Ajankohtaista

Farmari 2022 -maatalousnäyttelyssä esillä laajasti paikallinen ruoka

25.05.2022 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Farmari 2022 järjestetään 30.6.–2.7. Mikkelin Kalevankankaalla. Maatalousnäyttely levittäytyy laajalle alueelle Kalevankankaalla ja vierailukohteiden myötä myös neljään Mikkelin lähikuntaan. Farmari 2022 -näyttelyssä ruoantuotanto ja paikallinen ruoka on esillä monella tavalla osastoilla, ruokapalveluissa ja vierailukohteissa. Mukaan mahtuu vielä paikallisia yrittäjiä!

Kotimaisuus ja paikallisuus valintakriteereinä näyttelyvierasravintoloissa

Ravintolapalveluista Farmari 2022 näyttelyvieraille vastaavat Osuuskauppa Suur-Savo ja XAMK-ravintolat, jotka suosivat aterioiden raaka-aineissa kotimaisuutta, paikallisia tuotteita ja luomutuotteita. Raaka-aineina käytetään niin Kuvalan tilan possua kuin paikallisia vihanneksia. Tarjolla on toki myös eteläsavolaisia perinnetuotteita kuten paistettuja muikkuja, lörtsyjä, lepuskoja ja kauratuotteita.

Kotiin viemisiksi ruokatuotteita

Saimaa Stadiumin isosta sisähallista löytyy Lähiruokatori, jossa niin eteläsavolaiset kuin muualtakin lähiseudulta olevat ruoka-alan yrittäjät esittelevät toimintaansa sekä myyvät upeita tuotteitaan. Paikallista lähiruokaa löytyy myös ulkoa Farmarin torilta. Tarjolla on mm. maukkaita marjatuotteita Aten Marja-aitalta, Vierulan marja- ja vihannestilalta ja Vavesaaren tilalta.

Lähiruokatorin lisäksi ruoka-alan yrittäjien herkullisiin tuotteisiin pääsee tutustumaan D.O.Saimaa -osastolla, jossa merkkiyrittäjät esittelevät toimintaansa. Farmari-torilla on monenlaisia ruokatuotteita kotiin viemisiksi. Lähiruokayrittäjien toimintaan voi tutustua myös Etelä-Savon ELY-keskuksen osastolla.

Yritystoiminnan arki esillä vierailukohteissa

Maatalousnäyttelyssä on yhdeksän erilaista vierailukohdetta, jotka tarjoavat monipuolisen kattauksen Etelä-Savon maataloudesta. Esiin nousee maakunnan maataloudelle tyypillisiä piirteitä, kuten erikoistumista, ympäristön ja toiminnan ainutlaatuisuutta, vahvaa kehitysmyönteisyyttä, perinteiden arvostamista sekä vahvaa uskoa paikallisuuteen, lähiruokaan ja ekologisuuteen.

Ruokajalosteiden valmistajista vierailukohteina ovat juvalainen Rapion Mylly, Suomen vanhin vesivoimainen viljamylly, jossa jauhetaan eteläsavolaista kauraa, ruista, ohraa ja vehnää ensiluokkaisiksi, puhtaiksi jauhoiksi. Mikkelin Anttolassa sijaitseva Hauhalan Hanhifarmi on puolestaan maamme ainoa suomalaisen hanhen lihan tuottaja. Perheyritys huolehtii koko tuotantoketjusta hanhien ruoasta lihanjalostukseen saakka. Mäntyharjulaisen Vierulan marja- ja vihannestilan itsepalvelukioskissa on 24/7 tarjolla omasta pellosta nostettuja tuoreita mansikoita, uusia perunoita ja muita kesävihanneksia sekä Vierulan hilloja, pakastekuivattuja marjoja ja lähituottajien herkkuja.

Mukaan messuille esittelijäksi

Onko Farmari 2022 -maatalousnäyttelyyn osallistumispäätös jäänyt kevättöiden jalkoihin. Ei huolta, sillä vielä ehtii mukaan. ProAgria Etelä-Savo ja MTK Etelä-Savo ovat varanneet muutaman Lähiruokatorin paikan alueen yrittäjien yhteisesittelyä varten. Yhden näyttelypaikan koko on 2×3 metriä. Paikalla on valmiina messuseinät, otsalauta, pöytä ja sähkö maksupäätteelle. Lähiruokayritys voi esitellä, maistattaa ja myydä messuvieraille mukaan kotiin viemisiksi tuotteitaan.

Paikoille otetaan varauksia ensisijaisesti 1 päivä/lähiruokayrittäjä. Mikäli kiinnostuneita on vähemmän kuin tarjolla olevia myyntipaikkoja, voi yksittäinen yritys osallistua halutessaan useampanakin päivänä. Paikan hinta lähiruokayrittäjälle on MTK Etelä-Savon tuella vain 80 € + alv/päivä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä viimeistään 31.5. mennessä. Varaukset ja tiedustelut: kirsi.mutka-paintola@maajakotitalousnaiset.fi

Farmari 2022 järjestetään 30.6.–2.7. Mikkelin Kalevankankaalla. Näyttely on ainutlaatuinen maa- ja metsätalouden sekä maaseudun suurkatselmus, jossa kohtaavat alan ammattilaiset ja kuluttajat. Näyttely on koko perheen tapahtuma, joka esittelee nykyaikaista suomalaista ruoantuotantoketjua pellolta pöytään, unohtamatta parhaimman kesälomakauden elämyksiä. Tapahtuma on täynnä ammattiasiaa, uutuuksia sekä unohtumattomia kokemuksia ja kohtaamisia! Farmari-näyttely on auki 30.6 – 2.7.2022 torstaina kello 10-18, perjantaina kello 10-18 ja lauantaina kello 10-17. Vierailukohteiden aukioloajat ilmoitetaan erikseen – seuraa sivuja www.farmari.net!

Kiertotaloutta toteuttava, ilmastotehokas ja hajautettu ruokajärjestelmä Etelä-Savoon?

25.05.2022 Blogi | Kirjoittanut: yllapito

Elintarvikeketjun ekoteolliset symbioosit –hankkeessa (ETES) selvitettiin agroekologisiin symbiooseihin perustuvan ruokajärjestelmän (AES) edellytyksiä Etelä-Savossa. Malli tarjoaa fossiilitalouteen perustuvan ja keskitetyn elintarvikeketjun rinnalle/tilalle uuden, ilmastotehokkaan ja ravinteet kierrättävän järjestelmän. Ekologisen kestävyyden reunaehtona AES on paikallistettu elintarvikejärjestelmä. Paikallistettuna ja ekosysteemiseen mittakaavaan yhteensopivana se on hajautettu ja siten toimitusvarma.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa esiselvitys ja suunnitelma elintarvikeketjun ekoteollisiin symbiooseihin perustuvan (ns. agroekologiset symbioosit AES) toiminnan käynnistämiseksi Etelä-Savossa. Malli on kiertotaloutta toteuttava ja ilmastotehokas. Kyseessä on kokonaiskestävän ruokajärjestelmän rakentuminen ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden osaoptimoinnin sijaan. Siinä alkutuotanto, elintarvikkeiden jalostus, kauppa ja bioenergian tuotanto toimivat integroidusti. Biokaasutuotanto hyödyntää elintarvikeketjun muiden toimijoiden sivuvirtoja bioenergian tuotantoon, jota käytetään elintarvikeketjun tarpeisiin sekä liikenteeseen ja biokaasulaitoksen mädätejäännös palautetaan peltojen lannoitteeksi.

