Uudet viljelykasvit ja jalosteet Marjatila Teittisen laajenevan toiminnan jalustana

 

Marjatila Teittisellä on pitkä historia mansikanviljelyssä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Maarit Syrjälä-Teittinen ja Jarkko Teittinen ovat kehittäneet yrityksen toimintaa systemaattisesti. He ovat laajentaneet tuotevalikoimaa, viljelypinta-alaa ja ryhtyneet valmistamaan jalosteita.

Juvalaisen Teittisten perheen marjanviljelyn juuret ulottuvat pitkälle. Marjatila Teittisen edellisen emännän Vuokon kotitilalla mansikkaa viljeltiin myyntiin jo 60 vuotta sitten, ja hänen mukanaan mansikanviljely alkoi myös Teittisten tilalla 1980-luvulla. Vuonna 1995 Teittiset luopuivat eläinten kasvatuksesta ja päätoimeentuloksi tuli mansikan viljely. Marjatila Teittisen nykyinen isäntäpari Maarit ja Jarkko Teittinen ottivat tilan haltuunsa sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2009.

”Kun aloitimme yrittäjinä, mansikkaa oli noin 2,5 hehtaarin alalla. Sen lisäksi oli marja-aroniaa ja vadelmaa sekä toritavaraa, kuten perunaa, herneitä ja sipulia. Ensimmäinen yrittäjäkesämme oli todella lyhyt myynnillisesti, joten päätimme, että on pakko laajentaa jalustaa”, Maarit Syrjälä-Teittinen kertoo.

Pinta-alaa ja lajikkeita lisää

Jatkojalostus ei ollut Maarit ja Jarkko Teittisellä ensimmäisenä ajatuksena, kun he reilu kymmenen vuotta sitten miettivät tuotannon jalustan laajentamista. Ennemminkin suunnittelussa oli viljelypinta-alan laajentaminen. Nykyisin marjoja ja vihanneksia kasvatetaan reilulla kymmenen hehtaarin alalla.

Mansikan satokautta on saatu pidennettyä lajikevalinnoilla, yleensä mansikkaa saadaan kesäkuun puolesta välistä elokuun loppuun asti. Marja-aroniaa kasvaa edelleen, vadelman viljelyala on lisääntynyt ja uusina lajikkeina viljelyyn ovat tulleet musta-, valko-, puna- ja viherherukka, karviainen, pensasmustikka ja raparperi. Toki myös vihannesten viljelyalaa on lisätty. Viljelyalan ja uusien lajikkeiden myötä satokautta ja tuoretuotteiden myyntiä on saatu pidennettyä.

Marjatila Teittisellä työskentelee Maaritin ja Jarkon lisäksi Jarkon äiti Vuokko apuna erityisesti torimyynnissä Mikkelissä. Kesän 2021 yli 20 kausityöläisestä kaksi oli suomalaisia ja loput ulkomaalaisia, joista suurin osa oli kolmen kuukauden työsopimuksella. ”Yhteistyössä toisten alueen yrittäjien kanssa työllistimme kaksi ulkomaalaista puoleksi vuodeksi Suomeen”, Maarit Syrjälä-Teittinen kertoo.

Kausityövoiman lisäksi monet asiakkaat käyvät itse poimimassa Teittisten marjoja. Teittiset kertovat itsepoiminnan suosion nousseen viime vuosina ja yhä enemmän käy nuoria lapsiperheitä. Smoothien valmistus on kasvattanut kotimaisten marjojen suosiota ja lapsille halutaan näyttää missä marjat kasvavat.

Marjat hyödynnetään tarkkaan

Marjatila Teittisellä sysäys jalosteiden valmistukseen syntyi tavoitteesta hyödyntää kakkoslaatuinen mansikka järkevästi. Ensimmäinen jaloste oli kylmäpuristettu mansikkamehu, jota myytiin kolmen litran hanapakkauksissa. Siitä tuoteperhe on laajentunut muihin mehuihin, alkoholittomaan kuohujuomaan, glögeihin, hilloihin, marjajauheisiin ja makeisiin. Uusimmat tuotteet ovat Omena-aronia glögi, Savolais shatni ja Marja karamellit.

”Teen ensin omassa keittiössä tuotekehitystä. Esimerkiksi mehujen eri raaka-aineiden suhteita testaan ja maistelemme niitä. Savois shatnin tuotekehityksessä apunani oli Partalan Kuninkaankartanon yrittäjä Paula Tegelberg. Marmeladien ja makeisten tuotekehitystä tein myös SavoGrow:n järjestämällä kurssilla Suonenjoella”, Maarit Syrjälä-Teittinen kertoo tuotekehityksen ideointivaiheesta. Maarit korostaa, että tuotteen reseptiikassa tärkeässä asemassa ovat tuotteen valmistavat alihankkijat.

Teittisten mehut tehdään kylmäpuristamalla ja pastöroimalla Hyvämäen Mehustamolla Elimäellä. Pakastetut marjat viedään sinne mehustettavaksi ja pullotettavaksi. Mehupulloihin Maarit tekee itse etiketit kotona. Kuohujuomaa varten mehu pakataan viiden litran pusseihin ja nuo mehut Teittiset kuljettavat Poikain Parhaat -yritykseen Tampereelle hiilihapotettavaksi ja pullotettavaksi.

Mehunpuristuksessa jää sivuvirraksi kuori ja siemenet. Niitä hyödynnetään valmistamalla marjajauheita. Jauheet Teittiselle valmistaa Annaberry Savitaipaleella. Marjajauheita Teittiset myyvät sellaisenaan 100 g muovipurkeissa sekä käyttävät makeisten valmistukseen. Annaberry ostaa myös omaan tuotantoonsa Teittisiltä marjamassaa.

”Makeiset meille tekee Micaro Makeiset. Yritys toimi aiemmin Lappeenrannassa, mutta on nyt muuttanut Kouvolaan. Micaron yrittäjä Ville Vahersalo on todella karkkialan ammattilainen. Karkkireseptejä kehittelimme Suonenjoella Savo Grow:n kursseilla. Viimeinen silaus resepteihin saatiin Villeltä”, Maarit Syrjälä-Teittinen kehuu yhteistyöyrittäjän osaamista. Vaahtokarkkeja Marjatila Teittinen on valmistuttanut jo aiemmin. Nyt uutuutena valmistetaan marjoista kovakarkkeja.

Alihankintaverkosto apuna tuotannossa ja tuotekehityksessä

Maarit Syrjälä-Teittisen kanssa keskustelussa tulee todella monesti esille alihankkijoiden myötä tuleva asiantuntemus tuotteen valmistamiseen. Marjatila Teittisen jalosteita valmistavat yritykset ovat omalla tuotesektorillaan huippuasiantuntijoita.

”Alihankinnan myötä olemme saaneet tuotteisiin sopivat määrät esimerkiksi säilyvyyttä parantavia aineita. Jalosteilla pitää olla järkevä säilyvyysaika, jotta ne ovat kannattavia myydä”, Maarit toteaa.

Marjatila Teittisen alihankintaverkosto on monessa paikassa, joten raaka-aineiden kuljetus ja valmiiden tuotteiden haku on syytä suunnitella huolella. Alihankkijat ovat valikoituneet oman etsinnän, tarjouspyyntöjen ja toisten alihankkijoiden vinkistä. Esimerkiksi Annaberryyn yhteys syntyi Hyvämäen Mehustamon kautta.

Maarit ja Jarkko Teittinen ovat pohtineet järkevästi myös tuotantoon tarvittavaa aikaa ja todenneet, ettei sitä oikein ole. ”Pitää olla verkostoitumista toisten tuottajien kanssa. Itse ei tarvitse tehdä kaikkea”, Maarit kannustaa. Marjojen pakastustilat heillä on itsellään.

Myynti omissa käsissä

”Myymme itse suoraan tuoreet marjat ja vihannekset. Meillä on myyntipisteet Mikkelin torilla ja V5-tien varrella sijaitsevan Punaisen Piipun Kievarin pihassa. Kotileipomo Siiskoselle menee jonkin verran leivonnaisiin mansikkaa ja pensasmustikkaa. Muuten kaikki menee suoraan meiltä asiakkaille ilman välikäsiä”, Maarit Syrjälä-Teittinen kertoo.

Marjajalosteet muodostavat nykyisin 15-20 % Marjatila Teittisen liikevaihdosta. Jalosteet myydään suurimmaksi osaksi itse erilaisissa myyjäisissä ja markkinoilla.

”Minä rakastan myymistä. Myyjäisillä ja markkinoilla olo tuo vaihtelua normaaliin arkeen ja kesän peltotöiden jälkeen. Menemme myymään talvella Jarkon kanssa yhdessä, joten myyntitilaisuudet ovat myös tärkeää aikaa olla yhdessä. Toki markkinoilla olo on rankkaa hommaa ja myyntiä pitää saada”, Maarit toteaa. Hyvänä lisänä markkinoilla on Maarit Syrjälä-Teittisen muut tuotteet. Maarit on taitava käsistään ja idearikas. Hän valmistaa muun muassa koruja, valopulloja ja painettuja kasseja.

Marjatila Teittisen jalosteita on vain muutamassa satunnaisessa myyntipisteessä. Tuotteiden myynti esimerkiksi vähittäiskauppojen kautta edellyttäisi isompia myyntieriä eikä heidän omat raaka-aineet niihin välttämättä riitä. Samoin useampi väliporras tuo tuotteiden hinnoitteluun oman haasteensa.

Tuotteiden laadusta ja alkuperästä kertoo tuotteisiin saatu D.O.Saimaa -alkuperämerkki. ”Juvaa ei tunneta, mutta kaikki tietävät Saimaan. Siksi Saimaasta viestivä merkki on hyvä. Paikalliset eivät sitä oikein osaa arvostaa, mutta monille kansainvälisille matkailijoille alkuperämerkit ovat tuttuja”, Maarit Syrjälä-Teittinen toteaa.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, URAKKA-hanke