Ajankohtaista

HungryForFinland -kansallinen ruokamatkailu -kilpailu

27.01.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Sanna

Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haetaan yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista ja etsiä ruokamatkailun kärkituotteita.

Kilpailuun voi osallistua 20.1.-31.3.2017 välisenä aikana osoitteessa www.hungryforfinland.fi/ruokamatkailukilpailu. Sivustolla voi myös ehdottaa ruokamatkailuun liittyvää tahoa osallistumaan kilpailuun.

Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan 3 000 euron ruokamatkailutuotteen kehittämisrahalla. Voittajista tehdään video. Kilpailun voittaja ja finalistit saavat markkinoinnillista näkyvyyttä sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen sparrauspäivään Helsingissä. Yritykset saavat markkinoinnillisen valttikortin ja mahdollisuuden verkostoitua sekä oppia parhaita käytänteitä muilta.

Kilpailun toteuttajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Visit Finland (Finpro) ja MTK. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Haussa vuoden tärkein teko lähiruoan hyväksi

27.01.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Sanna

Lähiruoka & Luomu -tapahtuma hakee sopivaa ehdokasta palkittavaksi Vuoden lähiruokateko -palkinnolla. Vuoden lähiruokateko -palkinnolla palkitaan henkilö, yritys tai yhteisö, joka on edistänyt toiminnallaan lähiruoan käyttöä ja tunnettuutta Suomessa.  Palkinnon saajaa voi ehdottaa helmikuun loppuun asti.

Tunnustuspalkinnon saajaksi voi joko ilmoittautua itse tai ilmoittaa ehdokkaan 28.2. mennessä verkkolomakkeella osoitteessa www.lahiruokaluomu.fi. Vuoden lähiruokateko -palkinnon tuomaristona toimii Messukeskuksen Lähiruoka & Luomu -messujen suunnitteluryhmä, puheenjohtajanaan lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Palkinnonsaaja julkistetaan Lähiruoka & Luomu -messuilla torstaina 6.4. Messukeskuksessa. 2 000 euron arvoisen palkintosumman lahjoittaa Suomen Messusäätiö.

Vuoden lähiruokateko -palkinnon voi saada henkilö, yritys tai yhteisö. Palkitsemisen arvoisia ovat muun muassa teot, jossa saaja on raaka-ainevalinnoillaan vaikuttanut kestävän kehityksen mukaisen toiminnan toteutumiseen tai kehittänyt lähellä tuotettujen raaka-aineiden tuotevalikoimaa. Myös merkittävät markkinointi- tai viestintäteot lähiruoan puolesta voivat olla Vuoden lähiruokateko -palkinnon arvoisia. Palkintokriteerit esitellään kokonaisuudessaan nettisivuilla.

Lähiruokateko-palkinnon ovat aiemmin saaneet Sodankylän kunnan ruokapalvelut (vuonna 2016), Reko-lähiruokarenkaiden ”isä” Thomas Snellman (2015), LähiPuoti Remes (2014) ja keittiömestari Heikki Ahopelto (2013).

 

Uudet kouluruokasuositukset sopivat Etelä-Savon elintarviketuotantoon

27.01.2017 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokasuosituksen. Suosituksissa korostuu kasvisten, kalan sekä siipikarjan lisääminen ruokalistoille.

PuolukkaKalaa tulisi olla 1-2 aterialla viikossa vaihdellen eri kalalajeja. Samoin suositellaan käytettävän siipikarjan lihaa. Punaista lihaa nautitaan enintään 1-2 aterialla viikossa. Kasvisruokavaihtoehtoja toivotaan lisää ruokalistoille ja sesongin mukaisten kasvisten näkymistä tarjonnassa. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi olla eri muodoissa joka aterialla. Tämä sopii hyvin Etelä-Savon elintarviketuotantoon, sillä meillä on laaja-alainen ja monipuolinen kasvistuotanto. Mansikan, vadelman ja punaherukan tuotantomäärät ovat myös suuria. Kalaruokiin maakunnastamme on tarjolla muikkua sekä muita sisävesien kalasaaliita.

 

Kouluruokasuosituksien mukaan peruna lisäkkeenä voi olla kuorineen keitettynä, kuutioina, suikaleina, viipaleina tai soseena. Palkokasveja tulisi olla viikoittain kasvisruokalajina tai aterian lisäkkeenä. Palkokasvien suositukseen heijastuu kasvisruokien suosion lisääntyminen. Leipomoiden kannattaa huomioida, että pehmeän leivän suolapitoisuus saa olla enintään 0,7 g/100 g.

porkkanaKouluaterian tulisi kattaa kolmannes koululaisen koko päivän energiatarpeesta. Suositus toteutuu silloin, kun oppilas nauttii koko aterian lisukkeineen ja noudattaa ravitsemussuositusten lautasmallia. Täyspainoinen kouluateria sisältää lämpimän ruoan, jossa on kalaa, lihaa, palkokasveja tai munaa, kasvislisäkkeen salaatinkastikkeineen, ruokajuoman, täysjyväleivän ja margariinin. Valitettavasti moni varsinkin yläkoululainen jättää kouluaterian kokonaan syömättä tai osan siitä kuten salaatin ja maidon.

Ilmainen kouluruokailu on suomalaisten koululaisten etuoikeus. Tavoitteen on, että mahdollisimman moni koululainen nauttisi tarjottavasta ruoasta sekä ruokailutauosta, joka tulisi ajoittua kello 11-12 välille ja olla kestoltaan vähintään 30 minuuttia. Kouluruokailu on paitsi virkistävä ja ravitseva tauko koulupäivän lomassa niin myös oppimistilanne ja sen tulisi tukea koululaisen monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita.

Lue lisää kouluruokasuosituksista.

Taina Harmoinen / Xamk

Kuluttajien mielissä eteläsavolaisen ruoan kärjeksi profiloituu leipä

19.01.2017 Blogi | Kirjoittanut: yllapito

Ah, niin on tuo leipä Etelä-Savon ihanaa

Se muistot tuo mieleen ja hymyn huulille saa.

Se on tuoretta, maukasta ja aitoa.

Sen tekeminen vaatii asennetta, tunnetta ja taitoa.

On siinä ruis tuoretta ja saatavuus aukoton

On leipä maakunnan ruokatarjoaman kruunu kiistaton!

 

Tämän oodin hengessä kuluttajat kommentoivat eteläsavolaista leipää lähes yhteen ääneen loka-marraskuussa järjestetyissä kuluttajaryhmäkeskusteluissa. Keskusteluihin osallistui sekä eteläsavolaisia kuluttajia että pääkaupunkilaisia, jotka viettävät vapaa-aikaansa Etelä-Savossa.  Keskusteluihin osallistui yhteensä 32 kuluttajaa Savonlinnasta, Mikkelistä ja pääkaupunkiseudulta.

Mielenkiintoista eteläsavolaisen leivän saamissa kehuissa on se, että leipä kehuineen spontaanisti esiin kaikissa neljässä ryhmässä ja etenkin se että kuluttajia ei pyydetty puhumaan leivästä tai kommentoimaan sitä, vaan kertomaan yleisesti eteläsavolaisesta ruoasta. Keskustelijat kertoivat leivän olevan maukasta, aitoa, tuhtia, rehtiä, valmistettu tuoreesta rukiista, sen koettiin säilyvän erityisen pitkään ja vaikka mitä muuta.

Eteläsavolaisesta leivästä haaveillaan jopa pääkaupunkiseudulla arjessa, vaikka muuten eteläsavolaisia tuotteita halutaankin keskustelijoiden mukaan pääasiassa kuluttajaa vapaa-ajalla Etelä-Savossa. Eteläsavolaiseen leipään liittyy vahvoja tunteita ja uskomuksia. Uskotaan, että täällä leipään käytetään vain tuoretta ruista. Leipä koetaan säilyvänkin pidempään ja vanhentuneena siinä maku vain paranee. Paikallisruoka, lähiruoka, maakunnan ruoka – millä tahansa nimellä sitä halutaankin kutsua – näyttää Etelä-Savossa kiteytyvän ja konkretisoituvan leipään. Sen sijaan keskusteluissa jopa harmiteltiin sitä miten näin Järvi-Suomessa asuttaessa järvikalan saatavuus on niin kovin vaihtelevaa.

Etelä-Savossa on toki leipomoalan yrityksiä eniten verrattuna muihin elintarviketuotantosuuntiin. Leipomotoimintaa harjoittavia yrityksiä oli Etelä-Savossa 45 kappaletta vuonna 2015 (ennakkotieto enokenum.fi) ja viljaa viljeltiin samana vuonna 338 tilalla yhteensä reilulla 24 000 hehtaarilla. Seuraavaksi eniten elintarvikkeita valmistavia yrityksiä oli teurastus- ja lihanjalostussektorilla; niitä oli vuonna 2015 20 kappaletta. Tästä lukumääräisestä ylivoimasta huolimatta eteläsavolaisen leivän kuluttajilta saama kiitos ja ylistys ovat huomion arvoisia ja merkillepantavia. Mitä leipäpuolella on tehty oikein tai toisin kuin muilla sektoreilla? Miten se on jäänyt niin paikallisten kuin vapaa-ajan asukkaiden mieliin niin tiukasti ja positiivisesti? Miten siitä voisi oppia tai hyötyä myös muut tuoteryhmät?

Kuluttajaryhmäkeskustelut järjestettiin osana Luonnonvarakeskuksen koordinoimaa Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa 2030 (KILTU). Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maaseuturahasto (EMR). Lisätietoa hankkeesta: https://www.luke.fi/projektit/kiltu-kilpailukykyinen-ja-vaha/

 

Lotta Heikkilä

Tutkija

Luonnonvarakeskus

Maaseudun Kasvupolulta saa yrityssparrausta!

13.01.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Maaseudun Kasvupolku® tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia ideoita, ajatuksia sekä innovaatioita maaseudulla yrittämiseen. Kasvupolku®-sparraukseen valitaan 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa, maaseudulta ponnistavaa yritystä, jotka saavat kahden päivän ajan maksutonta sparrausta Suomen liike-elämän asiantuntijoilta. Nämä kokeneet “myllärit” auttavat yrityksiä löytämään kasvun eväitä ja kontakteja. Yritys voi olla jo pidempään toiminut tai vasta keksitty.

Miten pääsee mukaan Kasvupolulle?

Maaseudun Kasvupolku®-sparraukseen voi hakea mukaan 16.1.2017 mennessä hakulomakkeella. Kasvupolun tuomaristo valitsee 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa yritystä mukaan sparraukseen. Kaikille mukaan hakeneille ilmoitetaan valinnoista.

Valintakriteereissä painottuu yrityksen kasvusuunnitelma. Tärkeimpiä painotettavia asioita ovat kasvun nälkä, kasvupotentiaali (markkinatilanne, kansainvälistymismahdollisuudet, tiimi), skaalautuvuus, uskottavuus, ajankohtaisuus, disruptiivisuus ja omintakeisuus.

Kasvupolulle mukaan valituille yrityksille järjestetään sparrausta 16.2. ja 15.3. Kiitorata-nimisissä työpajapäivissä. Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa mylläreitä yhteensä 10×45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa.

Kasvupolun tuomaristo valitsee lopuksi kaksi voittajaa, jotka julkistetaan 16.6. Seinäjoella Farmari-maatalousnäyttelyn yhteydessä. Tästä semifinaalista voittajat etenevät valtakunnalliseen Kasvu Open 2017 -finaaliin.

”Saimme Kasvupolulta monipuolista sparrausta, positiivista pommitusta liiketoiminnan kehittämiseen sekä testattua kasvuideoitamme monen asiantuntujan kanssa eri näkökulmista. Työstämme tällä hetkellä kansainvälistä kasvusuunnitelmaa ja etsimme mukaan uusia kumppaneita. Sparrauspäivissä oli hieno huomata, ettemme paini kasvuhaasteidemme kanssa yksin. Löysimme muista mukana olleista yrityksistä hyviä uusia kontakteja ja yhteinen tekeminen päivissä oli mahtavaa.” Samuli Laurikainen, Silmusalaatti. Silmusalaatti osallistui v. 2015 Kasvupolku®-sparraukseen.

Maaseudun Kasvu Open nettisivut

 

Tuottaako allergeenien ilmoittaminen vielä päänvaivaa?

04.01.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Allergeenien ilmoittaminen on ollut jo jonkin aikaa pakollista niin pakatuissa kuin pakkaamattomissakin elintarvikkeissa eli ruokapalveluissa. Ovatko asiat hallinnassa vai kaipaatko lisätietoa allergeeneistä tai muista elintarvikkeiden merkintämääräyksistä – sitä olisi tarjolla tiistaina 17.1. Mikkelissä ja torstaina 19.1. Savonlinnassa.

Vastuullisuudesta valttia -hanke järjestää iltapäiväseminaarin Mikkelissä ja Savonlinnassa elintarvikkeiden uusien merkintämääräysten soveltamisesta. Iltapäivän aikana kuullaan asiakkaan näkökulma merkintöihin ja niistä ilmoittamiseen. Asiakas on tärkeimpänä toiminnan keskellä, mutta itse oikeutetusti esillä on myös elintarviketietoasetuksen vaatimukset pakattujen ja pakkaamattomien elintarvikkeiden tietojen ilmoittautumiseen. Seminaarit ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Parhain hyöty tilaisuuksista on ammattikeittiöiden ja elintarvikealan tuotantoyritysten vastuuhenkilöille.
Lisätietoa Mikkelin tilaisuudesta ja Savonlinnan tilaisuudesta.

Kun HACCP ei enää riitä

29.12.2016 Blogi | Kirjoittanut: Sanna

Luota, mutta todenna, sillä kaikki ei todellakaan ole sitä miltä näyttää.

Tämä jäi erityisesti mieleen hollantilaisen pörssilistatun vähittäiskauppayrityksen Aholdin laatujohtajan Anita Scholte op Reimerin puheenvuorosta Food Fraud Symposiumissa Wageningenin yliopistolla kesäkuussa 2016. Scholte op Reimerin mukaan HACCP-koulutus (Hazard Analysis of Critical Control Points) ei ole riittävä ruokaväärennöstapausten havaitsemiseen. Siksi Aholdilla on käytössä HACCP:n lisäksi TACCP  (Threat Analysis Critical Control Points) ja VACCP  (Vulnerability Analysis Critical Control Points) järjestelmät. Lisäksi ko. valvontatyöhön on resursoitu erikseen oma auditoija. Luomutuotteet Anita Scholte Op Reimer luokittelee korkean riskin tuotteiksi. Luomukampanjoiden aikaan Aholdin sisäänostajat ovat valppaina. Suuren kysynnän tyydyttäminen ja pelko joutua tarjoamaan sisäänostajalle ”ei-oota” voi houkutella tavarantoimittajaa myymään tavanomaista luomuna.

Lisäjärjestelmiä käyttöön

Ylitarkastaja Jussi Peusa Eviran tuoteturvallisuusyksiköstä toteaa olevansa Scholte op Reimerin kanssa samaa mieltä siitä, että pelkästään HACCP-koulutus ja HACCP-periaatteen soveltaminen ei riitä tunnistamaan mahdollisia ruokapetoksista aiheutuvia vaaroja. Itse asiassa HACCP-järjestelmää ei ole siihen Peusan mukaan alun perin suunniteltukaan. Monet globaalit elintarvikeyritykset laajentavatkin elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmäänsä Aholdin tapaan VACCP- ja TACCP-lisäjärjestelmillä, jotta yrityksen toimintaan kohdistuvat ruokapetokset havaittaisiin ajoissa ja ennakoiden.

Euroopan yhteistyöverkko paljastaa

Peusan mukaan eri viranomaisten kesken VACCP:sta tai TACCP:sta ei ole Suomessa vielä juuri keskusteltu, mutta itse hän pitää VACCP:ia Suomen lähtökohdat huomioon ottaen ”nopeammin jalkautuksen tarpeessa olevana”. Elintarvikeväärennösten ja -petosten ennaltaehkäisy ja tunnistaminen vaatii myös viranomaisilta uudenlaisia, perinteisestä elintarvikevalvonnasta poikkeavia työtapoja ja valvontamenetelmiä ja myös entistä tehokkaampaa eri viranomaisten välistä yhteistyötä. Vuonna 2013 aloitettiin säännöllinen tiedonvaihto ruokaväärennöksistä Food Fraud Networkin (FFN) kautta EU:n jäsenmaiden kesken ja tähän mennessä ruokapetoksia on raportoitu yli 200. Informaation välittämisen parantamiseksi ja yhteistyömuotojen tehostamiseksi onkin Peusan mukaan tehty Evirassa ahkerasti työtä kuluneen vuoden aikana.

Kaikkea väärennetään

Symposiumissa kävi ilmi, että eniten väärennetään ja muokataan yrttejä ja mausteita, oliiviöljyä, kalatuotteita, maitotuotteita, lihatuotteita, kasvirasvoja, pähkinöitä, hunajaa ja mereneläviä. Eli siis lähes kaikkia elintarvikkeita. Eräs mielenkiintoinen ruokaväärennöksiin ja erityisesti mausteisiin liittyvä ympäristö on nettimyynti. Belfastilaisen Queensin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan nettimyynnissä liikkuvista oreganomausteista jopa 24 % ei ole sitä mitä luvataan.  Oreganosta liikkuu jopa 100 % väärennöksiä, jolloin oreganona on saatettu myydä esimerkiksi kuivattuja oliivipuun lehtiä.

Jos puuroriisi kelluu, on se muovia

Ruokaväärennösten määrä globaaleilla elintarvikemarkkinoilla on kasvussa. Väärennösten aiheuttaman rahallisen menetyksen arvo on n. 30-40 mrd US dollaria vuosittain. Kuluttajan kannalta huolestuttavaa on, että yhä useammin väärennösten taustalla on organisoituneita rikollisryhmiä. Eikä näitä ryhmiä kiinnosta yhtään väärennösten elintarvikekelpoisuus. Muovi ja erilaiset muovihartsit ovat osoittautuneetkin varsin näppäriksi materiaaleiksi ruokaväärennöksiä tehtailtaessa. Vuonna 2011 Etelä-Koreassa raportoitiin väärennetystä riisistä, joka oli tehty perunatärkkelyksestä ja muovista. Väärennöksen aitous viimeisteltiin riisiaromilla. Varsin aidontuntuinen keräkaali ja kananmuna syntyvät muovista myös. Muovipussien uusiokäyttö ja kierrätys kunniaan, mutta ei tällä tavalla.

Marjo Särkkä-Tirkkonen

Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti

 

Joulun makuja Ruokaoivallus-blogista

20.12.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeen järjestämän nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun – Ruokaoivallus sivustolle on koottu elintarvikkeisiin ja ruokiin liittyvää uutuustietoutta. Näin joulun alla mukana on ripaus joulun makuja ja joulumuistoja.

saaristolaisleipa

Herkullinen saaristolaisleipä syntyy vaivaamatta ja työpöytää jauhottamatta. Pelkkä aineiden sekoitus riittää ja lopputuloksena on herkullinen, täyteläinen leipä. Kannattaa kokeilla!

Puujuomista viennin kärkituote?

14.12.2016 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Puuvesistä on tulossa trendikäs superjuoma. Meillä puupohjaiset juomat ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä. Nyt ne on huomioitu myös kansainvälisillä markkinoilla.

Lehtipuiden solukoissa virtaa kasvukauden alussa maitiaisnestettä, jota kutsutaan mahlaksi. Eniten mahlaa saadaan vaahterasta ja koivusta. Vaahteran mahlasta valmistettuja juomia markkinoidaan laajasti maailmalla. Koivusta mahlaa on juoksutettu Suomessa jo vuosikymmeniä ja monet yritykset vievät sitä myös ulkomaille. Koivunmahlaa nautitaan sellaisenaan sekä käytetään viinien ja kuohuviinien raaka-aineena.

Juomateollisuudessa on eletty viime vuosina nousukautta ja juomavalikoimat ovat kasvaneet vauhdilla. Luonnollisuus on keskeinen juomien trendi – suositaan raakoja ja kylmäpuristettuja sekä luonnonläheisiä mielellään kasvipohjaisia tuotteita. Tähän trendiin puupohjaiset juomat sopivat hyvin. Suurin osa suomalaisista puujuomista on lisäksi sertifioitua luomua, mikä lisää kuluttajien luottamusta tuotteisiin. Kasvipohjaisia aineosia pidetään muutenkin puhtaimpina, turvallisimpina ja luotettavimpina vaihtoehtoina.

koivuja

Tohmajärveläinen Nordic Koivu on valmistanut koivunmahlajuomaa parikymmentä vuotta. Yritys on keskittynyt vahvasti tutkimus- ja tuotekehitystyöhön sekä koivunmahlan markkinointiin maailmalla. Nousussa olevan puuvesitrendin myötä kansainväliset suuret juomayhtiöt ovat kiinnostuneet koivunmahlasta. Nordic Koivun tuotannosta 97 % menee vientiin. Koivu tuottaa keväisin mahlaa keskimäärin viisi litraa vuorokaudessa. Taatakseen raaka-aineen riittävän saannin Nordic Koivu on solminut yhteistyösopimuksen metsätalouteen erikoistuneen Tornator Oy:n kanssa.

Pieksämäkeläinen Mahla Forestin nimi viittaa sen päätuotteeseen koivunmahlaan, joka on pari vuotta vanhan yrityksen päätuote. Yrityksen uutuustuote on alkoholiton kuusenkerkkä kuohujuoma Lagrima Arctica (suomennettuna italiasta arktinen kyynel). Kuusenkerkkää on käytetty reilu kymmenen vuotta juomien raaka-aineena. Perinteisestihän kuusenkerkistä on keitetty siirappia. Nykysin kuusenkerkistä valmistetaan alkoholittomien kuohujuomien lisäksi kuohuviiniä sekä likööriä.

Siikaisten kunnassa sijaitseva Ravintorengas on valmistanut Karin Havupuu-uutejuomaa 40 vuoden ajan. Punainen väri ja raikas maku tulevat nuorten mäntyjen kuoresta ja nilasta sekä lähdevedestä. Juoman resepti perustuu vanhaan suomalaiseen perimätietoon. Tuote on ollut vuodesta 2012 lähtien myös luomusertifioitu. Luontaiselintarvikemarkkinoilla Karin Havupuu-uutejuoma on niittänyt mainetta saamalla vuosina 2003 ja 2010 Vuoden luontaiselintarvike Suomessa -kunniamerkin.

Pieksämäkeläinen Mahla Forest valmistaa myös luontaisesti tuotettua Havupuujuomaa. Mahla Forest on yhdistänyt juomaansa katajaa, kuusta ja mäntyä. Tavoitteena on saada näiden kaikkien tehoaineet yhdistettyä juomaan. Seinäjoella toimiva Eevia Oy on puolestaan kehitellyt erilaisia luonnontuotteisiin perustuvia tuotteita muun muassa männynkuorijuoman nimeltään Pine Bark.

Myös ulkomailla on alettu kehittämään suomalaisista puista saaduista raaka-aineista erilaisia tuotteita. Saksassa toimiva Buddha Water -niminen yritys valmistaa suomalaisesta koivunmahlasta hiilihapotettuja vesiä, joiden makuina on muun muassa kirsikka, mango, hibiscus, karpalo ja sitruuna-lime.

Puupohjaiset juomat eivät ole uusia asia Suomessa, sillä kansanperinteessä on uskottu puujuomien terveysvaikutuksiin. Kansanparannuksen rinnalle on saatu nyt myös tutkittua tietoa, sillä Turun yliopistossa tarkastettiin vuonna 2015 Lauri Polarin väitöskirjatutkimus havupuu-uutteen terveysvaikutuksista. Tutkimuksen mukaan päivittäinen annos männyn sisäoksauutetta hidasti eturauhassyövän kasvua. Polarin tutkimuksen mukaan havupuiden metsäteollisuuden sivuvirrat tarjoavat mahdollisuuksia eristää yhdisteitä terveydellisiin tarkoituksiin osana modernia biotaloutta. Esimerkiksi havupuiden hemiselluloosa on huonosti hyödynnetty ainesosa.

Toukokuussa valtakunnallisilla elintarvikepäivillä myös puuvedet olivat esillä. Muun muassa Juha Kurkinen käsitteli puuvesiä yhtenä mahdollisuutena Suomen kasvuun. Kurkinen kehotti miettimään vanhojen tuttujen raaka-aineiden uusia käyttötarkoituksia yhdistettyinä tekniikoihin, joilla voidaan hyödyntää pohjoisen luontomme erottavia ominaisuuksia. Suomella on tarjota luotettava toimintaympäristö, puhdas luonto ja puhtaat prosessit. Biotalouden kärkihankkeena voisivat olla puuvesipohjaiset juomat, joihin makua saataisiin kenties luonnonmarjoista.

Lauri Polarin väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/104374

Taina Harmoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu

Etelä-Savo toi D.O.-alkuperäismerkinnät Suomeen

01.12.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Sanna

Ensimmäiset kahdeksan Saimaan alueella laadukkaita elintarvikkeita tuottavaa ja jalostavaa yritystä on saanut oikeuden käyttää D.O. Saimaa -alkuperämerkintää.

Monissa eurooppalaisissa korkean ruokakulttuurin maissa tuttu D.O. eli alueellinen alkuperämerkintä kertoo kuluttajille tuotteen laadusta, ympäristöystävällisestä tuotantotavasta ja tuotantoalueesta.

Suomessa merkin käytön aloittaa Etelä-Savon maakunta, jossa laaja joukko pientuottajia ja -jalostajia on jo vuosikausia kehittänyt omannäköisiään korkealaatuisia tuotteita. D.O. Saimaa -merkkiä hallinnoi matalalla byrokratialla Etelä-Savon maakuntaliitto.

Merkkiä hyödynnetään markkinoinnissa

”Ideana on kertoa kuluttajille tuotteen olevan osa eteläsavolaista laadukasta ruokakulttuuria. Päätöksen merkin käyttöoikeuksista tekee maakuntaliiton alaisuudessa toimiva ns. viisasten ryhmä, jolle valintakriteereistä tärkein on laatu. Toivon, että jatkossa osaisimme itsekin arvostaa entistä enemmän ainutlaatuisen puhtaassa luonnossa tuottamiamme raaka-aineita ja osaisimme myös kertoa niistä muille paremmin”, alueellisen merkin käyttöä ideoinut Ravintola Vileen perustaja Ilkka Arvola sanoo. Hän vetää myös Otava Food Factory -tuotantomallia, joka perustuu korkealaatuisiin eteläsavolaisiin raaka-aineisiin ja yhteistyöhön tuottajien kanssa.

Merkkiä alkavat käyttää ensimmäisessä aallossa Heikkilän Yrttitila Mikkelissä, Temolan Viinitila Puumalassa, Tiisanmäen lammastila Savonlinnassa, Luomutila Siiriäinen Hirvensalmella, Kerimäen kalafile järvikalatuotteissaan, Hyvätuuli Highland Jäppilässä, mikkeliläinen Raijan aitta marjatuotteissaan ja juvalainen Rapion mylly muissa kuin vehnäjauhotuotteissaan.

Puhdas ruoka nousi maakuntastrategian kärkeen

Etelä-Savon maakuntastrategian kärjestä löytyvät vesi, metsät ja ruoka. ”Puhtaasti paras” -tunnuksella halutaan erottua muista maakunnista koti- ja ulkomailla. D.O.-merkki tekee omalta osaltaan näkyväksi Etelä-Savossa maakunnassa jo pitkään korkealaatuisen ruokamatkailun eteen tehtyä työtä.

D.O.-alkuperämerkkejä (designation of origin) on myönnetty Euroopassa erimerkiksi Espanjassa ja Italiassa. Merkkiä käyttää laaja joukko erilaisia paikallisesti tuotettuja erikoistuotteita, kuten oliiviöljyjä, viinejä, erikoiskinkkuja, juustoja, viinietikkaa, hunajaa, kalaa, lihatuotteita, makkaroita, mausteita, hedelmiä, vihanneksia, viljatuotteita, riisiä ja leivonnaisia.

Lisätietoja Etelä-Savon maakuntaliitosta: kehittämispäällikkö Heli Gynther, sposti: heli.gynther(at)esavo.fi ja puhelin 040 773 7285 sekä verkosta: http://www.dosaimaa.fi ja http//www.esavo.fi