Hankkeen tehtävänä oli luoda yleiskuva Etelä-Savon alueen ruoka-alasta, keskeisistä toimijoista ja biomassoista, perehdyttää eteläsavolaisten toimijoita symbioosimalliin, tunnistaa toimijaryhmiä, hankkia lähtötietoja investointitarpeista, tuottaa energialaskelmia, toteuttaa maatilabiomassojen sijainti- ja logistiikkatarkastelu ja laatia suunnitelma rahoituksen hakemiseksi eteläsavolaiselle pilotointihankkeelle.

Etelä-Savon elintarvikeala on alkutuotanto- ja pienyritysintensiivistä ja elintarvikkeiden jalostustoiminta vähäistä. Biomassakartoituksen perusteella alkutuotannosta ja yritystoiminnasta syntyy vain vähäisiä määriä eläinperäisiä sekä muita biohajoavia jätteitä. Nurmibiomassat osoittautuivat potentiaaliseksi syötteeksi biokaasun tuotantoon. Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Uudenmaan välisessä alueellisessa kokonaiskestävyysanalyysissä Etelä-Savolla osoittautui olevan parhaat edellytykset kestävään ja paikalliseen kiertotalouden mukaiseen ruoantuotantoon ilman että biokaasun tuotanto syrjäyttää ruoantuotantoa: Etelä-Pohjanmaa on alkutuotannon ja ruoanjalostuksen osalta suuri ruoantuottaja, mutta tarvitsee kotieläntuotantoon muualla tuotettuja rehuja ja elintarvikkeiden jalostukseen raaka-aineita. Uudenmaan rooliksi jää lähinnä tuottaa rehua muun maan kotieläintuotantoa varten.

Etelä-Savossa alkutuotannon omavaraisuus on hyvä, mutta alueella tuotetut raaka-aineet viedään pääasiassa muualle jalostettaviksi. Hankkeessa toteutettiin symbioosien taloudellisten vaikutusten tarkastelu, jossa mukana olivat ne tuotteet, jotka sitovat alueella eniten peltoalaa: vilja-, liha- ja maitotaloustuotteet sekä kananmunantuotanto ja niistä jalostettavat tuotteet. Tuotetun maidon arvo oli yli kaksi kolmasosaa tarkasteltujen tuotteiden yhteenlasketusta arvosta. Jos maito myös jalostettaisiin alueella, elintarvikkeiden jalostuksen arvonlisä nousisi kaksi kolmannesta. Arvonlisäys jäisi alle kymmenekseen, mikäli huomioidaan kaikki selvityksessä olleet tuoteryhmät. Tämä johtuu siitä, että Etelä-Savossa viljatuotteiden ja lihajaosteiden jalostusarvo pienenisi vain paikallisiin raaka-aineisiin perustuen. Oman alueen raaka-aineisiin tukeutuminen merkitsisi jalostusarvon laskua maamme niillä alueilla, jotka tarvitsevat raaka- aineita muilta alueilta. Biokaasun tuotanto biomassasta, joka ei kilpaile elintarviketuotannon kanssa, toisi lisäksi merkittävän bruttoarvon nousun. Selvitys myös osoitti, että maatilojen sivuvirtojen biokaasuntuotantopotentiaali vastaisi elintarvikejalostuksen energiantarvetta.

Hankkeen tavoitteena oli perehdyttää toimijoita symbioosimalliin järjestämällä mm. tapaamisia, haastatteluja ja erityisesti dialogia sekä benchmarking-matka/matkoja. Koko hankkeen ajan kestänyt koronapandemia esti em. toimien täysimääräisen toteuttamisen. Mukana olevilta toimijoilta saatujen näkemysten mukaan ekoteolliset symbioosit eivät tunnu tällä hetkellä realistisilta. Hankkeessa selvitettiin myös lähtötietoja investointitarpeista.  Laskelmat olisivat toimineet lähtötietoina Etelä-Savossa tarvittavien investointien laskemiselle. Koska toimijoiden kohdalla ei realisoitunut kiinnostusta eikä näin ollen myöskään investointisuunnitelmia, konkreettisia laskelmia ei näin ollen ollut tarpeen tehdä. Hankkeessa myös kartoitettiin, kuinka paljon symbioosit tarvitsevat ja tuottavat bioenergiaa, ja mikä määrä tuotettua bioenergiaa korvaa fossiilisen energiaa.  Käytettävissä olleiden aineistojen perusteella voidaan todeta, että biomassan riittävyys Etelä-Savossa ei ole ongelma kokonaisvaltaisen kestävän ja ilmastotehokkaan kiertotaloutta toteuttavan ruokajärjestelmän toteutumiselle. Symbioosimallin hiilidioksidin päästösäästöistä tehtiin esimerkkilaskelma, jossa esimerkki tuotteena oli leipä. Laskelmassa päästösäästöt muodostuivat (1) polttoöljyn korvaamisesta biokaasulla, (2) peltomaiden hiilivaraston vähentymisen pysäyttämisestä ja kääntämisestä kasvuun, (3) ajoneuvojen, ml. myyty liikennebiokaasu, kuljettamisesta biokaasulla dieselin/bensiinin sijasta, sekä (4) kierrätyslannoitteiden korvatessa teolliset (typpi-)lannoitteet, joiden teollisen valmistuksen päästöt jäävät pois rasittamasta elintarvikkeen elinkaarista ilmastojalanjälkeä. Laskelmien tuloksena selvisi, että leivän elinkaaripäästöjä voidaan merkittävästi vähentää. Esimerkkisymbioosissa leipäkilon päästöt elinkaarisesti vähenevät yli kaksi kolmasosaa aina markettiin saakka kuljetettuna.

Hankkeessa toteutettiin Etelä-Savon biomassojen sijainti- ja logistiikkatarkastelun yhteistyössä LUT-yliopiston PliMiX-hankkeen kanssa. Tarkoituksena on arvioida potentiaalisimmat biokaasun tuotantoalueet Etelä-Savossa hyödyntämällä paikkatietoaineistoja. Ne sisälsivät Etelä- Savon 6655 kotieläintilan sijaintiedot, kotieläinten lukumäärän tiloittain, 47394 peltolohkon sijainnin ja viljelykasvin viimeisen kolmen vuoden ajalta. Tarkastelussa Etelä-Savo jaettiin 2×2 km kokoisiin ruutuihin, joille laskettiin biokaasun teoreettinen hankintapotentiaali perustuen maataloudesta saataviin syötteisiin. Biokaasuntuotantopotentiaali verrattiin liikenteen energiantarpeeseen olettaen tietty määrä kaasuajoneuvoja liikenteessä. Aineistosta muodostettiin tuloskarttoja, joissa suuren biokaasun tarjonnan (maatalouden biomassat) ja kysynnän (liikenteen) ryppäät erottuvat korostetusti. Nämä indikoivat potentiaalisesti kiinnostavia paikkoja biokaasuntuotannolle. Kiinnostaville ruuduille voidaan laskea syötteen saatavuus, keskimäärinen kuljetusmatka ja kuljetuksesta syntyvät kustannukset, peltoon palautettavan mädätteen kuljetuskustannukset sekä kuinka suuren peltoalueen syntyvä mädätysjäännös tarvitsee. Tarkastelu osoitti sen, että erityisesti pienemmille laitoksille löytyy alueella hyvin biomassaa.

Tehty selvitystyö osoitti, että Etelä-Savossa olisi potentiaalia elintarvikeketjun ekoteollisille symbiooseille. Hankkeen tehtävänä oli toimia esiselvityksenä ja laatia suunnitelma toteutushankkeesta tki-rahoituksen hakuun mikäli lähtökohdat osoittautuvat riittäviksi. Se ei toteutunut, kun tarvittavaa ja kiinnostunutta toimijajoukkoa ei tässä vaiheessa löytynyt.

Mikä ihmeen Kesäheinä?

16.05.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Mitä sinulle tulee mieleen Kesäheinästä? Soiko mielessäsi laulu vai piirtyykö verkkokalvoillesi kuva liehuvista verhoista? Vai kuljettaako nimi sinut Etelä-Savon Mäntyharjulle? Kaikki mielikuvat ovat oikeita ja todellisia, mutta konkreettisen kosketuksen Kesäheinään saat, kun saavut Mäntyharjuun Taidekeskus Salmelan ympäristöön ja teet niin kuin miljöö sitä jo ”käskyttää”: Avaa aistit kauneudelle.

Mutta mikä se Ravintola Kesäheinä oikeastaan on? Kävimme ottamassa asiasta vähän selvää, kun aika on vielä rauhallinen. Kuukauden päästä tilanne ravintolassa onkin jo aivan toinen, kun kauden avajaisia vietetään 11.6.2022.

Kesäheinä on Mäntyharjun kirkonkylän vanhassa osuuskaupan talossa toimiva ravintola, joka on tarjonnut vuodesta 2002 lähtien niin Taidekeskus Salmelan kävijälle kuin muillekin kylällä pistäytyjälle maukasta lounasta ja laadukkaita kahvilatuotteita viehättävässä ympäristössä. Ravintola verhoutuu suloiseen vaaleanpunaiseen puuverhoiltuun rakennukseen, jonka sisältä löytyy todellinen tilaihme sille kaikelle ihmismäärälle, joka kesän aikana ravintolan antimista nauttii.

Vatsan täytettä ja vähän muutakin

Kesäheinän ravintolapäällikkö Susanna Nupponen odottaa innolla viimeisten lumien sulamista ja kesäkauden avaamista. Kuva Marja Pulkkinen

Mistä vieraat, kuten sinä ja minä, pääsevät nauttimaan, kun astumme ravintolaan? Ravintolan päällikkö Susanna Nupponen iloisesti ja ylpeästi kertoo, että tulevan sesonkikauden ruokapöytä nostaa esiin makuja, jotka olemme saattaneet unohtaa, kadottaa tai emme ole koskaan niitä osanneet tunnistaa. Mitä ihmettä? Mistä mauista on kyse?

Jutellessamme lisää, selviää, että lounaspöydästä löytyy perusjuureksia eli porkkanaa, punajuurta, kurkkua, tomaattia, vihreää salaattia – värikylläisyyttä siis, jota väritetään lisää erilaisilla elementeillä ja vastakkaisuuksilla makuhermojen avaamiseksi. Pöytään on uinut myös kalaa eri muodoissa – perinteinen silli kuuluu ruokapöydän klassikkoon lohta unohtamatta. Lihan fanittajat löytävät pöydästä possua. Siis voisi sanoa jo tässä kohtaa, että jokaiselle jotakin, erikoisruokavaliokoulukuntaa unohtamatta. Mitä löytyy sitten kyytipojaksi ruoan kanssa?

Mennään perinteisellä vesi, kotikalja-linjalla, mutta mitä ihmettä? Sieltähän löytyy myös raparperimehua? Kyllä vain, paikallisten asukkaiden takapihalla kasvaneet raparperit ovat päätyneet Kesäheinän lounaspöytään juoman ja kiisselin muodossa. Raparperin tarina ei ole mikään tavallinen ostoskeikka tukkuun vaan yhteisöllinen kutsu paikallisille päästä ”eroon” tuosta jokaisen takapihan hyötykasvin valtavista kasvustoista ja saattaa ne ravintolan hyötykäyttöön. Mainio tapa yhdistää paikallisuus. Jatkuuko raparperin tarina myös tänä kesänä ja mitä uutta paikallista – ”aavistus” hapokasta – voi bongata? Tyrni, tuo jalo aisteja kutkutteleva vitamiinipommi on löytänyt tiensä ravintolan listalle – sen voimme jo luvata tässä vaiheessa.

Entä kahvilan puoli – vieläkö masussa on tilaa kupilliselle kahvia kera leivoksen? Kesäheinän bravuuri on pitkään ollut suklainen flyygelileivos, mutta nyt se on saamassa seuraa saksofonista. Vielä ei ole varmuutta, missä muodossa tuo soitin vitriinissä soi, mutta virittäminen siihen suuntaan on jo aloitettu. Unohtamatta tietenkään itsetehtyjä korvapuusteja.

Pitkäjännitteistä taustatyötä asiakkaan hyväksi

Kesäheinän lautasmalli. Kuva Susanna Nupponen

On pakko myöntää, että Susannaa kuunnellessa tuli nälkä. Ei ainoastaan siitä syystä, että päivällä tuli syötyä ohkaisesti. Susannaa kuunnellessa tuli kieltämättä sellainen olo, että talven aikana tehty iso suunnittelutyö uudistuvan lounaspöydän eteen on pakko saada kokea kesällä. Ravintolan keittiön pienessä takahuoneessa  on ”fläppitaulu” Kesäheinän arvoista:  ”Asiakaslähtöisyys, laatu, turvallisuus, vastuullisuus, yhdessä tekeminen”. Nuo arvot toteutuvat ravintolan toiminnassa.

Satunnaisella turistilla ei ole tietoakaan siitä valtavasta työstä, mitä kesäkuukausien eteen Kesäheinässä on tehty.  Tai kyllä on sittenkin – ravintolassa käyneinä, kokemuksen kautta voidaan alleviivata: Ravintolan asiakaslähtöisyys reippailla paikallisilla nuorilla, heidän perehdytyksensä työhön ja ammattiylpeyden sisäistäminen osana vastuuta näkyy positiivisesti läpi ruokasalin puolella. Ja tuo yhdessä tekeminen: paikalliset raparperit on oiva esimerkki siitä, miten kylän ihmisiä voidaan yhdistää huomaamatta paikkakunnan helmen toimintaan.

Makuhermoja alkoi jo syyhyttää. Taidekeskus Salmelan slogan ”Avaa aistit kauneudelle” on kyllä mahdollista tässä ihmeellisessä miljöössä. Kannattaa siis tulla Mäntyharjulle aistit avoinna!

Taidekeskus Salmela – Sydämellisesti tervetuloa

Marja Pulkkinen ja Tuire Toivola, vapaaehtoiset ruokaviestijät, Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke

Tuoretta tilastotietoa kalan kulutuksesta

10.05.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Pirjo

Tuoreen tilastojulkaisun mukaan kotimaisen kalan kulutus on lisääntynyt verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vuonna 2020 suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa yli neljä kiloa asukasta kohti. Tuontikalan kulutus on pysynyt samansuuruisena viimeiset viisi vuotta. Tuontikalaa kulutettiin vuonna 2020 yli yhdeksän kiloa asukasta kohti. Kotimaisen kalan kulutus on laskettu filepainona ja tuontikalan kulutus osin tuotepainona.

Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,5 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (3,9 kiloa). Tuontilohen kulutus oli hieman suurempi kuin vuonna 2019. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin ahventa (0,67 kiloa). Seuraavina olivat hauki (0,47 kiloa), silakka (0,43 kiloa), muikku (0,36 kiloa), kuha (0,30 kiloa) ja siika (0,26 kiloa). Norjalaisen kasvatetun lohen jälkeen eniten ulkomaisista tuotteista kulutettiin tonnikalasäilykkeitä ja –valmisteita,  sillisäilykkeitä, katkarapuja ja katkaraputuotteita ja pakastettua seitiä.

Lue aiheesta lisää Luonnonvarakeskuksen sivulta: https://www.luke.fi/fi/tilastot/kalan-kulutus/kalan-kulutus-2020