Ajankohtaista

Tervetuloa Future Challenges in Hospitality -seminaariin 29.-30.11.2018 Mikkeliin!

15.10.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Marraskuussa ruokapalvelun tulevaisuus on käsillä Mikkelissä. Tulevaisuuden haasteita alalle tuovat muuttuva ruokakulttuuri, vaatimukset yksilöllisyydestä, digitaalisuus, personointi, uudet raaka-aineet ja big data. Joitakin mainitaksemme.

Future Challenges in Hospitality -seminaarissa tarjolla on kattaus ajankohtaista asiaa ruokapalvelujen tulevaisuudesta. Pekka Rintamäki luotsaa kuulijat utopioiden kautta ruokapalvelujen tulevaisuuteen, Henri Alen kestävyyden haasteisiin ja Jari Turkia yksiölliseen ravitsemusohjaukseen datan avulla.  Ylva Mattsson-Sydner puolestaan kertoo ikääntyneiden ruokailusta ja Dannie Korsgaardin puheenvuoro liittyy ikääntyneiden ruokailuun virtuaalitodellisuudessa.  Ja paljon muutakin on luvassa.

Lisätietoja seminaarista, ohjelma ja ilmoittautuminen https://www.xamk.fi/tapahtumat/future-challenges-in-hospitality-2/

Seminaari on tarkoitettu kaikille ruokapalvelualan nykyisille ja tuleville ammattilaisille sekä asiasta kiinnostuneille. Tule mukaan osallistumaan, keskustelemaan tai vain kuuntelemaan! Tilaisuus on maksuton, mutta vaatii ilmoittautumisen. Voit ilmoittautua molempiin tai vain toiseen päivään.

Seminaarin järjestää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden älykkäät hyvinvointi- ja ruokapalvelut -hanke ja Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma.

Hyvää Suomesta – arvostetuin alkuperämerkki

08.10.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruuan kotimaisuus on tärkeä arvo suomalaiselle kuluttajalle eikä pitkään jatkunut trendi näytä heikkenevän. Hyvää Suomesta -merkki sijoittuu brändien parhaimmistoon, kun Markkinointi & Mainonta -lehti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa listasi maamme arvostetuimmat brändit. Tänä vuonna Hyvää Suomesta -merkki sijoittui sijalle 18. Se säilytti asemansa Suomen arvostetuimpana alkuperämerkkinä.

Kotimaiseen ruokaan kuuluu itsestään selvästi kotimainen raaka-aine, joka takaa tuotteen jäljitettävyyden ja ruuantuotannon hallittavuuden koko matkan pellolta pöytään. Hyvää Suomesta -merkki toimii järjestelmänä, joka sitoo ruokaketjun toimijat kotimaassa noudatettaviin hyviin käytäntöihin. Merkki elintarvikepakkauksessa kertoo koko ruokaketjun olevan omissa käsissä, satoi tai paistoi.

Hyvää Suomesta -merkityn tuotteen tulee olla valmistettu Suomessa ja raaka-aineiden kotimaisuus voi vaihdella tuotekohtaisesti on 75 – 100 %. Tuotteissa toteutunut keskimääräinen raaka-aineiden kotimaisuusaste on 90 %. Merkin kriteerit ovat läpinäkyvät ja kaikki tuoteryhmät kattavat. Kotimaisuuden toteutumista tuotteissa myös valvotaan, mikä on elintarvikkeiden kyseessä ollen ensiarvoisen tärkeää.

– Hyvää Suomesta -merkin vahva arvostus perustuu siihen, että jokainen kuluttaja kohtaa sen päivittäin ja merkki myös lunastaa lupauksensa, toteaa merkkiä hallinnoivan Ruokatiedon toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi. Erityisen iloisia olemme siitä, että ikäluokassa 25-39-vuotiaat olemme TOP10-ryhmässä.

Hyvää Suomesta -merkkiä käyttäviä yrityksiä on noin 300 ja merkkiä kantavia tuotteita on noin 10 000.

Brändien arvostus 2018 -tutkimuksen tulokset julkistettiin perjantaina 5.10.2018. Tutkimuksessa oli mukana 541 brändiä ja vastaajina oli kaikkiaan 6911 kuluttajaa.

(Lähde:Taloustutkimus ja Markkinointi&Mainonta: Brändien arvostus 2018)

 

Hyönteiskasvatuksesta toimeentuloa maatilalle?

19.09.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Hyönteiset ovat tehneet tuloaan ruokakaupan hyllyille muutaman vuoden ajan. Hyönteiskasvattajia on Suomessa tällä hetkellä alle 40 yritystä ja tuottajien kiinnostus tuotantosuuntaa kohtaan kasvaa. Onko hyönteiset varteenotettava vaihtoehto monialaistavalle maatilalle tyhjilleen jääneiden tuotantorakennusten hyödyntämiseksi? Tule kuulemaan ja keskustelemaan hyönteistalouden mahdollisuuksista ja tuotantoedellytyksistä Juvan Partalaan 25.9.2018.

12.00  Tervetuloa. Luomukasvintuotannon asiantuntija Iina Haikarainen, ProAgria Etelä-Savo

12.15  Kotisirkan matka ruoaksi – Tuotannon järjestäminen sirkkabisneksessä. Bio-development manager Tiiu Kyllönen, EntoCube

12.45  Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa. Tutkimusprofessori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus

13.15  Kahvi

13.30  Miten ammattikeittiöt ja kuluttajat suhtautuvat hyönteisiin elintarvikkeena? – Kyselyiden tuloksia. Projektipäällikkö Eeva Koljonen, Sirkkaa sopassa -hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK

14.00  Tulokselliseen toimintaan – huomioon otettavaa hyönteisalan yritystä perustettaessa. Yritysasiantuntija Noora Huotari, ProAgria Oulu

14.30  Loppukeskustelu, kysymykset, kuinka tästä jatketaan Etelä-Savossa

Tilaisuus on maksuton. Osallistua voit paikan päällä tai etänä WebEx-yhteydellä.

Ilmoittaudu viimeistään keskiviikkona 19.9 (alla olevan linkin kautta).

https://etela-savo.proagria.fi/tapahtumat/hyonteiskasvatuksesta-toimeentuloa-maatilalle-10507

Etelä-Savon yrityksistä lähes joka neljäs ruokasektorilla

07.09.2018 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon yritysten toimipaikoista 22,3 % on ruokasektorilla. Kaikkiaan ruokasektorin toimipaikkoja on lähes 2900 ja henkilöstöä 5400. Ruokasektorin suurin liikevaihto on elintarvikkeiden ja juomien vähittäiskaupassa, yli 40 %.

Etelä-Savon ruokaviesti -hanke kokosi tiedot Etelä-Savon ruokasektorista. Tiedot on koottu erikseen myös ammattikeittiöistä.

Tutustu Tilastotietoja Etelä-Savon ruokasektorista -julkaisuun tästä.

Maaseutututkijatapaamisessa paneudutaan maaseudun ja ruokaketjun tulevaisuuteen

02.07.2018 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Vuosittainen Maaseutututkijatapaaminen järjestetään tänä vuonna Mikkelissä 30.-31.8.2018. Tapahtumassa paneudutaan tänä vuonna erityisesti maaseudun ja kaupunkien yhteistyöhön, jolla halutaan rakentaa kestäviä ja toimivia alueita.

Tapahtumassa kuullaan lähes 50 esitystä yhteensä seitsemässä työryhmässä, jotka ovat:

TR 1: Maaseutualueiden elinvoima ja sen tekijät

TR 2: Hyvinvoinnin monet ulottuvuudet

TR 3: Maaseudun liikenne

TR 4: Uudistumiskyky alkutuotannossa

TR 5: Maaseudun ja kaupungin monimuotoiset suhteet

TR 6: Maaseudun muuttuvat merkitykset

TR 7: Vastuullisuus ruokaketjussa

 

Tutustu tarkemmin ohjelmaan ja ilmoittautumiseen osoitteessa: http://www.mua.fi/maaseutututkijatapaaminen-2018/

 

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017?

29.06.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 160 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia.

Lihan kokonaiskulutus pysyi suunnilleen samana kuin edellisvuonna, 81 kilossa henkeä kohti, kun mukaan lasketaan myös riista ja syötävät elimet. Siipikarjanlihan kulutus lisääntyi vuodesta 2016 kuusi prosenttia ollen nyt vajaa 25 kiloa ja naudanlihan kulutus oli 19,4 kiloa ja kasvoi prosentin verran. Sianlihan kulutus oli vajaa neljä prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Maidon kulutus, 112 litraa henkeä kohti, väheni keskimäärin viisi prosenttia edellisvuodesta. Rasvattoman maidon kulutus väheni jyrkästi, reilulla 14 prosentilla. Kevytmaitoa kului lähes edellisvuoden tahtiin ja sen osuus kulutuksesta on 56 %. Täysmaidon kulutuksessa oli parin vuoden laskusuunnan jälkeen kasvua seitsemän prosenttia edellisvuodesta.

Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin vuonna 2017 kaikkiaan 160 kiloa henkeä kohti eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Juuston kulutus väheni pari prosenttia edellisvuodesta vajaaseen 26 kiloon. Voin kulutus oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna, 3,5 kiloa. Kananmunia syötiin lähes 12 kiloa henkeä kohti.

Viljan kokonaiskulutus lisääntyi vuodesta 2016 vajaan prosentin 80 kiloon henkeä kohti. Sitrushedelmien kulutus väheni kymmenen prosenttia, 13 kiloon henkeä kohti. Muiden tuoreiden hedelmien kulutus pysyi lähes ennallaan 46 kilossa.

Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella.

Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riistan ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana.

Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta.

Tilastot: Ravintotase 2017 ennakko ja 2016 lopulliset tiedot

Suomalaiset lapset ruokatutkijoiksi

25.06.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ensi syksynä käynnistyy Ruokatutka-kampanja, joka tutustuttaa lapset ja nuoret terveellisiin ruokailutottumuksiin. Tavoitteena on saada lapset pohtimaan, mistä ja miten ruoka päätyy lautaselle. Kampanja ulottuu päiväkodeista ja peruskoulusta toisen asteen oppilaitoksiin.

− On tärkeää, että lapsille ja nuorille tarjotaan ajankohtaista ja faktoihin perustuvaa tietoa siitä, mistä terveellinen ruokavalio koostuu, ja samalla tuodaan puhdasta ruokaa tuottava maataloustuotantomme nykyaikaisin keinoin nuorten tutustuttavaksi. Nämä toimet luovat pohjaa terveelliselle ruokavaliolle sekä ruuan arvostukselle, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Ruokatutkan myötä lapset ja nuoret pääsevät maistelemaan uusia makuja, tubettamaan omia kokemuksiaan ruoasta ja terveellisestä ruokavaliosta ja miettimään ruoan alkuperää verkkopelien kautta.

Koulumaito- ja hedelmätuen ohessa toteutettava koulutuskampanjan rahoittaa Euroopan unioni. Tuen myöntää Maaseutuvirasto. Kampanjan tarkoitus on tuoda esiin maitotuotteiden, kasvisten, hedelmien ja marjojen merkitys osana terveellistä ruokavaliota ja tutustuttaa ruoan alkuperään ja maataloustuotantoon. Samalla kampanja tukee päiväkoti- ja kouluruokailun kasvatustavoitteita ja terveellisten ravitsemustottumusten syntymistä. Vastaavanlaisia Euroopan unionin rahoittamia kampanjoita on toteutettu unionin alueella useita.

Venäläinen ruokamatkailuasiakas toivoo osallistamista ja palveluiden helppoa saatavuutta

21.06.2018 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Ruokamatkailun kehittämisessä venäläisille asiakkaille kannattaa huomioida heidän toiveet aktiivisesta toiminnasta, osallistumisesta, oppimisesta ja vuorovaikutuksesta paikallisten asukkaiden kanssa. Ruokamatkailuasiakkaat voisivat samaistua tapahtuman kautta hetkeksi paikallisten elämään eli kokemaan, mitä ihmiset tekevät ja syövät eri sesonkien aikana, mistä aineksista ihmiset valmistavat ateriansa ja mistä he saavat elantonsa.

Venäjänkielisten asiakkaiden osallistuminen ruokamatkailutapahtumiin lisää heidän tietämystään paikallisten elintarvikkeiden alkuperästä, tuotantotavoista ja menetelmistä. Alkutuotanto saisi Etelä-Savossa ruokamatkailusta uusia mahdollisuuksia kasvuun.

Puhdas luonto ja lähiruoka tarjoavat mahdollisuuksia ruokamatkailuun

Venäjän miljoonakaupunkien asukkaille yksinkertaiset aistittavat ympäristöön liittyvät asiat, kuten hyvin hoidettu metsä, puhdas ilma, kirkas vesi ja lämmin nuotiotuli, ovat merkittäviä ja niiden arvoa on tärkeää korostaa Etelä-Savon matkailussa. Etelä-Savon yritysten on järkevää markkinoida yhdessä puhdasta luontoa, lähiruokaa, vieraanvaraisuutta ja omia palveluita ruokamatkailun kautta, koska alueella on vain vähän suuria nähtävyyksiä. Pienten yritysten kannattaa suunnitella eri vuodenaikoihin tapahtumia, joissa toiminta ja oppiminen rauhassa ja hiljaisuudessa on mahdollista kaukana turistien virrasta.

Sesongin mukainen toiminta, markkinat ja erilaiset tapahtumat, kuten pilkkikisat, antaisivat asiakkaille mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja uusien ystävyyssuhteiden luomiseen suomalaisten kanssa. Kun ruokamatkailussa on pohjana toimiva vuorovaikutus, ystävyys ja aito osallistuminen, sen myötä tsemppaus, asiakkaiden ja yrittäjien motivaatio toimia aktiivisesti maaseudulla kasvaa.

Uudet kokemukset ja elämykset mahdollistavan monenlaista toimintaa. Videon ja kuvan ottaminen ja jakaminen vaikkapa sosiaalisessa mediassa voisi tuoda näkyvyyttä Etelä-Savon ruokamatkailulle ja samalla lisää asiakkaita ulkomailta ja Suomesta.

Sähköinen markkinointi ja verkostoituminen parantavat palveluiden saatavuutta

Palveluiden saatavuus, ostamisen helppous ja joustavuus venäjänkielisten ja kotimaisten asiakkaiden palveluissa antaisivat kilpailuetua Etelä-Savon yrityksille. Sähköisen markkinoinnin kehittämisessä toimijoiden yhteinen asiakassegmentointi, yritysten välinen yhteistyö ja verkostointi mahdollistaisivat yrityksille kasvua. Osallistuminen ruokamatkailuun pitää olla molemmille osapuolille, sekä järjestäjälle että asiakkaalle, helppoa ja mutkatonta. Tämä varmistaisi toiminnan jatkuvuuden ja parantaisi yritysten toimintamahdollisuuksia kestävän kehityksen periaatteella.

Artikkeli pohjautuu Anastasia Ananinan opinnäytetyöhön “Etelä-Savon ruokamatkailun kehittäminen. Selvitys venäjänkielisten asiakkaiden tarpeista”, jossa tutkittiin venäjänkielisten ruokapalveluita säännöllisesti käyttäneiden asiakkaiden tarpeita ja kokemuksia ja tehtiin ehdotuksia ruokamatkailun toiminnan kehittämiseksi Etelä-Savossa.

Anastasia Ananina ja Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Ruokahävikkiä metsästämään

19.06.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruoka tuottaa merkittävän osan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Valitettavasti hävikkiin menevät ruoka aiheuttaa ison osan ympäristövaikutuksista. Ruokahävikkiä syntyy kaikissa ruokatuotannon vaiheissa: ostojen, varastoinnin, valmistuksen ja tarjoilun aikana. Vaikka pk-ruokapalveluyritykset hallitsevat ruokahävikin määrää ”maalaisjärjellä”, tarvitaan silti kokonaisvaltainen käsitys sen syntymisestä ja merkityksestä niin liiketoiminnalle kuin ympäristölle.

Tiedätkö sinä, missä vaiheessa ja mitä hävikkiä yrityksesi ruokatuotantoprosessin aikana syntyy? Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Veget ja hiilet haltuun pk-ruokapalveluyrityksissä -hanke etsii eteläsavolaisia ruokapalveluyrityksiä mukaan hävikin selvitystyöhön. Mukaan pääsee kymmenen nopeinta yritystä.

Me teemme työn ja selvitämme missä hävikkivaara piilee, osallistuminen on maksutonta. Ilmoittaudu mukaan ruokahävikkijahtiin projektipäällikkö Merja Ylöselle merja.ylonen@xamk.fi ja sovitaan yrityksesi toiminnalle sopiva aika hävikin seurantaan. Lisätietoa hankkeesta www.xamk.fi/vegetjahiilet.

Luomu kukoistaa Itävallan SalzburgerLandissa

15.06.2018 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savossa on tehty vahvasti luomun eteen töitä jo vuosikymmeniä. Luomupeltoala on saatu nousemaan, mutta matkaa on vielä hallituksen tavoitteeksi vuodelle 2020 asettamaan luomuohjelman 20 % luonnonmukaisen tuotannon peltopinta-alaan. Miten luomun käyttö edistyy Euroopassa? Tähän asiaan perehtyi huhtikuussa joukko Etelä-Savon maaseutuyrittäjiä tutustuen Itävallan SalzburgerLandin luomu- ja lähiruokatuotantoon sekä vastuulliseen matkailuun. SalzburgerLand sijaitsee Itävallan keskiosassa aivan Saksan rajalla.

Bio Austria – luomuviljelijöiden oma järjestö

Luomuviljelijöiden järjestö BIO AUSTRIA perustettiin vuonna 1978 Itävaltaan. Siihen kuuluu 12 500 jäsentä, joista 1700 on Salzburgin alueelta. Salzburgina alueella luomutuotannon osuus on 57 % ja luomutuottajia on lähes 3700. Luomutuottajien määrä on noussut, mutta kaikki eivät liity yhdistykseen. Yhdistyksellä vähän tiukemmat säännöt kuin EU:ssa.

Bio Austria edistää luomutuotantoa maatalouspolitiikassa, kaupan alalla ja myös kuluttajille. Bio Austria on mukana erilaisissa markkinointi ja messutapahtumissa. Yhdistys auttaa jäseniään luomutuotannossa: neuvontaa, koulutuksia ja vierailuja.

Luomua edistetään matkailun kautta

Luomutuotanto ja matkailu yhdistyvät Organic Paradise SalzburgerLandin toiminnassa. Yhdistys perustettiin vuonna 2009. Siihen kuuluu maatiloja, ravintoloita ja hotelleja. Jotta voi liittyä Organic Paradise SalzburgerLandiin, pitää olla Bio Austria sertifioitu. Vuosittainen jäsenmaksu on 1250-3000 €. Toimija saa itse päättää missä laajuudessa se tarjoaa luomutuotteita. Luomutarjonnan kerronnassa apuna voi käyttää erivärisiä perhosia. Sininen perhonen esimerkiksi viestii, että ko. paikassa voi syödä luomuaamiaista.

Luomuravintola Schutzenwirt
Luomuravintola Schutzenwirtin ulko-ovelle kiinnitetyt kyltit kertovat yrityksen olevan Bio Austria –jäsenyritys ja kuuluvan Organic Paradise Salzburgerlandiin.

Yritys on perustettu vuonna 1950, avattu uudelleen koulun kanssa 2005. Ravintolan yhteydessä toimii erityisoppilaitos, jossa on noin 30 oppilasta ja 26 opettajaa. Schutzenwirtillä on oma luomumaatila, jossa oppilailla on mahdollisuus käydä mm. hoitamassa eläimiä. Yrityksen tuotto menee lasten hyväksi.

Schutzenwirtissä on säännöllisesti kulttuuritapahtumia, sillä se on osa ”Kulturzentrum Street Jakobia”. Vieraanvaraisuus, kulttuuri ja sosiaalihuolto kohtaavat Schutzenwirtin toiminnassa.

Schutzenwirt ravintolaa kehitetään trendien mukaan pienin askelin. Se tarjoaa luomun lisäksi villiruokaa ja arvostaa tarjoiluissa aitoutta ja paikallisuutta. Ravintolan ovella olevat kyltit kertoivat paikan luomutarjonnasta. Ruokalistassa luomu-asiaa ei tuotu esille. Ravintolan asiakkaat tulevat laajalta alueelta. Se on avoinna torstaista sunnuntaihin. Viehättävä puulla sisustettu ravintola on myös suosittu yksityistilaisuuksien pitopaikka.

Alkuruokana tarjoiltu villivalkosipulikeitto eli karhunlaukkakeitto maistui todella herkulliselta ja on kauniin keväisen vihreä väriltään.

 

 

 

 

 

 

Keitetty naudanliha ja lihaliemessä kypsennetyt juurekset kera omenahillokkeen. Herkullista luomuruokaa yksinkertaisista aineksista. Liian usein luomuruokaa valmistettaessa törmää siihen, että tavallinen annos yritetään valmistaa luomuna vaihtamalla kaikki raaka-aineet luomuksi. Mitä jos katsottaisiin, mitä raaka-aineita meillä on saatavissa luomuna ja valmistetaan niistä luomuruokaa. Ruoan ei tarvitse olla monimutkaista ollakseen hyvää.

Hotellin aamiaisella luomutuotteita oli tarjolla varsin laajasti. Isommissa hotelleissa luomutuotteet oli myös merkitty BIO-sanalla.

 

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu