Ajankohtaista

Mikä ihmeen Kesäheinä?

16.05.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Mitä sinulle tulee mieleen Kesäheinästä? Soiko mielessäsi laulu vai piirtyykö verkkokalvoillesi kuva liehuvista verhoista? Vai kuljettaako nimi sinut Etelä-Savon Mäntyharjulle? Kaikki mielikuvat ovat oikeita ja todellisia, mutta konkreettisen kosketuksen Kesäheinään saat, kun saavut Mäntyharjuun Taidekeskus Salmelan ympäristöön ja teet niin kuin miljöö sitä jo ”käskyttää”: Avaa aistit kauneudelle.

Mutta mikä se Ravintola Kesäheinä oikeastaan on? Kävimme ottamassa asiasta vähän selvää, kun aika on vielä rauhallinen. Kuukauden päästä tilanne ravintolassa onkin jo aivan toinen, kun kauden avajaisia vietetään 11.6.2022.

Kesäheinä on Mäntyharjun kirkonkylän vanhassa osuuskaupan talossa toimiva ravintola, joka on tarjonnut vuodesta 2002 lähtien niin Taidekeskus Salmelan kävijälle kuin muillekin kylällä pistäytyjälle maukasta lounasta ja laadukkaita kahvilatuotteita viehättävässä ympäristössä. Ravintola verhoutuu suloiseen vaaleanpunaiseen puuverhoiltuun rakennukseen, jonka sisältä löytyy todellinen tilaihme sille kaikelle ihmismäärälle, joka kesän aikana ravintolan antimista nauttii.

Vatsan täytettä ja vähän muutakin

Kesäheinän ravintolapäällikkö Susanna Nupponen odottaa innolla viimeisten lumien sulamista ja kesäkauden avaamista. Kuva Marja Pulkkinen

Mistä vieraat, kuten sinä ja minä, pääsevät nauttimaan, kun astumme ravintolaan? Ravintolan päällikkö Susanna Nupponen iloisesti ja ylpeästi kertoo, että tulevan sesonkikauden ruokapöytä nostaa esiin makuja, jotka olemme saattaneet unohtaa, kadottaa tai emme ole koskaan niitä osanneet tunnistaa. Mitä ihmettä? Mistä mauista on kyse?

Jutellessamme lisää, selviää, että lounaspöydästä löytyy perusjuureksia eli porkkanaa, punajuurta, kurkkua, tomaattia, vihreää salaattia – värikylläisyyttä siis, jota väritetään lisää erilaisilla elementeillä ja vastakkaisuuksilla makuhermojen avaamiseksi. Pöytään on uinut myös kalaa eri muodoissa – perinteinen silli kuuluu ruokapöydän klassikkoon lohta unohtamatta. Lihan fanittajat löytävät pöydästä possua. Siis voisi sanoa jo tässä kohtaa, että jokaiselle jotakin, erikoisruokavaliokoulukuntaa unohtamatta. Mitä löytyy sitten kyytipojaksi ruoan kanssa?

Mennään perinteisellä vesi, kotikalja-linjalla, mutta mitä ihmettä? Sieltähän löytyy myös raparperimehua? Kyllä vain, paikallisten asukkaiden takapihalla kasvaneet raparperit ovat päätyneet Kesäheinän lounaspöytään juoman ja kiisselin muodossa. Raparperin tarina ei ole mikään tavallinen ostoskeikka tukkuun vaan yhteisöllinen kutsu paikallisille päästä ”eroon” tuosta jokaisen takapihan hyötykasvin valtavista kasvustoista ja saattaa ne ravintolan hyötykäyttöön. Mainio tapa yhdistää paikallisuus. Jatkuuko raparperin tarina myös tänä kesänä ja mitä uutta paikallista – ”aavistus” hapokasta – voi bongata? Tyrni, tuo jalo aisteja kutkutteleva vitamiinipommi on löytänyt tiensä ravintolan listalle – sen voimme jo luvata tässä vaiheessa.

Entä kahvilan puoli – vieläkö masussa on tilaa kupilliselle kahvia kera leivoksen? Kesäheinän bravuuri on pitkään ollut suklainen flyygelileivos, mutta nyt se on saamassa seuraa saksofonista. Vielä ei ole varmuutta, missä muodossa tuo soitin vitriinissä soi, mutta virittäminen siihen suuntaan on jo aloitettu. Unohtamatta tietenkään itsetehtyjä korvapuusteja.

Pitkäjännitteistä taustatyötä asiakkaan hyväksi

Kesäheinän lautasmalli. Kuva Susanna Nupponen

On pakko myöntää, että Susannaa kuunnellessa tuli nälkä. Ei ainoastaan siitä syystä, että päivällä tuli syötyä ohkaisesti. Susannaa kuunnellessa tuli kieltämättä sellainen olo, että talven aikana tehty iso suunnittelutyö uudistuvan lounaspöydän eteen on pakko saada kokea kesällä. Ravintolan keittiön pienessä takahuoneessa  on ”fläppitaulu” Kesäheinän arvoista:  ”Asiakaslähtöisyys, laatu, turvallisuus, vastuullisuus, yhdessä tekeminen”. Nuo arvot toteutuvat ravintolan toiminnassa.

Satunnaisella turistilla ei ole tietoakaan siitä valtavasta työstä, mitä kesäkuukausien eteen Kesäheinässä on tehty.  Tai kyllä on sittenkin – ravintolassa käyneinä, kokemuksen kautta voidaan alleviivata: Ravintolan asiakaslähtöisyys reippailla paikallisilla nuorilla, heidän perehdytyksensä työhön ja ammattiylpeyden sisäistäminen osana vastuuta näkyy positiivisesti läpi ruokasalin puolella. Ja tuo yhdessä tekeminen: paikalliset raparperit on oiva esimerkki siitä, miten kylän ihmisiä voidaan yhdistää huomaamatta paikkakunnan helmen toimintaan.

Makuhermoja alkoi jo syyhyttää. Taidekeskus Salmelan slogan ”Avaa aistit kauneudelle” on kyllä mahdollista tässä ihmeellisessä miljöössä. Kannattaa siis tulla Mäntyharjulle aistit avoinna!

Taidekeskus Salmela – Sydämellisesti tervetuloa

Marja Pulkkinen ja Tuire Toivola, vapaaehtoiset ruokaviestijät, Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke

Kiinnostaako sinua Etelä-Savon ruoka-ala – liity ruokaviestijäverkostoon

06.04.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Kiinnostaako sinua Etelä-Savon ruoka-ala – alkutuotanto, jalostus, marjastus, kalastus? Oletko innokas ruoanlaittaja tai otatko mielellään ruoka-annoksista kuvia? Juuri Sinua etsimme ruokaviestijäverkostoomme!

Miksi verkosto?

Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeen yhtenä tavoitteena on Etelä-Savon ruoka-alan näkyvyyden lisääminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi kokeilemme joukkovoimaa eli kokoamme yhteen vapaaehtoisia ruokaviestijöitä verkostoksi lisäämään maakunnan ruoka-alan näkyvyyttä.

Etelä-Savon ruoka-ala on hyvin monipuolinen ja yrityksiä on yli 2 500. Maakunnan ruokakulttuuri on ainutlaatuinen. Monipuolisen alkutuotannon lisäksi vesistöinen ja metsäinen luonto tarjoaa monenlaisia antimia. Ruokaviestijä-verkoston tavoitteena on kuvin, sanoin, videoin ja podcastein tuoda Etelä-Savon ruoka-alaa laajemman väestön tietoisuuteen.

Kuka voi olla ruokaviestijä?

Ruokaviestijä voi olla kuka vaan ikään, sukupuoleen, koulutukseen ja asunpaikkaan katsomatta. Ainoa vaade on, että haluaa nostaa omalla panoksellaan Etelä-Savon ruoka-alaa positiivisesti esille. Toiminta perustuu vapaaehtoiseen ruoka-alan edistämiseen, joten emme voi maksaa viestijöille palkkaa.

Miten toimitaan?

Toivomme vapaaehtoisten ruokaviestinnästä kiinnostuneiden henkilöiden ilmoittautuvan tästä linkistä löytyvällä lomakkeella 17.4.2022 mennessä https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScC3udTwbqGJQEEzaWFSYsUbTksYKzJwH5G2cs530cXtlj1yQ/viewform?usp=sf_link

Järjestämme ruokaviestinnästä kiinnostuneille yhteisen etätapaamisen viikolla 16. Suunnittelemme siinä yhdessä ruokaviestinnän sisältöä, kanavia ja yhteisiä viestintäteemoja. Samalla kartoitamme kunkin kiinnostuksen kohteita ja luomme yhteisen keskustelufoorumin viestijäverkoston kanssakäymiseen.

Lisätietoja:

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke, taina.harmoinen[at)xamk.fi

Lahdelman matkailutilalla hyödynnetään laajasti yhteistyötä

07.03.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Vieraiden vastaanotto on Lahdelman tilan päärakennuksessa, jossa Ritva ja Pertti Lahdelma ottavat vieraat vastaan savolaisella sydämellisyydellä. Kuva: Lahdelma

Auringonpaisteessa kylpevän Lahdelman matkailutilan punamultaiset hyvin hoidetut rakennukset ja aitan päädyssä lukeva Tervetuloa kutsuvat matkailijat peremmälle. Sisällä päärakennuksessa vastaanotossa tilan isäntäpari Ritva ja Pertti Lahdelma ottaa matkailijat vastaan ja opastaa eteenpäin. Tarvittaessa matkailijoita palvelumassa on laaja joukko lähiseudun yhteistyöyrityksiä.  

Lahdelman tila Pertunmaalla on luomutila. Nautakarjan kasvatuksesta luovuttiin reilu kaksi vuotta sitten. Nykyisin pellot ovat nurmiviljelyssä ja naapurissa oleva ylämaankarjankasvattaja korjaa rehuista suurimman osan. Kotieläiminä tilalla on kaksi hevosta, kolme kissaa ja koira.

Matkailuliiketoimintaa Ritva ja Pertti Lahdelma ovat kehittäneet vuodesta 1988 lähtien, jolloin ensimmäiset kesälomalaiset saapuivat Ilotupa-mökkiin. Tuolloin maaseudulla keskeisenä asiana oli liitännäiselinkeinojen kehittäminen.

”Tilaa oli tarpeen kehittää ja saada liikevaihtoa kasvatettua. Matkailutoimintaan hyvänä esimerkkinä oli naapurissa matkailua harjoittaneet kummisetä ja -täti”, Pertti Lahdelma kertoo. Lahdelman tilalla oli luontaiset hyvät edellytykset matkailutoimintaan, kun tila sijaitsee hyvärantaisen aurinkoisen Peruveden rannalla ja etäisyys sen hetkiseen päämarkkina-alueeseen, pääkaupunkiseutuun, on sopiva.

Parempaa ja enemmän myyntiviikkoja

Lahdelman aittahuoneistot ovat kaukana perinteisistä nukkuma-aitoista. Ritva Lahdelma kertoo, että monesti asiakas pitää saada huoneiston ovelle katsomaan, millaisesta tilasta on kyse, jolloin yleensä syntyy myös ostopäätös. Kuva: Lahdelma

”Heti alusta lähtien olemme halunneet rakentaa parempaa kuin tavalliset vuokramökit. Tavoitteena on ollut saada mökeille enemmän käyttöä laadun nostolla”, Ritva Lahdelma kertoo.

Lahdelmat rakensivat ensimmäiset mökkinsä 1980-90 lukujen taitteessa. Tuolloin valmistuivat Ilotupa, Riemurahi ja Onninmökki. Kaikki mökit ovat hyvärantaisen Peruveden rannalla.

Aittamajoitus-sana tuo asiakkaille mieleen vaatimattoman majoituksen. Lahdelma markkinoi aittahuoneistoja, jotka ovat varustetasoltaan ja sisustukseltaan upeita kokonaisuuksia. Aittahuoneistot rakennettiin 1990-luvun alussa ja peruskorjattiin 2000-luvulla.

”Aittarakennusta laajennettiin kolme metriä taaksepäin, jotta jokaiseen huoneistoon saatiin minikeittiö ja samalla uusittiin huoneistojen suihku-wc-tilat”, Pertti Lahdelma kertoo. Taitavana kirvesmiehenä hän on vastannut suurimmaksi osaksi mökkien rakentamisista ja peruskorjauksista. Apuna on ollut pojista Turo, joka on rakennusalan ammattilainen.

Lahdelman palveluissa oli aluksi vahvasti mukana ruokatarjoilut, joita Ritva Lahdelma hoiti. Päärakennuksen tuvassa ja Riihituvassa ruokittiin kokousvieraita sekä erilaisia juhlaporukoita, kuten häiden ja syntymäpäivien viettäjiä. Osa aittahuoneistoissa yöpyjistä oli myös täysihoidossa. Pikki hiljaa työ kävi turhan raskaaksi ja omasta ruokapalvelusta luovuttiin. Nykyisin asiakkaille on saatavissa ruokapalvelua lähiseudulla toimivien catering-yritysten kautta.

Villa Keidas – luksusta matkailuun

Kylpylähuvila Villa Keidas toimii normaalin lomanvietin lisäksi juhlien, kokousten ja virkistystapahtumien oivallisena pitopaikkana. Huvilassa on 420 neliötä ja majoitustilat 20 hengelle. Kylpylätoimintoina on muun muassa neljä erilaista saunaa, ulko- ja sisäporeamme, kylmäsuihkuputous ja höyrysuihkukaappi. Kuva: Lahdelma

Lahdelmien matkailutiloihin suuri loikka kohti luksusmatkailua oli kylpylähuvila Villa Keitaan rakentaminen vuonna 2010. Huvilaa varten perustettiin Lahdelman Lomat Oy, jossa Pertti ja Ritva Lahdelman lisäksi mukana ovat pojat Tatu ja Turo. Upea yli 400 neliön mökki oli iso investointi eikä lähiseudulla ollut samantasoisia kohteita. Pertti Lahdelma kävi Kolilla ja Levillä katsomassa vastaavanlaisia huviloita.

Lahdelmat kertovat Villa Keitaan asiakaskunnan olevan varsin ohut. Vuosien saatossa tyytyväiset asiakkaat ovat levittäneet tietoa kohteesta. Mökin iso koko ja varustetaso tuovat luonnostaan vuokraukseen tyhjiä päiviä. Esimerkiksi välisiivoukseen tulee varata vähintään puolitoista vuorokautta aikaa. Siivousajat neuvotellaan siivousyrittäjien kanssa.

Vuokrausaikojen järjestelyt ovat Ritva ja Pentti Lahdelman omissa käsissä, sillä verkkokauppaan he eivät ole halunneet laittaa vuokrauksia. He ovat mieluummin itse suoraan yhteydessä asiakkaisiin. Kohteita markkinoidaan omien kotisivujen lisäksi Booking.comin ja muutaman yhteistyötahon kautta.

Kestävyys toiminnan keskiössä

Lahdelman kotisivuilla on esillä erilaisia kestävyyteen ja ympäristöön liittyviä merkkejä, kuten Sustainable Travel Finland, Maakuntien Parhaat, ECEAT Suomi ja Welcome cyclist.

”Merkkien saanti ei ole vaatinut meiltä toiminnan muuttamista, vaan kriteerit ovat täyttyneet luonnostaan”, Ritva Lahdelma toteaa. Lahdelman toiminnassa kestävyys ja vastuullisuus ovat tärkeitä kriteereitä. Esimerkiksi majoitustilojen sisustuksessa suositaan kotimaisia astioita ja tekstiilejä.

Merkeistä monelle tuntemattomampi on ECEAT Suomi, joka on Suomen Luomumatkailuyhdistys ry:n merkki. Tässä toiminnassa Lahdelman tila on ollut mukana alusta lähtien.

Maakuntien Parhaat -merkki näkyy monessa kohdassa tilalla. Lahdelmat harmittelevat, että merkin ylläpidosta on luovuttu. Merkki on ollut arvostettu laatumerkki ja nykyisin hyvässä nosteessa oleviin paikallisiin tuotteisiin liittyvä tunnus.

Suosittelemme – apuna yhteistyöverkosto

Lahdelman kaikki mökit sijaitsevat Peruveden rannalla, jossa on hyvät hiekkarannat. Viileämpien vesien aikaan voi tilata mökin luokse lämmitetyn paljun. Kuva: Lahdelma

Lahdelma on verkostoitunut laajasti lähiseudun yritysten kanssa. Matkailijoille on koottu tuhti tietopaketti lähiseudun yrittäjien palveluista ”Suosittelemme”-kansioihin infoon ja majoitustiloihin.

”Tarvittaessa lähetän Suosittelemme-tiedoston myös sähköpostitse asiakkaalle”, Ritva Lahdelma kertoo. Näin asiakas voi suunnitella lomareissuaan jo etukäteen ja varata haluamiaan palveluita loman ajaksi suoraan yritykseltä. Tarjolla on laajasti palveluita, kuten vaikkapa yksityinen kokki tilaisuuteen, ralliautolla ajoa ja erilaisia liikunnallisia aktiviteettejä.

”On parempi, että asiakas varaa tarvitsemansa palvelun suoraan yrittäjältä emmekä ole siinä välikädessä. Näin vältytään myös väärinkäsityksiltä ja tieto muutoksista välittyy heti yrittäjälle”, Pertti Lahdelma kertoo.

Aikalisä jatkajan järjestelyyn

Lahdelman tilalla suunniteltiin sukupolvenvaihdosta neljä vuotta sitten. Ajatuksena oli, että Ritva ja Pertti olisivat siirtyneet luopumiseläkkeelle. Haasteeksi sukupolvenvaihdoksessa muodostui jatkajalle asetetut tiukat ehdot. Matkailun ja metsätalouden tuloja ei huomioitu sukupolvenvaihdoksessa ja jatkajan olisi pitänyt sitoutua pitämään nautakarjaa seitsemän vuotta.

”Vuodet ovat opettaneet, etteivät työt tekemällä lopu”, Pertti Lahdelma toteaa. Niinpä työmäärän helpottaessa Ritva ja Pertti Lahdelma ovat ehtineet yhteisen tanssiharrastuksen pariin. He taitavat niin vakiotanssit kuin lavatanssit, mistä osoituksena tuvassa on kaapillinen palkintoja. Kuva: Taina Harmoinen

”Emme halunneet sitouttaa jatkajaa tällaiseen tilanteeseen. Otimme aikalisän asiaan, mikä oli erittäin hyvä asia nykyisen maatalouden tilanteen huomioiden. Päätimme jatkaa toimintaa, mutta kevensimme hommia luopumalla karjanpidosta”, Pertti Lahdelma valaisee tilan suunnitelmia. Pojat Tatu ja Turo asuvat perheineen Lahdessa ja käyvät auttelemassa tarvittaessa.

Nykyisin navetassa on puusepänverstas, pienkonekorjaamo ja suksien voitelutila. Tiloissa hoituvat polkupyörien huoltotyöt ja suksien voitelut ammattitaidolla, sillä Pertti Lahdelma on harrastanut kestävyysurheilua vuosikymmenet. Hiihdosta on tuvassa kaapillinen palkintoja esillä. Viimeisimmäksi hän on osallistunut Kalevan Kierrokseen, jossa kilpaillaan pitkillä matkoilla kuudessa lajissa.

Lahdelmassa matkailijoille on koottu laaja päiväretkiopas, jossa on patikointi-, pyöräily- ja hiihtoreittejä, johon tilan läheisyydessä on tarjolla monen pituisia hiihtolatuja. Tilalta voi myös vuokrata harrastevälineitä.

Taina Harmoinen

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, URAKKA -hanke

Koottua tietoa avuksi elintarvikkeiden tuotekehitykseen

21.01.2022 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Tuotekehitys, jatkojalostus, lisäarvo, aluetaloudellinen hyöty – sanoja, jotka toistuvat lähes joka maakunnan ruoka-alan keskusteluissa. Etelä-Savossa Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hankkeessa on tuotettu elintarvikkeiden jatkojalostuksen tueksi Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys ja esittelyvideo Leevi-tuotekehitystilasta.

Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys

KURVI-hankkeessa koottu Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys on läpileikkaus tuotekehityksen vaiheista ja kertoa esimerkein siitä, millaista tukea on saatavilla elintarvikkeiden tuotekehitysprosessin eri vaiheissa Etelä-Savossa ja myös laajemmin muualta Suomesta. Tietoja on koottu pääasiassa eri palveluntarjoajien verkkosivuilta. Palveluja esitellään tiiviissä muodossa ja selvityksen liitteessä on yksityiskohtaisemmat tiedot palveluntarjoajien ilmoittamista palveluista.

Tutustu Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut selvitykseen.

Leevi-tuotekehitystilasta video

Etelä-Savon Koulutus Oy Esedun Otavankadun tiloihin Mikkeliin on valmistunut Leevi-tuotekehitystilat. Tiloissa on testikuivurit: infrapunakuivuri, kuumailmakuivuri ja kaksi pakastekuivuria, jotka soveltuvat muun muassa marjojen, kasvisten ja luonnonyrttien kuivaamiseen. Käytettävissä on fermentointihuone ja erikokoisia fermentointiruukkuja. Kalan tuotekehitystä varten on leivityskone ja pieni kuumailmakuivuri. Pakkausannosteluun on kaksi laitetta kuivatuotteille ja kaksi laitetta märkätuotteille.

Leevi-tuotekehitystilat ovat valmistuneet Luonnoneväistä elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeessa, jonka kanssa yhteistyössä KURVI-hanke teki Leevin tiloista esittelyvideon.

Taina Harmoinen

Olutharrastus innoitti Olaf Brewingin perustamiseen

17.12.2021 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina
Mies seisoo hyllyrisvitön edessä käsissään kolme pulloa ja yksi tölkki. Hyllyillä on pulloja ja tölkkejä.

”Nykyisissä tiloissa tuotantomme on maksimissaan”, toteaa Olaf Brewingin toimitusjohtaja Petteri Vänttinen yrityksen panimomyymälässä Savonlinnassa.

Kaveriporukan olutharrastuksella ja Olavinlinnalla oli merkittävä vaikutus Olaf Brewingin perustamiseen. ”Haluamme olla nykyaikainen yritys, historiaa unohtamatta”, Olaf Brewingin toimitusjohtaja Petteri Vänttinen toteaa yrityksen toimintaperiaatteesta.

Olaf Brewingin taustalla on viiden kaveruksen yhteinen olutharrastus. Yhteisestä ideasta syntyi savonlinnalaista kulttuuriperintöä kunnioittava Mustan Virran Panimo vuonna 2015. Ensimmäiset oluet saatiin myyntiin vuonna 2016. Vuosi sitten yrityksen nimi muutettiin Olaf Brewingiksi.

Paikallinen juoma kiinnostaa kuluttajia

”Pienpanimoiden kanssa jaamme tietoa ja taitoa keskenämme. Tavoitteenamme on pienpanimoiden kokonaismarkkinoiden kasvu”, Petteri Vänttinen kertoo panimoalan yhteistyöstä. Pienpanimot eivät kilpaile keskenään, vaan kilpailevat yhdessä suurpanimoita vastaan.

”Kuluttajat haluavat paikallista juomaa. Kesäaikaan omat toimipaikat tuovat kuluttajat lähelle meidän brändiä. Omissa ravintoloissa tuotteita myydään suoraan ilman välikäsiä”, Petteri Vänttinen toteaa. Kesällä Olaf Brewingillä on kolme omaa ravintolaa: Olaf Brewing Panimoravintola ja Olaf Taproom Savonlinnan keskustassa sekä Oravin rantamakasiini. Panimon yhteydessä toimiva panimomyymälä palvelee koko vuoden. Olaf Brewing työllistää kokoaikaisesti kolme henkilöä ja kesällä noin 15.

Olaf Brewingin panimomyymälässä Savonlinna on myynnissä yrityksen panimotuotteet, myös vahvat yli 11 prosentin oluet. Valikoimaa lisäävät Olaf Brewingin maahantuomat Mikkellerin oluet.

Olaf Brewingin oma tuotanto on 1,2 prosenttisista reiluun 11 prosentin oluisiin. Panimon 230 000 litran vuosittaisesta tuotannosta valtaosa, noin 80 %, myydään päivittäistavarakaupan kautta. Isoimmat kauppaketjut SOK, Kesko ja Lidl ovat suurimmat asiakkaat. Loppuosa tuotannosta jakautuu tasaisesti ravintoloille myyntiin ja omiin myyntikanaviin kuten omiin ravintoloihin ja panimomyymälään.

”Ravintoloissa on myös tuotteiden ulosmyyntiä, mutta siellä myynti keskittyy miedoimpiin oluisiin. Omasta panimomyymälästä voimme myydä myös vahvempia yli 11 prosenttisia oluita”, Petteri Vänttinen kertoo. Asiakkaita kiinnostaa panimomyymälässä erityisesti vahvat tuotteet, joista voi olla myös erikoistarjouksia. Muilta osin panimomyymälän myyntihinnat ovat samaa tasoa kuin päivittäistavarakaupoissa.

Ekologisuus tärkeä arvo

Olaf Brewingin tuotteet on pakattu lääkepullomaisiin pulloihin. Nyt yritys on siirtymässä kohti tölkkituotteita ja sitä varten on hankittu tölkkilinjasto.

”Tölkit ovat ekologisesti parempi ratkaisu kuin lasi. Alumiinitölkki voidaan kierrättää kerta kerran jälkeen uudeksi tölkiksi. Lasin hiilijalanjälki on paljon suurempi kuin tölkissä. Lasipullo päätyy kierrätyksessä muuhun käyttöön kuin pulloksi”, Petteri Vänttinen toteaa.

Juomateollisuudessa trendinä on tölkkeihin siirtyminen. Petteri Vänttinen kertoo tölkkien olevan myös logistisesti hyvän ratkaisun.

Maailmalle kilpailujen kautta

Olaf Brewingin Northern Comfort -olut voitti World Beer Awards 2020 -kilpailun.

“Meille tulee paljon kilpailukutsuja ja lähdemme kilpailuihin mukaan harkiten. Viime vuoden olutkilpailun voitto oli todella hieno juttu, sillä taakse jäi arvostettuja isoja panimoja”, Petteri Vänttinen iloitsee.

Tieto olutkilpailun voitosta tuli lokakuussa. Voittoisa olut oli jo ennen voittoa valittu ALKO:n pienpainimovalikoimiin. Samaan aikaan Helsingin Sanomat kirjoitti jutun joulun tummista oluista, joiden joukossa oli hyvin arvosteluin Olaf Brewingin Northern Comfort -olut.

”Nämä tekijät siivittivät Norhern Comfort -oluen hyviin myyntilukuihin”, Petteri Vänttinen toteaa.

Olaf Brewing on ollut mukana Saksassa Grune Woche -messuilla. Saksaa Petteri Vänttinen pitää varsin haasteellisena vientimaana. Saksan messuilla yritys totesi, että Mustan Virran Panimo on kansainvälisillä markkinoilla haasteellinen. Siksi yrityksen nimi muutettiin Olaf Brewingiksi Norjan kuninkaan Pyhän Olavin mukaan. Pyhän Olavin mukaan on saanut myös Olavinlinna nimensä.

Lasisia ruskeita pulloja liukuhihnan päässä rykelmässä.

Japaniin lähtevä Olaf Brewingin Saunaolut pakataan vielä lasipulloihin, mutta yritys on siirtymässä tölkkeihin ekologisista syistä.

Sveitsiin yrityksellä on jonkin verran vientiä. Viimeisin vientimaa-avaus Olaf Brewingillä järjestyi Business Finlandin järjestämän kilpailun kautta Japaniin. Olaf Brewingin Saunaolut voitti olutkilpailun. Marraskuussa 2021 ensimmäiset erät Saunaolutta pakattiin lähtemään kohti Japania.

Yhteistyö kansainvälisten panimojen kanssa

Olaf Brewingillä on maahantuontia, kuten Mikkellerin oluita. Mikkeller on maailman tunnetuimpia pienpanimobrändejä. Panimo perustettiin vuonna 2007 ja sillä on omia olutbaareja 50 maassa. Yhteistyön siemen alkoi Petteri Vänttisen ajatuksesta järjestää olutseminaari, johon hän pyysi Mikkelleriltä asiantuntijan puhumaan. Yhteistyö eteni yhteisen oluen valmistamiseen Savonlinnassa. Korona vähän sotki kuvioita, mutta Mikkellerillä huomattiin, että Suomessa voisi tehdä enemmänkin. Tästä ajatuksesta alkoi vuoden 2021 alussa Mikkellerin tuotteiden maahantuonti Olaf Brewingin kautta.

”Yhteistyö on mahdollistanut meille paljon. Tietotaitoa on saatavilla heidän kauttaan. Tuotteemme täydentävät toisiaan. Mikkelleriltä saamme valikoimaamme alkoholittomat tuotteet, joita meidän laitteilla ei pysty valmistamaan”, Petteri Vänttinen toteaa.

Olaf Brewing on pienpanimona toiminnoissaan ketterä. Asiakas saa halutessaan vaikka omalla kuvallaan varustetun oluen, mielellään toki valikoimissa olevista olutlaaduista.

Korona-aika osoitti toiminnan ketteryyden. Olut vaihtui tuotteena pikavauhtia käsihuuhteiden valmistukseen.

”Selvitin käsihuuhteiden valmistuksen lainsäädäntöä heti korona-aallon alkaessa. Valmistukselle ei ollut esteitä. Myös tuotteidemme lääkepullomainen pullo sopi hyvin käsihuuhteiden valmistukseen. Näin saimme ensimmäisenä toimijana käsihuuhdelinjaston toimintaan ja tuotteita markkinoille. Tämä osaltaan mahdollisti meille taloudellisesti varsin hyvän viime vuoden tuloksen”, Petteri Vänttinen summaa korona-aikaa.

Taina Harmoinen

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, URAKKA-hanke

Uudet viljelykasvit ja jalosteet Marjatila Teittisen laajenevan toiminnan jalustana

01.11.2021 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

 

Maarit ja Jarkko ovat kehittäneet Teittisen Marjatilan toimintaa kymmenen vuoden aikana vahvasti. He ovat lisänneet viljelyalaa ja -kasveja sekä tuotekehittäneet jalosteita omista raaka-aineista. Kuva: Teittisten albumi

Marjatila Teittisellä on pitkä historia mansikanviljelyssä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Maarit Syrjälä-Teittinen ja Jarkko Teittinen ovat kehittäneet yrityksen toimintaa systemaattisesti. He ovat laajentaneet tuotevalikoimaa, viljelypinta-alaa ja ryhtyneet valmistamaan jalosteita.

Juvalaisen Teittisten perheen marjanviljelyn juuret ulottuvat pitkälle. Marjatila Teittisen edellisen emännän Vuokon kotitilalla mansikkaa viljeltiin myyntiin jo 60 vuotta sitten, ja hänen mukanaan mansikanviljely alkoi myös Teittisten tilalla 1980-luvulla. Vuonna 1995 Teittiset luopuivat eläinten kasvatuksesta ja päätoimeentuloksi tuli mansikan viljely. Marjatila Teittisen nykyinen isäntäpari Maarit ja Jarkko Teittinen ottivat tilan haltuunsa sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2009.

”Kun aloitimme yrittäjinä, mansikkaa oli noin 2,5 hehtaarin alalla. Sen lisäksi oli marja-aroniaa ja vadelmaa sekä toritavaraa, kuten perunaa, herneitä ja sipulia. Ensimmäinen yrittäjäkesämme oli todella lyhyt myynnillisesti, joten päätimme, että on pakko laajentaa jalustaa”, Maarit Syrjälä-Teittinen kertoo.

Pinta-alaa ja lajikkeita lisää

Mansikka on Marjatila Teittisen päätuotantokasvi. Marjat kerätään suoraan rasioihin. Kuva: Maarit Syrjälä-Teittinen

Jatkojalostus ei ollut Maarit ja Jarkko Teittisellä ensimmäisenä ajatuksena, kun he reilu kymmenen vuotta sitten miettivät tuotannon jalustan laajentamista. Ennemminkin suunnittelussa oli viljelypinta-alan laajentaminen. Nykyisin marjoja ja vihanneksia kasvatetaan reilulla kymmenen hehtaarin alalla.

Mansikan satokautta on saatu pidennettyä lajikevalinnoilla, yleensä mansikkaa saadaan kesäkuun puolesta välistä elokuun loppuun asti. Marja-aroniaa kasvaa edelleen, vadelman viljelyala on lisääntynyt ja uusina lajikkeina viljelyyn ovat tulleet musta-, valko-, puna- ja viherherukka, karviainen, pensasmustikka ja raparperi. Toki myös vihannesten viljelyalaa on lisätty. Viljelyalan ja uusien lajikkeiden myötä satokautta ja tuoretuotteiden myyntiä on saatu pidennettyä.

Jarkko Teittinen on kehitellyt poimijoille kärryjä poiminnan avuksi. Kärryillä työskentely säästää selkää ja poimintarasiat kulkevat hyvin mukana. Kuva: Maarit Syrjälä-Teittinen

Marjatila Teittisellä työskentelee Maaritin ja Jarkon lisäksi Jarkon äiti Vuokko apuna erityisesti torimyynnissä Mikkelissä. Kesän 2021 yli 20 kausityöläisestä kaksi oli suomalaisia ja loput ulkomaalaisia, joista suurin osa oli kolmen kuukauden työsopimuksella. ”Yhteistyössä toisten alueen yrittäjien kanssa työllistimme kaksi ulkomaalaista puoleksi vuodeksi Suomeen”, Maarit Syrjälä-Teittinen kertoo.

Kausityövoiman lisäksi monet asiakkaat käyvät itse poimimassa Teittisten marjoja. Teittiset kertovat itsepoiminnan suosion nousseen viime vuosina ja yhä enemmän käy nuoria lapsiperheitä. Smoothien valmistus on kasvattanut kotimaisten marjojen suosiota ja lapsille halutaan näyttää missä marjat kasvavat.

Marjat hyödynnetään tarkkaan

Marjatila Teittisellä sysäys jalosteiden valmistukseen syntyi tavoitteesta hyödyntää kakkoslaatuinen mansikka järkevästi. Ensimmäinen jaloste oli kylmäpuristettu mansikkamehu, jota myytiin kolmen litran hanapakkauksissa. Siitä tuoteperhe on laajentunut muihin mehuihin, alkoholittomaan kuohujuomaan, glögeihin, hilloihin, marjajauheisiin ja makeisiin. Uusimmat tuotteet ovat Omena-aronia glögi, Savolais shatni ja Marja karamellit.

”Teen ensin omassa keittiössä tuotekehitystä. Esimerkiksi mehujen eri raaka-aineiden suhteita testaan ja maistelemme niitä. Savois shatnin tuotekehityksessä apunani oli Partalan Kuninkaankartanon yrittäjä Paula Tegelberg. Marmeladien ja makeisten tuotekehitystä tein myös SavoGrow:n järjestämällä kurssilla Suonenjoella”, Maarit Syrjälä-Teittinen kertoo tuotekehityksen ideointivaiheesta. Maarit korostaa, että tuotteen reseptiikassa tärkeässä asemassa ovat tuotteen valmistavat alihankkijat.

Marjatila Teittisen tuotevalikoimassa on mm. mehuja, alkoholitonta kuohujuomaa, glögejä, hilloja, aroniasiirappia sekä makeisia. Kuva: Taina Harmoinen

Teittisten mehut tehdään kylmäpuristamalla ja pastöroimalla Hyvämäen Mehustamolla Elimäellä. Pakastetut marjat viedään sinne mehustettavaksi ja pullotettavaksi. Mehupulloihin Maarit tekee itse etiketit kotona. Kuohujuomaa varten mehu pakataan viiden litran pusseihin ja nuo mehut Teittiset kuljettavat Poikain Parhaat -yritykseen Tampereelle hiilihapotettavaksi ja pullotettavaksi.

Mehunpuristuksessa jää sivuvirraksi kuori ja siemenet. Niitä hyödynnetään valmistamalla marjajauheita. Jauheet Teittiselle valmistaa Annaberry Savitaipaleella. Marjajauheita Teittiset myyvät sellaisenaan 100 g muovipurkeissa sekä käyttävät makeisten valmistukseen. Annaberry ostaa myös omaan tuotantoonsa Teittisiltä marjamassaa.

”Makeiset meille tekee Micaro Makeiset. Yritys toimi aiemmin Lappeenrannassa, mutta on nyt muuttanut Kouvolaan. Micaron yrittäjä Ville Vahersalo on todella karkkialan ammattilainen. Karkkireseptejä kehittelimme Suonenjoella Savo Grow:n kursseilla. Viimeinen silaus resepteihin saatiin Villeltä”, Maarit Syrjälä-Teittinen kehuu yhteistyöyrittäjän osaamista. Vaahtokarkkeja Marjatila Teittinen on valmistuttanut jo aiemmin. Nyt uutuutena valmistetaan marjoista kovakarkkeja.

Alihankintaverkosto apuna tuotannossa ja tuotekehityksessä

Maarit Syrjälä-Teittinen toteaa, ettei tuotekehityksessä ja jalosteiden valmistuksessa tarvitse itse tehdä kaikkea. Tärkeää on verkostoitua ja etsiä yhteistyökumppaneita vaikkapa googlaamalla internetistä. Kuva: Juuli Aschan

Maarit Syrjälä-Teittisen kanssa keskustelussa tulee todella monesti esille alihankkijoiden myötä tuleva asiantuntemus tuotteen valmistamiseen. Marjatila Teittisen jalosteita valmistavat yritykset ovat omalla tuotesektorillaan huippuasiantuntijoita.

”Alihankinnan myötä olemme saaneet tuotteisiin sopivat määrät esimerkiksi säilyvyyttä parantavia aineita. Jalosteilla pitää olla järkevä säilyvyysaika, jotta ne ovat kannattavia myydä”, Maarit toteaa.

Marjatila Teittisen alihankintaverkosto on monessa paikassa, joten raaka-aineiden kuljetus ja valmiiden tuotteiden haku on syytä suunnitella huolella. Alihankkijat ovat valikoituneet oman etsinnän, tarjouspyyntöjen ja toisten alihankkijoiden vinkistä. Esimerkiksi Annaberryyn yhteys syntyi Hyvämäen Mehustamon kautta.

Maarit ja Jarkko Teittinen ovat pohtineet järkevästi myös tuotantoon tarvittavaa aikaa ja todenneet, ettei sitä oikein ole. ”Pitää olla verkostoitumista toisten tuottajien kanssa. Itse ei tarvitse tehdä kaikkea”, Maarit kannustaa. Marjojen pakastustilat heillä on itsellään.

Myynti omissa käsissä

”Myymme itse suoraan tuoreet marjat ja vihannekset. Meillä on myyntipisteet Mikkelin torilla ja V5-tien varrella sijaitsevan Punaisen Piipun Kievarin pihassa. Kotileipomo Siiskoselle menee jonkin verran leivonnaisiin mansikkaa ja pensasmustikkaa. Muuten kaikki menee suoraan meiltä asiakkaille ilman välikäsiä”, Maarit Syrjälä-Teittinen kertoo.

Maarit Syrjälä-Teittisen uusimmat jalosteet ovat Omena-aronia glögi, Marja karamellit ja aroniasta valmistettu Savolais shatni. Tuotekehitysvuoroa odottaa pakkasessa kausityöntekijän keräämät puolukat. Kuva: Taina Harmoinen

Marjajalosteet muodostavat nykyisin 15-20 % Marjatila Teittisen liikevaihdosta. Jalosteet myydään suurimmaksi osaksi itse erilaisissa myyjäisissä ja markkinoilla.

”Minä rakastan myymistä. Myyjäisillä ja markkinoilla olo tuo vaihtelua normaaliin arkeen ja kesän peltotöiden jälkeen. Menemme myymään talvella Jarkon kanssa yhdessä, joten myyntitilaisuudet ovat myös tärkeää aikaa olla yhdessä. Toki markkinoilla olo on rankkaa hommaa ja myyntiä pitää saada”, Maarit toteaa. Hyvänä lisänä markkinoilla on Maarit Syrjälä-Teittisen muut tuotteet. Maarit on taitava käsistään ja idearikas. Hän valmistaa muun muassa koruja, valopulloja ja painettuja kasseja.

Marjatila Teittisen jalosteita on vain muutamassa satunnaisessa myyntipisteessä. Tuotteiden myynti esimerkiksi vähittäiskauppojen kautta edellyttäisi isompia myyntieriä eikä heidän omat raaka-aineet niihin välttämättä riitä. Samoin useampi väliporras tuo tuotteiden hinnoitteluun oman haasteensa.

Tuotteiden laadusta ja alkuperästä kertoo tuotteisiin saatu D.O.Saimaa -alkuperämerkki. ”Juvaa ei tunneta, mutta kaikki tietävät Saimaan. Siksi Saimaasta viestivä merkki on hyvä. Paikalliset eivät sitä oikein osaa arvostaa, mutta monille kansainvälisille matkailijoille alkuperämerkit ovat tuttuja”, Maarit Syrjälä-Teittinen toteaa.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, URAKKA-hanke

Rapion Myllyltä taatusti tuoreita jauhoja

20.09.2021 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Rapion Mylly on jauhanut eteläsavolaista viljaa jo vuodesta 1812 lähtien. Nykyinen mylläri Lasse Härkönen on mylläri 4. polvessa. Lassen ja Pian pojasta Laurista on tulossa seuraavan polven mylläri.

Rapion Myllylle on matkaa Juva-Savonlinna -tieltä parisen kilometriä. Monesti surkutellaan, kun yritys ei ole aivan tien vieressä. Härköset kokevat yrityksensä sijainnin etuna.”Tänne poiketaan varta vasten ja täällä asiakkaille on tarjolla muunlaiset äänet kuin liikenteen melu. Tämä on konsepti. Meille poikenneet asiakkaat haluavat usein myös puhua paljon”, Härköset luettelevat yrityksensä sijainnin etuja. Take away -tuotteita ei juurikaan myydä, vaan asiakkaat tulevat nauttimaan kahvia ja vastajauhetuista jauhoista leivottuja herkkuja.

Rapion Myllyn kahvila sijaitsee kosken kupeessa. Kahviherkuttelun lomassa voi rentoutua veden ääniä kuunnellen. Kuva: Rapion Mylly

Kosken rannalla sijaitseva Rapion Mylly on miljöönä ainutlaatuinen. Koskesta on tullut ja tulee edelleenkin energiaa myllyn tarpeisiin. Aivan omavaraisia energian suhteen ei yrityksessä olla, mutta parhaillaan menossa olevan remontin myötä tilanne paranee. Remontin myötä saadaan jauhatusprosesseihin myös tehokkaampia laitteita.

Kotitalouksissa tapahtuneet muutokset heijastuvat myös Rapion Myllyn toimintaan. Vielä 2000-luvun alkupuolella rukiin jauhattajia oli todella paljon ja kahvilaakin pidettiin auki heitä varten. Rukiin kotitarvekasvattaminen on vähentynyt, joten rahtimyllytys on nykyisin varsin vähäistä.

Viljat matkaavat Rapion Myllylle pääosin lähiseudulta Juvalta, Rantasalmelta, Joroisista, Puumalasta ja Ristiinasta.

”Meillä ei ole varsinaisia sopimusviljelijöitä, mutta monen viljelijän kanssa on tehty yhteistyötä jo vuosikymmeniä. Laatu ratkaisee viljan ostossa”, Lasse Härkönen kertoo.

Talvisin Rapion Myllyn toiminta on jauhatusta ja tuotemyyntiä vähittäiskauppoihin sekä verkkokaupan kautta. Työntekijöinä on oma kolmen hengen perhetiimi. Kesällä Myllyn yhteydessä toimii kahvio, johon palkataan lisäkäsiä avuksi.

”Kesätyöntekijöiden saaminen on vaikeutunut vuosi vuodelta ja sopivien löytäminen on vaikeaa”, Pia Härkönen toteaa. Asiaa voisi auttaa, jos esimerkiksi Juvan kunta voisi tarjota edullisia asuntoja kesäajaksi kesätyöntekijöille.

Kahvila-asiakkaat myyntiedustajina

Rapion Myllyn tuotteet myydään kuluttajapakkauksissa. Kaurahiutale on ollut suosituin tuote jo pitkään.

”Kesän kahvilavieraat ovat hyviä viestinviejiä ja markkinoijia tuotteillemme. He toivovat tuotteita omiin lähikauppoihinsa”, Lauri Härkönen kertoo. Rapion Myllyn markkinointi suoraan kauppoihin on hyvin vähäistä ja myyntipaikkojen kasvu on tullut asiakkaiden kautta. ”Tahdomme minimoida kuljetuksia, joten kaikki tuotteet menevät suoraan myyntipisteisiin, leipomoihin ja laitoskeittiöihin”.

Verkkokaupan Rapion Mylly avasi kesällä 2020.

”Verkkokauppa on vastannut odotuksia. Se on hyvä kanava palvella asiakkaita. Historia toistaa tavallaan itseään. Ennen maanviljelijät jauhattivat kerran pari kuukaudessa. Nyt jauhot voi ostaa verkkokaupasta niin usein kuin on tarve”, Lasse Härkönen toteaa.

”Asiakkaiden joukossa on mukavasti jo vakioasiakkaita, jotka tilaavat säännöllisesti”, Lauri lisää. Hän ei ole täysin tyytyväinen heidän nykyiseen verkkokauppasovellukseen ja pohtii sen uudistamista.

”Verkkokauppa toteuttaa meidän arvomaailmaa. Asiakas saa sitä kautta tuoreen tuotteen”, Pia toteaa.  Asiakaskunta on ympäri Suomen Turun saaristosta Kilpisjärvelle.

Somea Rapion Mylly hyödyntää jonkin verran markkinointiin erityisesti kesällä. Menneenä kesänä heillä oli kokeilussa ensimmäistä kertaa live-videolähetykset, joiden perusteella kahvilaan tuli asiakkaita esimerkiksi nauttimaan vasta paistettuja lettuja.

Maaseutu viehättää asuinpaikkana

Rapion Myllyn tulevaisuus näyttää valoisalta. Lasse ja Pia Härkösen poika Lauri on pikkuhiljaa ottamassa myllytoiminnan vastuulleen.

Lauri Härkönen on jatkamassa Rapion Myllyn yritystoimintaa. Omistajuudenvaihdos etenee pikkuhiljaa.

