Ajankohtaista

Ruokahävikkiä metsästämään

19.06.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruoka tuottaa merkittävän osan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Valitettavasti hävikkiin menevät ruoka aiheuttaa ison osan ympäristövaikutuksista. Ruokahävikkiä syntyy kaikissa ruokatuotannon vaiheissa: ostojen, varastoinnin, valmistuksen ja tarjoilun aikana. Vaikka pk-ruokapalveluyritykset hallitsevat ruokahävikin määrää ”maalaisjärjellä”, tarvitaan silti kokonaisvaltainen käsitys sen syntymisestä ja merkityksestä niin liiketoiminnalle kuin ympäristölle.

Tiedätkö sinä, missä vaiheessa ja mitä hävikkiä yrityksesi ruokatuotantoprosessin aikana syntyy? Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Veget ja hiilet haltuun pk-ruokapalveluyrityksissä -hanke etsii eteläsavolaisia ruokapalveluyrityksiä mukaan hävikin selvitystyöhön. Mukaan pääsee kymmenen nopeinta yritystä.

Me teemme työn ja selvitämme missä hävikkivaara piilee, osallistuminen on maksutonta. Ilmoittaudu mukaan ruokahävikkijahtiin projektipäällikkö Merja Ylöselle merja.ylonen@xamk.fi ja sovitaan yrityksesi toiminnalle sopiva aika hävikin seurantaan. Lisätietoa hankkeesta www.xamk.fi/vegetjahiilet.

Luomu kukoistaa Itävallan SalzburgerLandissa

15.06.2018 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savossa on tehty vahvasti luomun eteen töitä jo vuosikymmeniä. Luomupeltoala on saatu nousemaan, mutta matkaa on vielä hallituksen tavoitteeksi vuodelle 2020 asettamaan luomuohjelman 20 % luonnonmukaisen tuotannon peltopinta-alaan. Miten luomun käyttö edistyy Euroopassa? Tähän asiaan perehtyi huhtikuussa joukko Etelä-Savon maaseutuyrittäjiä tutustuen Itävallan SalzburgerLandin luomu- ja lähiruokatuotantoon sekä vastuulliseen matkailuun. SalzburgerLand sijaitsee Itävallan keskiosassa aivan Saksan rajalla.

Bio Austria – luomuviljelijöiden oma järjestö

Luomuviljelijöiden järjestö BIO AUSTRIA perustettiin vuonna 1978 Itävaltaan. Siihen kuuluu 12 500 jäsentä, joista 1700 on Salzburgin alueelta. Salzburgina alueella luomutuotannon osuus on 57 % ja luomutuottajia on lähes 3700. Luomutuottajien määrä on noussut, mutta kaikki eivät liity yhdistykseen. Yhdistyksellä vähän tiukemmat säännöt kuin EU:ssa.

Bio Austria edistää luomutuotantoa maatalouspolitiikassa, kaupan alalla ja myös kuluttajille. Bio Austria on mukana erilaisissa markkinointi ja messutapahtumissa. Yhdistys auttaa jäseniään luomutuotannossa: neuvontaa, koulutuksia ja vierailuja.

Luomua edistetään matkailun kautta

Luomutuotanto ja matkailu yhdistyvät Organic Paradise SalzburgerLandin toiminnassa. Yhdistys perustettiin vuonna 2009. Siihen kuuluu maatiloja, ravintoloita ja hotelleja. Jotta voi liittyä Organic Paradise SalzburgerLandiin, pitää olla Bio Austria sertifioitu. Vuosittainen jäsenmaksu on 1250-3000 €. Toimija saa itse päättää missä laajuudessa se tarjoaa luomutuotteita. Luomutarjonnan kerronnassa apuna voi käyttää erivärisiä perhosia. Sininen perhonen esimerkiksi viestii, että ko. paikassa voi syödä luomuaamiaista.

Luomuravintola Schutzenwirt
Luomuravintola Schutzenwirtin ulko-ovelle kiinnitetyt kyltit kertovat yrityksen olevan Bio Austria –jäsenyritys ja kuuluvan Organic Paradise Salzburgerlandiin.

Yritys on perustettu vuonna 1950, avattu uudelleen koulun kanssa 2005. Ravintolan yhteydessä toimii erityisoppilaitos, jossa on noin 30 oppilasta ja 26 opettajaa. Schutzenwirtillä on oma luomumaatila, jossa oppilailla on mahdollisuus käydä mm. hoitamassa eläimiä. Yrityksen tuotto menee lasten hyväksi.

Schutzenwirtissä on säännöllisesti kulttuuritapahtumia, sillä se on osa ”Kulturzentrum Street Jakobia”. Vieraanvaraisuus, kulttuuri ja sosiaalihuolto kohtaavat Schutzenwirtin toiminnassa.

Schutzenwirt ravintolaa kehitetään trendien mukaan pienin askelin. Se tarjoaa luomun lisäksi villiruokaa ja arvostaa tarjoiluissa aitoutta ja paikallisuutta. Ravintolan ovella olevat kyltit kertoivat paikan luomutarjonnasta. Ruokalistassa luomu-asiaa ei tuotu esille. Ravintolan asiakkaat tulevat laajalta alueelta. Se on avoinna torstaista sunnuntaihin. Viehättävä puulla sisustettu ravintola on myös suosittu yksityistilaisuuksien pitopaikka.

Alkuruokana tarjoiltu villivalkosipulikeitto eli karhunlaukkakeitto maistui todella herkulliselta ja on kauniin keväisen vihreä väriltään.

 

 

 

 

 

 

Keitetty naudanliha ja lihaliemessä kypsennetyt juurekset kera omenahillokkeen. Herkullista luomuruokaa yksinkertaisista aineksista. Liian usein luomuruokaa valmistettaessa törmää siihen, että tavallinen annos yritetään valmistaa luomuna vaihtamalla kaikki raaka-aineet luomuksi. Mitä jos katsottaisiin, mitä raaka-aineita meillä on saatavissa luomuna ja valmistetaan niistä luomuruokaa. Ruoan ei tarvitse olla monimutkaista ollakseen hyvää.

Hotellin aamiaisella luomutuotteita oli tarjolla varsin laajasti. Isommissa hotelleissa luomutuotteet oli myös merkitty BIO-sanalla.

 

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

 

Hyväkuntoiset ikääntyvät tarvitsevat tietoa kotiruokailua tukevista palveluista

11.06.2018 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Hyväkuntoiset kotona asuvat ikäihmiset eivät tiedä tarjolla olevista, kotiruokailua tukevista palveluista. Tämä käy ilmi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) selvityksestä, jossa kohderyhmänä olivat kotona asuvat ikäikäihmiset, jotka eivät vielä käyttäneet kotiateriapalvelua.

Selvityksessä nousee selkeästi esille, että ikäihmiset pyrkivät säilyttämään itsemääräämisoikeutensa mahdollisimman pitkään. Vaikka kaupassa käynti ja ruoanvalmistus saattoivat olla vaivalloista, omasta ruokailusta haluttiin huolehtia mahdollisimman pitkään itse. Ulkopuoliseen apuun tai palveluihin haluttiin turvautua vasta, kun itse ei pärjää.

Yksin jääminen puolison kuoleman jälkeen näytti olevan kriittinen vaihe syömisessä ja ruokahuollon järjestämisessä. Terveyden heiketessä ikäihminen jäi helpommin kotiin. Pyörätuolissa hissittömästä talosta ulos lähteminen ilman apua on mahdotonta. Sisälle kauppaan tai ravintolaan oli hankala päästä rappujen ja muiden liikuntaesteiden vuoksi. Myös se pelotti, että ei osaa toimia oikein ravintolassa tai nykyaikaisessa kaupassa.

Maaseudulla asuvien ikäihmisten haastatteluista nousi esille, että ruokahuollon järjestäminen on osa arjesta selviytymisen kokonaisuutta, johon kuuluu muun muassa talosta huolehtiminen ja pihatyöt. Jos ikäihminen asui kaukana kaupasta tai ruokapaikasta eikä hänellä ollut omaa autoa, hän tarvitsi kyydin. Vaikka kuljetusta olisi ollutkin tarjolla, pitkän matkan istuminen autossa saattoi kipeyttää selän tai polvet ja kylälle lähdettiin yhä harvemmin. Maalla asuvat katsoivat, että heidän on muutettava kyläkeskukseen ja palvelujen piiriin, jos kunto heikkenee. He olivat sitä mieltä, että mikään ateriapalvelujen tuottaja ei heille tule tuomaan aterioita kotiin tai jos tuo, niin hinta on liian kallis.

Asuinympäristöjä, ravintola- ja kauppaympäristöjä tulisi kehittää vanhuksille soveltuviksi ja mahdollistaa näin asiointi kodin ulkopuolella mahdollisimman pitkään. Pienikin aktiviteetti lisää ikäihmisten toimintakykyä ja mielenvirkeyttä. Jotta ruoanvalmistusta voisi jatkaa vielä sen jälkeen, kun omat voimat heikkenevät, ikäihmiset toivoivat apua ruokaostosten tekemiseen, kuten tuotteiden valintaan ja kassahihnalle nostamiseen sekä raskaiden ostosten kotiin kuljettamiseen.

Osa haastateltavista oli jo nyt hakenut tai tilannut kotiin ruokaa tavallisesta ravintolasta ja toivoi, että tämän tyyppisiä palveluita olisi tulevaisuudessa paremmin saatavilla. Mahdollisuus valita itse ravintola ja tilata sen ruokalistalta sopiva ateria, koettiin hyvänä palveluna ja sen uskottiin lisäävän ruokahalua.

Koska suurin osa haastateltavista ei tiennyt, mistä tietoa kotiin tuotavista aterioista sai tai mihin heidän tulisi ottaa yhteyttä, tulisi ruokapalveluista tiedottaa enemmän, esimerkiksi kotivierailulla. Samalla tulisi selville kokonaistilanne kotona ja ikäihminen voisi kysyä epäselvistä asioista kasvotusten helpommin kuin puhelimessa. Ikäihmiset eivät välttämättä enää vastaa puhelinsoittoihin huijauspuheluista varoittelun takia.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on mukana valtakunnallisessa Vationeuvoston rahoittamassa Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä -hankkeessa.

Paula Mäkeläinen, TtT, yliopettaja, Terveysala ja Riitta Tuikkanen, ETL, yliopettaja, Matkailu- ja ravitsemisala, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli