Kestävyys hankintakriteeriksi julkisissa ruokahankinnoissa

Luonnonvarakeskus tutki kestävyysasioiden käyttämistä hankintakriteereina julkisen sektorin hankintamenettelyissä. Tutkimukseen valittiin pilotoitaviksi elintarviketuotteita eri puolilta Suomea. Kaikki tuotteet oli tuotettu lähellä käyttökohteita. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin kyseisiä lähiruokatuotteita volyymituotteisiin ja tutkittiin voitaisiinko julkisissa hankinnoissa lähiruokaa suosimalla parantaa julkisen hankintamenettelyn ekologista kestävyyttä.

Pilot-tuotteita oli yhteensä kahdeksan: kuoretonta luomuohraa sisältävä piirakka Pohjois-Karjalasta, tavanomaisista viljoista valmistettu ohrarieska ja kokojyväruisleipä Etelä-Karjalasta, luomukaura Pohjanmaalta, mansikkasose pääkaupunkiseudulta, mansikkapirtelö Pohjois-Savosta, kuoripäällinen peruna Keski- Pohjanmaalta, ahvenpihvi Varsinais-Suomesta ja pororouhe Meri-Lapista.

Lähituotteita verrattiin keskimääräisiin tuotteisiin

Kaikille näille tuotteille tehtiin koko tuotantoketjun kattavat ympäristövaikutustarkastelut elinkaariarviointimenetelmällä käsittäen ilmastovaikutuksen ja rehevöittävän vaikutuksen. Pilot-tuotteita verrattiin keskimääräiseen kotimaiseen tuotantoon sekä tuontituotteisiin. Luomu/ tavanomainen vertailua tässä tutkimuksessa ei tehty, vaan luomutuotteita verrattiin muihin luomutuotteisiin ja tavanomaisella menetelmällä tuotettuja tuotteita toisiin tavanomaisiin. Ohrapiirakkaa verrattiin riisipiirakkaan, leipiä muihin Suomessa tehtyihin leipätutkimuksiin, mansikan viljelyä ProAgrian aineistoon Suomen keskimääräisestä tuotannosta ja valmiita tuotteita säilykepersikkaan ja banaanipirtelöön. Kuoripäällisen perunan vertailupari oli teollisesti kuorittu samalla alueella viljelty peruna ja luomukauralle suomalainen keskimääräinen luomukaura. Ahvenpihviä verrattiin kalapuikkoihin ja kotimaiseen kirjoloheen ja pororouhetta naudanlihapihviin.

Tutkittujen lähituotteiden ympäristövaikutukset pienempiä

Tutkimustulokset olivat monessa tapauksessa lähiruokatuotteille edullisia volyymituotteisiin verrattuna. Erityisen hyvin vertailussa volyymituotteisiin pärjäsivät ahvenpihvi ja mansikkatuotteet sekä kuoripäällinen peruna. Myös kokojyväruisleivän ja luomuviljan ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus olivat selvästi verrokkituotteita pienemmät. Pororouheen ja ohrarieskan tulokset olivat suhteellisen samalla tasolla verrokkien kanssa ja ohrapiirakan ilmastovaikutus oli samalla tasolla verrokkituotteena käytetyn riisipiirakan kanssa, mutta rehevöittävä vaikutus oli korkeampi.

Tuloksista voidaan tehdä se johtopäätös, että monessa tapauksessa havaittiin suuriakin eroja tutkittujen lähiruokatuotteiden ympäristövaikutustarkastelun tuloksissa verrattuna volyymituotteisiin.

Vaikka lähiruokatuotteiden ja elintarviketuotteiden ympäristövaikutukset yleensä ovat tapauskohtaisia eikä näitä tutkimustuloksia voi yleistää, on tämän tutkimuksen perusteella hyvin odotettavissa, että tulevaisuudessa ympäristöasiat ja niiden tutkiminen elinkaariarviointimenetelmällä nousevat tärkeiksi hankintakriteereiksi julkisten ruokapalveluiden hankintamenettelyssä.

Lue lisää tutkimuksesta ja keinoista käyttää ympäristövaikutuksia hankintakriteerinä:

Silvenius, Frans; Kurppa, Sirpa; Tauriainen, Jukka; Nousiainen, Jouni; Hietala, Sanna (2015)Lähiruoat julkisissa hankinnoissa – ympäristövaikutukset hankintakriteereinä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 19/2015. 42 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-018-4

Silvenius, F., Kurppa, S., Husso, H. ja Väänänen, S. 2015. Maaseudun Tiede 1/2015. S 16.   https://issuu.com/mttelo/docs/maaseudun_tiede_1_2015/16