”Tänne haluan jäädä. En halua maalta mihinkään”, Lauri perustelee valintaansa. Hän on koko ikänsä työskennellyt perheen yrityksessä. Härkösillä on tytär Hanna, joka on IT-alalla Tampereella töissä.

Lauri näkee Rapion Myllyn tulevaisuuden suhteellisen valoisana.

”Maailman meno muuttuu ja yhä nuoremmat haluavat syödä suomalaista ruokaa”, Lauri toteaa. Hänen puheistaan kuuluu selkeä realismi yritystoimintaan. Hän ei odota kultakaivosta eikä haaveile suurtoiminnasta.

”Pieniä uudistuksia on tulossa.  Maailman menossa pitää pyrkiä pysymään mukana.”

”On mukavampi luovuttaa yritystoiminta läheiselle kuin ventovieraalle. Pikkuhiljaa luopuminen on eri asia kuin yhdellä kertaa. Monet pienmyllyt ovat lopettaneet kokonaan toiminnan”, Lasse Härkönen pohtii ja jatkaa, että huolena on toki jatkajan jaksaminen.

Etelä-Savon ruoka-alalla tarvitaan yhteistyötä

Rapion Myllyn väki näkee Etelä-Savon ruoka-alan tulevaisuuden varsin valoisana. Lasse Härkösen mielestä nykyisin yleisesti tunnustetaan, että maaseutu on pidettävä asuttuna. Pia Härkönen peräänkuuluttaa oikeanlaista ruokaviestintää ja lisää ruokatiedostusta. Härköset kaipaavat Etelä-Savon ruoka-alalle entistä enemmän yhteistyötä.

”Meillä on monen alan yrityksiä ja yhteistyö on tärkeää. Ruoka-ala tulee nähdä alkutuotannosta kuluttajalle asti. Tuottajien tarinoita voisi olla enemmän esillä. Tuotteille annetaan kasvot”, Lauri pohtii.

”Kaikki ruoka-alan toimijat tulisi nähdä rikkautena. Monesti markkinoidaan vain ravintoloita. Jos asiakas tulee kahdeksi viikoksi mökkilomalle Saimaan seudulle, niin harva kuitenkaan syö jokaista ateriaa ravintolassa. Hän mielellään ostaisi varmaan paikallisia perustuotteita raaka-aineiksi aterioihinsa. Yhteistyötä tarvitaan markkinoinnissa”, Pia toteaa.

Rapion Myllyn kesäkahvilan myyntipuodissa on omien tuotteiden lisäksi lähiseudun tuottajien tuotteita. Asiakkaiden ostokäyttäytymisestä Pia Härkönen on huomannut, että niin itselle kuin tuliaisiksi ostetaan perustuotteita kuten paikallisia kananmunia ja ruisleipääkin.

”Etelä-Savolla olisi paljon mahdollisuuksia, kun ne saataisiin hyödynnettyä. Markkinakanavat koko Suomen laajuiseen levitykseen ovat hyvät. Kesäasukkaat haluavat ostaa pientuottajilta ja vievät tuotetietoa eteenpäin”, Lauri Härkönen summaa maakunnan mahdollisuuksista.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, URAKKA-hanke

Nielu metsäravintola on Suomen paras ruokamatkailutuote 2021!

16.09.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailun arviointiraati on valinnut Nielu metsäravintolan Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi 2021. Palkinnon jakoivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja Senior Director Travel Kristiina Hietasaari, Business Finland Oy/ Visit Finland 16.9.2021 Helsingissä. Loppukilpailuun selvinnyt eteläsavolainen Activity Makerin ja Ovaskala Oy:n yhteistuote Päivä muikunkalastajan mukana sai kunniamaininnan.

Ruokamatkailukilpailun voittaja Nielu metsäravintola (Bites&Bubbles Oy) on upeasti suunniteltu kokonaisuus, jossa todellinen fine dining tuodaan keskelle suomalaista metsää lähelle luontoa. Tuote on kuitenkin helposti saavutettavissa ja ostettavissa. Vastuullisuus ja ekologiset ulottuvuudet on huomioitu. Jokaisella annoksella suojelleen ikimetsää yhden neliön verran. Metsänsuojelu ja yhteiskuljetukset tukevat hienosti ympäristönäkökulmaa ja asiakas kokee tekevänsä samalla hyvää ostaessaan tuotteen. Kotimaiset raaka-aineet, ja villiyrttien käyttö on onnistunutta. Illallinen on jo lähtökohtaisesti suunniteltu innovatiivisesti sopimaan moneen ruokavalioon. Pienin muutoksin se sopii kasvissyöjille ja jopa täysin vegaaneillekin. Mielenkiintoinen juomapaketti, myös alkoholiton, on suunniteltu vastuullisuusajattelun mukaisesti. Nettisivut ovat houkuttelevat ja koko palvelupolku toimii.  Elämyksellisyys, uudenlainen ajattelu erottuu.  Tyylikkäästi erilainen – arviointiraati toteaa.

Elämyksellisyys korostui arvioinnissa

Kristiina Hirvisaari Visit Finlandista kertoi palkintojenjakotilaisuudessa kilpailutuotteita arvioidun seitsemällä kriteerillä, joista elämyksellisyys korostui. Muut arviointikriteerit olivat asiakaslähtöisyys, lähiruoan ja tarinoiden hyödyntäminen, vastuullisuus, liiketoiminnallisuus, verkostot ja yhteistyökumppanit, monipuolisuus myynti- ja markkinointikanavien käytössä sekä ruokamatkailutuote kokonaisuutena.

Matkailun perimmäinen olemus on tuottaa elämyksiä. Elämyksellisyyteen liittyy ainutlaatuisuus, mihin luonnon hyödyntäminen sopii hyvin.

”Puhtaus, väljyys ja turvallisuus ovat kriteereinä matkailun taas avautuessa. Kansainvälisille asiakkaille palveluketjujen tulee olla kunnossa”, Kristiina Hirvisaari korosti.

”Jos Suomi haluaa olla mukana kilpailussa ruokamatkailijoista, niin ruokamatkailuelämykset ja palvelut pitää saada näkyville”. Tähän yhdeksi ratkaisuksi Kristiina Hirvisaari toi esille Business Finlandin sivuilta löytyvän DataHub-alustan, jota on kehitetty korona-aikaan.

Tänä vuonna ruokamatkailukilpailussa erityistavoite oli saada mukaan uusia tuotteita, joilla noustaan korona-ajasta. Kilpailuun osallistui 77 monipuolista ja tasokasta tuotetta, joista 33 on kehittämisvaiheessa. Uusia ruokamatkailutuotteita on siis tulossa markkinoille.

Ruokamatkailuteot

Arviointiraati palkitsi kolme merkittävää ruokamatkailutekoa. Kyrö Distilleryn Illallispaketissa panimotuotteiden lisäksi nautitaan sosiaalisesti toteutettu menu.  Ravintola Nokan Menu Nokassa lähiruoka on avainasiassa. Kolmas palkittu oli Taste of Häme -verkoston: Hahkialan Kartanon, Pekkolan tilan, Ilorannan ja Tiirinkosken Taste of Slow Häme -tuote, joka sisältää ruokakierroksen verkoston kohteissa. Hämäläinen verkkainen luonteenpiirre on otettu osaksi ruokaelämystä. Matkailuteon palkituista tuotteista on tehty palkinnoksi esittelyvideot.

Viisi kunnaimainintaa

Arviointiraati antoi myös viisi kunniamainintaa, joista yhtenä Päivä muikunkalastajan mukana. Activity Makerin ja Ovaskala Oy:n tuote on vielä kehitteillä. Talvituotteessa asiakkaat kuljetetaan reki- ja kelkkakyydein jäälle, jossa osallistujat pääsevät näkemään kalastuksen kohokohdan eli nuotanvedon. Kalastuksen jälkeen tutustutaan satamaan ja tarinoidaan nuotiotulen äärellä maistellen paikallisia muikkuruokia. Kehitteillä on myös kesätuote.

”Suomen ruokamatkailustrategia 2020-2028 korostaa yhdessä tekemistä, ohjelmallisuutta ja uuden oppimista. Tässä muikunkalastukseen tutustumisessa nämä yhdistyvät, on esimerkillistä, että ruokaelämyksessä suomalainen järvikala on keskiössä. Tuotetta edelleen kehittämällä ei olla riippuvaisia vain talvisesongista”, arviointiraati totesi tuotteesta.

Muut kunniamaininnan saaneet ja niiden toteuttajat ovat Gastrojuna/Gastrotrain, GreenEscape Oy, Hotelliaamiainen, Lapland Hotels Oy, Wine in the Woods, Finland Naturally Experiences sekä Pohjois-Savon tarjonta kokonaisuutena: SATOA Kuopio Food Festival, SATOA Goes WILD -villiruokafestivaali ja European Region of Gastronomy, juhlavuosikokonaisuus, Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria.

Lisätietoa kilpailusta ja voittajista

Uusia muikkumakuja kotimaisen kalankäytön edistämiseen!

31.08.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Nainen ja mies seisovat vierekkäin, Molemmilla on Maistuvaa muikusta -logolla varustetut esiliinat päällä.

Monenlaista muikusta -tilaisuudessa 26.8.2021 Mikkelissä TKI-asiantuntija Jenni Palosaari Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta haastatteli tuotanto- ja myyntipäällikkö Aki Malista Kerimäen Kalatalon kalankäsittelyn kuulumisista.

Muikku on Etelä-Savon ykköskala. Sitä pyydetään yli miljoona kiloa vuodessa, lähes puolet koko maan saalismääristä. Valtioneuvosto hyväksyi kesällä Kotimaisen kalan edistämisohjelman. Sen tavoitteena on saada suomalaiset syömään viikossa keskimäärin 2,5 kala-annosta vuoteen 2035 mennessä, kun nykyisin kalaruokia syödään 1,7 annosta viikossa. Uusille muikkuruoille on siis tarvetta.

Kalan kulutuksen lisäyksen tulisi tapahtua erityisesti kotimaisella kestävästi tuotetulla kalalla. Sisävesien kalojen pyyntimäärät pitäisi tuplata. Se vaatii tuotekehitystä sekä pyynnin ja logistiikan kehittämistä. Tämä edellyttää myös uusien kalaruokien kehittelyä ruokapalveluihin. Tähän haasteeseen on tartuttu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille -hankkeessa. Hankkeessa on kehitetty yhdessä Etelä-Savon keittiömestareiden kanssa uusia muikkuruokia, joita on testattu mm. opiskelija- ja henkilöstöravintoloissa.

Muikusta sipsejä, pitsaa ja perinteikkäitäkin ruokia

Paistettuja muikkufileitä kulhossa.

Muikkusipsit ovat monikäyttöisiä. Ne sopivat vaikkapa oluen kanssa nautittavaksi pähkinöiden ja perunalastujen sijasta. Puolukkamajoneesi on niille maukas lisäke.

Kalan paras mauste on tuoreus, mikä saattaa logistiikan kannalta olla haasteellista. Siksi kalan pakastaminen tuoreena on yksi ratkaisu sen käytön laajentamiseen.

Paistettuja muikkuja ja vaaleaa kastiketta valkoisilla kertakäyttölautasilla. Maisteluannoksia.

Hankkeessa kehitetyt valmiiksi paneroidut muikut ovat pakastetuote. Muikut ovat nopeita ja helppoja valmistaa tarjolle.

”Uusia muikkumakuja ammattikeittiöille on kehitelty erityisesti pakastetusta muikusta”, toteaa TKI-asiantuntija Jenni Palosaari Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille -hankkeessa tärkeänä yhteistyökumppanina on ollut Kerimäen Kalatalo, jossa onkin kehitetty muikun pakastukseen liittyviä toimintoja.

 

 

Nainen seisoo pöydän takana, päällä Maistuvaa muikusta -logolla varustettu esiliina. Naisen edessä pöydällä esillä pitsa ja ruokaannos, jossa on pyöryköitä ja perunamuusia.

Etelä-Savon Keittiömestareiden puheenjohtaja Aija Lyytikäinen on ollut mukana kehittämässä uusia muikkumakuja.

”Etelä-Savon keittiömestareiden kanssa olemme työpajoissa työstäneet erilaisia muikkuruokia. Osa sopii alkuruoaksi ravintolamenuisiin, kuten pekonimuikkuterriini tai perinnemuikut, ja osa on kehitetty suurtalouskeittiöihin. Esimerkiksi muikkumureketta maistatimme Kalavankankaan yhtenäiskoulussa Mikkelissä ja se sai erittäin hyvän vastaanoton koululaisten ja opettajien keskuudessa”, Jenni Palosaari kertoo.

Kala on tulevaisuuden ruoka

Kala nähdään nimenomaan tulevaisuuden ruokana. Viidentoista vuoden päästä suomalaisten lautasilla on entistä enemmän kalaa ja kasviksia ja kohtuullisesti lihaa ja maitotuotteita. Ravitsemuksellisesti tällainen ruokavalio olisi optimaalinen ja myös ympäristöystävällinen, sillä kalastus poistaa tehokkaasti vesistöihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää siten vesistöjen rehevöitymistä.

Etelä-Savossa sisävesikalojen käyttömahdollisuuksia on niin muikun pyynnin ja käytön lisäämisessä kuin myös vähempiarvoisten kalojen pyynnin, logistiikan ja jalostuksen kehittämisessä. Tähän kannattaa panostaa, sillä kotimaisen kalan käytön lisäämisellä on myös merkittäviä talousvaikutuksia. Kotimaisen kalan kulutuksen lisäksi lisäystä tavoitellaan myös kalatuotteiden viennin kasvua.

Lisätietoja: xamk.fi/maistuvaamuikusta

Teksti ja kuvat: Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Lähiruokapäivään on ilmoittautunut jo yli 150 tilaa ja maaseudun yritystä!

23.08.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Lähiruokapäivä kiinnostaa kotimaisia ruoantuottajia tänäkin vuonna. Tällä hetkellä ilmoittautuneita on jo yli 150. Joukko on ilahduttavan laaja: mukana on niin perinteisiä ruoantuottajia kuin muitakin maaseudun toimijoita, kuten matkailu- ja elämysyrityksiä sekä maaseudun eri yhdistyksiä. Lisää kuitenkin vielä mahtuu ja ehtii mukaan. Ilmoittautumisaikaa on tapahtumapäivään 11.09. saakka!

Valtakunnallinen Lähiruokapäivä järjestetään 11.09.2021. Koko Suomen kattava tapahtuma tunnettiin aikaisempina vuosina nimellä Osta tilalta-päivä. Tutustu Lähiruokapäivään jo ilmoittautuneisiin kohteisiin osoitteessa: www.lahiruokapaiva.fi

Lähiruokapäivän aikana voit tutustua maaseudun toimijoihin “pintaa syvemmältä”, sekä ostaa tuoreita raaka-aineita tai valmiiksi jalostettuja tuotteita suoraan tekijöiltä itseltään. Moni osallistuva yritys antaa kävijöille myös mahdollisuuden tutustua paikan eläimiin, koneisiin ja pihapiiriin.

Jokainen Lähiruokapäivään ilmoittautunut tapahtumajärjestäjä on itse vastuussa tapahtumansa järjestelyistä ja siitä, että oman alueen viranomaisten määräyksiä ja suosituksia noudatetaan. Juhlistetaan Lähiruokapäivää yhdessä turvallisesti!

Osallistuneiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta tapahtuman kasvaessa ja kehittyessä. Viime vuonna ovensa avasi 199 tuottajaa ympäri Suomea.

Mukaan voi ilmoittautua osoitteessa www.lähiruokapäivä.fi

Lisätietoja:

Heidi Kohtala, Maaseutuverkostopalvelut, heidi.kohtala@ruokavirasto.fi, 050 5240318