Ajankohtaista

Tukea Etelä-Savon ruoka-alalle

25.03.2020 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon ja koko Suomen ruoka-ala on tilanteessa, jollaista ei ole ollut aiemmin. Ulkoa tullut uhka on ravitsemispalveluissa merkinnyt toimipaikkojen sulkemisia ensin asiakaskadon myötä ja nyt Suomen hallituksen päätöksestä. Ammattikeittiöille elintarvikkeita toimittaneilta tuottajilta on tilaukset vähentyneet tilauskirjoista.

Tämän kriisin aikana huoltovarmuus ja kotimaisen ruoan merkitys on noussut vahvasti esille. Ruokakauppojen hyllyt ovat välillä tyhjiä, sillä ruokahuolto on siirtynyt ammattikeittiöistä kotien harteille. Osa ravitsemispalveluista on ryhtynyt valmistamaan kotiruokaa take away-annoksina, mikä on sallittua edelleenkin, vaikka hallitus teki päätöksen ravintoloiden sulkemisesta .

Uusia toimintamalleja kehitellään kaupankäyntiin. Valtiolta on tulossa yrittäjille erilaisia tukia, joilla pyritään lieventämään tätä kriisitilannetta. Uusia tuulia – Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeeseen on koottu tällä hetkellä tiedossa olevia tukia sekä toimijoiden yhteystietoja. Lue lisää tästä…

Yhteistyö ruoka-alan kehittämisessä vahvistuu Etelä-Savossa

13.12.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon ruoka-alan kehittämistyötä on tehty yhteistyössä jo parikymmentä vuotta. Yhteistyö tiivistyy ensi vuonna, kun Etelä-Savon Koulutus Oy liittyi mukaan Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n toimintaan.

”Yhteistyön tiivistämisen ja systemaattisen toiminnan kannalta on tärkeää, että Ekoneum ry:n toimintaan saadaan uusia jäseniä”, Ekoneum ry:n hallituksen puheenjohtaja Teija Rautiainen toteaa.

Ekoneum ry perustettiin vuonna 2000, ja siihen ovat kuuluneet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Vuoden 2020 alusta jäsenenä on myös Etelä-Savon Koulutus Oy, Esedu.

Etelä-Savon Koulutus Oy, Esedu, tuottaa ammatillisen osaamisen kehittämisen palveluja eri kohderyhmille Etelä-Savossa, valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen lisäksi Etelä-Savon Koulutus Oy järjestää koulutustaan tukevaa palvelu-, ravintola- ja kehittämistoimintaa. Puhdas ruoka on yksi Esedun strategiaan kirjatuista koulutuksen ja osaamiskokonaisuuksista.

Palvelualojen koulutuspäällikkö Sari Paasonen toteaa, että ruoka-alan työntekijöiden kouluttajana Esedu haluaa olla yhdessä muiden toimijoiden kanssa varmistamassa maakunnan yrityksille osaavaa työvoimaa sekä luomassa puitteita kehittämis- ja tutkimustoiminnan tuottamien ideoiden ja aihioiden kokeiluun käytännössä.
”Siksi olemme iloisia, että meille tarjoutui mahdollisuus päästä mukaan Ekoneum ry:n toimintaan.”

Ekoneum ry:n hallitus vuodelle 2020 pj Teija Rautiainen (vas.), Pirjo Kivijärvi, Hanna-Maija Väisänen ja Terttu Pulkkinen sekä toiminnanjohtaja Taina Harmoinen.

Ekoneum ry:n tarkoituksena on edistää erityisesti eteläsavolaisen ruokajärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa. Tähän yhdistyksen jäsenten toiminta tarjoaa hyvät edellytykset. Yhdistystoiminta tukee myös yhteistyön jatkuvuutta. Ekoneum ry:n toiminnan ytimen muodostaa hallitus, johon ensi vuoden alusta kuuluvat puheenjohtaja Teija Rautiainen (Xamk), Pirjo Kivijärvi (Luke), Hanna-Maija Väisänen (HY Ruralia-instituutti) ja Terttu Pulkkinen (Esedu).

Ruoka-alan yhteistyön systemaattinen kehittäminen Etelä-Savossa on Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hankkeen yhtenä tehtävänä. Yhteistyötä on edistetty mm. järjestämällä yhdessä ruoka-alan tilaisuuksia.

Ekoneum ry perustettiin vuonna 1997 toimijoiden epäviralliseksi yhteistyömuodoksi. Vuonna 2000 se reksiteröitiin Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:ksi. Ekoneum ry perustajajäsenet ovat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus/Ekologinen tuotanto MTT, Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI ja Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli. Ekoneum ry toimi osana Elintarvikealan osaamiskeskus ELOa vuoden 2006 loppuun. Vuosina 2007-2009 Ekoneum sai rahoitusta Mikkelin seudun aluekeskusohjelmasta. Ekoneum ry:n toimintaa on organisoitu vuodesta 2009 lähtien osana perustajajäsenten ruoka-alan hanketoimintaa, tällä hetkellä KURVI-hankkeessa.

Elintarvikkeiden vastuullisuus kuluttajille tärkeää – mutta vaikeaa

11.12.2019 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina

Suurin osa suomalaisista miettii ruokaostoksilla vastuullisuutta ainakin toisinaan, mutta hyvä maku painaa vaakakupissa eniten. Usein myös hinta ja terveellisyys menevät vastuullisuuden edelle.

Foodwest on toteuttanut laajan monimenetelmäisen kuluttajatutkimuksen vastuullisuuden merkityksestä elintarvikevalinnoissa. Markkinatutkimuspäällikkö Milla Alanärä esitteli poimintoja tutkimustuloksista Ruokaketjun tulevaisuustärskyt – Visioita vastuullisuuteen –tilaisuudessa 13.11. Mikkelissä. Vastuullisuustilaisuuden järjestivät Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hanke ja Ilmastomuutokseen varautuminen maataloudessa –hanke.

Mitä asioita kuluttaja liittää vastuullisuuteen?

Kuluttaja liittää elintarvikkeiden vastuullisuuteen monipuolisesti erilaisia asioita, kuten ympäristön huomioimista, eläinten hyvinvointia, lähiruokaa ja kotimaisuutta. Koska vastuullisuus on niin monitahoinen kokonaisuus, kuluttaja kokee elintarvikkeiden vastuullisuuden arvioinnin varsin vaikeaksi. Vastuullisuuden seitsemästä osa-alueesta (tuoteturvallisuus, ravitsemus, ympäristö, eläinten hyvinvointi, paikallisuus, talous ja työntekijöiden hyvinvointi) helpoksi koetaan lähinnä ravitsemuksellisen vastuun arviointi, kun taas ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyvän vastuullisuuden arviointi koetaan selvästi vaikeammaksi. Arvioinnin vaikeudesta huolimatta vastuullisia elintarvikevalintoja tehdään esimerkiksi kotimaisia tuotteita tai luomutuotteita ostamalla.

Kuluttajat kaipaavat helppotajuista vastuullisuustietoa

Elintarvikkeiden vastuullisuus kiinnostaa kuluttajia, mutta vastuullisten valintojen tekemiseen halutaan lisää helppoutta ja nopeutta. Parhaiten erilaisista merkeistä vastuullisuutta viestivät kuluttajien mielestä Reilun kaupan merkki, Avainlippumerkki ja Hyvää Suomesta -merkki.

Taina Harmoinen

 

Foodwestin tutkimus:

Foodwest Oy, Vastuullisuuden jalanjäljissä -kuluttajatutkimusraportti 09/2019. Tiedonkeräys toteutettu 04-08/2019 monimenetelmäisesti: kvantitatiiviset nettikyselyt (N=1000, N=340), mobiilietnografia ja kvalitatiiviset ryhmäkeskustelut.

 

Lisätietoja tutkimuksesta:

Milla Alanärä, Markkinatutkimuspäällikkö, Foodwest Oy. milla.alanara@foodwest.fi, puh. 050 345 3400

Jättipotti Etelä-Savon ruokamatkailulle

19.09.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloppuja toteuttavat yritykset palkittiin Hungry for Finland ruokamatkailukilpailun voittajina 19.9.2019 Helsingissä.

Etelä-Savo on ruokamatkailun kehittämisessä ehdotonta aatelia. Hungry for Finland – ruokamatkailukilpailun voittaja on Saimaa Gastronomy –ruokaviikonloput, ja Paula Okkolan Emännän piirakkapaja palkittiin merkittävänä ruokamatkailutekona.

Etelä-Savossa on tehty systemaattista ruokamatkailun edistämistyötä jo koko tämä vuosikymmen, ja nyt se kantaa hedelmää monella tapaa. Mikkelin ammattikorkeakoulu muun muassa toteutti vuosina 2013-2014 Ruoka matkailun keskiöön -hankkeen, jossa järjestettiin Etelä-Savon vuoden 2014 ruokamatkailuyritys -kilpailu. Kilpailun voittaja oli Sahanlahti Resort Oy. Sittemmin ruokamatkailukilpailu laajeni valtakunnallisen hankkeen myötä koko Suomea koskevaksi.

Vuoden 2019 Hungry for Finland – ruokamatkailukilpailun voittajat palkittiin torstaina 19.9.2019 Helsingissä. Yhdeksän finalistin joukossa oli kaksi kilpailuehdotusta Etelä-Savosta ja molemmat palkittiin. Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloput voitti kilpailun ja puumalalaisen Paula Okkolan Emännän piirakkapaja oli kolmen merkittäväksi valitun matkailuteon joukossa. Muut matkailuteko-maininnan saaneet olivat Heather`s Helsinki, Fork in Hand -ruokakävely ja Herrankukkaro Oy, Villiä ja läheltä – Ruokamatka tarinoiden saaristoon.

Voittaja Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloput

Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloput toteuttaa neljä vahvaa eteläsavolaista ruokamatkailutoimijaa: Hotelli Punkaharju, Punkaharjusta, Sahanlahti Resort Oy, Puumalasta, TeaHouse of Wehmais, Juvalta ja Tertin Kartano, Mikkelistä. Nämä eri puolilla Saimaata sijaitsevat yritykset ovat perheyrityksiä, joissa arvostetaan paikallisia raaka-aineita ja pientuottajien tuotteita.

Monipuolisia aktiviteetteja ja lähiruokaa sisältäviä Saimaa Gastronomy –ruokaviikonloppuja järjestetään kiireisimmän kesäkauden ulkopuolella ja ne rakentuvat kausituotteista. Esimerkiksi syyskuun viimeisenä viikonloppuna herkutellaan syksyn sadolla, ja joulukuun puolivälissä maistellaan joulun makuja. Helmikuun ystävänpäivän aikaan on teemana rakkauden aikaan ja toukokuussa kevättä rinnassa.

Merkittävä matkailuteko -tunnustus Paula Okkolalle

Paula Okkolalle palkinnon luovuttivat maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja Paavo Virkkunen Business Finland Oy:stä.

Ensimmäiset piirakkapajat Paula Okkola järjesti viitisen vuotta sitten. Parin vuoden kokeilujen jälkeen hän tuotteisti ne omaksi ruokamatkailutuotteeksi.

– Piirakkapajan asiakkaat ovat ulkomaalaisia. Leipominen yhdistää kaikenikäisiä. Meillä nuorin osallistuja on ollut kolmevuotias hongkongilainen tyttö ja vanhin 70-vuotias britti mies, Paula Okkola kertoo asiakaskunnastaan.

Emännän piirakkapaja kesti aluksi neljä tuntia, mutta Paula Okkola on joutunut lyhentämään sitä, koska varsinkin aasialaisilla asiakkailla ei ole näin pitkää aikaa käytettävissä. Emännän piirakkapaja on tuotteistettu viiden henkilön ryhmälle. Toki pienemmällekin ryhmälle Paula järjestää piirakkapajan.

– Piirakkapaja on paljon enemmän kuin leipomista. Se on kulttuurin ja elämäntavan tuntemista. Pajassa antoisinta on eri maalaisten ihmisten kohtaaminen, Paula Okkola toteaa.

