Kestävän ruokajärjestelmän kehityksen veturina Järvi-Saimaa

20.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suomen hallituksen visiona on kehittää Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa. Tämän saavuttamiseksi Sitra on laatinut Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025 -ohjelman. Kyse on maailmanlaajuisesti uniikista tiekartasta, jonka toimenpiteillä tavoitellaan 3 miljardin euron lisäarvopotentiaalia kansantaloudelle. Kestävien ruokajärjestelmien kehittäminen on osa kiertotalouden tiekartan kehittämiskohteita. Muut painopistealueet ovat metsäperäiset kierrot (uudet biopohjaiset tuotteet, palvelut, yhteistyö, digiteknologia), tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä eri toimijoiden yhteiset toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi.

- Tavoitteena on, että ruokatuotanto olisi ekologista sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, Sitran asiantuntija Merja Rehn kertoi kestävän ruokajärjestelmän tavoitteista Järvi-Saimaan ruokajärjestelmähankkeen tilaisuudessa Juvalla.

– Tavoitteena on, että ruokatuotanto olisi ekologista sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, Sitran asiantuntija Merja Rehn kertoi kestävän ruokajärjestelmän tavoitteista Järvi-Saimaan ruokajärjestelmähankkeen tilaisuudessa Juvalla.

– Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti 31 % käyttökelpoisesta ruoasta menee hukkaan. Suomessa hukkaan menee ruokaa 300-400 miljoonaa kiloa vuodessa, Merja Rehn kertoo. Merja Rehn toimii Sitrassa asiantuntijana kestävän ruokajärjestelmän painopistealueella.

Maailma on täynnä hukkaa – niin metallien, energian, veden, tilojen, ruuan kuin monen muunkin tuotteen. Toisaalta meillä häämöttää raaka-ainepula. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan viljelysmaan tarpeen kaksinkertaistuvan, samoin vettä tarvittaisiin liki puolitoista kertaisesti nykyiseen verrattuna.

– Olemme kahden mahdottoman yhtälön keskellä, samalla kun ylikulutamme hallitsemattomasti, odotettavissa on merkittävää puutetta. Kiertotalouteen perustuvaa säästäväisyyttä, uudelleen käyttöä ja elinkaariajattelua tarvitaan, Merja Rehn toteaa.Alueellinen kestävä ruuantuotanto alkaa julkiselta sektorilta. Julkiset ruokapalvelut käyttävät 350 miljoonaa euroa vuodessa ruokahankintoihin. Kun ruoka tuotetaan ja kulutetaan alueellisesti, puhutaan myös merkittävistä aluetaloudellisista ja työllisyysvaikutuksista.

Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä valittiin yhdeksi Sitran rahoittamaksi alueelliseksi ruokajärjestelmähankkeeksi. Muut alueet ovat Ahvenanmaa, Keski-Suomi, Lappi ja Uusimaa.

Alueellisella ja kestävällä ruokajärjestelmällä tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman paljon käytetyistä tuotantopanoksista tulee alueelta, jolla ruoka tuotetaan ja kulutetaan. Tällöin päästöt ja resurssien kulutus ovat vähäisempiä. Tavoitteena on paikallisen ruuan arvostus ja ruokakulttuurin kehittäminen.

Järvi-Saimaa Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksonen julkaisi KERU-kilpailun Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tilaisuudessa 12.12. Juvalla. Kilpailuun toivotaan saatavan useita kymmeniä kokeiluja ruokajärjestelmien kiertotalouden kehittämiseksi.

Järvi-Saimaa Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksonen julkaisi KERU-kilpailun Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tilaisuudessa 12.12. Juvalla. Kilpailuun toivotaan saatavan useita kymmeniä kokeiluja ruokajärjestelmien kiertotalouden kehittämiseksi.

 

Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tuotoksena tavoitellaan ruokajärjestelmää, jossa ruuan tuotanto ja käyttö ovat vastuullista alueella ja ruokaa tuotetaan vastuullisesti. Vastuu ulottuu ruokalautaselle asti. Esimerkiksi villikala puhdistaa veden, tuo työtä, pienentää hävikkiä ja voi päätyä älykkäin logististen ratkaisuin tuoreena suoraan kalastajalta ruokapöytään. Sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti ja ravinteet kierrätetään älykkäästi. Hävikkiä ei juurikaan synny ja julkisten keittiöiden kapasiteetin tehokkaampaan käyttöön luodaan mallit.

Tavoitteena on kokeilujen ja mallinnuksien kautta luoda suunnitelma kestävälle ruokajärjestelmälle vuoden 2018 loppuun mennessä. Järvi-Saimaan hankkeen toteuttajina ovat Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n lisäksi Juvan, Rantasalmen, Sulkavan kunnat, Tamora Oy, Luke, Luomuinstituutti, Pro Agria, Ruralia ja XAMK.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone