Ajankohtaista
Kasvinsuojelua ja kannattavuutta kasvisten tuotantoon – webinaarisarja helmikuussa 2023
Featured
23.01.2023 Ajankohtaista | Kirjoittanut: hallintaVihannesten tuotanto avomaalla sisältää haasteita ja mahdollisuuksia. Kolmen webinaarin sarjassa pureudutaan kasvinsuojelun nykytilaan ja tulevaisuuden ratkaisuihin. Kolmannen webinaarin teemana on viljelyn talousasiat ja jaksaminen. Tule kuulemaan asiantuntijoiden puheenvuoroja ja vaihtamaan ajatuksia vihannesalan näkymistä.
Webinaari 1: Integroitu kasvinsuojelu nyt
To 2.2.2023 klo 13-15 Osallistu tästä.
13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
13.10 Integroitu kasvinsuojelu, IPM, toimii − kokemuksia ja näkökulmia, Marja Kallela, ProAgria Etelä-Suomi
13.30 Kommenttipuheenvuoro: IPM toimii? Luomuvihannesviljelijä Antti Vehnämäki, Ryypän tila, Hauho, IPMWorks havaintomaatila
13.50 LukeKaskas-sovelluksen hyödyntäminen tuhoojaseurannassa, Anne Nissinen, LUKE
14.15 Keinoja luontaisten vihollisten tukemiseen, Sari Himanen ja Pirjo Kivijärvi, LUKE
14.45 Loppukeskustelu
Webinaari 2: Kasvinsuojelu tulevaisuudessa
To 9.2.2023 klo 13-15 Osallistu tästä.
13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
13.10 Pajuhake perunan tautien torjunnassa, Marika Rastas, LUKE
13.35 Maan mikrobit ja niiden merkitys porkkanan varastotautien hallinnassa, Taina Pennanen ja Terhi Suojala-Ahlfors, LUKE
14.00 Uudet rikkakasvit vihannestuotannossa – Pentti Ruuttunen, LUKE
14.25 Kommenttipuheenvuoro: tulevaisuuden kasvinsuojelumenetelmät, Mika Virtanen, MTK
14.45 Loppukeskustelu
Webinaari 3: Kannattava ja menestyvä vihannestuotanto
Ke 15.2.2023 klo 13-15 Osallistu tästä.
13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
13.10 Maatilan rahat ja johtaminen, Veli-Matti Jalli, ProAgria Länsi-Suomi
13.40 Tuotantokustannukset ja kannattavuus vihannestuotannossa – laskelmista apua talouden hallintaan, Anu Koivisto, LUKE
14.15 Vihannesyrittäjän jaksaminen jatkuvassa muutoksessa, erityisasiantuntija Riitta Seppälä, MTK-Satakunta ry
14.45 Loppukeskustelu
Webinaarit järjestetään Microsoft Teams -ohjelmalla ja niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Voit tutustua ProAgrian etäpalaveriohjeisiin tästä.
Jos sinulla on kysyttävää etäosallistumiseen liittyen, ota yhteyttä:
Marja Tuononen, marja.tuononen@proagria.fi, p. 040 591 9489.
Webinaarisarjan järjestävät: Kasvis- IPMWorks- ja Muru-hankkeet.
Etelä-Savo on EU:n paras luomualue 2024!
23.09.2024 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaEtelä-Savo on valittu EU:n luomukilpailussa parhaaksi luomualueeksi vuonna 2024. Voitto on ainutlaatuinen ja ensimmäinen suomalaisten toimijoiden saama tunnustus tässä koko Euroopan laajuisessa kilpailussa. Voittaja julkistettiin EU:n luomupäivänä 23.9.2024 Brysselissä.
Paras luomualue -sarjan kaksi muut finalistia olivat Portugalista ja Espanjasta: Comunidade Intermunicipal do Alto Tâmega e Barroso, Chaves Portugalin pohjoisosista ja Kastilia-La Mancha Espanjan keskiosista. Kilpailun tuomaristo arvioi näitä alueita ja Etelä-Savoa kriteereinä alueen edelläkävijyys luomutuotannossa, kestävän kehityksen näkökulmat (ympäristö, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys) sekä luomualueen innovatiiviset ja innostavat toimintamallit, joita on mahdollisuus toteuttaa tuotannossa muuallakin EU:ssa.
”Etelä-Savo on luomutuotannossa kärkipään maakuntia Suomessa. Luomu on osa maakunnan imagoa, onhan strateginen tavoitteemme olla ”puhtaasti paras”. Luomun merkitys on otettu huomioon Etelä-Savon maakuntaohjelmassa ja maakuntaliitto on pitkään panostanut luomun kehittämiseen”, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
”Paras luomualue -palkinnon myötä Etelä-Savon maakunnan luomutuotanto ja -osaaminen saavat tunnustusta Euroopan mittakaavassa. Etelä-Savolla on luomun kehittämisessä pitkät perinteet. Kehittäminen on perustunut eri toimijoiden väliseen laajaan yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumiseen”, toteaa toiminnanjohtaja Taina Harmoinen Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:stä, joka on palkinnon hakija.
Etelä-Savon luomun menestystekijät
Visio, intohimo luomuun ja periksiantamattomuus höystettynä laajalla yhteistyöllä ovat siivittäneet Etelä-Savon luomutuotantoa eteenpäin.
”Ensimmäiset luomuviljelijät aloittivat jo 1970-luvun lopulla ja perustivat viljelijöiden ja kuluttajien yhteisen yhdistyksen viemään tuotantotapaa eteenpäin. Tuotantotavan tueksi on kehitetty 1980-luvulta lähtien neuvontaa ja koulutusta kuin myös kuluttajille suunnattua viestintää”, kertoo Saimaan Luomu ry:n luomuasiantuntija Brita Suokas.
Luomuviljelijöiden tueksi saatiin vahva maakunnan tuki, kun silloinen Mikkelin läänin maaherra Uki Voutilainen esitti Mikkelistä tehtävän ekoläänin, jota tukemaan käynnistettiin ekolääniohjelma.
Oopperalaulaja Martti Talvela oli vahva luomuviljelyn puolestapuhuja ja harjoitti itsekin luomuviljelyä Inkilänhovissa Juvalla vuodesta 1980 lähtien. Hän oli oopperamatkoillaan nähnyt, mitä tehomaatalous esimerkiksi Yhdysvalloissa oli saanut aikaan luonnolle ja maaperälle, ja toisaalta tutustunut luomu- ja biodynaamisen viljelyn etuihin Keski-Euroopassa.
Mikkeli ja Etelä-Savo on toiminut monella tapaa luomun edelläkävijänä ja kehittämisen veturina Suomessa. Mikkelistä käsin koulutettiin 1990-luvulla koko Suomeen luomuneuvojia.
Luomutuotannon kehittäminen Etelä-Savossa on perustunut laajaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Luomun tutkimuksen ja kehittämisen sateenvarjoksi perustettiin vuonna 2000 Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry. Lukuisat eri toimijat toteuttavat luomutuotannon tutkimus-, koulutus- ja neuvontahankkeita.
Etelä-Savossa on pitkät perinteet myös luomututkimuksessa ja tutkimustietoon perustuva viestintä nähdään tärkeänä koko suomalaisen luomualan kehittämisessä. Vuonna 2013 Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto perustivat valtakunnallisesti toimivan Luomuinstituutin Etelä-Savon maakunnan toimijoiden vahvalla tuella.
”Etelä-Savon maakunnan saama palkinto on samalla tunnustus luomuruokaketjun yritysten ja tutkimuksen tekijöiden pitkäjänteiselle yhteistyölle”, iloitsee Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen.
Etelä-Savon luomuosaamisen kehittämistä ovat tukeneet vahvasti myös Etelä-Savon maakuntaohjelmat sekä valtakunnalliset että Etelä-Savon alueelliset maaseutuohjelmat ja ympäristöohjelmat, joissa luomun edistämiseksi on ollut toimenpiteitä ja siten mahdollistettu luomukehittämishankkeet.
Kehittäminen näkyy tuotannossa – Etelä-Savon pelloista 18 prosenttia luomussa
Etelä-Savon ammattitaitoiset luomuviljelijät ovat vahvasti omalla panoksellaan kehittäneet luomutuotantoa. Joka kymmenes eteläsavolainen viljelijä on luomutuottaja. Vuonna 2023 luomupeltoa oli 12 400 ha, joka on 18 % maakunnan peltoalasta. Suomen keskiarvo on 14 %. Luomujalosteita valmistettiin 23 yrityksessä ja jatkojalostusta tehtiin 15 maatilalla. Kun viljelijöiden määrään lisätään muut toimijat, kuten jalostajat ja siemenpakkaamot, on luomuvalvonnan piirissä 220 toimijaa.
Etelä-Savo on tunnettu erityisesti luomuvihannesviljelystä ja -maidontuotannosta. Juvalaiset ja sulkavalaiset luomumaidontuottajat aloittivat 1993 alan pioneereina laajamittaisen luomumaidontuotannon ja jatkojalostuksen. Vuonna 2023 oli luomukotieläintuotantoa 56 tilalla eli 30 % prosentilla tiloista, pääasiassa lypsy- ja lihanautoja sekä lampaita. Alueen luomuporkkana-ala oli 29 %, sipulin 44 % ja kaalin 22 % koko Suomen luomupinta-aloista vuonna 2023. Luomumansikan pinta-ala on merkittävä: 12,5 % Suomen luomumansikan hehtaareista.
Vuonna 2023 tehty kuluttajatutkimus kertoo, että 40 % eteläsavolaisista kuluttajista on halukas ostamaan luomutuotteita vähintään viikoittain. Valtakunnallisesti osuus on 30 %. Myös julkiset ruokapalvelut ovat ottaneet luomuraaka-aineet omakseen. Etelä-Savossa on 11 ravintolaa, jotka ovat mukana Luomuravintolat-ohjelmassa tavoittelemassa 25 % luomuosuutta raaka-ainepohjassa.
EU:n luomupalkinto
EU:n luomupalkintojen jakajina toimivat yhdessä Euroopan komissio, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK), Euroopan alueiden komitea (AK), Euroopan tuottajien ja osuuskuntien järjestö (COPA-COGECA) ja maailmanlaajuisen luomutuotantoa edistävien toimijoiden kattojärjestön IFOAM:in eurooppalainen toimielin IFOAM Organics Europe.
Näillä palkinnoilla pyritään antamaan tunnustusta erinomaisesta työstä koko luomun arvoketjussa ja palkitsemaan EU:n parhaat ja innovatiivisimmat luomualan toimijat. Palkintoja jaetaan parhaalle miesviljelijälle, naisviljelijälle, alueelle, kaupungille, bioalueelle, jatkojalostajalle, jälleenmyyjälle ja ruokapalvelulle. Näiden kategorioiden finalisteissa oli kaksi suomalaista, ja kaksi ruotsalaista toimijaa. Muut finalistit olivat pääosin Keski-Euroopasta. Palkintoja on jaettu vuodesta 2022 lähtien.
Etelä-Savon luomupalkintohakemus
Etelä-Savon luomuosaamisen perusta on kiinteä yhteistyö, joka korostuu myös EU:n luomupalkinnon hakemisessa. EU:n luomupalkinnon hakijana on Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry. Hakemus on laadittu yhteistyössä Ekoneum ry:n, Luomuinstituutin, Etelä-Savon ELY-keskuksen, Etelä-Savon maakuntaliiton, Saimaan luomu ry:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa.
Lisätietoja:
Taina Harmoinen, toiminnanjohtaja, Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry, projektipäällikkö Eurooppalaisesta klusteriverkostosta tukea eteläsavolaisille ruoka-alan yrityksille -hanke/Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, taina.harmoinen@xamk.fi, p. 040 662 5560
Brita Suokas, luomuasiantuntija, puheenjohtaja, Saimaan luomu ry, brita.suokas@luomuliitto.fi (22.-24.9.2024 käytössä britasuokas@hotmail.com), p. 044 528 8722
Sari Iivonen, johtaja, Luomuinstituutti, sari.iivonen@luke.fi, p. 0295 322 882
EU:n luomupalkinto,EU Organic Awards – European Commission (europa.eu)
Tule mukaan luomaan tulevaisuuden matkailu- ja ravitsemisalan osaajia Etelä-Savossa!
20.02.2024 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaXamk, Samiedu ja Esedu ovat yhdessä rakentamassa uusia joustavia koulutusmalleja mara-alalle. Etelä-Savon alueella on käynnistynyt innostava hanke, jonka tavoitteena on vastata matkailu- ja ravitsemisalan kasvavaan osaajatarpeeseen. Etsimme nyt rohkeita yrityksiä mukaan koulutuspilotointeihin, jotka tukevat alan kehitystä ja henkilöstön osaamisen kasvua.
Hankkeessa kehitetään joustavia koulutusmalleja, jotka vastaavat työelämän tarpeisiin. Haluamme vahvistaa yhteistyötä koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä työelämän välillä, luoden uudenlaisen työelämään kiinnittyneen koulutusmallin.
Miksi mukaan? Hankkeen tuloksena alueen yritysten henkilöstön osaamistaso nousee ja pätevyys lisääntyy tuoden mukanaan laadukkaampia palveluita, parempaa tuottavuutta ja työhyvinvointia. Lisäksi luomme uudenlaisia työelämälähtöisiä koulutuksen toimintamalleja ja oppimisen muotoja.
Koulutuspilotoinnit suunnitellaan yhdessä yritysten kanssa, ottaen huomioon juuri teidän tarpeenne. Osaamiskokonaisuudet ovat tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia, joten hankkeessa on mahdollista saada itselleen ilman pitkää sitoutumista täsmäosaamista esimerkiksi digitaitoihin ja viestintään, päivittäisjohtamiseen tai työelämätaitoihin.
Jos yrityksesi haluaa olla mukana luomassa tulevaisuuden matkailu- ja ravitsemisalan osaajia, ota yhteyttä Katariina Kovaseen! Yhdessä voimme rakentaa alueelle joustavia koulutuspolkuja ja edistää osaamisen kehittymistä.
Seuraa myös hankkeen avoimia koulutustilaisuuksia, joista lisätietoa päivitetään säännöllisesti hankesivulle. Oletko valmis tekemään yhteistyötä ja vaikuttamaan alan tulevaisuuteen? Liity mukaan – yhdessä luomme kestävää kasvua ja vetovoimaista matkailu- ja ravitsemisalaa Etelä-Savossa!
Verkkosivut: Joustavia koulutusmalleja matkailu- ja ravitsemisalan työntekijöiden osaamisen kehittämiseen Etelä-Savossa – Xamk
Ruokapalveluiden hyvät hävikkikäytänteet taipuivat oppaaksi
19.02.2024 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: TainaWasteless Food Services in Finland -hankeen reilun kahden vuoden kestänyt hanketoiminta lähenee loppuaan. Hankkeen tarkoituksena on ollut tuottaa uutta ja käytännönläheistä tietoa ruokahävikin ehkäisyn ja vähentämisen keinoista. Tässä tärkeänä osana ovat olleet yhdeksäntoista hankkeessa mukana ollutta ruokapalvelutoimijaa. Toimijoille tehdyt haastattelut sekä toimipaikkoihin tehdyt vierailut ovat olleet selvitystyön pohjana ruokapalveluiden ruokatuotannon ennakoinnin ja suunnittelun mahdollisuuksista ruokahävikin ehkäisyssä.
Ruokapalvelut ovat hankkeen aikana osallistuneet hävikin mittaamiseen sekä muiden hävikkiä vähentävien toimintatapojen kehittämiseen omissa toimipaikoissaan. Ruokapalvelutoimijoiden omien kehittämissuunnitelmien sekä -toimenpiteiden lisäksi kehittämistyön tukena ovat olleet järjestetyt työpajat sekä kaikille avoimet webinaarit, joita järjestettiin kaikkiaan seitsemän kertaa.
Opas ruokapalveluille ruokahävikin hallintaan
Wasteless -hankkeen aikaisen toiminnan tarkoituksena on ollut luoda malli ruokahävikin jatkuvan seurannan edistämiseen erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa ja hävikkilajeissa. Lopputuotoksena syntyi opas ruokahävikin hallintaan. Tämä sähköinen opas on tarkoitettu ruokapalvelujen henkilöstölle ruokahävikin seurannan ja hävikin hallinnan kehittämisen tueksi. Aineistoa voidaan käyttää myös esihenkilötyössä, toiminnan kehittämisen tukena sekä henkilöstön perehdyttämisen välineenä.
Hyvät käytänteet opas ruokahävikin hallintaan koostuu neljästä eri teemasta; mittaaminen, kehittäminen, viestintä ja tiedolla johtaminen. Oppaan materiaali on syntynyt hankkeessa mukana olleiden ruokapalveluiden tarpeista, toiveista ja hyvistä käytännöistä.
Wasteless Food Service in Finland -hankkeen toteuttamisesta vastaavat Seinäjoen-, Jyväskylän ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut sekä Ammattikeittiöosaajat ry. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaketjun toiminnan edistämisen rahastosta. Hanke toteutetaan ajalla 1.12.2021- 31.3.2024. Kohderyhmänä sairaalat, hoivakodit, huoltoasemat, henkilöstöravintolat ja koulut, päiväkodit sekä kuntaliittotoimijat.
Merja Ylönen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Etelä-Savon elintarvikejalostajista valtaosa mikroyrityksiä
12.01.2024 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaEtelä-Savon elintarvikealan jalostusta harjoittaa 94 yritystä. Yritykset ovat kooltaan varsin pieniä, mikroyrityksiä. Alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksistä on 71 %, mikä vastaa myös valtakunnallista jakaumaa. Elintarvikealan jalostavia yrityksiä on Suomessa kaikkiaan reilu 2600, joista 315 valmistaa luomutuotteita.
Luomujalosteita valmistetaan 12 yrityksessä Etelä-Savossa ja niiden koko jakautuu tavanomaista tuotantoa tasaisemmin.
Etelä-Savon elintarvikeyrityksistä leipomotuotteita jalostaa lähes 30 %. Tämä vastaa myös valtakunnallista yritysten toimialajakaumaa. Seuraavaksi eniten yritystoimintaa on vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostuksessa sekä lihan jalostuksessa.
Luomutuotteiden osalta toimialoista nousevat esille vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus ja viljatuotteiden jalostus.
Tiedot perustuvat Valtakunnallinen Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatio -hankkeen ja maakunnallisten elintarvikealan kehittäjien yhteistyössä vuonna 2023 kokoamiin Aitoja makuja yritystilastoihin. Yritystilastosta selviää, millä toimialalla yritykset toimivat ja montako henkilöä ne työllistävät. Etelä-Savon osalta tiedot on koottu Eurooppalaisesta klusteriverkostosta tukea eteläsavolaisille ruoka-alan yrityksille -hankkeessa. Tilastoaineistoon on koottu tietoja jalostustoimintaa harjoittavista yrityksistä, joiden liikevaihto on vähintään 15 000 euroa.
Lue lisää https://aitojamakujalehti.fi/tietoa-jalostavista-elintarvikeyrityksista/
Asiakasymmärrys tärkeässä asemassa kansainvälistymisessä
21.11.2023 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: TainaKansainväliset markkinat tarjoavat eteläsavolaisille yrityksille hienoja mahdollisuuksia. Joskus voi kokeille kepillä jäätä ja lähteä sokkotreffeille markkinoille, ja löytää hyvän kumppanin, mutta viisainta olisi selvittää ennakkoon kohdealueen markkinoita. Mikä olisi paras jakelukanava, millaisessa pakkauksessa tuotteeni tulisi olla entä olisiko koemarkkinointiin saatavissa jotain tukea?
Tällaisiin asioihin keskityttiin Kansainvälisyys ja ilmastoviisaus elintarvikeyrityksissä -seminaarissa lokakuun lopulla Mikkelissä. Asiantuntijoina tilaisuudessa oliva Niina Hietalahti Nordic Breakfastista, Jukka-Pekka Inkinen Fennopromosta ja Karoliina Tilaeus Etelä-Savon ELY-keskuksesta. Yrittäjänäkökulmaa kasvuun toi Timo Hyöppinen Serviinistä.
Lue lisää tilaisuuden annista tästä blogi-tekstistä.
Maaseuturahastosta yritystukea – kaipaatko apua hakemiseen
13.10.2023 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaOnko yrityksessäsi/maatilalla suunnitteilla investointeja, muita kehittämistoimia? Maaseuturahaston yritystukihaku on nyt auki ja yritykset ovat jo rahoituksia hakeneetkin. Jos sinulla yrityksessäsi/maatilalla on suunnitteilla investointeja tai kehittämistoimia, kannattaa hyödyntää tarjolla olevia rahoituksia.
ProVisio – hanke tarjoaa maaseutuyrittäjille kehittämiskeskustelu/tulevaisuuskeskustelu – palvelun, jos haluat pohtia omia ajatuksia, suunnitelmia ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.
Yritysten kehittämispalvelut (KehPa) lakkautetaan vuoden 2024 alusta alkaen hallitusohjelman mukaisesti. Analyysi- ja Konsultointi-palvelujen haut päättyvät viimeistään 30.11.2023. Palveluja myönnetään niin kauan kuin määrärahoja riittää. Nyt kannattaa olla nopea!
Suunnitteletko yrityksellesi kasvua kotimaassa, kansainvälistymistä tai omistajanvaihdosta? Mietitkö liiketoiminnan digitalisointia tai kaipaatko markkinoinnille uutta suuntaa? Onko yritykselläsi rekrytointisuunnitelmia? Vai haluatko tukea innovaatiollesi? Voit löytää avun näihin ja moniin muihin yrityksesi tarpeisiin ELY-keskuksen tarjoamasta Konsultointi-palvelusta. ELY-keskuksen Konsultointi-palvelu on tarkoitettu toimintansa vakiinnuttaneille pk-yrityksille, jotka haluavat kasvaa ja kehittää toimintaansa. Toimiala- tai yhtiömuotorajoituksia ei ole. Innovaatioiden kaupallistamisen konsultointia voidaan myöntää myös alkuvaiheen yrityksille. Palvelu räätälöidään aina yrityksesi tarpeisiin. Ennen Konsultointi-palvelun hakemista yrityksesi nykytila ja kehittämistarpeet tulee olla arvioitu esim. Analyysi-palvelussa. Jos yrityksesi nykytila on arvioitu muuten ja kehittämistarve on selvillä, voit hakea Konsultointi-palvelua ilman Analyysi-palvelua.
Konsultoinnin kesto on 2–5 päivää kerrallaan, ja se maksaa yritykselle 325 euroa + alv/päivä. Konsultointia voi saada korkeintaan 15 päivää kolmen vuoden aikana. Lue lisää https://www.ely-keskus.fi/web/yritystenkehittamispalvelut
Ota yhteyttä ja varaa aika meiltä – autamme sinua näissä
MKN yritysasiantuntija Sanna Lento-Kemppi (KehPa konsultti)
p. 050-4766 028 sanna.lento-kemppi@maajakotitalousnaiset.fi
MKN yritysasiantuntija Tarja Pajari
p. 0400-183064 tarja.pajari@maajakotitalousnaiset.fi
Yritysasiantuntija Riikka Kosonen
p. 050-4414 670 tai spostilla riikka.kosonen@proagria.fi
Suonenjoen mansikka sai EU:n nimisuojan
03.10.2023 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaSuonenjoen mansikka on saanut nimisuojan Euroopan Unionin komission hyväksyttyä Suonenjoen mansikka -nimen rekisteröinnin. Suonenjoen mansikka sai suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM). Nimisuojaa haki Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ja hakemus laitettiin vireille vuonna 2016.
Ruokaviraston mukaan Suonenjoen mansikka -nimen suojaus perustuu Suonenjoen seudun viljelijöiden tuottaman mansikan maineeseen. Mansikalla on pitkät viljelyperinteet Suonenjoella. Suonenjoki tunnetaan nimenomaan mansikasta, ja kaupallinen mansikanviljely Suomessa on lähtöisin Suonenjoelta.
Kaikkiaan suomalaisia nimisuojatuotteita on 14. Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) on myönnetty Suomessa aiemmin Kainuun rönttöselle, Puruveden muikulle ja Aito saunapalvikinkulle.
Luken podcast: Voisiko kotimainen kala korvata Norjan lohen lautasellasi – ja vielä kestävästi?
05.04.2023 Ajankohtaista | Kirjoittanut: hallintaKuuntele Luonnonvarakeskuksen podcasteja ruoantuotannon ja maatalouden aiheista.
Podcastit löytyvät täältä: https://www.luke.fi/fi/ajankohtaista/podcastit#kasvata-tiedolla-agrihubipodcast
Voisiko kotimainen kala korvata Norjan lohen lautasellasi – ja vieläpä kestävästi? Kuuntele podcast: https://soundcloud.com/luonnonvarakeskus/kalatalous?in=luonnonvarakeskus/sets/naein-tutkimukseni-muuttaa
Luken suositukset tulevaisuuden ruoantuotannon kestäviksi kehityspoluiksi
05.04.2023 Ajankohtaista | Kirjoittanut: hallintaPohjoisten alueiden merkitys maailman kestävälle ruoantuotannolle ja ruokaturvalle kasvaa tulevaisuudessa. Suomalainen ruoantuotanto tarvitsee yhteisen kehityssuunnan ja tahtotilan. Turha vastakkainasettelu estää ruoantuotannon kehittämisen ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestäväksi kokonaisuudeksi sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukijalaksi. Luonnonvarakeskuksen (Luken) Ruokavisio 2040 uskoo positiiviseen kehitykseen: tiivis yhteistyö, moderni teknologia ja data sekä resurssien rajallisuutta ja uudistumiskykyä kunnioittavat tuotantomenetelmät vievät kohti kestävää ruoantuotantoa.
Tutustu Luken laatimaan suomalaisen ruoantuotannon politiikkasuositukseen täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-682-5
Ja Luken ruokavisioon 2040 täältä: Luken Ruokavisio 2040 antaa eväitä tulevaisuuden kestävälle ruoantuotannolle | Luonnonvarakeskus
Ajankohtaista tietoa Etelä-Savon ruoka-alalle
09.03.2023 Ajankohtaista | Kirjoittanut: TainaEtelä-Savon ruokaklusterin maaliskuun uutiskirjeeseen on koottu laaja kooste ruoka-alaan liittyviä tapahtumia. Esillä ovat niin kansainvälistymiseen ja kasvuun tähtäävät tilaisuudet kuin käytännön toimiin kuuluva elintarvikejätteen kirjanpito eikä tapahtumissa ole toki unohdettu yrittäjän hyvinvointiakaan.
Uutiskirjeessä on myös kooste uusista ruokaan liittyvistä julkaisuista, joissaon paljon hyödyllistä tietoa ruoka-alalle.
Tutustu uutiskirjeeseen tästä. Jos haluat saada parin kuukauden välein ilmestyvän uutiskirjeen suoraan sähköpostiisi, niin laita viestiä asiasta Taina Harmoiselle, taina.harmoinen(at)xamk.fi.