Kansainväliseen markkinointiin

Miksei Mikkeli on markkinoinut Etelä-Savon ja koko Saimaan alueen matkailua systemaattisesti kansainvälisille asiakkaille. Ulkomaisten toimittajavierailujen myötä Saimaa Gastronomy -yrityksistä ja Paulan Okkolan piirakkapajasta on ollut lehtijuttuja monissa lehdissä.

Valtakunnallisessa kilpailussa menestyminen tuo lisää näkyvyyttä ruokamatkailulle. Palkituista yrityksistä on tehty videot, jotka menevät Visit Finlandin kautta kansainväliseen jakeluun – huippu asia Saimaan alueen matkailulle!

Etelä-Savossa joka viides toimipaikka on ruokasektorilla

30.08.2019 Ajankohtaista, Blogi, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

KURVI-hankkeen juuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan Etelä-Savossa oli 2791 ruokasektorin toimipaikkaa vuonna 2017. Toimipaikkojen määrä näyttäisi hieman vähentyneen edelliseen vuoteen verrattuna, mikä noudattaa valtakunnallista trendiä. Ruokasektorin yhteenlaskettu liikevaihto oli 930 miljoonaa euroa, ja alalla työskenteli lähes 5000 henkilöä.

Ravitsemisalan yritysten toimipaikkoja oli 374 Etelä-Savossa vuonna 2017. Elintarvikekauppaa harjoitettiin vähittäis- tai tukkukaupan muodossa 226 toimipisteessä. Ammattikeittiöitä Etelä-Savossa oli 549 vuonna 2018 ja ne tarjosivat 16,4 miljoonaa ateriaa. Keittiöistä kolmasosa on julkisessa omistuksessa. Julkisen sektorin keittiöistä kaksi kolmasosaa on jakelukeittiöitä, kun taas yksityisellä sektorilla valtaosa keittiöistä valmistaa ruokaa.

Etelä-Savossa yli puolet maatalousmaasta nurmella

Maatila- ja puutarhayritysten määrä oli 2297 viime vuonna. Niillä oli käytössä 72 000 ha maatalousmaata, josta yli 40 % on vuokrattua. Koko maan maatalousmaasta vuokrattua on 35 %. Keskimäärin maatalousmaata oli vuonna 2018 Etelä-Savossa 31 hehtaaria tilaa kohden, mikä on Ely-keskuksittain tarkasteltuna Suomessa pienin luku. Lähes kaksinkertainen maatalousmaa on Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla koko maan keskiarvon ollessa 48 hehtaaria tilaa kohden. Puolet maatalousmaasta on nurmella.

Etelä-Savossa harjoitettiin maidontuotantoa 386 tilalla, mikä on 5,7 % Suomen maidontuotantotiloista. Sianlihatuotanto on varsin vähäistä Etelä-Savossa, sillä vain 14 tilalla kasvatettiin sikoja. Naudanlihaa tuotetaan Etelä-Savon Ely-keskuksen alueella 4,6 % kokonaistuotannosta.

Salaateista yli 40 % tuotetaan Etelä-Savossa

Avomaalla vihanneksia viljeltiin 606 hehtaarilla 10 miljoona kiloa, josta lähes puolet on porkkanaa. Yli miljoonan kilon tuotantoon päästään myös kiinankaalin, valkokaalin ja salaattien tuotannossa. Koko Suomen kiinankaalisadosta yli 60 % ja salaateista 41,4, % tuotetaan Etelä-Savossa. Mainittakoon, että nauriin, raparperin ja tillin tuotantomäärä on vain tuhat kiloa Etelä-Savossa. Kasvihuoneissa puolestaan kasvaa yli 26 miljoonaan ruukkuvihannesta – joka viides Suomessa kasvatettu ruukkuvihannes.

Mansikkaa ja herukoita

Marjoja viljeleviä yrityksiä oli 163 ja viljelyssä 634 hehtaaria, josta yli puolella kasvaa mansikkaa tuottaen satoa 1,38 miljoonaa kiloa. Valko- ja punaherukkaa viljellään nykyisin Suomessa vähän, tuotanto on keskittynyt Itä-Suomeen ja Etelä-Savossa viljelyala on 27 % koko Suoman alasta. Pensasmustikan osalta Etelä-Savossa näyttää olevan hyvät olosuhteet ja osaaminen viljelyyn, sillä pensasmustikan viljelyalasta Etelä-Savossa on oli 14 %, mutta satoa saadaan saatiin reilu 23 % koko Suomen määristä.

Luomupeltoala lähestyy valtakunnallista 20 % tavoitetta

Luomutilojen määrä kasvoi niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisestikin. Luomutiloja on Etelä-Savossa 277, mikä on 24 tilaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luomupeltoala nousi 17,4 prosenttiin ollen nyt 12 552 hehtaaria. Valtioneuvoston luomukehittämisohjelman mukaan luomupeltoa tulisi olla 20 % vuonna 2020. Kasvua vuodesta 2017 vuoteen 2018 oli 1,3 prosenttia, joten tuolla kasvulla luomutavoite saavutetaan Etelä-Savossa. Mainittakoon, että Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Ahvenanmaalla tämä valtioneuvoston luomupeltoalatavoite on jo saavutettu.

Valtakunnallisesti merkittävin luomusato saadaan kaalista, 45 %, ja sipulista 37 % sekä rypsistä ja rapsista Etelä-Savossa, noin 18 %. Luomujalostajia Etelä-Savossa on 33, niistä valtaosa on niin sanottuja alhaisen jalostuksen yrityksiä.

Kalasaaliista yli 1,1, miljoonaa kiloa muikkua

Kalastusyrittäjiä Etelä-Savossa oli reilu 200 vuonna 2017. Heistä 39 kuului sisävesien kaupallisten kalastajien rekisterissä 1-ryhmään eli niiden liikevaihto ylitti 10 000 euroa. Kalastusyrittäjien määrä oli 11,5 % koko maan sisävesien kaupallisista kalastajista, ja saalis 22,9 %. Saaliin arvolla mitattuna (2,95 milj. euroa) Etelä-Savo on maan suurin sisävesikalastuksen alue. Saaliiksi saadusta 1,5 miljoonasta kilosta valtaosa, yli 1,1 miljoonaa kiloa, oli muikkua. Etelä-Savossa toimii myös muutamia ruokakalankasvatuslaitoksia.

Tilastoaineistot perustuvat uusimpiin saatavissa olleisiin tilastoaineistoihin.

Tutustu tilastoihin tästä

Riitta Kaipainen ja Taina Harmoinen, KURVI-hanke

LÄHIAPAJA-myymälä myy lähiruokaa 24/7

26.08.2019 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina
Juvalla ABC-liikenneaseman vieressä toimivassa Lähiapaja-myymälässä on tarjolla lähiruokatuotteita asiakkaille, ja ostaa voi mihin aikaan vuorokaudesta tahansa.

Juvalla avattiin pientuottajien miehittämätön, täysin automatisoitu Lähiapaja-kauppa heinäkuussa. Kauppa on marraskuussa 2018 julkaistun Lähiapaja verkkokaupan jatke, josta rekisteröityneet asiakkaat voivat ostaa paikallisten tuottajien kala- ja lihatuotteita sekä vihanneksia.

Kuluttajat ovat olleet alusta asti kiinnostuneita Lähiapaja-suoramyyntikonseptista, ja myönteistä palautetta on tullut asioinnin helppoudesta. Lähiapajan toiminnan alussa tuotteet tuli ostaa etukäteen Lähiapaja.fi-verkkokaupasta. Verkkokaupan rinnalle kuluttajat toivoivat ratkaisua, joka mahdollistaisi ostosten tekemisen reaaliaikaisesti paikan päällä.

Lähiapajaan asennettiin heinäkuussa Suomen ensimmäinen ruuan myyntipisteessä toimiva, RFID-tekniikkaan perustuva itsepalvelukassa, joka tunnistaa kassan lukijatasolle asetetut tuotteet hintoineen automaattisesti.

– Lähiapaja-kauppa perustuu Nordic ID:n lanseeraamaan täysin automatisoituun S/MART kauppa-konseptiin, joka skaalautuu helposti sekä pienille että isoille kaupanalan toimijoille. Teknologia varmistaa, että tuotteita on aina saatavilla, ja helppokäyttöinen itsepalvelukassa tekee kaupassakäynnistä nopeaa ja vaivatonta, Nordic ID:n palveluratkaisuliiketoiminnan johtaja Juuso Lehmuskoski toteaa.

RFDI-tekniikkaan perustuvalla itsepalvelukassalla asiointi on todella helppoa. Ostokset laitetaan myyntitasolle, josta ne luetaan automaattisesti.

– Kehittämällä verkkokaupan noutopisteestä automatisoidun kaupan lähiruoan ostaminen muuttuu entistä helpommaksi. Asiakas voi nyt valita, maksaa ja noutaa tuotteet myös paikan päällä. Tämä varmasti laajentaa pientuottajien asiakaspiiriä, iloitsee Esko Helansuo, Xamkin projektipäällikkö.

Kaupan valikoimissa on noin 20 pientuottajan luomutuotteita järvikalasta tuoreisiin vihanneksiin ja lihaan. Asiakas pääsee konttiin älypuhelimen näytölle tulevalla ”Avaa lukko”-painikkeella, kun asiakas on rekisteröitynyt Lähiapaja-palvelun käyttäjäksi tai tehnyt ostoksia verkkokaupasta.

– Meille paikallisille tuottajille tämä on upea tilaisuus tavoittaa uusia asiakkaita. Myymme jo oman luomutilamme tuotteita verkossa ja miehittämätön kauppa on meille tervetullut lisämyyntikanava, sanoo Sappion luomutilan Alexandra Lindqvist.

Kontin ja mobiilijärjestelmän on toimittanut CoReorient Oy. Maksuratkaisu tukee kortti- ja mobiilimaksamista. Lähiapaja-kauppa on osa Savon lähituottajien ja Xamkin Fisu-postilla järvikalat liikkeelle -hanketta, jonka tavoitteena on uudistaa lähiruoan myyntikanavia. Lähiapaja-kaupan osoite on Tulostie 1, Juva (ABC-asemalla).

Suomalaisen ruoan päivä 4.9.2019

19.08.2019 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: yllapito

Ruokatieto lanseeraa maailman ensimmäisen suomalaisen ruoan päivän, jota juhlistetaan 4.9.2019. Suomalainen ruoka on päivänsä ansainnut: oman maamme ruoka on ainutlaatuinen ja maistuva yhdistelmä puhtautta, osaamista ja vastuullisuutta. Nimikkopäivän avulla halutaan nostattaa suomalaista ruokaa ja sen tekijöitä sekä vahvistaa kuluttajien tietoisuutta ruoan suomalaisesta alkuperästä.

– Haastamme kaikki suomalaiset juhlistamaan oman maan ruokaa suomalaisen ruoan päivänä 4.9. On luontevaa, että Hyvää Suomesta -merkki, suomalaisen ruoan arvostettu tunnus, toimii päivän allekirjoittajana, sanoo Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Hyvää Suomesta -merkin taustavoimissa ovat maatalous, teollisuus ja kauppa, niin pienet kuin suuretkin yritykset. Suomalaisen ruoan päivän on perustanut Ruokatieto yhteistyössä niiden 300 yrityksen kanssa, joille merkki on myönnetty.

Hyvää Suomesta -merkki pakkauksessa kertoo, että elintarvike on alkuperältään suomalainen: sekä raaka-aineet että työ tulevat omasta maasta, tekijät tunnetaan ja tuotantoketju tiedetään. Hyvää Suomesta on tunnetuin ruoan alkuperämerkki ja yksi arvostetuimmista suomalaisista brändeistä.

– Koska valmistajan tai tuotteen suomalainen nimi tai kotoisat maisemat pakkauksessa eivät aina kerro totuutta siitä, onko ruokatuote varmasti suomalainen, kannattaa pakkauksesta tarkistaa Hyvää Suomesta -merkki, muistuttaa Syväniemi.

Suomalaisen ruoan päivä haastaa tekemään tietoisia ruokavalintoja. Hyvää Suomesta -merkki helpottaa ja nopeuttaa tunnistamaan kotimaisen elintarvikkeen. Tarjolla on 12 000 erilaista Hyvää Suomesta -merkkiä kantavaa tuotetta, jotka sopivat moneen makuun ja ruokavalioon. Suomalaisen ruoan päivää voi juhlistaa myös osallistumalla siihen liitettyyn Facebook-tapahtumaan.

Suomalaisen ruoan päivän lanseerausta tukevat Apetit, Atria, Fazer Leipomot, HKScan, Kesko, Lidl, S-ryhmä ja Valio sekä tuottajajärjestöt MTK ja SLC.

Mitä Etelä-Savon ruoka-alalla tapahtuu – tutustu uutiskirjeeseen

14.05.2019 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon ruoka-alaa kehitetään monin eri tavoin. Toukokuun Uusia tuulia Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeeseen on koottu laajasti tietoa tulevista ja menneistä tapahtumista sekä alan muita uutisia. Kirjeessä tuodaan esille eteläsavolaiset yritykset Hauhalan Hanhifarmi ja Vierulan tila, jotka ovat selvittäneet tiensä hienosti ruoka-alan ja nuorten yrittäjien finaaleihin. 

Maaliskuussa suuri joukko yrittäjiä, kehittäjiä ja ruoka-alasta kiinnostuneita henkilöitä kokoontui Saimaa Stadiumille Mikkeliin pohtimaan, millainen on ruoka-alan tulevaisuus Etelä-Savossa. Kooste iltapäivän annista on koottu uutiskirjeeseen, jossa on myös linkki Ruokaketjun tulevaisuustärskyjen videotallenteeseen.

Uusia tuulia Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeen toimittaa KURVI-hanke seitsemän kertaa vuodessa. Kirjeen voi lukea Ekoneumin julkaisut-valikosta. Jos haluat kirjeen suoraan sähköpostiisi, niin lähetä viestiä asiasta taina.harmoinen(at)xamk.fi

 

 

Tarvitsetko kehittämiseen tai investointeihin rahallista tukea?

08.03.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Teknologia menee eteenpäin melkoista vauhtia alalla kuin alalla. Uusia menetelmiä pitäisi kehittää ja kokeilla, mikä aiheuttaa kustannuksia. Apua tähän tilanteeseen on saatavissa ELY-keskuksen rahoituskanavista.

ELY-keskusten tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämään toimintaansa, hakemaan kasvua liikevaihdon ja työpaikkojen myötä ja kansainvälistymään. Yritystoiminnan kehittämiseen ELY-keskusten kautta on saatavissa asiantuntijapalveluita, joita tuottavat ELY:n hyväksymät asiantuntijat. Nykytila-analyysin ja kehittämissuunnitelman hinta on 220 e /päivä ja erilaiset konsultoinnit, kuten tuotekehitys, talous, markkinointi, johtaminen ja uudistuminen, ovat 300 e/päivä. Lisätietoa kehittämispalveluista saa http://www.yritystenkehittamispalvelut.fi/.

Rahoitusapua kehittämiseen ja investointeihin

Uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen vaatii suunnittelua ja myös konkreettista kehittämistä. Ensin toki pitää miettiä ja suunnitella, mikä on oikea suunta. Tämä voi vaatia vaikkapa messumatkan ulkomaille. Tällaiseen yritysten kehittämistyöhön on mahdollista saada ELY-keskukselta tukea 50 % kustannuksista. Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä voi tehdä itse tai ostaa palvelun ulkopuoliselta taholta.

Erilaisiin yritysten investointeihin, kuten perinteiset koneet, laitteet ja rakentaminen sekä ohjelmistoihin, alle 10 henkilön mikroyrityksillä on mahdollista saada tukea 35 %. Isommillekin yrityksille tukea on tarjolla, mutta tukitaso vähän pienenee yrityskoon kasvaessa. Ennen investointia on mahdollista saada tukea maksimissaan 50 % investointia valmistelevaan hankkeeseen, jossa selvitetään investoinnin toteuttamisen edellytyksiä sekä mahdollisia rahoituskanavia.

Rahoitusta suunnataan erityisesti kasvaville ja toimintaansa kehittäville yrityksille. Tuen saaminen edellyttää hankesuunnitelman tekemisen ja toteuttamisen raportoinnin. Liiketoimintasuunnitelma tulisi olla myös hakemuksen liitteenä.

Yhdessä eteenpäin – yritysryhmähankkeissa

Yritysryhmähankkeet toimivat kehittämisorganisaation hallinnoimina hankkeina, joihin kuuluu tietty 3-10 yrityksen muodostama yritysryhmä. Hankkeen toimenpiteet jakautuvat yhteisiin ja yrityskohtaisiin toimenpiteisiin. Yritykset sitoutuvat hankkeeseen omalla maksuosuudellaan, joka on 25 % kokonaiskustannusta tuen ollessa 75 %.

Yritysten kehittämiseen on rahoitusta jäljellä vielä tälle ohjelmakaudelle, joten kannattaa olla yhteydessä Etelä-Savon ELY-keskukseen. On hyvä olla yhteydessä ELY-keskukseen ennen kuin alkaa kirjoittaa hakemusta, niin saa tiedon sopivasta tukimahdollisuudesta. ELY-keskuksen rahoituksesta löytyy tietoa myös Puhettarahasta.com –blogista.

Yhteystiedot ELY-keskukseen:

Outi Kaihola, yritysrahoitus, p. 0295 024 047

Jukka Kotro, yritysryhmien rahoitus, p. 0295 024 057

Kirsi Kosunen, kasvu- ja kv-asiat, p. 0295 024 056

Kristiina Laatikainen, yritysrahoitus, p. 0295 024 261

Jarkko Rautio, yritysrahoitus, p. 0295 024 164

Jari Räihä, BF, p. 0295 024 081

Antti Räsänen, yritysrahoitus, p. 0295 024 033

Tiina Väärä, yritysten kehittämispalvelut, p. 0295 024 090

Sari Halonen, koulutukset, p. 0295 024 104

–s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

 

Ruokaketjun tulevaisuustärskyt – visioita viljelyyn, jalostukseen ja kauppaan

26.02.2019 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Millaiselta näyttää ruokaketjun tulevaisuus? Tätä pohditaan Mikkelissä 22.3. klo 11.30 alkaen Ruokaketjun tulevaisuustärskyissä. Luvassa on näkemyksiä niin viljelyyn, elintarvikejalostukseen kuin ruokakauppaan ja ruokapalveluihin. Vuorineuvos Reijo Karhinen kertoo tekemästään Ruoantuotanto kannattavaksi -selvityksestä. Tilaisuudessa kuullaan myös tutkimuksen, jalostuksen ja kaupan tulevaisuusnäkymiä.

Paneelissa keskustelevat maatalousyrittäjien, tutkimuksen ja jalostuksen edustajat siitä, onko suomalaisella ruokaketjulla tulevaisuutta ja millä edellytyksillä.

Ruokaketjun tulevaisuustärskyt -tilaisuudessa on mahdollista tutustua ruoan 3D-tulostukseen.

Tilaisuuden järjestelyissä on mukana KURVI-hankkeen lisäksi useita Etelä-Savon ruokaketjun hankkeita, joiden tuloksiin on mahdollista tutustua esittelypisteissä. Useat ruoka-alan yritykset esittelevät myös toimintaansa esittelypisteillä. Lisäksi on luvassa tuotemaistiaisia, joita valmistavat keittiömestari, Grüne Woche -kokki Teemu Kaijanen, Ravintola Vaihasta ja ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisista.

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään 22.3.2019 klo 11.00-15.30 Saimaa Stadiumissa, Mikkelissä, Raviradantie 22B, Ravintolaparvi Vire 2. krs. Tilaisuuteen voi osallistua myös verkon välityksellä.

Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta.