana yhtä pitkä kuin Suomessa.
    • Viileä ilmasto vähentää kasvintuhoojien esiintymistä hidastamalla niiden lisääntymistä, ja estää sellaisten lajien leviämistä maahamme pysyviksi kannoiksi, jotka eivät selviä talvikauden yli. Ilmasto-olosuhteiden ansiosta kasvinsuojeluaineiden tarve on keskimääräistä vähäisempi ja torjunta-aineiden myynti keskittyy valtaosin rikkakasvihävitteiden myyntiin.
Arktisen tuotteen lisäarvossa keskeisiä termejä ja tavoitteita ovat puhtaus, terveys, korkea sisäinen ja hygieeninen laatu, jäljitettävyys, pieni ympäristöjalanjälki, vastuullisuus, kiertotalous ja hiilineutraalius sekä jätteettömyys. Puhtaan teknologian mukainen bioenergian käyttö sekä tuotannon digitalisoituminen, teollinen internet ja esineiden internet tulevat ratkaisevasti parantamaan erityisesti arktisen tuotannon hallintaa ja tehokkuutta.
Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tekemästä taustaselvityksestä:
Sirpa Kurppa, Jaana Kotro, Lotta Heikkilä, Anu Reinikainen, Karetta Timonen, Rainer Peltola, Outi Manninen.2015. Arktinen ruoantuotanto – Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 47/2015. 90 s.
Julkaisun tiivistelmä.
Julkaisu pdf-muodossa.
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone