Ajankohtaista

HungryForFinland -kansallinen ruokamatkailu -kilpailu

27.01.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Sanna

Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haetaan yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista ja etsiä ruokamatkailun kärkituotteita.

Kilpailuun voi osallistua 20.1.-31.3.2017 välisenä aikana osoitteessa www.hungryforfinland.fi/ruokamatkailukilpailu. Sivustolla voi myös ehdottaa ruokamatkailuun liittyvää tahoa osallistumaan kilpailuun.

Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan 3 000 euron ruokamatkailutuotteen kehittämisrahalla. Voittajista tehdään video. Kilpailun voittaja ja finalistit saavat markkinoinnillista näkyvyyttä sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen sparrauspäivään Helsingissä. Yritykset saavat markkinoinnillisen valttikortin ja mahdollisuuden verkostoitua sekä oppia parhaita käytänteitä muilta.

Kilpailun toteuttajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Visit Finland (Finpro) ja MTK. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Haussa vuoden tärkein teko lähiruoan hyväksi

27.01.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Sanna

Lähiruoka & Luomu -tapahtuma hakee sopivaa ehdokasta palkittavaksi Vuoden lähiruokateko -palkinnolla. Vuoden lähiruokateko -palkinnolla palkitaan henkilö, yritys tai yhteisö, joka on edistänyt toiminnallaan lähiruoan käyttöä ja tunnettuutta Suomessa.  Palkinnon saajaa voi ehdottaa helmikuun loppuun asti.

Tunnustuspalkinnon saajaksi voi joko ilmoittautua itse tai ilmoittaa ehdokkaan 28.2. mennessä verkkolomakkeella osoitteessa www.lahiruokaluomu.fi. Vuoden lähiruokateko -palkinnon tuomaristona toimii Messukeskuksen Lähiruoka & Luomu -messujen suunnitteluryhmä, puheenjohtajanaan lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Palkinnonsaaja julkistetaan Lähiruoka & Luomu -messuilla torstaina 6.4. Messukeskuksessa. 2 000 euron arvoisen palkintosumman lahjoittaa Suomen Messusäätiö.

Vuoden lähiruokateko -palkinnon voi saada henkilö, yritys tai yhteisö. Palkitsemisen arvoisia ovat muun muassa teot, jossa saaja on raaka-ainevalinnoillaan vaikuttanut kestävän kehityksen mukaisen toiminnan toteutumiseen tai kehittänyt lähellä tuotettujen raaka-aineiden tuotevalikoimaa. Myös merkittävät markkinointi- tai viestintäteot lähiruoan puolesta voivat olla Vuoden lähiruokateko -palkinnon arvoisia. Palkintokriteerit esitellään kokonaisuudessaan nettisivuilla.

Lähiruokateko-palkinnon ovat aiemmin saaneet Sodankylän kunnan ruokapalvelut (vuonna 2016), Reko-lähiruokarenkaiden ”isä” Thomas Snellman (2015), LähiPuoti Remes (2014) ja keittiömestari Heikki Ahopelto (2013).

 

Uudet kouluruokasuositukset sopivat Etelä-Savon elintarviketuotantoon

27.01.2017 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokasuosituksen. Suosituksissa korostuu kasvisten, kalan sekä siipikarjan lisääminen ruokalistoille.

PuolukkaKalaa tulisi olla 1-2 aterialla viikossa vaihdellen eri kalalajeja. Samoin suositellaan käytettävän siipikarjan lihaa. Punaista lihaa nautitaan enintään 1-2 aterialla viikossa. Kasvisruokavaihtoehtoja toivotaan lisää ruokalistoille ja sesongin mukaisten kasvisten näkymistä tarjonnassa. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi olla eri muodoissa joka aterialla. Tämä sopii hyvin Etelä-Savon elintarviketuotantoon, sillä meillä on laaja-alainen ja monipuolinen kasvistuotanto. Mansikan, vadelman ja punaherukan tuotantomäärät ovat myös suuria. Kalaruokiin maakunnastamme on tarjolla muikkua sekä muita sisävesien kalasaaliita.

 

Kouluruokasuosituksien mukaan peruna lisäkkeenä voi olla kuorineen keitettynä, kuutioina, suikaleina, viipaleina tai soseena. Palkokasveja tulisi olla viikoittain kasvisruokalajina tai aterian lisäkkeenä. Palkokasvien suositukseen heijastuu kasvisruokien suosion lisääntyminen. Leipomoiden kannattaa huomioida, että pehmeän leivän suolapitoisuus saa olla enintään 0,7 g/100 g.

porkkanaKouluaterian tulisi kattaa kolmannes koululaisen koko päivän energiatarpeesta. Suositus toteutuu silloin, kun oppilas nauttii koko aterian lisukkeineen ja noudattaa ravitsemussuositusten lautasmallia. Täyspainoinen kouluateria sisältää lämpimän ruoan, jossa on kalaa, lihaa, palkokasveja tai munaa, kasvislisäkkeen salaatinkastikkeineen, ruokajuoman, täysjyväleivän ja margariinin. Valitettavasti moni varsinkin yläkoululainen jättää kouluaterian kokonaan syömättä tai osan siitä kuten salaatin ja maidon.

Ilmainen kouluruokailu on suomalaisten koululaisten etuoikeus. Tavoitteen on, että mahdollisimman moni koululainen nauttisi tarjottavasta ruoasta sekä ruokailutauosta, joka tulisi ajoittua kello 11-12 välille ja olla kestoltaan vähintään 30 minuuttia. Kouluruokailu on paitsi virkistävä ja ravitseva tauko koulupäivän lomassa niin myös oppimistilanne ja sen tulisi tukea koululaisen monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita.

Lue lisää kouluruokasuosituksista.

Taina Harmoinen / Xamk

Kuluttajien mielissä eteläsavolaisen ruoan kärjeksi profiloituu leipä

19.01.2017 Blogi | Kirjoittanut: yllapito

Ah, niin on tuo leipä Etelä-Savon ihanaa

Se muistot tuo mieleen ja hymyn huulille saa.

Se on tuoretta, maukasta ja aitoa.

Sen tekeminen vaatii asennetta, tunnetta ja taitoa.

On siinä ruis tuoretta ja saatavuus aukoton

On leipä maakunnan ruokatarjoaman kruunu kiistaton!

 

Tämän oodin hengessä kuluttajat kommentoivat eteläsavolaista leipää lähes yhteen ääneen loka-marraskuussa järjestetyissä kuluttajaryhmäkeskusteluissa. Keskusteluihin osallistui sekä eteläsavolaisia kuluttajia että pääkaupunkilaisia, jotka viettävät vapaa-aikaansa Etelä-Savossa.  Keskusteluihin osallistui yhteensä 32 kuluttajaa Savonlinnasta, Mikkelistä ja pääkaupunkiseudulta.

Mielenkiintoista eteläsavolaisen leivän saamissa kehuissa on se, että leipä kehuineen spontaanisti esiin kaikissa neljässä ryhmässä ja etenkin se että kuluttajia ei pyydetty puhumaan leivästä tai kommentoimaan sitä, vaan kertomaan yleisesti eteläsavolaisesta ruoasta. Keskustelijat kertoivat leivän olevan maukasta, aitoa, tuhtia, rehtiä, valmistettu tuoreesta rukiista, sen koettiin säilyvän erityisen pitkään ja vaikka mitä muuta.

Eteläsavolaisesta leivästä haaveillaan jopa pääkaupunkiseudulla arjessa, vaikka muuten eteläsavolaisia tuotteita halutaankin keskustelijoiden mukaan pääasiassa kuluttajaa vapaa-ajalla Etelä-Savossa. Eteläsavolaiseen leipään liittyy vahvoja tunteita ja uskomuksia. Uskotaan, että täällä leipään käytetään vain tuoretta ruista. Leipä koetaan säilyvänkin pidempään ja vanhentuneena siinä maku vain paranee. Paikallisruoka, lähiruoka, maakunnan ruoka – millä tahansa nimellä sitä halutaankin kutsua – näyttää Etelä-Savossa kiteytyvän ja konkretisoituvan leipään. Sen sijaan keskusteluissa jopa harmiteltiin sitä miten näin Järvi-Suomessa asuttaessa järvikalan saatavuus on niin kovin vaihtelevaa.

Etelä-Savossa on toki leipomoalan yrityksiä eniten verrattuna muihin elintarviketuotantosuuntiin. Leipomotoimintaa harjoittavia yrityksiä oli Etelä-Savossa 45 kappaletta vuonna 2015 (ennakkotieto enokenum.fi) ja viljaa viljeltiin samana vuonna 338 tilalla yhteensä reilulla 24 000 hehtaarilla. Seuraavaksi eniten elintarvikkeita valmistavia yrityksiä oli teurastus- ja lihanjalostussektorilla; niitä oli vuonna 2015 20 kappaletta. Tästä lukumääräisestä ylivoimasta huolimatta eteläsavolaisen leivän kuluttajilta saama kiitos ja ylistys ovat huomion arvoisia ja merkillepantavia. Mitä leipäpuolella on tehty oikein tai toisin kuin muilla sektoreilla? Miten se on jäänyt niin paikallisten kuin vapaa-ajan asukkaiden mieliin niin tiukasti ja positiivisesti? Miten siitä voisi oppia tai hyötyä myös muut tuoteryhmät?

Kuluttajaryhmäkeskustelut järjestettiin osana Luonnonvarakeskuksen koordinoimaa Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa 2030 (KILTU). Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maaseuturahasto (EMR). Lisätietoa hankkeesta: https://www.luke.fi/projektit/kiltu-kilpailukykyinen-ja-vaha/

 

Lotta Heikkilä

Tutkija

Luonnonvarakeskus

Maaseudun Kasvupolulta saa yrityssparrausta!

13.01.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Maaseudun Kasvupolku® tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia ideoita, ajatuksia sekä innovaatioita maaseudulla yrittämiseen. Kasvupolku®-sparraukseen valitaan 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa, maaseudulta ponnistavaa yritystä, jotka saavat kahden päivän ajan maksutonta sparrausta Suomen liike-elämän asiantuntijoilta. Nämä kokeneet “myllärit” auttavat yrityksiä löytämään kasvun eväitä ja kontakteja. Yritys voi olla jo pidempään toiminut tai vasta keksitty.

Miten pääsee mukaan Kasvupolulle?

Maaseudun Kasvupolku®-sparraukseen voi hakea mukaan 16.1.2017 mennessä hakulomakkeella. Kasvupolun tuomaristo valitsee 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa yritystä mukaan sparraukseen. Kaikille mukaan hakeneille ilmoitetaan valinnoista.

Valintakriteereissä painottuu yrityksen kasvusuunnitelma. Tärkeimpiä painotettavia asioita ovat kasvun nälkä, kasvupotentiaali (markkinatilanne, kansainvälistymismahdollisuudet, tiimi), skaalautuvuus, uskottavuus, ajankohtaisuus, disruptiivisuus ja omintakeisuus.

Kasvupolulle mukaan valituille yrityksille järjestetään sparrausta 16.2. ja 15.3. Kiitorata-nimisissä työpajapäivissä. Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa mylläreitä yhteensä 10×45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa.

Kasvupolun tuomaristo valitsee lopuksi kaksi voittajaa, jotka julkistetaan 16.6. Seinäjoella Farmari-maatalousnäyttelyn yhteydessä. Tästä semifinaalista voittajat etenevät valtakunnalliseen Kasvu Open 2017 -finaaliin.

”Saimme Kasvupolulta monipuolista sparrausta, positiivista pommitusta liiketoiminnan kehittämiseen sekä testattua kasvuideoitamme monen asiantuntujan kanssa eri näkökulmista. Työstämme tällä hetkellä kansainvälistä kasvusuunnitelmaa ja etsimme mukaan uusia kumppaneita. Sparrauspäivissä oli hieno huomata, ettemme paini kasvuhaasteidemme kanssa yksin. Löysimme muista mukana olleista yrityksistä hyviä uusia kontakteja ja yhteinen tekeminen päivissä oli mahtavaa.” Samuli Laurikainen, Silmusalaatti. Silmusalaatti osallistui v. 2015 Kasvupolku®-sparraukseen.

Maaseudun Kasvu Open nettisivut

 

Tuottaako allergeenien ilmoittaminen vielä päänvaivaa?

04.01.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Allergeenien ilmoittaminen on ollut jo jonkin aikaa pakollista niin pakatuissa kuin pakkaamattomissakin elintarvikkeissa eli ruokapalveluissa. Ovatko asiat hallinnassa vai kaipaatko lisätietoa allergeeneistä tai muista elintarvikkeiden merkintämääräyksistä – sitä olisi tarjolla tiistaina 17.1. Mikkelissä ja torstaina 19.1. Savonlinnassa.

Vastuullisuudesta valttia -hanke järjestää iltapäiväseminaarin Mikkelissä ja Savonlinnassa elintarvikkeiden uusien merkintämääräysten soveltamisesta. Iltapäivän aikana kuullaan asiakkaan näkökulma merkintöihin ja niistä ilmoittamiseen. Asiakas on tärkeimpänä toiminnan keskellä, mutta itse oikeutetusti esillä on myös elintarviketietoasetuksen vaatimukset pakattujen ja pakkaamattomien elintarvikkeiden tietojen ilmoittautumiseen. Seminaarit ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Parhain hyöty tilaisuuksista on ammattikeittiöiden ja elintarvikealan tuotantoyritysten vastuuhenkilöille.
Lisätietoa Mikkelin tilaisuudesta ja Savonlinnan tilaisuudesta.