Ajankohtaista

Kun HACCP ei enää riitä

29.12.2016 Blogi | Kirjoittanut: Sanna

Luota, mutta todenna, sillä kaikki ei todellakaan ole sitä miltä näyttää.

Tämä jäi erityisesti mieleen hollantilaisen pörssilistatun vähittäiskauppayrityksen Aholdin laatujohtajan Anita Scholte op Reimerin puheenvuorosta Food Fraud Symposiumissa Wageningenin yliopistolla kesäkuussa 2016. Scholte op Reimerin mukaan HACCP-koulutus (Hazard Analysis of Critical Control Points) ei ole riittävä ruokaväärennöstapausten havaitsemiseen. Siksi Aholdilla on käytössä HACCP:n lisäksi TACCP  (Threat Analysis Critical Control Points) ja VACCP  (Vulnerability Analysis Critical Control Points) järjestelmät. Lisäksi ko. valvontatyöhön on resursoitu erikseen oma auditoija. Luomutuotteet Anita Scholte Op Reimer luokittelee korkean riskin tuotteiksi. Luomukampanjoiden aikaan Aholdin sisäänostajat ovat valppaina. Suuren kysynnän tyydyttäminen ja pelko joutua tarjoamaan sisäänostajalle ”ei-oota” voi houkutella tavarantoimittajaa myymään tavanomaista luomuna.

Lisäjärjestelmiä käyttöön

Ylitarkastaja Jussi Peusa Eviran tuoteturvallisuusyksiköstä toteaa olevansa Scholte op Reimerin kanssa samaa mieltä siitä, että pelkästään HACCP-koulutus ja HACCP-periaatteen soveltaminen ei riitä tunnistamaan mahdollisia ruokapetoksista aiheutuvia vaaroja. Itse asiassa HACCP-järjestelmää ei ole siihen Peusan mukaan alun perin suunniteltukaan. Monet globaalit elintarvikeyritykset laajentavatkin elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmäänsä Aholdin tapaan VACCP- ja TACCP-lisäjärjestelmillä, jotta yrityksen toimintaan kohdistuvat ruokapetokset havaittaisiin ajoissa ja ennakoiden.

Euroopan yhteistyöverkko paljastaa

Peusan mukaan eri viranomaisten kesken VACCP:sta tai TACCP:sta ei ole Suomessa vielä juuri keskusteltu, mutta itse hän pitää VACCP:ia Suomen lähtökohdat huomioon ottaen ”nopeammin jalkautuksen tarpeessa olevana”. Elintarvikeväärennösten ja -petosten ennaltaehkäisy ja tunnistaminen vaatii myös viranomaisilta uudenlaisia, perinteisestä elintarvikevalvonnasta poikkeavia työtapoja ja valvontamenetelmiä ja myös entistä tehokkaampaa eri viranomaisten välistä yhteistyötä. Vuonna 2013 aloitettiin säännöllinen tiedonvaihto ruokaväärennöksistä Food Fraud Networkin (FFN) kautta EU:n jäsenmaiden kesken ja tähän mennessä ruokapetoksia on raportoitu yli 200. Informaation välittämisen parantamiseksi ja yhteistyömuotojen tehostamiseksi onkin Peusan mukaan tehty Evirassa ahkerasti työtä kuluneen vuoden aikana.

Kaikkea väärennetään

Symposiumissa kävi ilmi, että eniten väärennetään ja muokataan yrttejä ja mausteita, oliiviöljyä, kalatuotteita, maitotuotteita, lihatuotteita, kasvirasvoja, pähkinöitä, hunajaa ja mereneläviä. Eli siis lähes kaikkia elintarvikkeita. Eräs mielenkiintoinen ruokaväärennöksiin ja erityisesti mausteisiin liittyvä ympäristö on nettimyynti. Belfastilaisen Queensin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan nettimyynnissä liikkuvista oreganomausteista jopa 24 % ei ole sitä mitä luvataan.  Oreganosta liikkuu jopa 100 % väärennöksiä, jolloin oreganona on saatettu myydä esimerkiksi kuivattuja oliivipuun lehtiä.

Jos puuroriisi kelluu, on se muovia

Ruokaväärennösten määrä globaaleilla elintarvikemarkkinoilla on kasvussa. Väärennösten aiheuttaman rahallisen menetyksen arvo on n. 30-40 mrd US dollaria vuosittain. Kuluttajan kannalta huolestuttavaa on, että yhä useammin väärennösten taustalla on organisoituneita rikollisryhmiä. Eikä näitä ryhmiä kiinnosta yhtään väärennösten elintarvikekelpoisuus. Muovi ja erilaiset muovihartsit ovat osoittautuneetkin varsin näppäriksi materiaaleiksi ruokaväärennöksiä tehtailtaessa. Vuonna 2011 Etelä-Koreassa raportoitiin väärennetystä riisistä, joka oli tehty perunatärkkelyksestä ja muovista. Väärennöksen aitous viimeisteltiin riisiaromilla. Varsin aidontuntuinen keräkaali ja kananmuna syntyvät muovista myös. Muovipussien uusiokäyttö ja kierrätys kunniaan, mutta ei tällä tavalla.

Marjo Särkkä-Tirkkonen

Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti

 

Joulun makuja Ruokaoivallus-blogista

20.12.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeen järjestämän nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun – Ruokaoivallus sivustolle on koottu elintarvikkeisiin ja ruokiin liittyvää uutuustietoutta. Näin joulun alla mukana on ripaus joulun makuja ja joulumuistoja.

saaristolaisleipa

Herkullinen saaristolaisleipä syntyy vaivaamatta ja työpöytää jauhottamatta. Pelkkä aineiden sekoitus riittää ja lopputuloksena on herkullinen, täyteläinen leipä. Kannattaa kokeilla!

Puujuomista viennin kärkituote?

14.12.2016 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Puuvesistä on tulossa trendikäs superjuoma. Meillä puupohjaiset juomat ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä. Nyt ne on huomioitu myös kansainvälisillä markkinoilla.

Lehtipuiden solukoissa virtaa kasvukauden alussa maitiaisnestettä, jota kutsutaan mahlaksi. Eniten mahlaa saadaan vaahterasta ja koivusta. Vaahteran mahlasta valmistettuja juomia markkinoidaan laajasti maailmalla. Koivusta mahlaa on juoksutettu Suomessa jo vuosikymmeniä ja monet yritykset vievät sitä myös ulkomaille. Koivunmahlaa nautitaan sellaisenaan sekä käytetään viinien ja kuohuviinien raaka-aineena.

Juomateollisuudessa on eletty viime vuosina nousukautta ja juomavalikoimat ovat kasvaneet vauhdilla. Luonnollisuus on keskeinen juomien trendi – suositaan raakoja ja kylmäpuristettuja sekä luonnonläheisiä mielellään kasvipohjaisia tuotteita. Tähän trendiin puupohjaiset juomat sopivat hyvin. Suurin osa suomalaisista puujuomista on lisäksi sertifioitua luomua, mikä lisää kuluttajien luottamusta tuotteisiin. Kasvipohjaisia aineosia pidetään muutenkin puhtaimpina, turvallisimpina ja luotettavimpina vaihtoehtoina.

koivuja

Tohmajärveläinen Nordic Koivu on valmistanut koivunmahlajuomaa parikymmentä vuotta. Yritys on keskittynyt vahvasti tutkimus- ja tuotekehitystyöhön sekä koivunmahlan markkinointiin maailmalla. Nousussa olevan puuvesitrendin myötä kansainväliset suuret juomayhtiöt ovat kiinnostuneet koivunmahlasta. Nordic Koivun tuotannosta 97 % menee vientiin. Koivu tuottaa keväisin mahlaa keskimäärin viisi litraa vuorokaudessa. Taatakseen raaka-aineen riittävän saannin Nordic Koivu on solminut yhteistyösopimuksen metsätalouteen erikoistuneen Tornator Oy:n kanssa.

Pieksämäkeläinen Mahla Forestin nimi viittaa sen päätuotteeseen koivunmahlaan, joka on pari vuotta vanhan yrityksen päätuote. Yrityksen uutuustuote on alkoholiton kuusenkerkkä kuohujuoma Lagrima Arctica (suomennettuna italiasta arktinen kyynel). Kuusenkerkkää on käytetty reilu kymmenen vuotta juomien raaka-aineena. Perinteisestihän kuusenkerkistä on keitetty siirappia. Nykysin kuusenkerkistä valmistetaan alkoholittomien kuohujuomien lisäksi kuohuviiniä sekä likööriä.

Siikaisten kunnassa sijaitseva Ravintorengas on valmistanut Karin Havupuu-uutejuomaa 40 vuoden ajan. Punainen väri ja raikas maku tulevat nuorten mäntyjen kuoresta ja nilasta sekä lähdevedestä. Juoman resepti perustuu vanhaan suomalaiseen perimätietoon. Tuote on ollut vuodesta 2012 lähtien myös luomusertifioitu. Luontaiselintarvikemarkkinoilla Karin Havupuu-uutejuoma on niittänyt mainetta saamalla vuosina 2003 ja 2010 Vuoden luontaiselintarvike Suomessa -kunniamerkin.

Pieksämäkeläinen Mahla Forest valmistaa myös luontaisesti tuotettua Havupuujuomaa. Mahla Forest on yhdistänyt juomaansa katajaa, kuusta ja mäntyä. Tavoitteena on saada näiden kaikkien tehoaineet yhdistettyä juomaan. Seinäjoella toimiva Eevia Oy on puolestaan kehitellyt erilaisia luonnontuotteisiin perustuvia tuotteita muun muassa männynkuorijuoman nimeltään Pine Bark.

Myös ulkomailla on alettu kehittämään suomalaisista puista saaduista raaka-aineista erilaisia tuotteita. Saksassa toimiva Buddha Water -niminen yritys valmistaa suomalaisesta koivunmahlasta hiilihapotettuja vesiä, joiden makuina on muun muassa kirsikka, mango, hibiscus, karpalo ja sitruuna-lime.

Puupohjaiset juomat eivät ole uusia asia Suomessa, sillä kansanperinteessä on uskottu puujuomien terveysvaikutuksiin. Kansanparannuksen rinnalle on saatu nyt myös tutkittua tietoa, sillä Turun yliopistossa tarkastettiin vuonna 2015 Lauri Polarin väitöskirjatutkimus havupuu-uutteen terveysvaikutuksista. Tutkimuksen mukaan päivittäinen annos männyn sisäoksauutetta hidasti eturauhassyövän kasvua. Polarin tutkimuksen mukaan havupuiden metsäteollisuuden sivuvirrat tarjoavat mahdollisuuksia eristää yhdisteitä terveydellisiin tarkoituksiin osana modernia biotaloutta. Esimerkiksi havupuiden hemiselluloosa on huonosti hyödynnetty ainesosa.

Toukokuussa valtakunnallisilla elintarvikepäivillä myös puuvedet olivat esillä. Muun muassa Juha Kurkinen käsitteli puuvesiä yhtenä mahdollisuutena Suomen kasvuun. Kurkinen kehotti miettimään vanhojen tuttujen raaka-aineiden uusia käyttötarkoituksia yhdistettyinä tekniikoihin, joilla voidaan hyödyntää pohjoisen luontomme erottavia ominaisuuksia. Suomella on tarjota luotettava toimintaympäristö, puhdas luonto ja puhtaat prosessit. Biotalouden kärkihankkeena voisivat olla puuvesipohjaiset juomat, joihin makua saataisiin kenties luonnonmarjoista.

Lauri Polarin väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/104374

Taina Harmoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu

Etelä-Savo toi D.O.-alkuperäismerkinnät Suomeen

01.12.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Sanna

Ensimmäiset kahdeksan Saimaan alueella laadukkaita elintarvikkeita tuottavaa ja jalostavaa yritystä on saanut oikeuden käyttää D.O. Saimaa -alkuperämerkintää.

Monissa eurooppalaisissa korkean ruokakulttuurin maissa tuttu D.O. eli alueellinen alkuperämerkintä kertoo kuluttajille tuotteen laadusta, ympäristöystävällisestä tuotantotavasta ja tuotantoalueesta.

Suomessa merkin käytön aloittaa Etelä-Savon maakunta, jossa laaja joukko pientuottajia ja -jalostajia on jo vuosikausia kehittänyt omannäköisiään korkealaatuisia tuotteita. D.O. Saimaa -merkkiä hallinnoi matalalla byrokratialla Etelä-Savon maakuntaliitto.

Merkkiä hyödynnetään markkinoinnissa

”Ideana on kertoa kuluttajille tuotteen olevan osa eteläsavolaista laadukasta ruokakulttuuria. Päätöksen merkin käyttöoikeuksista tekee maakuntaliiton alaisuudessa toimiva ns. viisasten ryhmä, jolle valintakriteereistä tärkein on laatu. Toivon, että jatkossa osaisimme itsekin arvostaa entistä enemmän ainutlaatuisen puhtaassa luonnossa tuottamiamme raaka-aineita ja osaisimme myös kertoa niistä muille paremmin”, alueellisen merkin käyttöä ideoinut Ravintola Vileen perustaja Ilkka Arvola sanoo. Hän vetää myös Otava Food Factory -tuotantomallia, joka perustuu korkealaatuisiin eteläsavolaisiin raaka-aineisiin ja yhteistyöhön tuottajien kanssa.

Merkkiä alkavat käyttää ensimmäisessä aallossa Heikkilän Yrttitila Mikkelissä, Temolan Viinitila Puumalassa, Tiisanmäen lammastila Savonlinnassa, Luomutila Siiriäinen Hirvensalmella, Kerimäen kalafile järvikalatuotteissaan, Hyvätuuli Highland Jäppilässä, mikkeliläinen Raijan aitta marjatuotteissaan ja juvalainen Rapion mylly muissa kuin vehnäjauhotuotteissaan.

Puhdas ruoka nousi maakuntastrategian kärkeen

Etelä-Savon maakuntastrategian kärjestä löytyvät vesi, metsät ja ruoka. ”Puhtaasti paras” -tunnuksella halutaan erottua muista maakunnista koti- ja ulkomailla. D.O.-merkki tekee omalta osaltaan näkyväksi Etelä-Savossa maakunnassa jo pitkään korkealaatuisen ruokamatkailun eteen tehtyä työtä.

D.O.-alkuperämerkkejä (designation of origin) on myönnetty Euroopassa erimerkiksi Espanjassa ja Italiassa. Merkkiä käyttää laaja joukko erilaisia paikallisesti tuotettuja erikoistuotteita, kuten oliiviöljyjä, viinejä, erikoiskinkkuja, juustoja, viinietikkaa, hunajaa, kalaa, lihatuotteita, makkaroita, mausteita, hedelmiä, vihanneksia, viljatuotteita, riisiä ja leivonnaisia.

Lisätietoja Etelä-Savon maakuntaliitosta: kehittämispäällikkö Heli Gynther, sposti: heli.gynther(at)esavo.fi ja puhelin 040 773 7285 sekä verkosta: http://www.dosaimaa.fi ja http//www.esavo.fi

Elintarvikealan vuosiseminaari 13.12.2016 Helsingissä – osallistu tai seuraa lähetystä

01.12.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Elintarvikealan vuosiseminaari järjestetään 13.12.2016 Helsingissä. Yhteistyö, kansainvälistyminen ja uudet innovatiiviset toimintatavat ovat keskeiset teemat tämän vuoden Lähiruokafoorumissa ja Elintarviketeollisuuden vuosiseminaarissa. Tilaisuudessa julkistetaan myös elintarviketeollisuuden toimialaraportti.

Seminaari on maksuton ja sitä voi seurata myös webcasting-lähetyksenä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu tilaisuuteen (myös webcasting-lähetykseen) 5.12.2016 mennessä tästä

Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena

16.11.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Sanna

Suomen vientiyritysten määrä on kasvanut ja ulkomaille ovat suunnanneet erityisesti pk-yritykset. Yhä useampi uusista vientiyrityksistä on pieni ja tekee kausiluonteista tai pienimuotoista vientiä. Pk-yritykset hakevat ulkomailta uusia markkinoita sekä kannattavuutta.

Yrittäjä, pohditko, olisiko vienti mahdollisuus?

Tarvitsetko vientituotteellesi tai paikalliselle matkailutuotteellesi tarinan?

Miten kotimaan markkinoilta siirrytään vientiin?

arktinen-maapallo

Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena -seminaarissa Mikkelissä 16.11. kuullaan, kuinka Suomen ääreviä olosuhteita voidaan hyödyntää viennissä sekä matkailussa.

Osallistujilla on mahdollisuus keskustella vientiin liittyvistä kysymyksistä vientiklinikoilla, joilla asiantuntijat ovat tavattavissa päivän aikana. Seminaarissa kuullaan myös yritysten edustajien kokemuksia matkasta vientimarkkinoille. Lisäksi seminaarissa kerrotaan, mitkä ovat tämän päivän kiinnostavat elintarvikkeiden vientimarkkinat. Seminaarin ohjelma: https://www.lyyti.fi/p/arktisuus/fi/ohjelma

Lisätietoa arktisesta ruoantuotannosta ja sen hyödyntämisestä: http://www.arcticfoodfromfinland.fi/

Kaikki päivän esitysmateriaalit on löydettävissä osoitteesta http://www.arcticfoodfromfinland.fi/ kohdasta Aineistoja – Seminaarimateriaali Mikkeli 16.11.2016. Sivuilta löytyy myös videotallenteet seminaarin esityksistä.

Arktisuudesta elintarvikeviennin kärki (ARVI) –hanke on Luonnonvarakeskuksen, Ruokatieto Yhdistys ry:n ja Reilua.fi:n toteuttama. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Luomun käytön käsikirja on nyt julkaistu

09.11.2016 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Onko tuote varmasti luomua ja miten sen käytöstä voi kertoa asiakkaalle oikein? Useita ammattikeittiöitä askarruttaavaan kysymykseen löytyy nyt vastaus Luomun käyttäjän käsikirjasta. Viesti luomusta oikein –hankkeessa koottu käsikirja on helppokäyttöinen opas, joka kokoaa keskeiset tiedot ensi kertaa yhteen ammattikeittiöiden ja kaupan alan käyttöön.

Ammattikeittiöissä luomuelintarvikkeiden päivittäinen käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Ekocentrian mukaan lähes 40 prosenttia keittiöistä haluaisi lisätä luomutuotteiden käyttöä. Myös päivittäistavarakaupassa luomuntuotteiden myynti on kasvanut vuosittain.
– Asiakkaat ovat entistä enemmän kiinnostuneita tarjotun ruoan tiestä lautaselle. Se edellyttää keittiöiltä ja kaupalta panostusta luomutuotteisiin ja niiden käytöstä tiedottamiseen, lehtori Mari Järvenmäki Mikkelin ammattikorkeakoulusta toteaa.

Reilut puolet ammattitoimijoista ei tunne luomuasiakirjoja luomun-kayttajan-kasikirja
Luomuelintarvikkeen aitouden todentamisessa ja ruokaväärennösten vähentämisessä oleellisin keino on lisätä toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyysjärjestelmää. Valitettavasti varmentamiseen käytetyt asiakirjaselvitys tai luomutodistus ovat vieraita jopa reilusti yli puolelle ammattitoimijoista. Tämä selviää Luomua vai ei -hankkeessa tehdyssä kyselystä.
– Luomun käyttäjän käsikirjaan on koottu perustiedot luomun hankinnasta, varmentamisesta, käytöstä sekä viestinnästä. Kirjan tekstit on jäsennelty selkeiksi kokonaisuuksiksi ja niitä havainnollistetaan piirroksin ja kuvin. Kierrekantisena ja erottuvien välilehtien ansiosta käsikirjaa on helppo käyttää ja asiat löytyvät nopeasti työtehtävien lomassa, projektipäällikkö Taina Harmoinen Mikkelin ammattikorkeakoulusta kertoo.
Käsikirjassa käsitellään 11 eri aihe-aluetta alkaen hankinnasta ja päätyen luomun omavalvontaan. Kirjan tekstit on asiatarkastanut ylitarkastaja Beata Meinander Evirasta yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori Mari Järvenmäen kanssa. Kirja on tarkoitettu luomun käytön perusteokseksi ammattikeittiöille, kaupan alalle sekä myös oppikirjaksi ravitsemis- ja elintarvikealan oppilaitoksiin.
Luomun käyttäjän käsikirja on osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-555-5 tai
www.theseus.fi -> Haku ”Luomun käyttäjän käsikirja”

Käsikirjan lisäksi ammattikäyttäjälle apua pikaoppaasta
Käsikirjan lisäksi juuri julkaistu pikaopas, Hyviä käytäntöjä luomun käyttöön ammattikeittiöissä -esite ohjaa selkeästi, mitä luomutuotteiden hankinnassa ja tuotteita vastaanotettaessa tulee tarkistaa. Esitteessä tuodaan esille myös tietoja luomuelintarvikkeiden varastoinnista ja valmistamisesta.
Hyviä käytäntöjä luomun käyttöön ammattikeittiöissä -esite löytyy www.mamk.fi/luomuviestinta -> Luomu ammattikeittiöissä

Lähiruokaa mökille – Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden ruokaostoskäyttäytymistä selvitettiin

25.10.2016 Ajankohtaista, Blogi, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

etela-savon_lahiruokatuotteitaSuomalaiseen vapaa-ajan asumiseen ja mökkeilykulttuuriin kuuluu olennaisena osana ruoka. Vapaa-ajan asukkaiden ruokaostoilla, erityisesti paikallisesti tuotteisiin kohdistuvilla, on suuri taloudellinen merkitys sellaisissa mökkivaltaisissa maakunnissa kuin Etelä-Savo. Mikkelin ammattikorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin vapaa-ajan asukkaat kokevat lähiruoan, millä perusteella he valitsevat ruokaostospaikan ja miten he suhtautuvat uusiin digitalisoituvan maailman mukanaan tuomiin ruoan ostotapoihin.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Etelä-Savossa mökin omistavat vapaa-ajan asukkaat, joiden vakinainen asunto sijaitsi maakunnan ulkopuolella. Heidän ruokaostoskäyttäytymistään selvitettiin kirjekyselynä ja sitä täydentävinä henkilökohtaisina haastatteluina.

Tulokset osoittivat, että ruokaostokset halutaan tehdä mahdollisimman helposti mökkimatkareitin tai mökin läheisyydessä olevassa ruokakaupassa, jossa valikoimat ovat riittävän kokoiset.  Lähiruoan ostaminen mökillä ollessa koettiin tärkeäksi ja mielikuva lähiruoan laadusta oli erittäin positiivinen.  Keskeisiksi lähiruoan käytön esteiksi osoittautuivat tiedon puute lähiruoan ostopaikoista ja mielikuva lähiruokatuotteiden vaikeasta saatavuudesta.

Ruoan verkko-ostaminen tai sen kokeileminen ei kiinnostanut valtaosaa vapaa-ajan asukkaista (79 %), vaikka internetyhteys oli käytettävissä. Tilaa ja nouda -palvelu sai kuitenkin erityisesti henkilökohtaisissa haastatteluissa kannatusta. Tärkeimmäksi syyksi verkko-ostamisen vähäiseen halukkuuteen osoittautui verkko-ostamisen rajoitettu mahdollisuus nähdä ja kosketella valittavia tuotteita. Verkko-ostamiselle ei todettu selkeää tarvetta, ja kaupassa käynti nähtiin sosiaalisen vuorovaikutuksen muotona, jota moni piti tärkeänä osana vapaa-ajan asumista.

Tuotteiden saatavuus ja viestintä kehittämishaasteina

Lähiruoan käyttäjinä vapaa-ajan asukkaat ovat potentiaalinen asiakasryhmä. Vapaa-ajan asukkaiden ostoskoreihin voi päätyä nykyistä enemmän lähiruokatuotteita, jos näiden tuotteiden saatavuutta parannetaan sekä lisätään ja kohdennetaan oikein niihin liittyvää viestintää. Suotuisin lähiruoan tarjontapaikka enemmistölle vapaa-ajan asukkaista on mökkireitillä tai mökkipaikkakunnalla oleva ruokakauppa tai laajan valikoiman lähiruokakauppa. Lähiruokavalikoimaa ja erityisesti sen näkyvyyttä myymälätilassa tulisi selvästi parantaa sekä huomioida lähiruoka paremmin muussa kaupan markkinointiviestinnässä.
Lähiruokatuottajien omista myyntipaikoista viestiminen tulisi keskittää yhteen lähiruokasivustoon. Hyvä pohja tälle on jo olemassa www.aitojamakuja.fi –sivuston muodossa. Sivuston kattavuutta ja tunnettuutta tulisi kehittää ja varmistaa sen ylläpitoon tarvittavat resurssit.

Aiheesta on saatavana lisätietoa juuri ilmestyneestä tutkimusraportista: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116165/URNISBN%209789515885531b.pdf?sequence=3

Pekka Turkki
TKI-asiantuntija
Mikkelin ammattikorkeakoulu

Eteläsavolaisille ruokayrityksille menestystä kilpailuissa

14.10.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Mikkelissä sijaitseva Otava Food Factory sai menestystä Artesaaniruoan Suomenmestaruuskisoissa 10-13.10.2016 Tammisaaressa. Se sijoittui hopeasijalle sekä homejuustojen että ilmakuivattujen lihojen kilpailusarjassa. Palkitut tuotteet olivat Otava Food Factoryn Lorelei-homejuusto ja Kylmäsavu possufile.

Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2016. Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa on myös ruoka-alan tapahtumia, joista suurin on Artesaaniruokakilpailu. Kilpailu on avoin kaikille Pohjoismaille. Tänä vuonna kilpailuun osallistui yli 60 yritystä Suomesta ja Ruotsista. Kilpasarjoja oli 10 ja yksittäinen yritys pystyi osallistumaan useampaan sarjaan.

Mikkeliläisen Ramin Konditorian leivos pääsi finaaliin Suomi100 –leivoskilpailussa. ”Itsenäinen mustikka” –leivoksen lisäksi voittoa tavoittelee 7 muuta finalistia. Leivoskilpailun finaali käydään perjantaina 28.10.2016 Helsingin Messukeskuksessa Viini ja Ruoka –messuilla.

Kilpailun järjestää Leipuriliitto ry ja kilpailun tavoitteena on löytää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi leivos resepteineen. Finaalissa arviointiperusteina ovat maku, ulkonäkö, teemanmukaisuus (suomalaisuus ja kotimaiset raaka-aineet sekä Suomen itsenäisyys 100 vuotta) sekä tuotantoon soveltuvuus.

Valtakunnallinen nuorten ruokainnovaatiokilpailu käynnistyi

07.10.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

ruokaoivallus-logo_vari_webKokkaa, wokkaa, kehitä – oivalla ja osallistu! Ruokaoivallus on ruokainnovaatiokilpailu nuorille. Kilpailussa etsitään uusia ruokia, raaka-aineita sekä valmistukseen liittyviä menetelmiä. Ruokaoivallus voi olla myös uusi tapa markkinoida ruokaa.

Nyhtökaura, härkäpapurouhe, kaurapuuteri ja monet muut viime vuosien ruokatuoteuutuudet kaipaavat seurakseen uusia ruokainnovaatioita. Uusien ideoiden löytämiseksi Etelä-Savon ruokaviesti -hanke järjestää nuorille suunnatun valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun – Ruokaoivallus.

Ruokaoivallus-kilpailussa on kolme sarjaa:

1. Raaka-aine tai elintarvike
Eteläsavolaisista tai lähiruoan raaka-aineista muokattu uusi elintarvike tai uuden raaka-aineen käyttö elintarvikkeissa.

2. Valmistus- tai pakkausmenetelmä
Uudenlainen raaka-aineen tai elintarvikkeen valmistus-, jalostus-, tuotanto- tai pakkausmenetelmä tai -teknologia.

3. Jakelu tai markkinointi
Uudenlainen toimintamalli tai sovellus lähiruoan kaupallistamiseen tai viestintään lähiruoan käytön lisäämiseksi.

Kunkin sarjan voittajat palkitaan 1000 euron tunnustuspalkinnoilla. Yhteistyökumppaneina ovat HKScan Finland Oy, Metos Oy ja Suur-Savon Osuuskauppa. Sarjojen 2. ja 3. sijoittuneet palkitaan tuotepalkinnoin. Kilpailuun liittyen järjestetään sosiaalisessa mediassa viisi #ruokaoivallus-hästagkilpailua, joissa arvotaan tuotepalkintoja osallistujien kesken.

Ruokaoivallus-kilpailuun voi osallistua yksin tai max. neljän hengen ryhmässä. Kilpailuun osallistuvien tulee olla 16–29 -vuotiaita opiskelijoita. Kilpailuaikaa on 28.2.2017 saakka.

Etelä-Savon ruokaviesti -hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus. Hanketta toteuttaa Mikkelin ammattikorkeakoulu yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Tutustu Ruokaoivallus-kilpailuun, www.ruokaoivallus.fi

 Taina Harmoinen, Mamk