Ajankohtaista

Maista luomu –tapahtuma kokoaa tuottajat ja kuluttajat luomun äärelle

17.08.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

MaistaLuomu_logo-998x1024Maista luomu –tapahtuma järjestetään sadon ollessa tuoreimmillaan 25.–27.8.2017 Juvalla. Tapahtumapaikkana on luomuun vahvasti sitoutunut maidontuotantotila Wehmaan Kartano. Asiaa ja ohjelmaa sekä ostettavaa on tuottajille, jalostajille ja kuluttajille.

Luomutapahtuman ensimmäisenä päivänä perjantaina 25.8. on luvassa rautaisannos asiantuntijoiden luentoja luomupellon kasvukunnosta ja luomukasvisten saamisesta kuluttajan pöytään. Luennot Teahouse of Wehmaisin luentosalissa ovat klo 10-15. Ennen luentoja pääsee Wehmaan Kartanon pihassa tutustumaan täyssähköiseen Avan e5 -pienkuormaajaan. Perjantai-iltana on mahdollisuus nauttia maakunnan parhaita makuja kartanotunnelmassa luomujuhlaillallisella Teahouse of Wehmais -teehuoneella.

Maista Luomu Wehmaan KartanoLauantaina 26.8. luomusadonkorjuumarkkinoilla on tarjolla Savon ja Suomen parhaita luomuherkkuja ja tuoretuotteita suoraan tuottajilta ja ravintoloilta. Markkinameiningin lisäksi puolen tunnin välein on luomuasiantuntijoiden tietoiskuja mm. luomusikojen ja -kanojen hoidosta, luomumetsän sadosta, luomuomenalajikkeista sekä luomun tilanteesta Euroopan eri maissa. Niiden lisäksi on mahdollisuus nähdä ja kuulla kuinka luomumaitoa tuotetaan Wehmaan Kartanossa. Maksuton tapahtumabussi kulkee Mikkelin ja Juvan välillä lauantaina päivällä. Lauantai-illan kruunaa luomuiltamat kartanon tallin ylisillä.

Wehmaan Kartanon TeaHousessa sekä monissa Savon seudun ravintoloissa on sunnuntaina 27.8. tarjolla luomukattaus. Wehmaan Kartanossa vietetään sunnuntaina myös perhepäivää. Tilaan voi tutustua omatoimisesti, nimetä luomuvasikan sekä osallistua Traktori-safarille.

Lisätietoa ja tarkempi ohjelma Maista luomu –tapahtumasta ilmoittautumistietoineen löytyy osoitteesta www.maistaluomu.com.

 

Sitran kyselytutkimus: ”Harvalle maistuu ilmastoystävällinen ruoka”

10.07.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Sitra 5.7.2017:

Liha on ja pysyy suomalaisten ruokalautasella, vahvistaa tuore kyselytutkimus. Kasvisruoka on pinnalla ja puhuttaa, mutta vain kolme prosenttia kyselyn vastaajista kertoo olevansa kasvissyöjiä ja vegaaneja on prosentti. Vaikka lihansyönti koettelee maapalloa, harva valitsee ilmastoystävällisyys edellä. Ruoan kotimaisuus on tärkeää, yhä useampi suosii kausiruokaa ja hävikkiä vältetään kiitettävästi.

Tulokset perustuvat Sitran Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimukseen, jossa selvitetään suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja toimia.

Ruokahävikin vähentämisen kannalta kyselytutkimuksen tulokset ovat positiivisia. Lautanen syödään tyhjäksi ja ruokaa ei haluta heittää hukkaan. 83 prosenttia vastaajista kertoo pyrkivänsä pienentämään ruokahävikkiä.

Myös kotimaisuus on suomalaisille tärkeää. 79 prosenttia kertoo suosivansa kotimaista ruokaa. Samoin kausiruokaa kertoo suosivansa 57 prosenttia. Järvikalojen kohdalla prosenttiluku on 43 ja riistan suosimisen osalta 32 prosenttia.

Lue Sitran Liisa Poussan kirjoittama uutinen kokonaan tästä.

 

Lisätietoja tutkimuksesta

 

 

Ruoka-ala on merkittävä kansantaloudessa ja Etelä-Savossa

10.07.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Sanna

Knuuttila 2017 kuva Tyolliset

Ruoka-alan vaikutus on merkittävä

Ruoka-alan vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä, sillä ala työllistää lähes 340 000 henkeä, eli 13 prosenttia kaikista työllisistä. Ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle arvonlisäystä yli 15 miljardilla eurolla, mikä on lähes 9 prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Ruoka-alan toimialoja ovat maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikekauppa (tukku- ja vähittäiskauppa) ja ravitsemispalvelut. Ruoka-alan työllistävän ja arvonlisäystä tuottavan vaikutuksen lukemissa ovat mukana myös välilliset vaikutukset, kuten tuotannon tukitoimet, liikenne, kauppa ja rakentaminen. Maakunnittain tarkasteltuna ruoka-ala työllistää eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Suhteellisesti eniten ruoka-ala tuo arvonlisäystä ja työllisyyttä puolestaan Pohjanmaan ja Hämeen sekä Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa. Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy vuosittain yli yhdeksän miljardia euroa valtion, kuntien ja eläkelaitosten kassaan.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) keväällä 2017 toteuttaman selvityksen (Knuuttila & Vatanen 2017) rahoitti kuusi ruoka-alan etujärjestöä (MTK, ETL, PTY, MaRa, SEL, Agronomiliitto). Tutkija Marja Knuuttila avasi meille tutkimuksessa käytettyjen sanojen merkityksiä ja tutkimuksen tuloksia tarkemmin. Ruoka-alasta puhuttaessa käytetään yleisesti samaa tarkoittavia termejä ’ruokaketju’ tai ’elintarvikeala’. Termin ’arvonlisäys’ Knuuttila selkiytti meille näin:

”Yksinkertaisella laskentakaavalla arvonlisäys saadaan vähentämällä tuotannon arvosta sen tuottamiseksi hankittujen tuotteiden arvo. Jäljelle jää korvaus yrityksessä tehdystä työstä eli yrityksessä syntyvä arvonlisäys.”

Kansantalouden tasolla kaikkien yhteiskunnan toimialojen tuottamat arvonlisäykset muodostavat yhteenlaskettuna monelle kenties tutumman bruttokansantuotteen (BKT). Tämän tutkimuksen ruoka-alan tarkastelu ja esimerkiksi toimialakohtainen arvonlisäys sijoittuu siten laajuudessaan yritystaloutta laajemmalle ja kansantaloutta suppeammalle tasolle.

Toimialojen välillä on eroja

Ruokaketjun eri toimialat eroavat tuotannon rakenteeltaan toisistaan. Maataloudessa on paljon yrityksiä ja se työllistää eniten, 83 500 henkilöä. Elintarviketeollisuus käyttää paljon raaka-aineita. Kaupan ja ravitsemispalveluiden toimialoilla on paljon palkattua työvoimaa, kaupassa 61 600 ja ravitsemispalveluissa 68 000 henkilöä. Ruoka-alan välillinen työllistävä vaikutus muilla aloilla on 86 100 työllistettyä henkilöä.

Ruoka-alalta kertyvät verot olivat vuonna 2015 yli 9 miljardia euroa, mikä oli 10 prosenttia kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista. Niistä puolet kertyi tuloveroista ja puolet tuoteveroista. Marja Knuuttilan mukaan toimialoittain tarkasteltuna yritystuloverojen ja sosiaaliturvamaksujen osuus on suurin maataloudessa, jossa yrityksiä on paljon. Kun muilla aloilla palkkatyövoimaa on enemmän, on palkkaverojen ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen osuus suurempi.

Ruoka-alan välittömät investoinnit olivat 2,3 miljardia euroa vuonna 2015, mikä oli runsas 5 prosenttia kansantalouden investoinneista. Maatalous on suurin investoija sekä euromääräisesti (1,1, miljardia euroa) että tuotannon arvoon suhteutettuna. Elintarvikekaupan ja elintarviketeollisuuden toimialoilla investoinnit olivat noin puolet maatalouden investointien arvosta ja ravitsemispalveluissa investointien arvo oli noin kymmenesosa maatalouden investoinneista.

Etelä-Savossa ruoka-alalla olisi varaa nostaa jalostusastetta

Ruoka-ala on merkittävä joka maakunnassa ja määrällisesti sen koko on suoraan verrannollinen väkilukuun. Etelä-Savon kannalta ruoka-alan työllisyysvaikutus on erityisen merkittävä, koska maakunnassa on vähemmän muuta tuotantoa ja siksi sen suhteellinen osuus korostuu. Etelä-Savossa ruoka-alan välitön työllistävä vaikutus on yli 12 % maakunnan työllisestä väestöstä vuonna 2014. Tämä on viidenneksi suurin osuus maakuntien välisessä vertailussa.

Etelä-Savon maakunnan ruoka-alalla syntyvä välitön arvonlisäysvaikutus vuonna 2014 oli 5,9 % maakunnan kaikesta arvonlisäyksestä. Maakuntien välisessä ruoka-alan arvonlisäyksen vertailussa Etelä-Savo sijoittuu noin puoliväliin, yhdeksänneksi. Kun vertaillaan arvonlisäystä toimialoittain ja maakuntien kesken, havaitaan eteläsavolaisen ruoka-alan painottuvan vahvasti maatalouteen. Maatalouden toimialan Etelä-Savossa tuottaman välittömän arvonlisäyksen suhteellinen osuus on neljänneksi korkein maakuntien vertailussa. Eteläsavolaisen elintarviketeollisuuden ja elintarviketukkukaupan tuottama suhteellinen arvonlisäys on maakuntien vertailussa puolivälin alapuolella, kun taas elintarvikevähittäiskaupan ja ravitsemispalveluiden tuottama suhteellinen arvonlisäys on maakuntien vertailussa puolivälissä.

Marja Knuuttila toteaa, että Etelä-Savossa ruoka-alalla olisi varaa nostaa jalostusastetta. Hyvänä eteläsavolaisen ruoka-alan positiivisena piirteenä Knuuttila mainitsee ravintoloiden myymän lähiruuan:

”Eteläsavolaisten tuotteiden tarjoaminen ravintoloissa on kekseliäs tapa nostaa jalostusastetta. Se luo alueen ruokamainekuvaa ja turisteille tarjoiltaessa toteutetaan ajankohtaista elintarvikeviennin kasvutavoitetta.”

Lisätietoja:

Tulosten julkistamisen yhteydessä Luonnonvarakeskuksen nettisivuilla (www.luke.fi) 30.5.2017 julkaistu uutinen löytyy täältä (linkki).

Tulosten julkistamistilaisuuden striimaus löytyy täältä. (https://livestream.com/Infocrea-fi/ruokaketjun-merkitys)

Julkistamistilaisuuden tulosesitys löytyy pdf-muodossa täältä

Tutkimuksen laajemman tuloskoosteen saa sähköisenä diakoosteena pyydettäessä tutkija Marja Knuuttilalta (marja.knuuttila@luke.fi).

 

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016? Ennakkotietoja Luken ravintotaseesta

03.07.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 166 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 67 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Viljan kokonaiskulutus nousi prosentin verran edellisvuodesta. Vehnän kulutus kasvoi vuodesta 2015 noin puoli kiloa henkeä kohti 44,7 kiloon jääden kuitenkin vielä puolitoista kiloa vuoden 2014 kulutuksesta. Kauran kulutus, 6,4 kiloa, nousi samoin puoli kiloa palaten vuoden 2014 tasolle. Myös riisin kulutuksessa oli saman verran kasvua. Sen kulutus oli 5,8 kiloa vuonna 2016. Ruista käytettiin suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna, 15,5 kiloa.

Siipikarjanlihan ja kananmunien kulutus kasvoi. Maidon kulutuksen lasku jatkui. Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi noin viisi prosenttia edellisvuodesta reiluun 60 kiloon. Tuoreiden vihannesten kulutusmääräksi viime vuonna arvioidaan vajaa 64 kiloa henkeä kohti, mikä kuitenkin sisältää myös mahdollisen hävikin.

Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka­käyttöön, josta kulutusluvut saadaan jakamalla vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.

Tutustu tarkemmin ja lue Luken uutinen täältä: Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016?

Luken Ravintotase -tilasto löytyy täältä.

Etelä-Savosta elintarvikkeita Kiinan markkinoille

29.06.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

_MG_0899Suomalais-kiinalaisen yhteistyön tärkeäksi osaksi on nousemassa puhdas ruoka ja nimenomaan sen vienti. Asiasta keskusteltiin kesäkuun lopulla Mikkelissä arvovaltaisessa suomalais-kiinalaisessa seminaarissa, jossa oli mukana niin Kiinan kansantasavallan Suomen suurlähettiläs Chen Li kuin Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sekä viranomaisia, yrittäjiä ja alan kehittäjiä.

Suomalaisen ruoan etuna on puhtaus, joka perustuu muun muassa meidän elintarvikeviranomaisten tarkkaan valvontaan, tiukkaan salmonellaohjelmaan, antibioottien vähäiseen käyttöön sekä viileän ilmastomme takia tarvittavaan vähäiseen tuholaistorjuntaan.

Puhtaalla ruoalla ja vedellä nähdään selkeinä asiakaskuntina Kiinassa muun muassa raskaana olevat naiset sekä vastasyntyneet lapset. Etelä-Savosta viedään jo elintarvikkeita Kiinaan, esimerkiksi Aten Marja-Aitta vie sinne marjamehuja.

Suomi on Unescon tutkimuksen mukaan vesivaroiltaan paras maa. Puhdas makea vesi on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi tuote. Puhtaaseen veteen erikoistunut Polar Spring on brändännyt lähdeveden Kiinan markkinoille.

Maailman luomumarkkinat ovat noin 82 miljardia US dollaria, josta Kiinan osuus on 4 % eli yli 3 miljardia US dollaria. Hyvillä luomutuotteilla on siten kysyntää Kiinassa ja tuo kysyntä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia eteläsavolaisten luomuelintarvikkeiden vientiin.

Elintarvikkeiden vienti vaatii osaamista, jota ei välttämättä yksittäisellä toimijalla ole. Kiinan markkinoiden ja erilaisten viranomaismääräysten selvittäminen vie aikaa. Tällä hetkellä esimerkiksi Shenzhen Bilberry Industrial Co. Ltd. ja Pohjolan Mustikka Oy tarjoavat apua suomalaisten ruoka- ja juomatuotteiden maahantuontiin Kiinaan. Johtaja Jia Fu kertoo yhtiöllä olevan toimintaa 60 maakunnassa Kiinassa. Tavoitteena on erityisesti luomuelintarvikkeiden viennin lisääminen Kiinaan.

Etelä-Savon ruokaviesti –hanke järjestää alkusyksystä elintarvikevientiin liittyvän infotilaisuuden. Tavoitteena on löytää elintarvikeviennistä kiinnostuneita yrityksiä ja kartoittaa, minkälaista apua ne tarvitsevat vientitoimintoihinsa.

 

Eviran pk-neuvonnalta verkkokoulutus ravintolatoiminnan aloittamiseen

29.06.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Eviralta tietoa ja tukea pk-yrityksille

Eviralla on meneillään hanke, jolla pyritään tunnistamaan elintarvikealan pk-yrittäjille parhaat ja toimivimmat neuvontakanavat ja -tavat ja uudistamaan viranomaisneuvontaa sen mukaisesti. Hankkeessa jaetaan esimerkkejä hyvistä käytännön ratkaisuista ja tehdään elintarvikealan yrittäjille tukimateriaalia. Tukimateriaalin tarkoitus on helpottaa mm. yrityksen perustamista, yrityksen toimintaan ja tuotteisiin liittyvien keskeisten vaatimusten hahmottamista ja toiminnan erityisten riskikohtien tunnistamista ja riskinhallintaa. Hankkeen verkkosivuilta löytyy hyödyllistä tietoa esim. yrityksen perustamisen vaiheisiin tai maatilan tuotteiden jalostamiseen ja suoramyyntiin liittyen.

Tietopaketti ravintolatoiminnan aloittamiseen

Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon ravintolaa perustettaessa? Evira on koonnut aiheeseen liittyvän verkkokoulutuksen. Koulutus on videomuotoinen ja sen pääsee katselemaan tästä linkistä. Koulutuksessa käydään läpi perustamiseen liittyvät tarvittavat ilmoitukset, ravintolatilaksi sopivan tilan valitseminen, toimintaan liittyvät säilytys-, raaka-ainehankinta- ja hygieniaohjeet, henkilökuntaan liittyvät asiat kuten hygieniapassi, mahdolliset anniskeluoikeudet sekä ravintolan omavalvontasuunnitelman laatiminen.

Pysy kuulolla pk-neuvonnan tapahtumista

Pk-neuvonta järjestää elintarvikeyrityksille paikallisia neuvontatilaisuuksia, työpajoja ja koulutuksia.
Jos haluat tietoa hankkeen etenemisestä, ilmoittaudu hankkeen sähköpostituslistalle: pk-neuvonta@evira.fi  
Evira toivoo elintarvikealan yrittäjien, valvonnan, sekä neuvonta- ja koulutusjärjestöjen osallistuvan hankkeeseen aktiivisesti. Toimintaan voi vaikuttaa esimerkiksi vastaamalla hankkeessa tehtäviin kyselyihin, antamalla palautetta myöhemmin avattavista internet-sivuista ja lähettämällä sähköpostia.

Free From-tuotteiden vientipotentiaali – mitä ne ovat ja kuinka niitä kehitetään?

21.06.2017 Blogi | Kirjoittanut: yllapito

Finnish Food Innovations –ohjelman IDEAFLOW-työpajassa 19.6 pureuduttiin Free from-tuotteiden kysynnän trendeihin, tuotekehittämiseen sekä ideoitiin uusia potentiaalisia elintarviketuotteita vientiin maailmalle.

Free from-tuotteet tarkoittavat elintarvikkeita, joista on tarkoituksellisesti poistettu joku ainesosa, kuten laktoosi – tai tuotteita, joissa tätä ainesosaa ei luontaisestikaan esiinny. Poistettu ainesosa on usein allergeeni tai muu terveydelle liiassa määrin nautiskeltuna haitallinen ainesosa. Yleisesti tunnettuja Free from-tuotteita ovat gluteenittomat, maidottomat, laktoosittomat, soijattomat, sokerittomat, rasvattomat ja lisäaineettomat tuotteet. Myös vegaaniset sekä luomuelintarvikkeet kuuluvat Free from-kategoriaan. Free from-tuotteiden kysyntä on ollut lähivuosina kasvussa ja mitä todennäköisimmin jatkaa kasvuaan edelleen.

Onko pakkaus maailman luetuin media?

Työpaja aloitettiin uppoutumalla elintarvikepakkausten maailmaan. Pakkauksen tehtävä on tunnetusti suojella elintarviketta sekä parantaa sen säilyvyyttä. Tämän lisäksi pakkaus on visuaalisen viestinnän väline. Kuinka suunnitella pakkaus sellaiseksi, että se saa veden herahtamaan kielelle? Hyvä pakkaus tiivistää tuotteen maun ja ominaisuudet visuaaliseen muotoon. Pakkausten tulkintaan vaikuttaa jokaisen ihmisen oppima visuaalinen kieli eli pään sisällä vaikuttava koodisto, joka kertoo esim. miltä maitopurkin kuuluu näyttää. Suomessa maito on totuttu näkemään litran kartonkipakkauksessa ja värimaailmakin on melko vakioitunut: valkoista, sinistä, punaista. Koodistot ovat usein hyvinkin maakohtaisia. Siinä missä suomalainen maito on kartongissa, Yhdysvalloissa maito löytyy monen litran muovikanisterista, Kanadassa muovipussista ja vaikkapa Espanjassa muovipullosta. Kun lanseeraa uuden tuotteen uudella alueella, tulee tuntea tämän maan kyseisen tuotekategorian koodisto. Jos tuotteen koodaus on väärin, ei asiakas osaa asemoida ja omaksua tuotetta yhtä helposti.

Visuaalinen kielioppi koostuu kuudesta osasta; muoto, materiaali, teksti, kuvat, rytmi ja värit. Leveää muotoa pidetään enemmän luksuksena kuin ahdasta. Ihmiset osaavat käsitellä muotoja myös abstraktilla tasolla, esim.

lajitella ne lämpötila-asteikkoon. Tietyt muodot nähdään siis enemmän kylminä ja toiset lämpiminä. Tätä voidaan soveltaa laittamalla virvoitusjuoma kylmän muotoiseen pakkaukseen ja vaikkapa kaakao niin sanotusti lämpimän muotoiseen. Mitä pakkausten tekstiin tulee, voidaan panna merkille, ettei sama sana ole sama sana, kun se esiintyy eri tavalla kirjoitettuna. Jos tunnetun brändin logo on kirjoitettu täysin eri fontilla, lukija hämmentyy. Logot kun tallentuvat mieleen sekä sanan sisältönä, mutta myös sanan ulkonäkönä, eli kirjainten muotona, kokona ja värinä. Tämän takia on erityisen tärkeää, että logo on samanlainen kaikissa yrityksen visuaalisissa materiaaleissa.

Työpajan pöydät täyttyivät esimerkeillä kansainvälisistä Free From -tuotteista

Työpajan pöydät täyttyivät esimerkeillä kansainvälisistä Free from -tuotteista

Myös väreillä voi viestiä ja värit kätkevätkin taustalleen erilaisia merkityksiä. Nämä merkitykset ovat opittuja ja vaihtelevat maasta ja kulttuurista toiseen. Esimerkiksi keltainen merkitsee toisaalla iloa ja lämpöä siinä missä toisaalla se on kateuden väri. Valkoinen taas voi maasta riippuen viestiä puhtautta tai surua ja kuolemaa. Parhaassa tapauksessa värit toimivat brändeillä kuten pilli Pavlovin kuuluisilla koirilla; on tapahtunut positiivinen ehdollistuminen. Siinä missä pillin vihellys tarkoitti Pavlovin koirille saapuvaa ruokaa, voi Fazerin sininen väri herättää kuluttajassa tunteen herkullisesta suklaaelämyksestä, ennen kuin suklaata on edes maistettu.

Silmänliiketutkimuksissa on havaittu, että pakkaus kiinnittää kuluttajan huomion, jos siinä on jokin selkeä elementti johon silmä voi pysähtyä. Kilpaillussa hyllytilassa on tärkeää, että juuri oma pakkaus kiinnittää kuluttajan huomion tuotepaljoudessa. Hyvä pakkaus on sellainen, joka halutaan kotonakin jättää pöydälle, ei piilottaa kaappiin.

Free from feelings & flavours?

Finnish Food Innovations järjesti kesäkuun alussa elintarvikeyrittäjille ja –toimijoille matkan Barcelonan Free from-elintarvikemessuille. Messut olivat laaja kattaus alan tarjontaan, mutta myös havainnollistus siitä, kuinka Free from-tuotteisiin liittyy usein tietty kliinisyys. Messujen tunnelma oli värikkään ja elämyksellisen sijaan jopa vakavamielinen. Free from gluten -merkinnän ei tarvitse tarkoittaa tuotteen olevan myös Free from feelings tai Free from flavours. Myös gluteeniton tai laktoositon ruoka voi olla elämyksellistä ja maukasta.

Free from-kategoria on viime aikoina laajentunut allergikoilta niin sanotulle wellness-segmentille eli kuluttajille, jotka vapaaehtoisesti –ei allergian takia – ostavat kyseisiä tuotteita. Taustalla on ajatus hyvinvoinnin lisäämisestä. Esimerkiksi gluteenin välttelyä ei ole tieteellisesti todistettu terveysvaikutteiseksi, mutta monet välttelijät pohjaavat valintansa omaan henkilökohtaiseen kokemukseen hyvinvoinnistaan. Tämän hyvinvointi-segmentin edustajat ovat usein myös äänekkäitä sosiaalisessa mediassa – mikä edelleen kasvattaa trendiä. Myös yleistynyt kasvissyönti lisää Free from-tuotteiden kysyntää. Lihattomia proteiininlähteitä etsivät vegaanien ja vegetaristien lisäksi niin sanotut fleksitaristit eli joustavat kasvissyöjät; he eivät kokonaan poista lihaa ruokavaliostaan, mutta vähentävät sen käyttöä korvaamalla osan eläinperäisistä raaka-aineista kasviperäisillä. Free from-tuotteet perustuvat jonkun ruokakategorian välttelyyn. Erityisesti milleniaaleilla eli 16-24 vuotiailla ruoka-aineiden välttely hyvinvointisyistä on yleistynyt.

Free from-tuote saattaa olla tarkoituksella kehitetty ja valmistettu ilman tiettyä raaka-ainetta tai allergeenia, mutta se voi olla sellainen myös niin sanotusti vahingossa tai luonnostaan. Kun omia tuotteitaan katselee Free from-näkökulmasta, saattaa niille löytää muutaman uuden myyntiargumentin ja tätä myötä uuden asiakkaankin. Oma tuote saattaa olla vähäsuolainen, lisäaineeton tai vegaaninen jo sellaisenaan. Kyseinen ominaisuus kannattaa nostaa esille, jos sitä ei ole vielä tehty – ja tuote saattaa houkutella luokseen uusia kohderyhmiä.

Vegaaninen kananmuna ja härkäpapuhummusta

Minkälaisia tuotteita Barcelonan Free from-messuilla sitten näkyi? Entä paikallisissa ruokakaupoissa? Huomionarvoisia olivat ainakin vegaaninen kananmuna (raaka-aineena mm. tärkkelys), palkokasveista valmistetut pastat, gluteenittomat jauhoseokset, kasviksista tehdyt proteiinipitoiset snacksit sekä kasvimaitopohjaiset tuotteet. Myös smoothiet ja marjasoseet ovat suosittuja. Keski- ja Etelä-Euroopassa marjasoseet eivät ole vain lapsille, vaan toimivat myös aikuisilla lounaan jälkeisenä kevyenä jälkiruokana. Etelä-Euroopalle tyypillistä on myös runsas oliiviöljyn käyttö sekä tapas-kulttuuri. Saisiko suomalaisen rypsiöljyn brändättyä arvostetun oliiviöljyn tasolle? Entä miltä kuulostaa tapaslautanen, jonka muodostaa suomalaiset ruissipsit, jyvänäkkileipä ja härkäpapuhummus? Kaura ja marjat ovat Suomen superraaka-aineita ja vientiin niitä saisi ainakin gluteenittomina puhdaskauratuotteina, kauramaitona ja kauramaitopohjaisina tuotteina, marjasnackseina, -smoothieina ja -soseina.

Finnish Food Innovations IDEAFLOW-työpajassa päästiin myös itse ideoinnin pariin. Ideointi tapahtui kahdessa ryhmässä ja alkoi vapaasti mieleen tulevien elintarvikeideoiden ylös kirjoittamisella. Tässä vaiheessa kaikki ideat, myös villit ja kummalliset, olivat tervetulleita. Tämän jälkeen ryhmät arvioivat toisen ryhmän ehdotukset ja valitsivat niistä ne, joissa näkisivät oikeaa potentiaalia. Valituille ehdotuksille kehiteltiin tarkempaa suunnitelmaa siitä, millainen tuote oikeastaan olisi. Lopuksi otettiin mukaan realismin ääni ja listattiin mahdollisia tuotteeseen liittyviä ongelmia. Tämän prosessin antimina syntyi ainakin idea pippurimyllyn kaltaisesta marjamyllystä, kauraginistä, nokkostortellineista, gluteenittomasta kaurapizzapohjasta, tuorepuuro-välipalasta sekä lusikoitavista smoothieista.

 

IDEAFLOW-päivän sisällöistä osa videoitiin ja videota pääsee katselemaan täältä.
Finnish Food Innovations järjestää samankaltaisen työpajan myös 15.8. Lisätietoja tapahtumasta täältä.

 

 

Lähiruokayrittämisen kannattavuus ja yrittäjien kokemukset

09.06.2017 Blogi, Julkaisu | Kirjoittanut: Sanna

Pasi Rikkonen ja Minna Väre, LUKE:

Lähiruokayrittäjät hakevat kilpailuetua tuotteiden erilaisuudella

Lähiruokayritysten kiinnostavuutta lisäävät tällä hetkellä sekä paikallisuuden ja kestävyyden korostaminen että kuluttajien myönteinen mielikuva. Lähiruokaa tuottavat yritykset ovat keskenään hyvin erilaisia. Ne toimivat eri toimialoilla, noudattavat erilaisia toimintamalleja ja käyttävät erilaisia jakelukanavia. Lähiruokaan liittyvän liiketoiminnan kehittämiseksi onkin selkeä tarve tuntea paremmin lähiruokayritysten toimintamalleja, taloudellista tilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Kannattavuus laskussa, mutta yritykset suunnittelevat investointeja

Lähiruokayritysten kannattavuuskehitys näyttää noudattavan maatalouden yleistä kannattavuuskehitystä. Kyselyn perusteella yrittäjät kokevat yritystensä kannattavuuden heikentyneen aikavälillä 2011–2015 ja olevan tällä hetkellä tyydyttävä. Myös saatavilla olevan tilinpäätösaineiston analyysi osoittaa osakeyhtiömuotoisten lähiruokayritysten kannattavuuskehityksen samansuuntaiseksi aikavälillä 2011–2015. Yrittäjät odottavat kuitenkin taloudellisen tilansa kehittyvän parempaan suuntaan lähitulevaisuudessa mm. kannattavuuden odotetaan paranevan.

Vaikka taloudellinen tila on haastava, yrittäjät suunnittelevat ahkerasti investointeja. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä yli 60 % suunnitteli tekevänsä investointeja seuraavan viiden vuoden aikana. Suunnitellut investoinnit painottuvat oman tuotantoympäristön uudistamiseen, kuten tuotantokoneisiin, laitteisiin ja kalusteisiin sekä tuotanto-, pakkaus- ja työtiloihin. Investointeja suunnitellaan myös markkinointiin, varastoihin, asiakastiloihin, logistiikkaan ja esimerkiksi lisäpellon hankintaan. Suoramyyntiyritykset suunnittelevat investoivansa erityisesti markkinointiin, perusparannuksiin ja asiakastiloihin.

Laatu ja osaaminen vahvuuksina

Yrittäjät kokevat tärkeimmiksi kilpailueduikseen laadukkaat tuotteet ja yrityksen sijainnin. Lisäksi kyselyvastauksista nousevat esiin hyvä palvelu, erilaisuus ja erikoisuus, maine, luotettavuus ja brändi sekä aitous, vakioasiakkaat ja toimiminen edelläkävijänä. Yrityksen sisäisiksi vahvuuksiksi nähdään erityisesti yrittäjän ammattitaito ja motivaatio.

Lähiruokayritykset ovat usein kooltaan pieniä. Tästä on sekä etua että haittaa. Pienen yrityskoon vahvuutena ovat mm. joustavuus ja nopea reaktiokyky. Toisaalta pienen yrityksen heikkoutena ovat tuotannon pieni volyymi sekä resurssien puute. Yrittäjien mielestä vakiintuneet asiakassuhteet, lähiruoan suosion ja tunnettuuden kasvu, yhteistyöverkostot sekä lähiruoan edistämiseen tähtäävät hankkeet edistävät osaltaan yritystoimintaa.

Suoramyynti käytetyin ja kannattavin jakelukanava

Tuotteiden vaihtoehtoisten jakelukanavien kuten verkkokaupan, torien ja ruokapiirien mielletään yleisessä keskustelussa profiloituvan vahvasti juuri lähiruokaan ja lähiruoan jakelukanaviksi. Tulosten mukaan lähiruokayritysten pääasiallisia jakelukanavia ovat tällä hetkellä suoramyynti ja vähittäiskauppa. Yli kolmannes kyselyn vastaajista ilmoitti suoramyynnin muodostavan yli puolet yrityksensä kokonaismyynnistä. Noin neljänneksellä yrityksistä suoramyynti muodostaa 10–49% kokonaismyynnistä. Suoramyyntiä haluavat kokeilla myös yritykset, jotka eivät sitä vielä käytä.

Suoramyynnin lisäksi yrittäjät pitävät erityisen kannattavana jakelukanavana tuotteiden myyntiä ravintoloille sekä myyntiä toreilla ja markkinoilla. Myyntiä ravintoloille pidetään kiinnostavimpana jakelukanavana myös tulevaisuudessa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aikaisemmassa tutkimuksessa, mutta suurta suosiota sen osalta ei ole vielä tapahtunut.

Verkkokauppaan liittyy varauksia

Myös verkkokauppa koettiin aikaisemmassa tutkimuksessa lupaavana ja toiveita herättävänä jakelukanavana, mutta nyt tehdyn kyselyn mukaan sen suosio ei ole korkealla. Päinvastoin, ehkä jopa yllättäen, yrittäjät pitävät omaa tai ulkopuolisen ylläpitämää verkkokauppaa vähiten kannattavana suoramyynnin muotona. Jatkossa olisikin mielenkiintoista selvittää, ovatko myynti ravintoloille ja matkailuyrityksille sekä verkkokaupparatkaisut jääneet kehittämistoimenpiteiden osalta parhaillaan niin paljon huomiota keräävien REKO-renkaiden jalkoihin. Ruokamatkailun lisääntyessä Suomen ruokamatkailustrategian mukaisten kehittämistoimenpiteiden eteenpäin viemiselle tuntuisi kuitenkin olevan kasvavaa kysyntää.

Alueet eroavat toisistaan

Tehdyn kyselyn mukaan myös yritysten taloudellinen tilanne sekä investointisuunnitelmat eroavat toisistaan eri alueilla. Parhaimmaksi taloudellinen tilanne arvioitiin Pohjois-Suomessa, jossa kasvavalla turismilla lienee iso rooli. Tätä tukee lisäksi se, että Pohjois-Suomen yrittäjillä on eniten investointisuunnitelmia. Huonoimmaksi taloudellinen tilanne arvioitiin Etelä-Suomessa ja vähiten investointiaikomuksia oli Itä-Suomessa. Lähiruokayritysten ja niiden liiketoiminnan kehittämiseksi tarvitaan myös jatkossa lisää tutkittua tietoa mm. siitä, miksi jokin jakelukanava tai liiketoimintakonsepti toimii ja miksi ei. Erilaisia hankkeita on käynnissä parhaillaankin eri puolilla Suomea. Näiden hankkeiden tuloksia tulee hyödyntää paitsi kohdealueella myös vertaamalla eri alueilta saatuja kokemuksia keskenään. Näin hankkeista saadaan suurin mahdollinen hyöty oman alueen sekä koko maan lähiruokayritysten vahvuuksien löytämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi edelleen.

 

Kirjoittajat:

Pasi Rikkonen ja Minna Väre toimivat tutkijoina Luonnonvarakeskuksen (Luke) Talous- ja yhteiskunta –yksikössä Mikkelissä ja Helsingissä.

 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) toteuttamassa ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin mm. lähiruokayritysten taloudellista tilaa, kilpailukykytekijöitä, investointisuunnitelmia sekä eri jakelukanavien kannattavuutta. Yrittäjille suunnattu kysely toteutettiin vuoden 2016 lopulla.

 

Linkki tutkimusraporttiin: https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/04/luke-luobio_24_2017.pdf

 

Etelä-Savo hienosti mukana ruokamatkailukilpailun finaalissa

08.06.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

D.O.-merkintä ja Hotelli Punkaharjun kevätsienet ja –yrtit teemaviikonloput ovat mukana kansallisen ruokamatkailukilpailun 2017 finaalissa. Ruokamatkailukilpailun 13 finalistia valittiin kilpailuun osallistuneiden 73 ehdotuksen joukosta. Finalisteista kuusi parasta palkitaan 6.9.2017.

Etelä-Savossa käyttöön otettu D.O.-merkintä tulee englanninkielisistä sanoista Designation of Origin.  Alkuperämerkki kertoo kuluttajille, ravintoloitsijoille ja kauppiaille, että tuote tai raaka-aine on valmistettu tietyllä maantieteellisellä alueella korkeita laatukriteerejä noudattaen. D.O.-merkityt ruokatuotteet ovat saavuttaneet suurta suosiota erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa.

Hotelli Punkaharju tarjoaa elämyksiä ja tarinoita myös tapahtumien muodossa. Tapahtumia on kehitetty eri vuodenaikoja hyödyntäen. Ruokamatkailukilpailun finaalissa on mukana Hotelli Punkaharjun kevätsienet ja –yritit viikonloput.

Ruokamatkailukilpailu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haettiin yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä. Kilpailun toteuttajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Visit Finland (Finpro) ja MTK. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja: ruokamatkailukilpailun finaalista

Vientibrunssi elintarvikealan yrityksille 15.6 – PERUTTU

07.06.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: yllapito

Kuinka saada yritystoimintaan vetoa viennistä?

Kenkäverossa järjestetään torstaina 15.6 vientibrunssi elintarvikealan yrityksille, jossa aiheina kansainvälistyminen yhden yhteisen brändin alla sekä kansainvälistymisen edistäminen yritysryhminä.
Vapaassa keskustelussa pohdintaa mm. viennin edistämiseen tarvittavista tukipalveluista.

ekoneum_kuva

 

 

 

Tule kuuntelemaan puheenvuoroja sekä tuomaan oma näkemyksesi ja kokemuksesi viennistä mukaan keskusteluun.
Brunssitarjoiluja varten ilmoittautuminen 9.6. mennessä riitta.kaipainen@helsinki.fi, 044 3084569.

 

Aika: Torstai 15.6.2017 klo 8.30-11.00

Paikka: Kenkävero, Rantapaviljonki, Pursialankatu 6, Mikkeli