Ajankohtaista

Kauraa, härkäpapua ja rapsia – viljelyaloista ennakkotietoja

16.06.2016 Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi ennakkotietoja viljelyaloista. Suomen noin 2,3 miljoonan hehtaarin peltoalasta yli kolme neljäsosaa on rehuviljaa ja -nurmea. Suurin osa peltoalasta palvelee siten kuluttajien tarpeita kotieläintuotannon mahdollistajana. Tänä kesänä pelloilla kasvaa entistä enemmän erikoiskasveja kuten härkäpapua, rapsia ja kuminaa.

  • Härkäpapuala lähenee peruna-alaa
  • Rapsi rynni rypsin ohi
  • Rehunurmiala kasvoi – lähes kolmannes viljelyalasta

Lue Luken uutinen täältä: Kauraa, härkäpapua ja rapsia – Suomen pelloilta entistä monipuolisempaa kasvisenergiaa

Rypsi_(c)_Tontti            Härkäpapu 2011_(c)_Tontti

Kuvissa rypsi ja härkäpapu (kuvat: T. Tontti)

Avomaavihannesten kasvinsuojeluun uudet oppaat

15.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Avomaavihannesten integroidun kasvinsuojelun uudet ohjeet on julkaistu Luonnonvarakeskuksen (Luke) sivuilla. Integroidussa kasvinsuojelussa (IPM, integrated pest management) pyritään terveen sadon tuotantoon vahvistaen luontaisia tuholaisten torjuntamekanismeja ja häiriten viljelyekosysteemiä mahdollisimman vähän. Kasvilajikohtaiset IPM-oppaat on saatavilla perunan, herneen, porkkanan, lantun, punajuuren, palsternakan, purjon ja mukulasellerin kasvinsuojelua varten.

Ohjeiden tavoitteena on vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja ne on suunnattu erityisesti ammattiviljelijöille. IPM-ohjeet sisältävät myös kotipuutarhureille runsaasti hyödyllistä tietoa vihanneskasvien viljelystä.

IPM-ohjeissa on kuvattu kunkin vihanneskasvin viljelyssä esiintyvät kasvintuhoojat ja kuinka niitä voidaan torjua integroidun kasvinsuojelun avulla. Monipuolisissa ohjeissa kerrotaan myös kasvintuhooja- ja rikkakasviongelmista, joihin tarvitaan kemiallisia torjuntakeinoja. Kasvinsuojelussa kotipuutarhuri voi hyödyntää lähinnä ekologiset vaihtoehdot, sillä useimpien kasvinsuojeluaineiden käyttö edellyttää kasvinsuojelututkinnon suorittamista.

Oppaissa on kasvinsuojelun ohella runsaasti tietoa muun muassa kullekin viljelykasville parhaiten soveltuvasta maalajista, maan muokkauksesta ja lannoittamisesta sekä siemenhuollosta ja lajikevalinnasta.

Lue Luken uutinen täältä:

https://www.luke.fi/uutiset/uusia-oppaita-avomaan-vihannesten-kasvinsuojeluun/

IPM-oppaat löytyvät pdf-muodossa täältä:

https://www.luke.fi/vipm-oppaat/

 

 

Kestävyys hankintakriteeriksi julkisissa ruokahankinnoissa

14.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Luonnonvarakeskus tutki kestävyysasioiden käyttämistä hankintakriteereina julkisen sektorin hankintamenettelyissä. Tutkimukseen valittiin pilotoitaviksi elintarviketuotteita eri puolilta Suomea. Kaikki tuotteet oli tuotettu lähellä käyttökohteita. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin kyseisiä lähiruokatuotteita volyymituotteisiin ja tutkittiin voitaisiinko julkisissa hankinnoissa lähiruokaa suosimalla parantaa julkisen hankintamenettelyn ekologista kestävyyttä.

Pilot-tuotteita oli yhteensä kahdeksan: kuoretonta luomuohraa sisältävä piirakka Pohjois-Karjalasta, tavanomaisista viljoista valmistettu ohrarieska ja kokojyväruisleipä Etelä-Karjalasta, luomukaura Pohjanmaalta, mansikkasose pääkaupunkiseudulta, mansikkapirtelö Pohjois-Savosta, kuoripäällinen peruna Keski- Pohjanmaalta, ahvenpihvi Varsinais-Suomesta ja pororouhe Meri-Lapista.

Lähituotteita verrattiin keskimääräisiin tuotteisiin

Kaikille näille tuotteille tehtiin koko tuotantoketjun kattavat ympäristövaikutustarkastelut elinkaariarviointimenetelmällä käsittäen ilmastovaikutuksen ja rehevöittävän vaikutuksen. Pilot-tuotteita verrattiin keskimääräiseen kotimaiseen tuotantoon sekä tuontituotteisiin. Luomu/ tavanomainen vertailua tässä tutkimuksessa ei tehty, vaan luomutuotteita verrattiin muihin luomutuotteisiin ja tavanomaisella menetelmällä tuotettuja tuotteita toisiin tavanomaisiin. Ohrapiirakkaa verrattiin riisipiirakkaan, leipiä muihin Suomessa tehtyihin leipätutkimuksiin, mansikan viljelyä ProAgrian aineistoon Suomen keskimääräisestä tuotannosta ja valmiita tuotteita säilykepersikkaan ja banaanipirtelöön. Kuoripäällisen perunan vertailupari oli teollisesti kuorittu samalla alueella viljelty peruna ja luomukauralle suomalainen keskimääräinen luomukaura. Ahvenpihviä verrattiin kalapuikkoihin ja kotimaiseen kirjoloheen ja pororouhetta naudanlihapihviin.

Tutkittujen lähituotteiden ympäristövaikutukset pienempiä

Tutkimustulokset olivat monessa tapauksessa lähiruokatuotteille edullisia volyymituotteisiin verrattuna. Erityisen hyvin vertailussa volyymituotteisiin pärjäsivät ahvenpihvi ja mansikkatuotteet sekä kuoripäällinen peruna. Myös kokojyväruisleivän ja luomuviljan ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus olivat selvästi verrokkituotteita pienemmät. Pororouheen ja ohrarieskan tulokset olivat suhteellisen samalla tasolla verrokkien kanssa ja ohrapiirakan ilmastovaikutus oli samalla tasolla verrokkituotteena käytetyn riisipiirakan kanssa, mutta rehevöittävä vaikutus oli korkeampi.

Tuloksista voidaan tehdä se johtopäätös, että monessa tapauksessa havaittiin suuriakin eroja tutkittujen lähiruokatuotteiden ympäristövaikutustarkastelun tuloksissa verrattuna volyymituotteisiin.

Vaikka lähiruokatuotteiden ja elintarviketuotteiden ympäristövaikutukset yleensä ovat tapauskohtaisia eikä näitä tutkimustuloksia voi yleistää, on tämän tutkimuksen perusteella hyvin odotettavissa, että tulevaisuudessa ympäristöasiat ja niiden tutkiminen elinkaariarviointimenetelmällä nousevat tärkeiksi hankintakriteereiksi julkisten ruokapalveluiden hankintamenettelyssä.

Lue lisää tutkimuksesta ja keinoista käyttää ympäristövaikutuksia hankintakriteerinä:

Silvenius, Frans; Kurppa, Sirpa; Tauriainen, Jukka; Nousiainen, Jouni; Hietala, Sanna (2015)Lähiruoat julkisissa hankinnoissa – ympäristövaikutukset hankintakriteereinä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 19/2015. 42 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-018-4

Silvenius, F., Kurppa, S., Husso, H. ja Väänänen, S. 2015. Maaseudun Tiede 1/2015. S 16.   https://issuu.com/mttelo/docs/maaseudun_tiede_1_2015/16

Arktisuus – mitä hyötyä siitä on ruoantuotannossa?

14.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna
Mitä on arktinen ruoantuotanto?
Arktiselle alueelle ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää. Globaalista näkökulmasta 60° ja 70° pohjoisen leveyspiirin välissä sijaitseva Suomi on arktinen maa. Sama todetaan vuonna 2013 julkaistussa Suomen arktisessa strategiassa.
Arktisella ruoantuotannolla tarkoitetaan Suomessa 60° pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella tapahtuvaa ruoantuotantoa. Kolmasosa 60° leveysasteen pohjoispuolella asuvista ihmisistä asuu Suomessa.
Pohjoinen sijainti koetaan usein ruoantuotantoa haittaavana tekijänä, mutta mitä lisäarvoa pohjoiset olosuhteet tuovat ruoantuotantoomme?
    • Suomessa on runsaat ja korkealaatuiset vesivarat. Pohjaveden osalta Suomi on täysin omavarainen. World Water Council ja Britannian Centre for Ecology and Hydrology ovat kehittäneet vesiköyhyysindeksin, jonka mukaan Suomi on veden suhteen maailman rikkain maa. Suomessa tuotetulla ruualla on pieni vesijalanjälki.
    • Ilman laatu on pääosassa Suomea erittäin hyvä. Myös ilman pienhiukkasten esiintymisen osalta Suomi on erittäin hyvässä asemassa.
    • Suomalainen maaperä on kansainvälisesti verrattuna puhdasta. Suomi on maapinta-alaan suhteutettuna Euroopan metsäisin maa. Suomen maapinta-alasta 72 % on metsää. Vihreä infrastruktuuri on strategisesti suunniteltu verkosto, jossa on luonnontilassa olevia alueita, osaksi luonnontilassa olevia alueita ja muita ympäristöön liittyviä tekijöitä, joka on suunniteltu tuottamaan useita erilaisia ekosysteemipalveluja ja jota hoidetaan tässä tarkoituksessa. Prosentuaalisessa tarkastelussa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Irlannin vihreän infrastruktuurin kattavuus on arvioitu olevan yli 85 % maapinta-alasta. Vihreä infrastruktuuri – käsite tarjoaa Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kehittää kestävää ruoantuotantoaan kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteiden mukaisesti.
      Pohjolan kesän valoisuudella on sekä luonnonkasvien että viljelykasvien kannalta tärkeä merkitys. Viljan osalta päivän pituus vaikuttaa sen kehittymisnopeuteen. Missään muualla maailmassa esimerkiksi viljaa ei viljellä olosuhteissa, joissa päivä on kasvukauden aikana yhtä pitkä kuin Suomessa.
    • Viileä ilmasto vähentää kasvintuhoojien esiintymistä hidastamalla niiden lisääntymistä, ja estää sellaisten lajien leviämistä maahamme pysyviksi kannoiksi, jotka eivät selviä talvikauden yli. Ilmasto-olosuhteiden ansiosta kasvinsuojeluaineiden tarve on keskimääräistä vähäisempi ja torjunta-aineiden myynti keskittyy valtaosin rikkakasvihävitteiden myyntiin.
Arktisen tuotteen lisäarvossa keskeisiä termejä ja tavoitteita ovat puhtaus, terveys, korkea sisäinen ja hygieeninen laatu, jäljitettävyys, pieni ympäristöjalanjälki, vastuullisuus, kiertotalous ja hiilineutraalius sekä jätteettömyys. Puhtaan teknologian mukainen bioenergian käyttö sekä tuotannon digitalisoituminen, teollinen internet ja esineiden internet tulevat ratkaisevasti parantamaan erityisesti arktisen tuotannon hallintaa ja tehokkuutta.
Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tekemästä taustaselvityksestä:
Sirpa Kurppa, Jaana Kotro, Lotta Heikkilä, Anu Reinikainen, Karetta Timonen, Rainer Peltola, Outi Manninen.2015. Arktinen ruoantuotanto – Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 47/2015. 90 s.
Julkaisun tiivistelmä.
Julkaisu pdf-muodossa.

Tarkistatko luomutuotteen luomuisuuden vastaanotossa?

14.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Luomuelintarvikkeen aitouden todentamisessa oleellisin keino on varmistaa tuotteiden jäljitettävyysketjun toimivuus. Kukin toimija vastaa osaltaan luomun varmentamisesta. Koko ketjua ei tarvitse jäljittää, vaan riittää, että jokainen ketjun lenkki varmistaa saavansa luomua. Tämä varmentaminen koskee niin tukku- ja vähittäiskauppoja kuin ammattikeittiöitäkin. Luomutuotteiden vastaanotto -videossa kerrotaan, mitä eri asioita pitää tarkistaa otettaessa vastaan luomutuotteita ammattikeittiössä tai kaupassa.

Tuotteiden vastaanotossa käydään läpi tavaralähetyksen oikeellisuus ja tuotteiden hyväksyttävä laatu. Luomutuotteita vastaanotettaessa tarkistetaan, että tuotteessa on pakolliset luomumerkinnät ja että saateasiakirjoista löytyy merkinnät luomutuotteesta. Myös tavaroiden lähettäjää valvovan viranomaisen tunnus tulee olla asiakirjoissa. Kuulostaa ehkä monimutkaiselta, mutta restonomiopiskelijat Janne ja Eetu havainnollistavat asiaa hyvin Luomutuotteiden vastaanotto -videossa.

Luomutuotteiden vastaanotto -video on tuotettu Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Viesti luomusta oikein -hankkeessa, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Lisätietoja: http://www.mamk.fi/luomuviestinta
Taina Harmoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu

 

Peltohavaintopäivä Mikkelissä 29.6.

14.06.2016 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Sanna

Aika:     29.6.2016 klo 10-14

Paikka: Luonnonvarakeskuksen tutkimuspellot, Karila, Karilantie 2, Mikkeli

 

Ohjelma:

  • Miten pellon kasvukunto arvioidaan peltomaan laatutestin avulla
  • Viherlannoitus pellon ravinnehuollossa ja maan kasvukunnon parantajana (esillä yksivuotisia viherlannoitusseoksia)
  • Pellon varastoravinteet, niiden merkitys ja analysointi
  • Viljavuuspalvelun analyysipalvelut
  • Kopterikameranäytös – uusi teknologia avuksi kasvustohavainnointiin
Pelloilla on sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn kokeita. Tapahtumapisteisiin voi tutustua omaan tahtiin ja kahvio palvelee koko tapahtuman ajan.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa tutustumaan ajankohtaisiin viljelyasioihin!

Tiedustelut:
Päivi Kurki
Vanh. tutkija, Luke
p. 029 532 6285
Järjestäjät: ProAgria Etelä-Savon, Maa-ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA.
Rahoittajat: EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Luomuvihannesten ja -hedelmien tuotantoon ratkaisuja

10.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Luomuinstituutin tutkijaseminaari kokosi yli 30 tutkijaa Mikkeliin Kyyhkylän kartanoon 8.-9.6.2016.

Meneillään olevissa tutkimuksissa etsitään ratkaisuja luomuvihannestuotannon ongelmiin. ”Kasvisten varastotappiot voivat olla suuri taloudellinen rasite erityisesti luomuviljelijälle.” totesi Pirjo Kivijärvi esityksessään. Luomusipulin viljely-ympäristön olosuhteet ja kasvin lisäysaineiston laatu ovat kehitystyön ja tutkimuksen kohteita, joista keskusteltiin vilkkaasti seminaarissa.

Luomuomenaa viljellään noin 10 % maamme omenanviljelyalasta. ”Tehokkuutta ja sitä kautta kannattavuutta pitäisi saada lisää luomuomenan viljelyyn ottamalla käyttöön nykyaikaisia viljelymenetelmiä. Luomuomenan haasteet Suomessa ovat erityisesti omenarupi ja pihlajanmarjakoi, joihin etsitään ratkaisuja.” kertoi Sanna Kauppinen.

”Suomen metsissä on maailman suurin luomukeruualue, tällä hetkellä luomukeruualuetta on jo 40 % Suomen metsäalasta.” kertoi Birgitta Partanen. Partasen mukaan metsien luomusertifiointi ei estä normaalia metsänhoitoa. Luomukeruutuotteiden suurimpia markkinointivaltteja ovat puhtaus, aitous, luomu ja villiys.

Tutustu tarkemmin näihin ja seminaarin muihin aiheisiin Luomuinstituutin sivuilla.

Elintarvikemarkkinoilla kireää, luonnontuoteala nousussa

09.06.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

TEM Toimialapalvelu on julkaissut 2.6.2016 verkkosivuillaan katsaukset elintarviketeollisuuden ja luonnontuotealan lähiaikojen näkymistä. Katsaukset ovat laatineet toimialapäälliköt ELY-keskuksissa. Suomen elintarvikesektorin markkinatilanne on edelleen haastava ja kilpailu kireää. Kuluttajien ostovoima on hiipunut ja kotimainen hintakilpailu jatkuu. Elintarviketeollisuudessa työpaikat ovat kuitenkin säilyneet ja yritykset hakevat kannattavuutta uudistumisesta, tuoteuutuuksista ja tuotannon tehostamisesta. Elintarvikekaupassa keskittyminen näyttää jatkuvan Keskon ostettua Suomen Lähikaupan, mutta toisaalta elintarvikekaupassa on nousemassa monikanavaisuus mm. uusina verkkokauppoina ja REKO-renkaina.

Lue lisää TEM toimialapalvelun verkkosivuilta

Luonnontuotealalla on positiiviset suhdannenäkymät. Investoinnit ovat lisääntyneet ja yrittäjät hakeutuvat kehittämishankkeisiin, joilta toivotaan apua tuotekehitykseen ja vientiin. Yritysten määrä kasvaa sekä jalostuksessa että hyvinvointiin ja terveyteen suuntautuneilla luonnontuotteiden tuotannossa.

Lue lisää TEM toimialapalvelun verkkosivuilta

 

Erikoistuotantoa koivikoissa – luomusta lisäarvoa -tilaisuus Juvalla 17.5. klo 17.30

03.05.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Sanna

Tervetuloa kuulemaan, mitä mahdollisuuksia koivikoilla on ja mistä voi lähteä liikkeelle, jos vaikkapa pakurin tai mahlan tuotanto kiinnostaa!

Luomukeruualueiden sertifiointi olisi mahdollista toteuttaa yli miljoonaan hehtaariin Etelä-Savon metsiä. Luomumerkintä on lisäarvo etenkin kansainvälisillä markkinoilla metsistä saatavilla luonnontuotteilla, joiden kysyntä kasvaa vauhdikkaasti. Metsän tuottoa kannattaa tarkastella muustakin kuin puuntuotannon näkökulmasta.

AIKA 17.5.2016 klo 17.30–20.30
PAIKKA Kunnanvirasto, Valtuustosali, Juva (sisäänkäynti pääsisäänkäynnin kautta)
ILMOITTAUTUMISET https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/70478/lomake.html
Tilaisuus on maksuton.

OHJELMA (pdf-muodossa täällä)
17.30 Ilmoittautuminen ja tervetulotarjoilut
18.00

– Luomukeruualueita metsiin? Miksi?
– Sienten viljely osana luomumetsätaloutta: ruoka- ja erikoissienet, mm. pakuri
– Puuvesiä virtaa markkinoille
– Tuotto on paljon muutakin kuin puuta: kuinka liikkeelle, yrityskohtaisesti vai ryhmänä?

20.00 Loppukeskustelu ja tilaisuuden päätös

MUKANA ILLASSA
vanhempi tutkija Henri Vanhanen, Luonnonvarakeskus
yritys- ja elintarvikeasiantuntija Kirsi Mutka-Paintola, ProAgria Etelä-Savo/MKN
erikoistutkija Marjo Särkkä-Tirkkonen ja projektipäällikkö Birgitta Partanen,
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

LISÄTIETOJA
Kirsi Mutka-Paintola, kirsi.mutka-paintola@proagria.fi, puh. 043 826 7882
Birgitta Partanen, birgitta.partanen@helsinki.fi, p. 044 538 2248
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Luomumetsistä moneksi -, ProYritys-, Scenoprot- ja
SieVi -Sientenviljely biotalouden toimenpiteenä -hankkeet.

Ajankohtaistietoisku elintarvikeyrittäjille Rantasalmella 3.5. klo 18-20

18.04.2016 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Sanna

Iltapala – ajankohtaistietoisku elintarvikeyrittäjille

Tiistaina 3.5.2016 klo 18-20

Kuus-Hukkalassa, Kuus-Hukkalantie 254, Rantasalmi

  •  Oletko kiinnostunut kuulemaan miten hallituksen kärkihanketoimenpide ruoan osalta voisi realisoitua? Miten Etelä-Savo voisi erottua maailman ruokamarkkinoilla?
  • Ekoneum esittäytyy ja tarjoaa eteläsavolaiselle elintarvikeketjulle asiantuntijuutta.
  • Onko sinulla tarvetta pakkausmerkintöjen uudistamiselle tai ravintoarvolaskelmille?
  • Lähiruokatuottajat löytyvät aitojamakuja.fi-sivuilta. Oletko sinä jo siellä?
  • Maaseudun yritysrahoitus on myös elintarviketuottajan ulottuvilla. Tule kuulemaan mitä on tarjolla!

Ohjelma (Ohjelma pdf-muodossa täällä)

18:00 Kahvitarjoilu – lisäksi maistiaisia ruokauutuuksista
18.15 Paikalliset kuulumiset ja toimet elintarvikeyrittäjyyden edistämiseksi

Yritysasiamies Heidi Hänninen, Rantasalmen kunta

18.30 Ruoka-alan yritykset kasvuun maaseuturahaston tuella

Toiminnanjohtaja Pia Jääskeläinen, RaJuPuSu Leader ry

19.00 Ajankohtaista ruokapolitiikasta – mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille

Toiminnanjohtaja Riitta Kaipainen, Ekoneum ry ja koulutussuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

19.30 Elintarviketietoasetus muuttui – mitä vaikutusta yrityksellesi?

TKI-asiantuntija Pekka Turkki, Mikkelin Ammattikorkeakoulu

19.45 Ekoneum tarjoaa asiantuntemusta yrityksille

Vanhempi tutkija Sanna Kauppinen, Luonnonvarakeskus

20.00 Tilaisuuden päätös

Tilaisuus on maksuton.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen tarjoilun järjestämisen vuoksi viimeistään 22.4. osoitteeseen sanna.kauppinen@luke.fi tai puhelimella 040 183 4845.

Tilaisuuden järjestämisestä vastaavat Etelä-Savon Ruokaviesti –hanke ja Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruualle -hanke, joita rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus. Tilaisuuden järjestämisessä mukana myös Sulkavan ja Rantasalmen kunnat sekä RaJuPuSu Leader ry.

Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry edistää suomalaista elintarviketaloutta ja sen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yhdistyksen jäsenet ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus.