Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 on nyhtökaura – sekä muita elintarvikepäivän antimia

16.05.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Elintarvikepäivä 2017 on koonnut tänään lähes tuhat elintarvikealan ammattilaista ajankohtaisen tiedon pariin Helsingin Messukeskukseen. Osana päivän ohjelmaa on Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 -kilpailun voittajan julkistaminen – tänä vuonna voittajaksi selviytyi jo ennestään paljon suosiota ja mediahuomiota niittänyt Gold&Green Foodsin Nyhtökaura.

Kauran voittokulku jatkuu

Kaura on ollut näkyvästi esillä myös edellisvuosien menestyjien joukossa. Viime vuoden ykkössijan nappasi Viipurilainen Kotileipomo Oy:n Puhtikaura –kaurapuuteri. Muita lähivuosien kaurapohjaisia voittajia ovat Fazerin Alku Sadonkorjuupuuro sekä Biofermen OATRIM® kaurapohjainen painonhallintajuoma.

Elintarvikepäivä koonnut alan ammattilaiset yhteen jo vuodesta 1970

Elintarvikepäivä on vuosittain järjestettävä Elintarvikeliiton ja Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön alan ajankohtaisiin aiheisiin pureutuva koulutustapahtuma. Tämän vuoden tapahtumassa pöydällä ovat mm. poliittisen ympäristön vaikutus elintarviketeollisuuteen, digitalisaatio ja työelämä, ruoan älykäs tuotanto sekä brändiportfolion hallinta. Pääohjelman lisäksi pohditaan kuutta muuta kattoteemaa: Mielipide vs. tiede, Laki ja valvonta, Rohkea muutos, Digioppeja, Vienti veturiksi sekä Yhteinen ruoka.

Miten digitalisaatio vaikuttaa maatalouteen  – entä kuinka tehdä menestyksekäs vientituote co-designilla?

Elintarvikekenttä on laaja – pureskeltavaa löytyy aina ruokahävikin vähentämisestä niin uudistuneeseen hankintalakiin kuin ravitsemuskiistoihinkin. Mielipiteet haastavat ravitsemusfaktat netissä – voiko kuka vaan olla nykyään ravitsemuksen asiantuntija? Kun puhutaan terveydestä ja hyvinvoinnista henkilökohtainen kokemustieto puhuttelee enemmän kuin väestökeskiarvot. Myös media ja tiede käyvät kaksinkamppailuaan.

Digitalisaatio yleistyy ja muuttaa perinteisiäkin aloja, kuten maataloutta. Luonnonvarakeskus näkee kolme kehityspolkua; tarkennettu tuotanto, jossa automaation määrä tiloilla kasvaa ja henkilötyön luonne muuttuu toimintojen tarkkailun ja seurannan suuntaan, erikoistuva tuotanto, jossa erikoistuotteita myyvät tilat hyödyntävät uudenlaisia digitaalisia markkinapaikkoja sekä teollinen tuotanto, joka nojaa suljettuun luonnonolojen vaihteluista eristettyyn kiertoon.

Siellä missä liikkuu raha, liikkuu myös huijareita. Mitkä elintarvikeryhmät ovat yleisimmin väärennöksen kohteena? Eurofins Scientific Finland Oy listaa ainakin viinin, hunajan, oliiviöljyn ja luomutuotteet usein väärennettyjen listalle. Väärennyksiä tutkitaan mm. isotooppimenetelmillä.

Jos suomen ruokasektori haluaa kasvaa, on nollasummapelin välttämiseksi ainoa ratkaisu vienti. Food From Finlandin Esa Wrang huomauttaa, että Suomessa vientiin panostamiseen on herätty 3 vuotta sitten, kun esim. Ruotsissa tämä on tapahtunut 22 vuotta sitten. Kuinka sitten brändätä suomalainen tuote vaikkapa Aasiassa? Brand Audit Group luettelee menestystekijöiksi Aasiaan puhtaat raaka-aineet, luomun ja terveysvaikutteiset superfoodit kuten mustikka ja kaura. Menestyksekkään vientituotteen resepti voi syntyä myös co-designilla eli tuotekehityksen ja asiakkaan tiiviillä yhteistyöllä. Brändin omistaa ja sen arvon käytännössä määrittelee yrityksen sijasta loppukokija eli kuluttaja.

Yhdessä syömistä ja ulkona syömistä

Sanotaan, että keskinkertaisuuden aika on ohitse kuluttajabrändeissä. Kuinka saada väsähtänyt yritys uuteen nosteeseen? Kotipizza on läpikäynyt onnistuneen brändiuudistuksen, jossa menestyksen avaimina panostus luomuun, kotimaisuuteen, tuoreuteen ja asiakaspalveluun. Uudistuksen avulla noustiin 5€:n pizzoista 10€:n pizzoihin, sillä tiedostava kuluttaja on halukas maksamaan laadusta. MaRa ry:n tilastot kertovat, että ravintolakulttuuri ja ulkona syöminen myös yleistyvät jatkuvasti. Ravintolasta mukaan otettavien annosten määrä on tuplaantunut vuodesta 2012.

Suomalaiset syövät harvoin yhdessä – Yhteismaa ry mainitsee esteiksi yhdessä syömiselle kiireen, puutteelliseksi koetut sosiaaliset taidot sekä puutteelliseksi koetut ruoanvalmistustaidot. Tämän ympärikääntämiseksi on perustettu Illallinen Suomen taivaan alla –projekti. Suomalaisia kootaan yhden pöydän ääreen järjestämällä suurillallisia eri kohteissa. Yhteisöllisyyden asialla toimii myös Vantaan Yhteinen pöytä – sosiaalinen hävikinlajittelukeskus, joka työllistää, lisää osallisuutta sekä tehokkaasti vähentää hävikkiä organisoidulla ruoka-aputoiminnalla.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone