Ajankohtaista

Xamk panostaa järvikalaan

27.02.2018 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ottaa vahvan roolin Etelä-Savossa järvikalan käytön edistämisessä. Järvikalan tuotekehitystä, logistiikkaa, saalistietojen sähköistä ilmoittamista, kannattavaa kalataloa, uudenlaisia järvikalan myyntitapoja sekä elämyksellistä kalastusmatkailua kehitetään Xamkissa neljässä eri hankkeessa. Henkilöstön kalatalousosaamista on vahvistettu myös palkkaamalla uusia asiantuntijoita.

 -Järvikalan tuotekehitystä on tehty lukuisissa hankkeissa niin Etelä-Savossa kuin eri puolilla Suomea. Kehitetyt tuotteet ovat saaneet hyvän vastaanoton ja kuluttajat, vähittäiskauppa ja ammattikeittiöt ovat valmiita niiden käyttöön. Tuotannon kaupallistaminen on kuitenkin ollut haasteellista. Xamkissa käynnistyvissä kalahankkeissa kehitetään toimintaa koko kalaketjussa saaliista aina kuluttajan lautaselle asti, tutkimuspäällikkö Teija Rautiainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo.

Särkikalojen kalastus poistaa vesistöstä ravinteita, vähentää rehevöitymistä ja hoitaa kalakantoja. Syystäkin ekologisen maineen saaneita särkikaloja halutaan käyttää enemmän elintarvikejalostuksessa. Jalostuksen ongelma on ollut tarvittavan särkikalan tasainen ja riittävä saatavuus sekä jalostustoiminnan kannattavuus.

Näihin ongelmiin haetaan ratkaisua Nostetta särkikaloista – vajaasti hyödynnetyn kalan kalatalo -hankkeessa. Yhteistyössä Itä-Suomen kalatalousryhmän kanssa selvitetään taloudellisesti kannattavan, vajaasti hyödynnettyjä kalalajeja eli lähinnä särkikaloja käsittelevän kalatalon liiketoiminnan mahdollisuuksia.  Särkikalojen keräilyn ja kuljetuksen logistiset ratkaisut -hankkeessa puolestaan haetaan uusia ratkaisuja kannattavaan logistiikkaan ja käsittelyprosessissa hyödynnettävään konekantaan.

-Yhä tärkeämmäksi on tullut ruoan jäljitettävyys. Järvikalan jäljet – saalistietoa ja kestävyyttä -hankkeessa hyödynnetään Xamkin kehittämää Järvikala.fi –mobiilisovellusta, jolla järvikalan reitti ja lämpötilahistoria voidaan jäljittää kalastajalta myyntipaikalle saakka. Sovellusta kehitetään ammattikalastajan työkaluksi pakollisten saalistietojen ilmoittamiseen viranomaisille, Teija Rautiainen kuvaa. Samalla selvitään myös, voidaanko näitä tietoja käyttää sisävesikalastuksen kestävyyden todentamisessa.

Myös uudenlaisia myyntikanavia etsitään järvikalalle, kun Fisu-postilla laitetaan järvikalat liikkeelle. Hankkeessa kartoitetaan järvikalan myyntimahdollisuuksia ja muun muassa pilotoidaan Fisu-postien eli järvikalan myyntikonttien toiminta.

Kalastusmatkailu on vesistörikkaassa Itä-Suomessa suosittu matkailun ohjelmapalvelu. Fish & Eat –hankkeessa kehitetään kalastusmatkailun ruokatuotteita.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kalataloushankkeiden rahoittajina ovat Sitra, Etelä-Savon maakuntaliitto ja ELY-keskus/ Itä-Suomen kalatalousryhmä, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Luomun suosio jatkaa kasvuaan

21.02.2018 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

 

Pro Luomun uusien tilastojen mukaan luomun myynnin kasvu Suomessa jatkuu edelleen. Viime vuonna luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupassa 309 miljoonalla eurolla, mikä oli 13 % edellisvuotta enemmän. Vähittäiskaupan elintarvikemyynnistä 2,3 % on luomua.

Luomun myynti lisääntyi viime vuonna lähes kaikissa tuoteryhmissä. Suhteellisesti eniten kasvoi luomumehujen ja -mehukeittojen, kuumien juomien eli erityisesti luomukahvin sekä luomujogurttien ja muiden maitopohjaisten luomuvälipalojen myynti.

– Vahvan kasvun takana ovat sekä kuluttajatrendit että uudet tuotteet. Parhaimmillaan ne osuvat yhteen, jolloin uutuustuote nostaa koko tuoteryhmän myyntiä, Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila huomauttaa.

Myös tuoreen luomulihan myynti lisääntyi paljon, mikä selittyy luomujauhelihan hyvällä menekillä. Niin ikään luomun myynti lisääntyi reippaasti hedelmien ja vihannesten sekä kananmunien tuoteryhmissä.

Korkein markkinaosuus luomutuotteilla on kasviöljyissä, joissa myydyistä kasviöljyistä 20 % on luomua (arvosta mitattuna). Kananmunien tuoteryhmässä luomun osuus on noussut 17 %:iin.

Suurimmat luomutuoteryhmät olivat viime vuonna samat kuin aiemmin: eniten luomuna myydään hedelmiä, maitoa ja muita nestemäisiä maitotuotteita sekä vihanneksia. Nämä kolme tuoteryhmää vastaavat yli kolmanneksesta kaikesta luomumyynnistä.

Jotta asiakkaan ostoskoriin tulisi mahdollisimman paljon kotimaisia luomutuotteita, pitää myös luomutuotannon kasvaa Suomessa. Alkutuotannon luomutoimijoita oli 4665 vuonna 2017 (vuonna 2010 määrä oli 4022). Kasvua oli vajaa 4 % edellisvuodesta ja osuus koko maan aktiivitiloista oli 9,5 %. Etelä-Savossa luomutoimijoita oli 267, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2016. Etelä-Savon tiloista 10,7 % oli luomutiloja. Luomumaitoa lypsetään 154 tilalla 9128 lehmästä. Luomulehmiä on 700 enemmän kuin vuonna 2016. Luomukananmunista vastaa 51 tilaa 231 300 kanalla, joita on luomutuotannossa 27 500 enemmän kuin edellisvuonna.

Etelä-Savon luomuvihannesten tuotanto on valtakunnallisesti merkittävää. Luomukaalin tuotannossa Etelä-Savo komeilee tilastojen ykkösenä. Suomen 30 luomukaalihehtaarista 12,5 hehtaaria on Etelä-Savossa. Myös luomuporkkanaa ja –sipulia viljellään paljon Etelä-Savossa.

Suomen peltopinta-alasta luomutuotannossa ja siirtymävaiheessa on tällä hetkellä 11,4 %. Vaikka luomupeltoala on kasvanut tasaisesti koko 2010-luvun, niin nykyisellä kasvukäyrällä ei tulla pääsemään hallituksen vuonna 2014 julkaiseman luomualan kehittämisohjelman tavoitteeseen, että viljellystä peltoalasta 20 % on luonnonmukaisessa tuotannossa vuonna 2020.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Millainen on Etelä-Savon maa- ja elintarviketalous vuonna 2030?

19.02.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Muuttuuko ruoantuotantomme reilun kymmenen vuoden aikana ja mikä on suunta? Näkyykö meillä hiljaisia signaaleja tulevasta vai onko ruoan trendit jo selkeät?

Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa (KILTU) -hankkeessa on pohdittu ja suunniteltu asiantuntijoiden kanssa Etelä-Savon maa- ja elintarviketaloutta vuonna 2030. On päädytty neljään eri tulevaisuusvaihtoehtoon. Vaihtoehdot kuvaavat alan uudistumispaineita, varautumistarpeita sekä mahdollisuuksia.

Nämä neljä tulevaisuusvaihtoehtoa esitellään tulevaisuusbrunssilla tiistai 7.3.2018 klo 8.30 alkaen Ravintola Greenerissä, Mikkelin puisto, Pursialankatu 5, Mikkeli. Tilaisuudessa esitellään erityisesti niitä tulevaisuuskuvia, jotka näyttävät tarjoavan mahdollisuuksia eteläsavolaiselle maa- ja elintarviketaloudelle.

Tilaisuus on maksuton sisältäen aamiaisen. Lue tarkempi tilaisuuden ohjelma tästä.

Tilaisyyden järjestävät Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikealan Etelä-Savossa (KILTU) ja Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeet.

 

Työn kehittäminen ammattikeittiössä – uutuusvideot julkaistu

12.02.2018 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Tuottava ja tehokas ammattikeittiö -hankkeen kehittämistoimissa otettiin käyttöön nykyistä tehokkaammin ja monipuolisemmin keittiölaiteteknologia sekä parannettiin työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia ergonomia mukaan lukien – tavoitteena oli saada toiminnasta tehokkaampaa, ekologisempaa ja tuottavampaa.

Pilottikeittiöinä hankkeessa olivat Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelujen neljä palvelukeittiötä sekä Pieksämäen keskuskeittiö Ruokarata.

Tuottava ja tehokas ammattikeittiö -hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Kaksivuotinen hanke päättyy helmikuun lopussa 2018. Sitä rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

Hankkeen kehittämistoimien ”yhteenvetona” tuotettiin kolmen videon sarja ”Työn kehittäminen ammattikeittiöissä”, joka on katsottavissa YouTubessa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=kzT7xvSSraA&list=PLXswRRyb1mzpZiEdpdayHnjhLlnUOhEoZ.

Keittiöiden yhteiskäyttö toimii Tanskassa – toimisiko Suomessakin?

09.02.2018 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Toimistotiloja on vuokrattavissa, samoin varastoja, autotalleja, korjaushalleja. Kuukausivuokrauksen lisäksi tiloja voi vuokrata myös tuntiperustaisen käytön mukaan. Saataisiinko tätä samaa toimintamallia myös keittiötiloihin eli tilapäisesti käyttöön perustuen vuokraukseen?

Tilapäisesti vuokrattavista elintarvikejalostustiloista ei juurikaan näe ilmoituksia. Tiloja toki meillä on. Esimerkiksi koulujen keittiöt ovat usein käytössä aamupainotteisesti ja vain viitenä päivänä viikossa. Monet koulujen keittiöistä ovat vielä koululaisten kesäloma-aikaan kokonaan tyhjillään. Vuokrattavista elintarvikehuoneistoista olisi paljon apua pienille jalostajille, joilla jalosteiden valmistus on kausiluontoista esimerkiksi marjojen jalostajat. Uutuustuotteiden kehittäjät puolestaan tarvitsisivat tuotekehitystiloja ennen kuin ryhtyvät rakentamaan omia tuotantotilojaan. Tilojen vuokrauksesta olisi toki hyötyä omistajille, kun ulkopuolisesta käytöstä saa vuokratuloja.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ylemmän restonomitutkinnon opiskelijoita kävi opettajansa Riitta Tuikkasen johdolla tutustumassa Köpenhaminassa Papiröenin Street Food Market -toimintaan sekä Mia Maja Hanssonin Cph Food Space ja Kitchen Collective yrityksiin, jotka muun muassa välittävät tyhjillään olevia keittiötiloja.

– Mia Maja Hansson kertoi meille, että aluksi yritykset kokivat omat tilansa olevan koko ajan käytössä, yliopettaja Riitta Tuikkanen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo opintoretken annista.
– Kun toimintoja ryhdyttiin tarkemmin analysoimaan, niin vapaita tiloja löytyikin.

Mia Maja Hansson esitteli kahden yrityksensä toimintaa: vuonna 2016 perustettua Food Spacea ja pari vuotta pidempään toiminutta Kitchen Collectivea. Kitchen Collective välittää tiloja pienyrittäjille tyhjinä olevista keittiöistä. Jos ravintola avaa ovensa vasta illalla, on sen keittiö käytettävissä aamupäivisin. Koulujen opetuskeittiöt ovat usein iltaisin vapaana, jolloin niitä voidaan hyödyntää tehokkaammin Kitchen Collectiven välityksellä.

Kitchen Collectiven etuna on yrittäjän näkökulmasta se, että yritys maksaa vain keittiön konkreettisesta käytöstä. Tällöin yrittäjällä on mahdollisuus kehittää, testata ja kokeilla uusia tuotteita ilman omaa keittiötä. Kööpenhaminassa toimii paljon pieniä ruokakojuja, joille tämä vaihtoehto on upea mahdollisuus yrityksen menestyksekkääseen toimintaan.


Cph Food Space -yritys auttaa uusia ruoka-alan yrittäjiä vuokraamalla heille toimistotilaa sekä mahdollisuuden kokeilla, kehittää ja maistattaa suunnittelemiaan ruokatuotteita järjestämällä sopivat tilat tähän tarkoitukseen. Food Space auttaa myös uusia yrittäjiä yrityksen perustamisessa tarjoamalla mm. neuvontaa ja konsultaatiota.

(Tekstissä on  lähteenä käytetty restonomi (YAMK) opiskelijoiden Auni Nikusen, Riikka Neuvosen ja Merja Tiirikaisen kirjoittamaan artikkelia Kööpenhaminan opintomatkalta. Kuvat: Merja Tiirikainen ja Auni Nikunen)

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Ruoan alkuperää ei kysytä ravintolassa

16.01.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Vain joka viides suomalainen kysyy ruuan alkuperästä ravintolassa, vaikka lähes kaikki ovat kiinnostuneita siitä. Eniten kysytään lihan alkuperää (51 prosenttia). Toiseksi eniten kysytään siipikarjan alkuperää (50 prosenttia) ja kolmanneksi eniten kalan alkuperää (41 prosenttia).

Maa- ja metsätalousministeriön teettämän ja tutkimusyritys IRO Researchin toteuttaman tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista haluaisi tietää, mikä on heidän ruokansa kotimaa. Kotimaisuuden jälkeen eniten suomalaisia kiinnostaa ruuassa sen puhtaus.

Suomi on maapallon pohjoisin paikka, jossa harjoitetaan maataloutta. Paitsi pohjoisinta, suomalainen ruoka on useilla mittareilla mitattuna myös maailman parhainta: se on vastuullisinta ja turvallisinta. Suomalaisilla maatiloilla käytetään maailman puhtainta vettä. Suomalainen ruoka on myös salmonellavapaata, eikä eläimiä kasvateta antibiooteilla. Eläimiä kohdellaan hyvin, ja ne syövät puhdasta ruokaa.

Lue lisää suomalaisen ruoan ominaisuuksista www.luke.fi/ruokafakta

Koko tutkimusraportti on luettavissa sivulla http://mmm.fi/laheltaparempaa/tausta-aineistot

Kestävän ruokajärjestelmän kehityksen veturina Järvi-Saimaa

20.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suomen hallituksen visiona on kehittää Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa. Tämän saavuttamiseksi Sitra on laatinut Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025 -ohjelman. Kyse on maailmanlaajuisesti uniikista tiekartasta, jonka toimenpiteillä tavoitellaan 3 miljardin euron lisäarvopotentiaalia kansantaloudelle. Kestävien ruokajärjestelmien kehittäminen on osa kiertotalouden tiekartan kehittämiskohteita. Muut painopistealueet ovat metsäperäiset kierrot (uudet biopohjaiset tuotteet, palvelut, yhteistyö, digiteknologia), tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä eri toimijoiden yhteiset toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi.

- Tavoitteena on, että ruokatuotanto olisi ekologista sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, Sitran asiantuntija Merja Rehn kertoi kestävän ruokajärjestelmän tavoitteista Järvi-Saimaan ruokajärjestelmähankkeen tilaisuudessa Juvalla.

– Tavoitteena on, että ruokatuotanto olisi ekologista sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, Sitran asiantuntija Merja Rehn kertoi kestävän ruokajärjestelmän tavoitteista Järvi-Saimaan ruokajärjestelmähankkeen tilaisuudessa Juvalla.

– Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti 31 % käyttökelpoisesta ruoasta menee hukkaan. Suomessa hukkaan menee ruokaa 300-400 miljoonaa kiloa vuodessa, Merja Rehn kertoo. Merja Rehn toimii Sitrassa asiantuntijana kestävän ruokajärjestelmän painopistealueella.

Maailma on täynnä hukkaa – niin metallien, energian, veden, tilojen, ruuan kuin monen muunkin tuotteen. Toisaalta meillä häämöttää raaka-ainepula. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan viljelysmaan tarpeen kaksinkertaistuvan, samoin vettä tarvittaisiin liki puolitoista kertaisesti nykyiseen verrattuna.

– Olemme kahden mahdottoman yhtälön keskellä, samalla kun ylikulutamme hallitsemattomasti, odotettavissa on merkittävää puutetta. Kiertotalouteen perustuvaa säästäväisyyttä, uudelleen käyttöä ja elinkaariajattelua tarvitaan, Merja Rehn toteaa.Alueellinen kestävä ruuantuotanto alkaa julkiselta sektorilta. Julkiset ruokapalvelut käyttävät 350 miljoonaa euroa vuodessa ruokahankintoihin. Kun ruoka tuotetaan ja kulutetaan alueellisesti, puhutaan myös merkittävistä aluetaloudellisista ja työllisyysvaikutuksista.

Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä valittiin yhdeksi Sitran rahoittamaksi alueelliseksi ruokajärjestelmähankkeeksi. Muut alueet ovat Ahvenanmaa, Keski-Suomi, Lappi ja Uusimaa.

Alueellisella ja kestävällä ruokajärjestelmällä tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman paljon käytetyistä tuotantopanoksista tulee alueelta, jolla ruoka tuotetaan ja kulutetaan. Tällöin päästöt ja resurssien kulutus ovat vähäisempiä. Tavoitteena on paikallisen ruuan arvostus ja ruokakulttuurin kehittäminen.

Järvi-Saimaa Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksonen julkaisi KERU-kilpailun Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tilaisuudessa 12.12. Juvalla. Kilpailuun toivotaan saatavan useita kymmeniä kokeiluja ruokajärjestelmien kiertotalouden kehittämiseksi.

Järvi-Saimaa Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksonen julkaisi KERU-kilpailun Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tilaisuudessa 12.12. Juvalla. Kilpailuun toivotaan saatavan useita kymmeniä kokeiluja ruokajärjestelmien kiertotalouden kehittämiseksi.

 

Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tuotoksena tavoitellaan ruokajärjestelmää, jossa ruuan tuotanto ja käyttö ovat vastuullista alueella ja ruokaa tuotetaan vastuullisesti. Vastuu ulottuu ruokalautaselle asti. Esimerkiksi villikala puhdistaa veden, tuo työtä, pienentää hävikkiä ja voi päätyä älykkäin logististen ratkaisuin tuoreena suoraan kalastajalta ruokapöytään. Sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti ja ravinteet kierrätetään älykkäästi. Hävikkiä ei juurikaan synny ja julkisten keittiöiden kapasiteetin tehokkaampaan käyttöön luodaan mallit.

Tavoitteena on kokeilujen ja mallinnuksien kautta luoda suunnitelma kestävälle ruokajärjestelmälle vuoden 2018 loppuun mennessä. Järvi-Saimaan hankkeen toteuttajina ovat Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n lisäksi Juvan, Rantasalmen, Sulkavan kunnat, Tamora Oy, Luke, Luomuinstituutti, Pro Agria, Ruralia ja XAMK.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kinkkutemppu kerää kinkun paistinrasvat polttoaineeksi

19.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Joka joulu Suomessa syödään jopa 7 miljoonaa kiloa kinkkua, josta syntyy myös suuri määrä paistinrasvaa. Kinkun paistinrasva kerätään talteen Kinkkutemppu-tempauksessa.

Suomessa on erinomainen osaaminen uusiutuvan dieselin valmistukseen rasvapitoisista jätteistä ja tähteistä. Kun diesel valmistetaan jätteistä ja tähteistä, on se myös ilmastolle ystävällisempää. Jätteistä ja tähteistä tuotetulla Neste MY uusiutuvalla dieselillä on jopa 90 % pienempi CO2 – jalanjälki kuin fossiilisella dieselillä.

TOIMI NÄIN:
1. Avaa ja huuhtele tyhjä maitopurkki.
2. Kaada rasva varovasti tölkkiin (äläkä hyvä ihminen polta itseäsi).
3. Sulje tölkki esimerkiksi teipillä.
4. Anna rasvan hyytyä viileässä ja kiikuta se lähimpään keräyspisteeseen 20.12.2017–4.1.2018.
Lähimmän keräyspisteen löydät osoitteesta www.kinkkutemppu.fi

Kinkkutemppu-kampanjan tavoitteena on saada mukaan satatuhatta suomalaista kotitaloutta. Jos tavoite täyttyy, Kinkkutemppu lahjoittaa 20 000 euroa vähävaraisia perheitä tukevalle Hopelle. Kemianteollisuuden lisäksi Kinkkutempussa ovat mukana Neste, Lassila & Tikanoja, Honkajoki, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Atria, HKScan, Snellman, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima ry KIVO ja kunnalliset jätelaitokset, Suomen Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus- ja palvelut YTP.

 

KERU-kilpailussa tarjolla toteuttamisrahaa kestävän ruokajärjestelmän kokeiluihin

14.12.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina

KERU-kilpailu on osa Sitran rahoittamaa Järvi-Saimaan Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä –hanketta. Järvisaimaalainen ruokajärjestelmä koostuu kuudesta osa-alueesta, jotka ovat kiertotaloutta ja luomutuotantoa tukevat Innovatiiviset hankinnat, ruokatuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen, hiilijalanjälkeä pienentävät älykkäät logistiset ratkaisut, ravinteiden kierrätys, villin ruuan metsien ja vesien arvostus, tuotantojärjestelmien käyttöasteen nosto ja uusiokäyttö. Tämän kokonaisuuden runko kasataan ja toteutetaan kokeilujen avulla. Kokeilut liittyvät yllä mainittuihin kuuteen osa-alueeseen.

Kokeiluista on julkistettu KERU-kilpailu, johon kuka tahansa voi osallistua (yritys, yksityinen henkilö, työyhteenliittymä, kunta, yhteisö jne.). Kilpailuun osallistumalla voi hakea toteuttamisrahaa kokeiluun 300 –1500 €. Kilpailuaika päättyy 15.1.2018. Raati valitsee kokeilut tammikuun aikana. Kokeilut tulee toteuttaa kevään aikana.

Tavoitteena on saada useita kymmeniä kokeiluja, joten laittakaa ehdotuksia joko sähköpostitse simo.kaksonen@järvisaimaanpalvelut.fi tai suoraan hankkeen sivuston www.jarvisaimaanpalvelut.fi –> Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä kautta.

Järvi-Saimaan Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä –hanketta hallinnoi Järvi-Saimaan Palvelut Oy.

 

Ruokafaktasivustolta tietoa suomalaisista elintarvikkeista kansainvälisessä vertailussa

13.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Tilastotietoa Suomen elintarvikeketjusta on tuotettu pitkään, mutta tilastopalveluissa painopisteenä on ollut kotimaan tilanteen kuvaaminen. Luonnonvarakeskuksen uudelle Ruokafaktasivustolle on koottu kuluttajille ja elintarvikealan yrityksille sekä medialle käyttökelpoisessa muodossa tietoa elintarvikeryhmittäin esimerkiksi ruuan torjunta-aine- tai antibioottijäämistä ja tuotantotavoista.

Suomalaiset elintarvikkeet ovat monilla mittareilla mitattuna laadukkaita: elintarvikeketju on hygieeninen, tuotteet jäljitettävissä ja tuotanto vastuullista. Kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla yritysten on kuitenkin kyettävä perustelemaan suomalaisen ruuan laadukkuus suhteessa kilpailijamaihin niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Perusteisiin pitää pystyä esittämään faktat.

Luonnonvarakeskuksen ja Elintarviketurvallisuusviraston yhteistyönä toteuttamassa ruokafaktapalvelussa suomalaisen ruuantuotannon ja elintarvikkeiden laatua kuvaava tilastotieto on esitetty suhteessa muista, lähinnä Euroopan maista kerättyyn tilastotietoon. Palvelusta löytyy tuoteryhmittäin tietoja esimerkiksi vierasainepitoisuuksista, tuotantoeläinten lääkitsemisestä ja tuotantotavoista.

– Tilastoista käy selvästi ilmi esimerkiksi antibioottien vähäinen käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä ja salmonellan lähes olematon esiintyminen. Molemmissa Suomi on Ruotsin rinnalla aivan omaa luokkaansa eurooppalaisessa tilastovertailussa, kertoo hankkeesta vastannut erikoistutkija Csaba Jansik Luonnonvarakeskuksesta.

Myös esimerkiksi eläin- ja kasvitautien hyvä tilanne erottuu vertailussa. Kasvitautien vähäisen esiintymisen etuna on pienempi tarve käyttää kasvinsuojeluaineita kuin esimerkiksi suurissa eurooppalaisissa ruuantuottajamaissa.

Talousveden laatu puolestaan osoittautui tilastollisessa vertailussa korkealuokkaiseksi lähes koko EU:ssa yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Löydettiin myös heikommin tunnettuja suomalaisia vahvuusalueita, esimerkkinä luomukeruualueeksi soveltuvan metsän osuus. Tilastokatsauksen perusteella todettiin, että Suomessa on peräti maailman suurin sertifioitu luomukeruuala, 11,6 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa 30 prosenttia maailman kaikesta luomukeruualasta.

Ruokafaktasivusto löytyy osoitteessa www.luke.fi/ruokafakta. Ruokafaktasivuston tavoite on edistää Ruoka2030 ruokapoliittisen selonteon toimeenpanoa ja sen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö osana maatalouden kriisipakettia.