Ajankohtaista

Kiertotaloutta toteuttava, ilmastotehokas ja hajautettu ruokajärjestelmä Etelä-Savoon?

25.05.2022 Blogi | Kirjoittanut: yllapito

Elintarvikeketjun ekoteolliset symbioosit –hankkeessa (ETES) selvitettiin agroekologisiin symbiooseihin perustuvan ruokajärjestelmän (AES) edellytyksiä Etelä-Savossa. Malli tarjoaa fossiilitalouteen perustuvan ja keskitetyn elintarvikeketjun rinnalle/tilalle uuden, ilmastotehokkaan ja ravinteet kierrättävän järjestelmän. Ekologisen kestävyyden reunaehtona AES on paikallistettu elintarvikejärjestelmä. Paikallistettuna ja ekosysteemiseen mittakaavaan yhteensopivana se on hajautettu ja siten toimitusvarma.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa esiselvitys ja suunnitelma elintarvikeketjun ekoteollisiin symbiooseihin perustuvan (ns. agroekologiset symbioosit AES) toiminnan käynnistämiseksi Etelä-Savossa. Malli on kiertotaloutta toteuttava ja ilmastotehokas. Kyseessä on kokonaiskestävän ruokajärjestelmän rakentuminen ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden osaoptimoinnin sijaan. Siinä alkutuotanto, elintarvikkeiden jalostus, kauppa ja bioenergian tuotanto toimivat integroidusti. Biokaasutuotanto hyödyntää elintarvikeketjun muiden toimijoiden sivuvirtoja bioenergian tuotantoon, jota käytetään elintarvikeketjun tarpeisiin sekä liikenteeseen ja biokaasulaitoksen mädätejäännös palautetaan peltojen lannoitteeksi.

Hankkeen tehtävänä oli luoda yleiskuva Etelä-Savon alueen ruoka-alasta, keskeisistä toimijoista ja biomassoista, perehdyttää eteläsavolaisten toimijoita symbioosimalliin, tunnistaa toimijaryhmiä, hankkia lähtötietoja investointitarpeista, tuottaa energialaskelmia, toteuttaa maatilabiomassojen sijainti- ja logistiikkatarkastelu ja laatia suunnitelma rahoituksen hakemiseksi eteläsavolaiselle pilotointihankkeelle.

Etelä-Savon elintarvikeala on alkutuotanto- ja pienyritysintensiivistä ja elintarvikkeiden jalostustoiminta vähäistä. Biomassakartoituksen perusteella alkutuotannosta ja yritystoiminnasta syntyy vain vähäisiä määriä eläinperäisiä sekä muita biohajoavia jätteitä. Nurmibiomassat osoittautuivat potentiaaliseksi syötteeksi biokaasun tuotantoon. Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Uudenmaan välisessä alueellisessa kokonaiskestävyysanalyysissä Etelä-Savolla osoittautui olevan parhaat edellytykset kestävään ja paikalliseen kiertotalouden mukaiseen ruoantuotantoon ilman että biokaasun tuotanto syrjäyttää ruoantuotantoa: Etelä-Pohjanmaa on alkutuotannon ja ruoanjalostuksen osalta suuri ruoantuottaja, mutta tarvitsee kotieläntuotantoon muualla tuotettuja rehuja ja elintarvikkeiden jalostukseen raaka-aineita. Uudenmaan rooliksi jää lähinnä tuottaa rehua muun maan kotieläintuotantoa varten.

Etelä-Savossa alkutuotannon omavaraisuus on hyvä, mutta alueella tuotetut raaka-aineet viedään pääasiassa muualle jalostettaviksi. Hankkeessa toteutettiin symbioosien taloudellisten vaikutusten tarkastelu, jossa mukana olivat ne tuotteet, jotka sitovat alueella eniten peltoalaa: vilja-, liha- ja maitotaloustuotteet sekä kananmunantuotanto ja niistä jalostettavat tuotteet. Tuotetun maidon arvo oli yli kaksi kolmasosaa tarkasteltujen tuotteiden yhteenlasketusta arvosta. Jos maito myös jalostettaisiin alueella, elintarvikkeiden jalostuksen arvonlisä nousisi kaksi kolmannesta. Arvonlisäys jäisi alle kymmenekseen, mikäli huomioidaan kaikki selvityksessä olleet tuoteryhmät. Tämä johtuu siitä, että Etelä-Savossa viljatuotteiden ja lihajaosteiden jalostusarvo pienenisi vain paikallisiin raaka-aineisiin perustuen. Oman alueen raaka-aineisiin tukeutuminen merkitsisi jalostusarvon laskua maamme niillä alueilla, jotka tarvitsevat raaka- aineita muilta alueilta. Biokaasun tuotanto biomassasta, joka ei kilpaile elintarviketuotannon kanssa, toisi lisäksi merkittävän bruttoarvon nousun. Selvitys myös osoitti, että maatilojen sivuvirtojen biokaasuntuotantopotentiaali vastaisi elintarvikejalostuksen energiantarvetta.

Hankkeen tavoitteena oli perehdyttää toimijoita symbioosimalliin järjestämällä mm. tapaamisia, haastatteluja ja erityisesti dialogia sekä benchmarking-matka/matkoja. Koko hankkeen ajan kestänyt koronapandemia esti em. toimien täysimääräisen toteuttamisen. Mukana olevilta toimijoilta saatujen näkemysten mukaan ekoteolliset symbioosit eivät tunnu tällä hetkellä realistisilta. Hankkeessa selvitettiin myös lähtötietoja investointitarpeista.  Laskelmat olisivat toimineet lähtötietoina Etelä-Savossa tarvittavien investointien laskemiselle. Koska toimijoiden kohdalla ei realisoitunut kiinnostusta eikä näin ollen myöskään investointisuunnitelmia, konkreettisia laskelmia ei näin ollen ollut tarpeen tehdä. Hankkeessa myös kartoitettiin, kuinka paljon symbioosit tarvitsevat ja tuottavat bioenergiaa, ja mikä määrä tuotettua bioenergiaa korvaa fossiilisen energiaa.  Käytettävissä olleiden aineistojen perusteella voidaan todeta, että biomassan riittävyys Etelä-Savossa ei ole ongelma kokonaisvaltaisen kestävän ja ilmastotehokkaan kiertotaloutta toteuttavan ruokajärjestelmän toteutumiselle. Symbioosimallin hiilidioksidin päästösäästöistä tehtiin esimerkkilaskelma, jossa esimerkki tuotteena oli leipä. Laskelmassa päästösäästöt muodostuivat (1) polttoöljyn korvaamisesta biokaasulla, (2) peltomaiden hiilivaraston vähentymisen pysäyttämisestä ja kääntämisestä kasvuun, (3) ajoneuvojen, ml. myyty liikennebiokaasu, kuljettamisesta biokaasulla dieselin/bensiinin sijasta, sekä (4) kierrätyslannoitteiden korvatessa teolliset (typpi-)lannoitteet, joiden teollisen valmistuksen päästöt jäävät pois rasittamasta elintarvikkeen elinkaarista ilmastojalanjälkeä. Laskelmien tuloksena selvisi, että leivän elinkaaripäästöjä voidaan merkittävästi vähentää. Esimerkkisymbioosissa leipäkilon päästöt elinkaarisesti vähenevät yli kaksi kolmasosaa aina markettiin saakka kuljetettuna.

Hankkeessa toteutettiin Etelä-Savon biomassojen sijainti- ja logistiikkatarkastelun yhteistyössä LUT-yliopiston PliMiX-hankkeen kanssa. Tarkoituksena on arvioida potentiaalisimmat biokaasun tuotantoalueet Etelä-Savossa hyödyntämällä paikkatietoaineistoja. Ne sisälsivät Etelä- Savon 6655 kotieläintilan sijaintiedot, kotieläinten lukumäärän tiloittain, 47394 peltolohkon sijainnin ja viljelykasvin viimeisen kolmen vuoden ajalta. Tarkastelussa Etelä-Savo jaettiin 2×2 km kokoisiin ruutuihin, joille laskettiin biokaasun teoreettinen hankintapotentiaali perustuen maataloudesta saataviin syötteisiin. Biokaasuntuotantopotentiaali verrattiin liikenteen energiantarpeeseen olettaen tietty määrä kaasuajoneuvoja liikenteessä. Aineistosta muodostettiin tuloskarttoja, joissa suuren biokaasun tarjonnan (maatalouden biomassat) ja kysynnän (liikenteen) ryppäät erottuvat korostetusti. Nämä indikoivat potentiaalisesti kiinnostavia paikkoja biokaasuntuotannolle. Kiinnostaville ruuduille voidaan laskea syötteen saatavuus, keskimäärinen kuljetusmatka ja kuljetuksesta syntyvät kustannukset, peltoon palautettavan mädätteen kuljetuskustannukset sekä kuinka suuren peltoalueen syntyvä mädätysjäännös tarvitsee. Tarkastelu osoitti sen, että erityisesti pienemmille laitoksille löytyy alueella hyvin biomassaa.

Tehty selvitystyö osoitti, että Etelä-Savossa olisi potentiaalia elintarvikeketjun ekoteollisille symbiooseille. Hankkeen tehtävänä oli toimia esiselvityksenä ja laatia suunnitelma toteutushankkeesta tki-rahoituksen hakuun mikäli lähtökohdat osoittautuvat riittäviksi. Se ei toteutunut, kun tarvittavaa ja kiinnostunutta toimijajoukkoa ei tässä vaiheessa löytynyt.

Webinaari elintarvikeketjun siirtymisestä biotalouteen 26.5.

13.05.2020 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: yllapito

Tervetuloa kuulemaan biotalouteen siirtymisestä elintarvikeketjussa! Webinaarissa professori Juha Helenius Helsingin yliopiston Rurala-instituutista alustaa puheenvuorossaan biotalouteen siirtymisen perusteista ja siitä, mitä se voisi merkitä elintarvikeketjulle sekä maaseudulle. Tutkijatohtori, pilotin osallistuja ja viljelijä Kari Koppelmäki Helsingin yliopiston Rurala-instituutista kertoo siitä, miten Hyvinkään Palopuron pilotti syntyi ja millaisia kokemuksia siitä on kertynyt

Ilmoittautumiset 25.5. mennessä https://forms.gle/Dcg5ov6oYy7cjmjs5

Ilmoittautuneet saavat maanantain 25.5. aikana linkin ja ohjeet tilaisuuteen osallistumiseen.

Webinaarin ohjelma elintarvikeketjun siirtyminen biotalouteen 26.5.2020

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Elintarvikeketjun ekoteolliset symbioosit Etelä-Savossa -hanke ja Biotalous tutuksi Rajupusu-Leader alueen kunnissa -hankkeet

Suomalaisen ruoan päivä 4.9.2019

19.08.2019 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: yllapito

Ruokatieto lanseeraa maailman ensimmäisen suomalaisen ruoan päivän, jota juhlistetaan 4.9.2019. Suomalainen ruoka on päivänsä ansainnut: oman maamme ruoka on ainutlaatuinen ja maistuva yhdistelmä puhtautta, osaamista ja vastuullisuutta. Nimikkopäivän avulla halutaan nostattaa suomalaista ruokaa ja sen tekijöitä sekä vahvistaa kuluttajien tietoisuutta ruoan suomalaisesta alkuperästä.

– Haastamme kaikki suomalaiset juhlistamaan oman maan ruokaa suomalaisen ruoan päivänä 4.9. On luontevaa, että Hyvää Suomesta -merkki, suomalaisen ruoan arvostettu tunnus, toimii päivän allekirjoittajana, sanoo Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Hyvää Suomesta -merkin taustavoimissa ovat maatalous, teollisuus ja kauppa, niin pienet kuin suuretkin yritykset. Suomalaisen ruoan päivän on perustanut Ruokatieto yhteistyössä niiden 300 yrityksen kanssa, joille merkki on myönnetty.

Hyvää Suomesta -merkki pakkauksessa kertoo, että elintarvike on alkuperältään suomalainen: sekä raaka-aineet että työ tulevat omasta maasta, tekijät tunnetaan ja tuotantoketju tiedetään. Hyvää Suomesta on tunnetuin ruoan alkuperämerkki ja yksi arvostetuimmista suomalaisista brändeistä.

– Koska valmistajan tai tuotteen suomalainen nimi tai kotoisat maisemat pakkauksessa eivät aina kerro totuutta siitä, onko ruokatuote varmasti suomalainen, kannattaa pakkauksesta tarkistaa Hyvää Suomesta -merkki, muistuttaa Syväniemi.

Suomalaisen ruoan päivä haastaa tekemään tietoisia ruokavalintoja. Hyvää Suomesta -merkki helpottaa ja nopeuttaa tunnistamaan kotimaisen elintarvikkeen. Tarjolla on 12 000 erilaista Hyvää Suomesta -merkkiä kantavaa tuotetta, jotka sopivat moneen makuun ja ruokavalioon. Suomalaisen ruoan päivää voi juhlistaa myös osallistumalla siihen liitettyyn Facebook-tapahtumaan.

Suomalaisen ruoan päivän lanseerausta tukevat Apetit, Atria, Fazer Leipomot, HKScan, Kesko, Lidl, S-ryhmä ja Valio sekä tuottajajärjestöt MTK ja SLC.

Grüne Woche -messuille benchmarking-matka Mikkelistä – ilmoittaudu pikaisesti mukaan

20.11.2018 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Mikkelistä järjestetään benchmarking-matka 20.-23.1.2019 maailman suurimpiin elintarvikealan messuille tammikuussa 2019 Berliiniin. Messuilla tutustutaan Suomen esittelyhalliin sekä erityisesti Saimaan osastolla  oleviin yrityksiin. Lisäksi vieraillaan yhdellä osavaltion osastolla kuulemassa julkisen sektorin näkökulman ruoka-alan trendeihin ja kehittämiseen sekä tutustutaan luomuyhdistyksen toimintamalleihin maassa. Lopuksi käydään KaDeWe:lla opastetulla kierroksella sen ruokaosastolla ja nähdään, mitä kaikkea suomalaista siellä on tarjolla. Matkalle ovat tervetulleita kaikkia asiasta kiinnostuneet.

Tutustu matkaohjelmaan GruneWoche_Benchmarking-matka

Ilmoittaudu matkalle viimeistään 23.11.2018 klo 12 mennessä tästä linkistä

Lisätietoja:

Päivi Karhunen, puh. 044 794 2212, paivi.karhunen@mikseimikkeli.fi
Kirsi Mättölä, puh. 0440 361 606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi

EU:n maatalouspolitiikan uudistusta valmistellaan 27 työpajassa – ehdota osallistujaa nyt!

19.11.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: yllapito

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen on määrä astua voimaan vuosille 2021-2027. Maa- ja metsätalousministeriö haluaa osallistaa laajasti eri sidosryhmiä valmisteluun. Tämän vuoksi on työpajoihin on mahdollista ehdottaa osallistujaa. Työpajat kattavat laajasti eri aihealueita. Osallistujia on ehdotettava 23.11.2018 mennessä.

https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yhteisen-maatalouspolitiikan-uudistuksen-valmistelu-hyvassa-vauhdissa-ehdota-tyopajaosallistujaa-

 

Suomalaiset syövät kotimaista kalaa 4 kg asukasta kohti – tuontikalan osuus noussut

14.11.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: yllapito

Luonnonvarakeskuksen tuoreiden kalankulutustilastojen mukaan suomalaiset syövät vuodessa keskimäärin noin 14 kg kalaa asukasta kohti. Tästä 4 kg oli kotimaista kalaa ja lähes 10 kg ulkomaista kalaa. Kotimaisen kalan osuus on laskettu fileepainona ja tuontikalan pääosin tuotepainona. Tuontikalan osuus on kasvanut, kotimaisen kalan kulutus on säilynyt ennallaan. Eniten eli 5,2 kg suomalaiset kuluttivat lohta, josta 4 kg oli ulkomaista kasvatettua lohta ja 1,2 kg kotimaista kasvatettua kirjolohta.

Kotimaisista luonnonkaloista syötiin eniten muikkua (600 g), haukea (400 g) ja ahventa (400 g) sekä kuhaa (400 g). Tuontituotteista eniten kulutettiin norjalaista kasvatettua lohta (4 kg), tonnikalasäilykkeitä ja valmisteita (1,5 kg) sekä kasvatettua kirjolohta (800 g).

Lähde: Luonnonvarakeskus, Kalan kulutus 2017

 

Maaseutututkijatapaamisessa paneudutaan maaseudun ja ruokaketjun tulevaisuuteen

02.07.2018 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Vuosittainen Maaseutututkijatapaaminen järjestetään tänä vuonna Mikkelissä 30.-31.8.2018. Tapahtumassa paneudutaan tänä vuonna erityisesti maaseudun ja kaupunkien yhteistyöhön, jolla halutaan rakentaa kestäviä ja toimivia alueita.

Tapahtumassa kuullaan lähes 50 esitystä yhteensä seitsemässä työryhmässä, jotka ovat:

TR 1: Maaseutualueiden elinvoima ja sen tekijät

TR 2: Hyvinvoinnin monet ulottuvuudet

TR 3: Maaseudun liikenne

TR 4: Uudistumiskyky alkutuotannossa

TR 5: Maaseudun ja kaupungin monimuotoiset suhteet

TR 6: Maaseudun muuttuvat merkitykset

TR 7: Vastuullisuus ruokaketjussa

 

Tutustu tarkemmin ohjelmaan ja ilmoittautumiseen osoitteessa: http://www.mua.fi/maaseutututkijatapaaminen-2018/

 

Teknologiset innovaatiot valtaavat myös elintarvikeketjun

17.05.2018 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Miltä kuulostaa laboratoriossa tehty ruoka tai tekoälyn avulla kerätyn datan hyödyntäminen markkinoinnissa? Nämä ja monet muut teknologiset innovaatiot voivat olla tulevaisuudessa arkipäivää myös elintarvikeketjussa.

Elintarvikepäivä 2018 järjestettiin 15.5.2018 Helsingin Messukeskuksessa. Päivässä vahvasti esille noussut asia oli teknologian käyttö elintarvikeketjussa. Selkeä viesti ylitse muiden oli se, että teknologiseen kehitykseen kannattaa hypätä mukaan, koska teknologinen murros on jo käynnissä. Työtehtävät, alkutuotannon ja elintarvikkeiden tuotantotavat sekä kuluttajan rooli elintarvikeketjussa tulevat muuttumaan merkittävästi.

Tulevaisuuden ruoantuotannosta on puhuttu paljon ja teknologia tarjoaa yhden vaihtoehdon ruoantuotantomenetelmien kehittämiseksi. VTT:n asiantuntija Lauri Reuter kertoi vielä kaukaisilta tuntuvista ruoantuotantomenetelmistä. Reuter kertoi muun muassa solukasvatuksen avulla tehtävistä kasvi- ja proteiinituotteista. Reuterin mukaan myös kasvihuoneviljely ja suljetut ruoantuotantojärjestelmät tulevat olemaan tulevaisuudessa yleisiä. Reuter heitti myös ilmoille ajatuksen tulevaisuuden ruoan puhtaudesta ja alkuperästä. Jos tulevaisuudessa kaikki ruoka on tehty laboratoriossa niin määritelmät puhtaudesta ja alkuperästä täytyy päivittää.

Teknologiaa voidaan hyödyntää myös elintarvikkeiden kehittämisessä ja asiakkaan tarpeisiin vastaamisessa. Vaivattomuus, elämyksellisyys, personoidut tuotteet ja henkilökohtainen markkinointi ovat tulevaisuudessa avainasemassa kuluttajan kohtaamisessa. Personoitujen tuotteiden valmistamisessa tullaan käyttämään hyväksi kuluttajasta kerättyä dataa. Kerätyn datan avulla tuotteita voidaan muokata juuri tietyn yksilön toiveita vastaavaksi.

Mahdollisista tulevaisuuden toimintatavoista voi poimia ideoita nykypäivänkin toimintaan. Elintarvikealalla esimerkiksi vaivattomien ja personoitujen tuotteiden kysyntä on jo arkipäivää. Kuluttajien mieltymyksien selvittämisellä ja kohdennetulla markkinoinnilla voidaan saada suuriakin muutoksia aikaan.

Teksti ja kuva: Linnea Luotola

Kirjoittaja opiskelee Viikissä maatalousekonomiaa ja on harjoittelijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa

 

 

Eviran pk-neuvonnalta verkkokoulutus ravintolatoiminnan aloittamiseen

29.06.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Eviralta tietoa ja tukea pk-yrityksille

Eviralla on meneillään hanke, jolla pyritään tunnistamaan elintarvikealan pk-yrittäjille parhaat ja toimivimmat neuvontakanavat ja -tavat ja uudistamaan viranomaisneuvontaa sen mukaisesti. Hankkeessa jaetaan esimerkkejä hyvistä käytännön ratkaisuista ja tehdään elintarvikealan yrittäjille tukimateriaalia. Tukimateriaalin tarkoitus on helpottaa mm. yrityksen perustamista, yrityksen toimintaan ja tuotteisiin liittyvien keskeisten vaatimusten hahmottamista ja toiminnan erityisten riskikohtien tunnistamista ja riskinhallintaa. Hankkeen verkkosivuilta löytyy hyödyllistä tietoa esim. yrityksen perustamisen vaiheisiin tai maatilan tuotteiden jalostamiseen ja suoramyyntiin liittyen.

Tietopaketti ravintolatoiminnan aloittamiseen

Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon ravintolaa perustettaessa? Evira on koonnut aiheeseen liittyvän verkkokoulutuksen. Koulutus on videomuotoinen ja sen pääsee katselemaan tästä linkistä. Koulutuksessa käydään läpi perustamiseen liittyvät tarvittavat ilmoitukset, ravintolatilaksi sopivan tilan valitseminen, toimintaan liittyvät säilytys-, raaka-ainehankinta- ja hygieniaohjeet, henkilökuntaan liittyvät asiat kuten hygieniapassi, mahdolliset anniskeluoikeudet sekä ravintolan omavalvontasuunnitelman laatiminen.

Pysy kuulolla pk-neuvonnan tapahtumista

Pk-neuvonta järjestää elintarvikeyrityksille paikallisia neuvontatilaisuuksia, työpajoja ja koulutuksia.
Jos haluat tietoa hankkeen etenemisestä, ilmoittaudu hankkeen sähköpostituslistalle: pk-neuvonta@evira.fi  
Evira toivoo elintarvikealan yrittäjien, valvonnan, sekä neuvonta- ja koulutusjärjestöjen osallistuvan hankkeeseen aktiivisesti. Toimintaan voi vaikuttaa esimerkiksi vastaamalla hankkeessa tehtäviin kyselyihin, antamalla palautetta myöhemmin avattavista internet-sivuista ja lähettämällä sähköpostia.

Free From-tuotteiden vientipotentiaali – mitä ne ovat ja kuinka niitä kehitetään?

21.06.2017 Blogi | Kirjoittanut: yllapito

Finnish Food Innovations –ohjelman IDEAFLOW-työpajassa 19.6 pureuduttiin Free from-tuotteiden kysynnän trendeihin, tuotekehittämiseen sekä ideoitiin uusia potentiaalisia elintarviketuotteita vientiin maailmalle.

Free from-tuotteet tarkoittavat elintarvikkeita, joista on tarkoituksellisesti poistettu joku ainesosa, kuten laktoosi – tai tuotteita, joissa tätä ainesosaa ei luontaisestikaan esiinny. Poistettu ainesosa on usein allergeeni tai muu terveydelle liiassa määrin nautiskeltuna haitallinen ainesosa. Yleisesti tunnettuja Free from-tuotteita ovat gluteenittomat, maidottomat, laktoosittomat, soijattomat, sokerittomat, rasvattomat ja lisäaineettomat tuotteet. Myös vegaaniset sekä luomuelintarvikkeet kuuluvat Free from-kategoriaan. Free from-tuotteiden kysyntä on ollut lähivuosina kasvussa ja mitä todennäköisimmin jatkaa kasvuaan edelleen.

Onko pakkaus maailman luetuin media?

Työpaja aloitettiin uppoutumalla elintarvikepakkausten maailmaan. Pakkauksen tehtävä on tunnetusti suojella elintarviketta sekä parantaa sen säilyvyyttä. Tämän lisäksi pakkaus on visuaalisen viestinnän väline. Kuinka suunnitella pakkaus sellaiseksi, että se saa veden herahtamaan kielelle? Hyvä pakkaus tiivistää tuotteen maun ja ominaisuudet visuaaliseen muotoon. Pakkausten tulkintaan vaikuttaa jokaisen ihmisen oppima visuaalinen kieli eli pään sisällä vaikuttava koodisto, joka kertoo esim. miltä maitopurkin kuuluu näyttää. Suomessa maito on totuttu näkemään litran kartonkipakkauksessa ja värimaailmakin on melko vakioitunut: valkoista, sinistä, punaista. Koodistot ovat usein hyvinkin maakohtaisia. Siinä missä suomalainen maito on kartongissa, Yhdysvalloissa maito löytyy monen litran muovikanisterista, Kanadassa muovipussista ja vaikkapa Espanjassa muovipullosta. Kun lanseeraa uuden tuotteen uudella alueella, tulee tuntea tämän maan kyseisen tuotekategorian koodisto. Jos tuotteen koodaus on väärin, ei asiakas osaa asemoida ja omaksua tuotetta yhtä helposti.

Visuaalinen kielioppi koostuu kuudesta osasta; muoto, materiaali, teksti, kuvat, rytmi ja värit. Leveää muotoa pidetään enemmän luksuksena kuin ahdasta. Ihmiset osaavat käsitellä muotoja myös abstraktilla tasolla, esim.

lajitella ne lämpötila-asteikkoon. Tietyt muodot nähdään siis enemmän kylminä ja toiset lämpiminä. Tätä voidaan soveltaa laittamalla virvoitusjuoma kylmän muotoiseen pakkaukseen ja vaikkapa kaakao niin sanotusti lämpimän muotoiseen. Mitä pakkausten tekstiin tulee, voidaan panna merkille, ettei sama sana ole sama sana, kun se esiintyy eri tavalla kirjoitettuna. Jos tunnetun brändin logo on kirjoitettu täysin eri fontilla, lukija hämmentyy. Logot kun tallentuvat mieleen sekä sanan sisältönä, mutta myös sanan ulkonäkönä, eli kirjainten muotona, kokona ja värinä. Tämän takia on erityisen tärkeää, että logo on samanlainen kaikissa yrityksen visuaalisissa materiaaleissa.

Työpajan pöydät täyttyivät esimerkeillä kansainvälisistä Free From -tuotteista

Työpajan pöydät täyttyivät esimerkeillä kansainvälisistä Free from -tuotteista

Myös väreillä voi viestiä ja värit kätkevätkin taustalleen erilaisia merkityksiä. Nämä merkitykset ovat opittuja ja vaihtelevat maasta ja kulttuurista toiseen. Esimerkiksi keltainen merkitsee toisaalla iloa ja lämpöä siinä missä toisaalla se on kateuden väri. Valkoinen taas voi maasta riippuen viestiä puhtautta tai surua ja kuolemaa. Parhaassa tapauksessa värit toimivat brändeillä kuten pilli Pavlovin kuuluisilla koirilla; on tapahtunut positiivinen ehdollistuminen. Siinä missä pillin vihellys tarkoitti Pavlovin koirille saapuvaa ruokaa, voi Fazerin sininen väri herättää kuluttajassa tunteen herkullisesta suklaaelämyksestä, ennen kuin suklaata on edes maistettu.

Silmänliiketutkimuksissa on havaittu, että pakkaus kiinnittää kuluttajan huomion, jos siinä on jokin selkeä elementti johon silmä voi pysähtyä. Kilpaillussa hyllytilassa on tärkeää, että juuri oma pakkaus kiinnittää kuluttajan huomion tuotepaljoudessa. Hyvä pakkaus on sellainen, joka halutaan kotonakin jättää pöydälle, ei piilottaa kaappiin.

Free from feelings & flavours?

Finnish Food Innovations järjesti kesäkuun alussa elintarvikeyrittäjille ja –toimijoille matkan Barcelonan Free from-elintarvikemessuille. Messut olivat laaja kattaus alan tarjontaan, mutta myös havainnollistus siitä, kuinka Free from-tuotteisiin liittyy usein tietty kliinisyys. Messujen tunnelma oli värikkään ja elämyksellisen sijaan jopa vakavamielinen. Free from gluten -merkinnän ei tarvitse tarkoittaa tuotteen olevan myös Free from feelings tai Free from flavours. Myös gluteeniton tai laktoositon ruoka voi olla elämyksellistä ja maukasta.

Free from-kategoria on viime aikoina laajentunut allergikoilta niin sanotulle wellness-segmentille eli kuluttajille, jotka vapaaehtoisesti –ei allergian takia – ostavat kyseisiä tuotteita. Taustalla on ajatus hyvinvoinnin lisäämisestä. Esimerkiksi gluteenin välttelyä ei ole tieteellisesti todistettu terveysvaikutteiseksi, mutta monet välttelijät pohjaavat valintansa omaan henkilökohtaiseen kokemukseen hyvinvoinnistaan. Tämän hyvinvointi-segmentin edustajat ovat usein myös äänekkäitä sosiaalisessa mediassa – mikä edelleen kasvattaa trendiä. Myös yleistynyt kasvissyönti lisää Free from-tuotteiden kysyntää. Lihattomia proteiininlähteitä etsivät vegaanien ja vegetaristien lisäksi niin sanotut fleksitaristit eli joustavat kasvissyöjät; he eivät kokonaan poista lihaa ruokavaliostaan, mutta vähentävät sen käyttöä korvaamalla osan eläinperäisistä raaka-aineista kasviperäisillä. Free from-tuotteet perustuvat jonkun ruokakategorian välttelyyn. Erityisesti milleniaaleilla eli 16-24 vuotiailla ruoka-aineiden välttely hyvinvointisyistä on yleistynyt.

Free from-tuote saattaa olla tarkoituksella kehitetty ja valmistettu ilman tiettyä raaka-ainetta tai allergeenia, mutta se voi olla sellainen myös niin sanotusti vahingossa tai luonnostaan. Kun omia tuotteitaan katselee Free from-näkökulmasta, saattaa niille löytää muutaman uuden myyntiargumentin ja tätä myötä uuden asiakkaankin. Oma tuote saattaa olla vähäsuolainen, lisäaineeton tai vegaaninen jo sellaisenaan. Kyseinen ominaisuus kannattaa nostaa esille, jos sitä ei ole vielä tehty – ja tuote saattaa houkutella luokseen uusia kohderyhmiä.

Vegaaninen kananmuna ja härkäpapuhummusta

Minkälaisia tuotteita Barcelonan Free from-messuilla sitten näkyi? Entä paikallisissa ruokakaupoissa? Huomionarvoisia olivat ainakin vegaaninen kananmuna (raaka-aineena mm. tärkkelys), palkokasveista valmistetut pastat, gluteenittomat jauhoseokset, kasviksista tehdyt proteiinipitoiset snacksit sekä kasvimaitopohjaiset tuotteet. Myös smoothiet ja marjasoseet ovat suosittuja. Keski- ja Etelä-Euroopassa marjasoseet eivät ole vain lapsille, vaan toimivat myös aikuisilla lounaan jälkeisenä kevyenä jälkiruokana. Etelä-Euroopalle tyypillistä on myös runsas oliiviöljyn käyttö sekä tapas-kulttuuri. Saisiko suomalaisen rypsiöljyn brändättyä arvostetun oliiviöljyn tasolle? Entä miltä kuulostaa tapaslautanen, jonka muodostaa suomalaiset ruissipsit, jyvänäkkileipä ja härkäpapuhummus? Kaura ja marjat ovat Suomen superraaka-aineita ja vientiin niitä saisi ainakin gluteenittomina puhdaskauratuotteina, kauramaitona ja kauramaitopohjaisina tuotteina, marjasnackseina, -smoothieina ja -soseina.

Finnish Food Innovations IDEAFLOW-työpajassa päästiin myös itse ideoinnin pariin. Ideointi tapahtui kahdessa ryhmässä ja alkoi vapaasti mieleen tulevien elintarvikeideoiden ylös kirjoittamisella. Tässä vaiheessa kaikki ideat, myös villit ja kummalliset, olivat tervetulleita. Tämän jälkeen ryhmät arvioivat toisen ryhmän ehdotukset ja valitsivat niistä ne, joissa näkisivät oikeaa potentiaalia. Valituille ehdotuksille kehiteltiin tarkempaa suunnitelmaa siitä, millainen tuote oikeastaan olisi. Lopuksi otettiin mukaan realismin ääni ja listattiin mahdollisia tuotteeseen liittyviä ongelmia. Tämän prosessin antimina syntyi ainakin idea pippurimyllyn kaltaisesta marjamyllystä, kauraginistä, nokkostortellineista, gluteenittomasta kaurapizzapohjasta, tuorepuuro-välipalasta sekä lusikoitavista smoothieista.

 

IDEAFLOW-päivän sisällöistä osa videoitiin ja videota pääsee katselemaan täältä.
Finnish Food Innovations järjestää samankaltaisen työpajan myös 15.8. Lisätietoja tapahtumasta täältä.