Hankkeet

Ekoneum ja kehittämisohjelmat

14.12.2020 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Vuosituhannen vaihteessa perustettu yhteistyöelin Ekoneum ry tarjoaa jäsenorganisaatioidensa kautta laaja-alaista elintarvikealan osaamista ja mahdollisuuksia toteuttaa laajojakin koko elintarvikealaa koskevia operaatioita. Tällaisia ovat olleet maakunnalliset ja valtakunnalliset elintarviketalouden kehittämisohjelmat.

Valtakunnallinen luomuohjelma

Ekoneum pääsi mukaan valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan kaudelle 1999-2006. Siinä elintarvike-alalle muodostettiin 11 alueellisesta toimijasta ja niiden koordinaatioyksiköstä koostuva valtakunnallinen verkosto-osaamiskeskus (ELO). Tämän kautta Ekoneum profiloitui luomun ja elintarvikealan ympäristöasioiden osaajana ja sai valtakunnallista tunnettuutta. Ekoneumin johdolla laadittiin vuonna 2001 valtakunnallinen ELO:n luomuelintarviketalouden kehittämisohjelma.

Maakunnallisia ohjelmia tarvitaan

Aloite maakunnallisen elintarviketalouden kehittämisohjelman laatimisesta tuli 2000-luvun alussa Etelä-Savon maakuntaliitolta. Oli tarpeen hahmotta paremmin koko elintarvikeklusteri toimintaympäristöineen, arvioida sen nykytilaa ja priorisoida sen kehittämistä niukkojen kehittämisvarojen suuntaamiseksi oikein.

Ekoneumin toiminnanjohtajalla ja jäsenorganisaatioiden asiantuntijoilla on ollut keskeinen rooli ohjelmien valmistelutyössä ja sen organisoimisessa. Työtä on ohjannut yrittäjistä ja alan sidosryhmistä koostuva asiantuntijaryhmä. Myös ulkopuolisia erikoisasiantuntijoita on käytetty. Tilannekuvan muodostamiseksi on tehty yrityshaastatteluja sekä koottu tilastoja maakunnan ruoka-alasta. Seminaareissa ja lausuntopyynnöillä on saatu palautetta ohjelman suuntaamiseksi.

Ensimmäinen elintarviketalouden kehittämisohjelma

Ensimmäinen maakunnallinen elintarviketalouden kehittämisohjelma koostettiin Etelä-Savon maakuntaliiton johdolla vuosille 2001-2006. Kehittämisohjelmassa maakunnan elintarvikeklusteria tarkasteltiin tuotepohjaisina tuotantoketjuina. Ohjelmassa määriteltiin visio ”Laadukasta ruokaa ekomaakunnasta huippuosaamisella”. Tavoitteissa painotettiin elintarvikeketjun taloudellisen lisäarvon kasvattamista, raaka-aineiden jalostamisasteen lisäämistä ja tuotteiden käyttöä omalla alueella – siis lähiruoka-ajattelua jo silloin.  Lisäksi asetettiin useita määrällisiä, laadullisia ja osaamiseen liittyviä tavoitteita. Lukuisat toimenpiteet tiivistettiin lauseella: ”Kehityshakuiset tuotealaketjut yhteistyökumppaneineen huippuosaamisella menestykseen.” Kehittämisohjelma päivitettiin vuonna 2003.

Erinomaista ekomaakunnasta

Vuosille 2008-2013 ajoittuva elintarvikealan kehittämisohjelma sai otsikokseen Erinomaista ekomaakunnasta. Ohjelmaan sisältyivät visio sekä strategiset tavoitteet ja kehittämisen painopistealueet.

Visio sai muodon ”Ekomaakunta tarjoaa reilua ruokaa luovasti erikoistuen”.

Tavoitteet liittyivät palvelujen tuotteistamiseen, lähituotannon toimintamallien kehittämiseen, kestävyyden vahvistamiseen ja kannattavuuden parantamiseen, yritysten jatkuvuuden turvaamiseen sekä osaamisen turvaamiseen. Ohjelman toimenpiteillä pyrittiin varmistamaan elintarvikeketjussa toimivien yritysten jatkuvuutta, saamaan alalle uusia yrittäjiä ja turvaamaan osaavan työvoiman saantia.

Kohti menestyvää ja kehittyvää ruokaketjua

Vuosille 2014-2020 Ekoneumin toimeksiannosta julkaistu ohjelma oli nimeltään Kohti menestyvää ja kehittyvää ruokaketjua: Etelä-Savon ruoka-alan kehittämissuuntia 2014-2020. Lopputulos on enemmänkin analyysi kuin tavoitteita ja toimenpiteitä sisältävä ohjelma. Otsikkonsa mukaisesti julkaisussa esitellään mahdollisia kehittämissuuntia Etelä-Savon ruoka-alalle. Näitä kehittämissuuntia olivat kestävä ruokakulttuuri, neuvotteleva ruokaketju, ruoan laadun kehittäminen ja teknologioiden hyödyntäminen sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet. Julkaisuun sisältyy laaja tilastopaketti Etelä-Savon elintarviketaloudesta.

Mitä ohjelmilla on saatu aikaan?

Osaamiskeskustyön yhteydessä julkaistu luomuelintarviketalouden kehittämisohjelma oli ensimmäinen valtakunnallinen alan ohjelma ennen valtioneuvoston julkaisemia strategiaohjelmia.

Maakunnalliset ohjelmat ovat laajoja katsauksia, joiden avulla maakunnan ruoka-alan tila ja sen tulevaisuuskuva välittyvät.  Ohjelmatyön soisi jatkuvan tulevaisuudessakin, mutta ohjelmien seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin toivottavasti kiinnitetään enemmän huomiota.

Pekka Turkki, ETTPekka Turkki

Pekka Turkki on yksi Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n perustamiskirjan allekirjoittajista. Hän toimi useita vuosia Ekoneumin hallituksessa sekä puheenjohtajana että jäsenenä.

Etelä-Savon ruoka-alalle tehdään uutta kehittämisohjelmaa vuosille 2021-2027. Uuden ohjelman seurantaan tullaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota ja sille työstetään reaaliaikainen seurantajärjestelmä Ekoneumin sivuille. Kehittämisohjelma vuosille 2021-2027 julkaistaan alkuvuodesta 2021.

Erikoiskasvituotteiden jatkojalostus ja vienti on tulevaisuutta-webinaari 10.12.2020 klo 13-15

04.12.2020 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Suomi tarvitsee uutta kestävää tuotantoa ja liiketoimintaa. Erikoiskasvien viljely on yksi mahdollisuus parantaa alkutuotannon kestävyyttä. Lisäksi erikoiskasveista voidaan jalostaa tuotteita, joilla on kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Suomessa varsin uusi ilmiö ovatkin maatilayritykset, jotka erikoiskasvituotannon lisäksi ovat ryhtyneet jatkojalostamaan itse raaka-aineista elintarvikkeita. Osa suuntaa tuotteita myös vientiin.

Miten muiden maiden kuluttajat mieltävät pohjolassa tehdyt tuotteet? Minkälaista koulutusta ja viennin tukea pk-yrityksille on tarjolla? Näistä sekä kahden erikoiskasveja jatkojalostavan, Birkkalan tilan ja Suomen Kasviöljyt Oy:n, yrityspoluista ja -kokemuksista kuullaan FutureCrops-hankkeen webinaarissa joulukuussa.

Ilmoittautuminen webinaariin viimeistään 7.12.2020

Webinaarin ohjelma ja ilmoittautumislinkki löytyvät täältä:https://www.lyyti.fi/p/Webinaari_10122020_Erikoiskasvituotteiden_jatkojalostus_ja_vienti_on_tulevaisuutta_1056

 

Selvitys: Koronavaikutukset suurimpia luontomatkailulle

01.12.2020 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Pirjo

Koronapandemian vaikutukset luonnonvara-alalla vaihtelevat vahvasti sektoreittain. Kansainvälinen matkailu Suomeen on pysähtynyt, eikä lisääntynyt kotimaan kysyntä ole tuonut riittävää helpotusta.  Maa-, elintarvike- ja kalataloudessa huolestuttavat pandemian vaikutukset alkutuotantoon, jalostukseen ja logistiikkaan. Kuinka käy globaalin vapaan kaupan?

Luonnonvarakeskuksen selvityksessä ’Skenaariotarkastelu COVID-19-pandemian vaikutuksista metsäsektoriin, maa-, elintarvike- ja kalatalouteen sekä luontoon perustuvaan matkailu- ja luonnontuotealaan 2020-luvulla’ tarkastellaan, millaisia vaikutuksia vaihtoehtoisissa tulevaisuutta kuvaavissa kehityksissä kohdistuu metsäsektorille, luontoon perustuvaan matkailu- ja luonnontuotealaan sekä maa-, elintarvike- ja kalatalouteen 2020-luvulla. Selvityksen arviot perustuvat lokakuun 2020 alun tilannekuvaan, jossa koronapandemian osalta on edelleen esillä tilanteen epävarmuus. Tätä epävarmuutta kuvaamaan tutkijaryhmä valmisteli kansantalouden ja terveyden eri asiantuntijatahojen julkaisemiin raportteihin, selvityksiin ja tilannekatsauksiin perustuen neljä vaihtoehtoista skenaariota, joiden osalta arvioitiin kunkin skenaarion vaikutuksia luonnonvara-alan eri sektoreilla.

Tutustu selvitykseen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-084-7

Laatua ja laadunhallintaa luonnontuotealalle -opas

01.12.2020 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Pirjo

Laatua ja laadunhallintaa luonnontuotealalle-opas on suunnattu kerääjille ja luonnontuotealan yrityksille, joissa luonnon raaka-aineita jalostetaan nyt tai tulevaisuudessa korkeamman jalostusarvon tuotteiksi elintarvike-, hyvinvointi- ja kosmetiikka-aloille. Oppaan sisällön on tarkoitus tuoda tietoa jo olemassa olevien omavalvontapohjien ja oppaiden rinnalle laadunhallintaan korkean raaka-aineen laadun ylläpitämiseksi sekä raaka-aineen jalostusarvon nostamiseksi.
Laatua ja laadunhallintaa luonnontuotealalle -opas on tuotettu osana Lapissa toteutettua Laatu-sormenjälki arktiselle luonnonraaka-aineelle (Arctic FingerPrint) – EAKR -hanketta. Rahoitus hankkeelle on saatu Euroopan aluekehitysrahoituksesta (EAKR) Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Linkki oppaaseen:http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-111-0