Ajankohtaista

Ruokasektorin liikevaihto nousi lähes miljardiin euroon Etelä-Savossa

16.09.2020 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Juuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan ruokasektorin liikevaihto oli 995 miljoonaa euroa vuonna 2018 Etelä-Savossa. Nousua edelliseen vuoteen oli 65 miljoonaa.

Maakunnan luomutuotantoa esittelevä erillinen kooste julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Tilastointi on tehty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kurvi – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta -hankkeessa.

Etelä-Savo on ollut vahva luomun kehittäjä jo vuosikymmeniä. Tämä näkyy erityisesti luomupuutarhatuotannossa – noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden ja 20 % luomuporkkanan viljelyalasta on Etelä-Savossa.

Yritysten toimipaikoista viidesosa on ruoka-alalla

Ruokasektorin suurin liikevaihto, lähes 60 %, oli elintarvikkeiden ja juomien kaupassa, jossa myös liikevaihto kasvoi eniten. Vähittäiskaupassa liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 65 miljoonalla ja tukkukauppa 7 miljoonalla. Hienoista kasvua oli myös juomien valmistuksessa. Muiden toimialojen osalta liikevaihto laski hieman vuoteen 2017 verrattuna.

Vuonna 2018 ruokasektorilla työskenteli 5 152 henkilöä, mikä oli yli 17 % koko alueen yritysten henkilöstöstä, ja kasvua edellisvuoteen oli 220 henkilöä. Eniten kasvua oli kaupan alan henkilöstömäärässä. Pientä kasvua oli myös elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa.

Ruokasektori on Etelä-Savossa merkittävä, sillä 21 % toimipaikoista on ruokasektorilla. Vuonna 2018 ruokasektorin toimipaikkojen määrä oli 2 707, joista yli 2 000 oli alkutuotannon kasvinviljelyssä ja kotieläintaloudessa.

Ammattikeittiöitä on Etelä-Savossa 513 ja ne tarjoavat noin 16,1 miljoonaa ateriaa vuodessa. Keittiöistä kolmasosa on julkisessa omistuksessa.

Etelä-Savossa yli puolet maatalousmaasta nurmella

Vuonna 2019 maatila- ja puutarhayritysten määrä oli 2 271. Käytössä olevasta 72 200 hehtaarin maatalousmaasta oli nurmea 40 000 hehtaaria. Keskimäärin maatalousmaata oli vuonna 2019 Etelä-Savossa käytössä 32 hehtaaria tilaa kohden, mikä on ELY-keskuksittain tarkasteltuna Suomen alhaisin.

Etelä-Savon maatalous- ja puutarhayrityksistä noin puolet on kasvinviljelytiloja. Maidontuotantoa harjoitettiin 362 tilalla ja tuotettu maitomäärä oli 106 miljoonaa litraa. Sianlihan tuotanto on alueellamme vähäistä, 0,4 % maamme tuotannosta. Sikatalous on päätuotantosuuntana yhdeksällä tilalla.

Etelä-Savo on vahvaa ruukkuyrttien ja vihannesten tuotantoaluetta

Etelä-Savon kasvihuoneissa kasvoi 24,5 miljoonaa kappaletta ruukkuvihanneksia vuonna 2019. Suomen tilli-, persilja- ja basilika-ruukkuvihanneksista noin 30 % tuotetaan Etelä-Savossa.

Avomaavihanneksia viljeltiin 594 hehtaarilla. Satoa tuotettiin yli 11 miljoona kiloa, josta vajaa 5 miljoonaa kiloa on porkkanaa. Koko Suomen kiinankaalisadosta yli 70 % ja salaattisadosta 45 % tuotetaan Etelä-Savossa. Myös koko maan parsakaalisadosta tuotettiin alueellamme 39 %.

Marjoja viljeleviä yrityksiä oli 162 ja viljelyssä 647 hehtaaria, josta yli puolella kasvaa mansikkaa tuottaen satoa 1,44 miljoonaa kiloa. Punaherukan ja pensasmustikan satomäärät ovat noin neljäsosa koko Suomen sadosta.

Etelä-Savo on luomun kehittämisen pioneerialuetta

Luomun kehittämis- ja tutkimustoimintaa on Etelä-Savossa tehty 1980-luvulta alkaen. Etelä-Savon luomukoosteeseen on koottu tietoja alueen luomutuotannosta, -jalostajista, luomun käytöstä sekä ruokaketjun luomuyrittäjistä.

Vuonna 2019 luomutiloja oli Etelä-Savossa 277. Luonnonmukaisesti viljellyn peltoalan osuus nousi 18 prosenttiin ollen 12 983 hehtaaria. Koko Suomessa luonnonmukaisesti viljellyn pellon osuus viljelyalasta oli 13,5 %.

Etelä-Savo on merkittävä luomuavomaavihannesten tuottaja. Noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden viljelyalasta on Etelä-Savossa ja luomuporkkanan tuotantoalasta 20 %. Muita merkittäviä luonnonmukaisesti viljeltyjä kasveja Etelä-Savossa ovat rypsi ja mansikka.

Luomutuotteiden jalostus painottuu Etelä-Savossa alhaiseen jalostukseen, kuten omalla tilalla tuotettujen juuresten kuorimiseen ja pakkaamiseen tai viljan jauhattamiseen. Alhaisen jalostusasteen tuotteita valmisti 29 yritystä vuonna 2019. Korkeamman jalostusasteen luomuelintarvikkeita tuotti 13 yritystä.

Kalasaaliista miljoona kiloa muikkua

Kalastusyrittäjiä Etelä-Savossa oli 215 vuonna 2018. Heistä 39 kuului sisävesien kaupallisten kalastajien rekisterissä 1-ryhmään eli niiden liikevaihto ylitti 10 000 euroa. Kaupallisen kalastuksen arvo oli 3,1 miljoonaa euroa. Etelä-Savo on maan suurin sisävesikalastuksen alue. Saaliiksi saadusta 1,35 miljoonasta kilosta miljoona kiloa oli muikkua. Etelä-Savossa toimii myös muutamia ruokakalankasvatuslaitoksia.

Tilastoaineistoon ja luomukoosteeseen voit tutustua Ekoneumin sivuilla -> Julkaisut ja materiaalit tai KURVI-hankkeen sivuilla www.xamk.fi/kurvi

KURVI – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta –hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Maatalouden ilmastotiekartta julkaistu

26.08.2020 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Suomen maatalous tuotti kaikkiaan noin 16 Mt CO2 ekv. kasvihuonekaasupäästöjä (khk-päästöjä) vuonna 2018. Maatalouden tie tuntuviin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen edellyttää laajamittaisia toimia turvemaiden päästöjen vähentämisessä, hiilensidonnan lisäämistä kivennäismailla ja muutoksia maatalouden energian käytössä ja tuottamisessa. Nämä muutokset edellyttävät uusia ohjauksia ja kannustimia viljelijöille, joiden päätehtävänä on edelleen tuottaa kuluttajien tarpeisiin ja mieltymyksin vastaavaa kotimaista ruokaa.

Tiekartassa tarkastellaan maatalouden kasvihuonepäästöjä ja niiden vähentämistä mm. eri skenaarioiden avulla, joissa verrataan maatalouden kehitystä ilman lisätoimia ja skenaarioita, joissa kasvihuonekaasupäästöjä pyritään hillitsemään erilaisten lisätoimien ja ohjauskeinojen avulla. Raportissa arvioidaan myös taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä riskejä koko tiekartan kokonaisuuden toteutettavuuden kannalta, sekä tunnistetaan keskeiset epävarmuudet pääasiallisten toimenpiteiden toteutumiselle.

Koko julkaisu on luettavissa täällä:  http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020082161330

Etelä-Savon ruoka-alan esittely englanniksi!

26.08.2020 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

Miten kertoisin Etelä-Savon ruoka-alasta englanniksi? Tällaiset tilanteet tulevat vastaan niin ruoka-alan kehittäjille kuin yrittäjillekin. Juuri valmistuneeseen ”Agri-Food sector of South Savo Region” -esitykseen on koostettu hyvät perustiedot Etelä-Savon maakunnan ruoka-alan esittelyyn.

”Agri-Food sector of South Savo Region” –esityksen tilastoaineistona on hyödynnetty muun muassa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelman valmistelussa tehtyä ruoka-alan nykytilan analyysia sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Etelä-Savon Maakuntaliiton aineistoja.

”Agri-Food sector of South Savo Region” –esityksen on työstänyt Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Älykäs ja kansainvälinen Etelä-Savo – Mikroista kasvua (MikroX)​ -hanke.

Tutustu ”Agri-Food sector of South Savo Region” –esitykseen tästä.

Uudistunut Kalahavainnot.fi-sivusto

20.07.2020 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Uudistettu Kalahavainnot.fi -sivusto kokoaa yhteen Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kalalajitiedon ja kalastuksen seurantaan liittyvät palvelut. Sivustolta löytyy mittava kalalajien tietokeskus, jossa on tietoa 46 kalalajista. Kaloista esitetään muun muassa levinneisyys kartalla, tuntomerkit, ravinto, kasvu, mahdolliset vaellukset ja uhkatekijät sekä uhanalaisuus. Palvelun kautta voi ilmoittaa myös omista kalahavainnoista, ja sivustolta löytyy myös ohjeet kalamerkin palauttamista varten.

Lue lisää: https://www.luke.fi/uutinen/kalahavainnot-fi-sivusto-on-uudistunut-luken-tuottama-kalalajitieto-ja-seurannat-yhdessa-osoitteessa/

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2019

06.07.2020 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista selviää, että suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 148 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 80 kiloa lihaa, 81 kiloa viljaa, 12 kiloa kananmunia, 15 kiloa kalaa, 66 kiloa hedelmiä ja 66 kiloa vihanneksia.

Maidon kulutus jatkoi laskuaan, ja lihan kokonaiskulutus laski edellisestä vuodesta 1,8 % . Viljan kokonaiskulutus kasvoi reilu kaksi kiloa henkeä kohti edellisestä vuodesta, mikä johtuu pääosin kauran kulutuksen lisääntymisestä. Kalan ja kananmunien kokonaiskulutuksessa ei ole tapahtunut muutoksia muutamaan vuoteen. Hedelmien kulutus laski hieman ja vihannesten kulutus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna.

Lue lisää: https://www.luke.fi/uutinen/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2019/

Luonnonmarjojen satoennusteet

01.07.2020 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Pirjo

Luonnonmarjojen poiminta on tärkeä metsien käyttömuoto Suomessa. Marjastuksesta saadaan taloudellista hyötyä, lisäksi se on tutkimuksen mukaan myös yksi suosituimmista ulkoiluharrastuksista kävelylenkkeilyn ja luonnonvesissä uimisen jälkeen.  Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat kiinnostava aihepiiri, ja tutkimustiedolle on nyt kysyntää.

Marjasatoennusteet ovat jokakesäinen mediahitti, ja niitä uutisoidaan näyttävästi. Tieto palvelee muun muassa kotitalouspoimijoita, marjayrittäjiä, jalostusporrasta ja viime vuosina myös ulkomaalaisia poimijoita Suomeen välittäviä tahoja.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimien marjasatoennusteiden pohjalla on laaja koealaverkosto, johon kuuluu 150-200 metsikköä ja suota eri puolella Suomea. Lisätietoa marjasatoennusteista ja marjahavainnot.fi -palvelusta löydät täältä:

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsamarjat/marjasadot/

Viljelykasvien luonnonvaraisten sukulaislajien suojelu on osa tulevaisuuden ruokaturvaa

16.06.2020 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Viljelykasvien luonnonvaraisten sukulaislajien (CWR, crop wild relative) suojelun merkitystä korostetaan maailman kasvigeenivarojen suojelua koskevissa strategioissa. Maailmanlaajuisesti CWR-lajit  ovat tärkeä osa ruokaturvaa, sillä niiden haluttuja ominaisuuksia voidaan hyödyntää geenilähteinä kasvinjalostuksessa.

– Ilmastonmuutoksen edetessä tarvitaan sopeutumista edistäviä ominaisuuksia, kuten kuivuuden- ja tulvankestävyyttä sekä vastustuskykyä taudeille ja tuholaisille. Niiden lähteenä CWR-lajit voivat olla ainutlaatuisen tärkeitä kasvinjalostukselle, Luken erikoistutkija Elina Kiviharju kertoo.

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Luomuksen ja Metsähallituksen juuri ilmestyneessä raportissa esitetään konkreettisia keinoja Suomen CWR-lajien suojelun toteuttamiseksi. Raportti on laadittu maa- ja metsätalousministeriön (MMM) rahoittamassa kolmevuotisessa hankkeessa.

Lue lisää: https://www.luke.fi/uutinen/viljelykasvien-luonnonvaraisten-sukulaislajien-suojelu-on-osa-tulevaisuuden-ruokaturvaa/

 

 

Savolaisten elintarvikeyritysten pääsy vientimarkkinoille helpottuu uuden verkoston avulla

12.06.2020 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Juuri käynnistynyt Pienistä puroista suuria väyliä -hanke kokoaa koko Suomen elintarvikeyrittäjiä yhteen. Sen kautta myös savolaisille ruoan tuottajille ja valmistajille avautuvat laajat verkostot, joiden avulla voi löytää väyliä vientimarkkinoille sekä yhteistyökumppaneita kasvuun ja kansainvälistymiseen. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan hankkeeseen osallistuminen on yrityksille maksutonta.
“Elintarvikealan yritykset joutuvat usein tavoittelemaan pääsyä vientimarkkinoille yksin. Tällä kertaa lähdetään rakentamaan viennin menestystarinoita yhteisvoimin,” sanoo Eeva-Liisa Lilja Fennopromo Oy:stä.
Liljan mukaan nyt luotava verkosto tarjoaa yritykselle toimivat välineet yhteistyön edistämiseen.
“Yhteistyötä voi tehdä esimerkiksi raaka-aineen hankinnassa, rahtivalmistuksessa tai pakkaamisessa. Yhdessä voidaan ratkoa myös pulmia logistiikassa ja varastoinnissa tai vaikkapa palkata yhteinen vientipäällikkö”.
Verkoston jäsenten yhteydenpidon välineitä ovat kesällä 2020 avautuva PuroNetti-verkkosivusto, Mikkelissäkin järjestettävät PuroMeetti-tapaamiset sekä Pienistä puroista Facebook-keskusteluryhmä, joka on jo toiminnassa ja jossa voi vaihtaa ajatuksia yhteistyöstä.

Ilmoittautumiset: www.puronetti.fi
Kysy lisää hankkeesta: info@puronetti.fi
Avoin Facebook -ryhmä: https://www.facebook.com/groups/pienistapuroistasuuriavaylia

Pienistä puroista suuria väyliä -hanke (1.8.2019–31.7.2021)
• Ohjaa kansainväliseen kasvuun tähtääviä elintarvikealan pk-yrityksiä optimoimaan tuotantoketjujaan ja saavuttamaan siten parempaa menestystä viennissä
• Tavoitteena on, että pienistä tuotantovirroista muodostuu suurempia vientikaupan väyliä, jotka saavat voimansa yritysten yhteistyöstä.
• Hankkeessa käytetään uusia toteutusmenetelmiä, kuten osallistamista, yritysten välistä tiedonsiirtoa ja sähköisiä verkostoitumisen keinoja.
• Hanke on valtakunnallinen ja hankkeeseen osallistuminen on maksutonta.
• Päärahoittajana toimii maa- ja metsätalousministeriö ja toteuttajana Fennopromo Oy.

Hyvä elintarvikeala yrittäjä – kerro kantasi enimmäismaksuaikoihin

08.06.2020 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee hallituksen esitystä elintarvikemarkkinalain muuttamiseksi UTP-direktiivin (direktiivi epäterveistä kaupan käytännöistä yritysten välisissä suhteissa elintarvikeketjussa) vaatimusten mukaiseksi. Lainsäädännöllä halutaan parantaa yrittäjien asemaa ruokaketjussa ja epäreilussa kaupan markkinatilanteessa. Direktiivin mukaisesti enimmäismaksuajat olisivat 30 pv pilaantuville tuotteille ja 60 pv ei pilaantuville tuotteille. Hallituksen esityksessä esitämme, että 30 pv sääntö koskisi kaikkia tuotteita. Lausuntokierroksella tiukempi maksuaika -esitys sai osakseen kritiikkiä, mutta myös kiitosta.

Haluaisimme nyt pikaisesti selvittää, mitä maksuaikakäytäntöjä teillä on tällä hetkellä eri ostajaryhmien kanssa. Ja voisiko esimerkiksi 30 pv maksuaika ei-pilaantuvissa tuotteissa estää lähiruokatuotteiden pääsyn kaupan hyllylle? Vai kohtelisiko se päinvastoin yrityksiä paremmin? Olen kiitollinen, jos ehtisit vastaamaan alla oleviin kysymyksiin, jotta saisimme arvokasta käytännön tietoa ja kokemuksia suoraan yrityksiltä.

Miten pitkä maksuaika (pv) yrityksellänne on ollut käytössä myytäessä pilaantuvia tuotteita (tuoretuotteita)

  1. lähikauppoihin
  2. keskusliikkeisiin/tukkuliikeisiin
  3. elintarviketeollisuusyrityksille
  4. ravintoloihin
  5. suurkeittiöille
  6. viennissä (myynti Suomen ulkopuolelle)

Miten pitkä maksuaika (pv) yrityksellänne on ollut käytössä myytäessä ei-pilaantuvia tuotteita

  1. lähikauppoihin
  2. keskusliikkeisiin/tukkuliikkeisiin
  3. elintarviketeollisuusyrityksille
  4. ravintoloihin
  5. suurkeittiöille
  6. viennissä (myynti Suomen ulkopuolelle)

Muita huomioita tai toiveita:

Kiitos, jos vastaat minulle sähköpostilla kirsi.viljanen(at)mmm.fi  15.6.2020 mennessä, pahoittelen pikaista aikataulua. Vastaukset käsittelen luottamuksellisesti, ja kokoan ne yhteen siten, että yksittäistä vastaajaa ei pysty tunnistamaan.

Millaiset ovat Suomen maa- ja elintarviketalouden näkymät – webinaari 16.6.2020 klo 10-11.30

04.06.2020 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo
Luonnonvarakeskus (Luke) julkistaa 16.6. klo 10–11.30 uuden maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksen. Tervetuloa webinaariin, jossa pureudutaan maataloussektorin ajankohtaiseen tilanteeseen ja kehitykseen liha-, maito- ja viljamarkkinoilla sekä puutarhataloudessa.

Webinaariin ilmoittautuminen: https://attendee.gotowebinar.com/register/8639518575550685710

Ohjelmassa esitellään muun muassa
•    Maatalouden muutostrendejä
•    Elintarvikkeiden kaupan ja kulutuksen muutoksia
•    Koronapandemian vaikutuksia maa- ja elintarviketalouteen
10.00 – 10.05   Tilaisuuden aloitus ja käytännöt, eritysasiantuntija Mikko Salmi
10.05 – 10.10   Tervetuloa ja alkupuheenvuoro, tutkimusprofessori Jyrki Niemi
10.10 – 10.25   Maitomarkkinakatsaus, tutkija Olli Niskanen
10.25 – 10.55   Lihamarkkina- ja viljamarkkinakatsaus, erikoistutkija Csaba Jansik
10.55 – 11.10   Puutarhamarkkinakatsaus, yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen
11.10 – 11.20   Ajankohtaista koronan vaikutuksista maa- ja elintarviketalouteen,
tutkimusprofessori Jyrki Niemi
11.20  – 11.30   Keskustelua puheenvuoropyynnöin
Tilaisuuden päätös noin klo 11.30
Lisätietoja: 
erikoistutkija Terhi Latvala, Luke,
puh. 029 532 6309, terhi.latvala@luke.fi