Ajankohtaista

Megatrendeistä ja makuelämyksistä ideoita palvelumuotoiluun -webinaari 29.5.2020 klo 9.00–11.00

26.05.2020 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Pirjo

Tule hakemaan inspiraatiota uudenlaisten palveluiden suunnitteluun 29.5.2020 klo 9.00–11.00 järjestettävästä webinaarista! PAMU Savonlinna -hankkeessa järjestettävä tilaisuus on tarkoitettu ideointiavuksi koronatilanteesta kärsiville yrityksille, mutta webinaarin sisältö sopii kaikille tulevaisuuden näkymistä kiinnostuneille yrittäjille.

Megatrendejä tarkastelemalla yritykset voivat varautua tulevaan kehitykseen ja vastata paremmin siitä jo nyt kumpuavaan kysyntään – myös koronatilanteessa. Megatrendeistä tilaisuudessa puhuu asiantuntija Anne Lukkarila / AK Lukkarila. Hän toimii myös Visit Finland Akatemian valmentajana. Lisäksi ravintoloitsija Marko Simunaniemi kertoo, millaisia innovatiivisia ratkaisuja tamperelainen Ravintola Kajo on löytänyt vallitseviin erikoisolosuhteisiin. Niihin kuuluu mm. pitkän kaavan illallisten muuttaminen elämykselliseksi take away -konseptiksi.

Ilmoittaudu tilaisuuteen 27.5.2020 klo 16.00 mennessä ilmoittautumislomakkeella.

Mukaan mahtuu 250 osallistujaa. Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille s-postilla ennen tilaisuuden alkua.

Tervetuloa!

Järjestäjä: Savonlinnan Hankekehitys Oy / PAMU Savonlinna -hanke
Lisätietoja: projektikoordinaattori Susanna Peura, susanna.peura@savonlinna.fi, p. 040 152 5111

Lue lisää tulevista PAMU-tapahtumista: https://www.samiedu.fi/pamu-savonlinna/
PAMU Savonlinna 2 -valmennus starttaa 4.6.2020. Ilmoittaudu mukaan!

Webinaari on osa PAMU Savonlinna -hanketta, jonka toteuttavat yhteistyössä Ammattiopisto SAMIedu, Xamk Pienyrityskeskus ja Savonlinnan Hankekehitys Oy. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

EU:n Pellolta pöytään –strategiassa korostuu kestävyys

22.05.2020 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Euroopan komissio hyväksyi Pellolta pöytään -strategian, jonka tavoitteena on kehittää reilu, terveyttä edistävä ja ympäristöystävällinen elintarvikejärjestelmä.

Pellolta pöytään -strategia mahdollistaa siirtymisen kestävään EU:n elintarvikejärjestelmään, jossa huolehditaan ruokaturvasta ja varmistetaan, että ruoka saadaan terveestä luonnosta. Strategian avulla pienennetään EU:n elintarvikejärjestelmän ympäristö- ja ilmastojalanjälkeä, parannetaan järjestelmän selviytymiskykyä, suojellaan kansalaisten terveyttä ja turvataan talouden toimijoiden toimeentulo.

Strategiassa asetetaan EU:n elintarvikejärjestelmän muuttamiselle konkreettiset tavoitteet, joihin sisältyy muun muassa torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentäminen puoleen nykyisestä, lannoitteiden käytön vähentäminen vähintään 20 prosentilla, tuotanto- ja vesiviljelyeläimiin käytettävien mikrobilääkkeiden myynnin vähentäminen 50 prosentilla ja maatalousmaasta neljännesosan omistaminen luonnonmukaiselle maataloudelle. Lisäksi siinä ehdotetaan kunnianhimoisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että terveellinen vaihtoehto on EU:n kansalaisten kannalta helpoin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi terveellisten ja kestävien elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen muuttamista paremmin kuluttajien tarpeita vastaaviksi.

Euroopan maataloustuottajilla, kalastajilla ja vesiviljelyalan tuottajilla on keskeinen rooli, kun siirrytään oikeudenmukaisempaan ja kestävämpään elintarvikejärjestelmään. Ne saavat yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan kuuluvien uusien rahoitusvirtojen ja ekojärjestelmien kautta tukea kestävien käytäntöjen käyttöönottoon. Eurooppa halutaan tehdä tunnetuksi kestävyydestään, ja siihen pyrkiminen avaa monia uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä monipuolistaa eurooppalaisten maataloustuottajien ja kalastajien tulolähteitä.

Lue lisää:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_884

Webinaari elintarvikeketjun siirtymisestä biotalouteen 26.5.

13.05.2020 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: yllapito

Tervetuloa kuulemaan biotalouteen siirtymisestä elintarvikeketjussa! Webinaarissa professori Juha Helenius Helsingin yliopiston Rurala-instituutista alustaa puheenvuorossaan biotalouteen siirtymisen perusteista ja siitä, mitä se voisi merkitä elintarvikeketjulle sekä maaseudulle. Tutkijatohtori, pilotin osallistuja ja viljelijä Kari Koppelmäki Helsingin yliopiston Rurala-instituutista kertoo siitä, miten Hyvinkään Palopuron pilotti syntyi ja millaisia kokemuksia siitä on kertynyt

Ilmoittautumiset 25.5. mennessä https://forms.gle/Dcg5ov6oYy7cjmjs5

Ilmoittautuneet saavat maanantain 25.5. aikana linkin ja ohjeet tilaisuuteen osallistumiseen.

Webinaarin ohjelma elintarvikeketjun siirtyminen biotalouteen 26.5.2020

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Elintarvikeketjun ekoteolliset symbioosit Etelä-Savossa -hanke ja Biotalous tutuksi Rajupusu-Leader alueen kunnissa -hankkeet

Luken FoodPilot-koehalli palvelee elintarvikkeiden tuotekehitystyössä

05.05.2020 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Jokioisilla sijaitseva FoodPilot-koehalli tarjoaa monipuoliset ja innovatiivisesti hyödynnettävät prosessilaitteet elintarvikkeiden tuotekehitykseen. Koehallin lisäksi tarjolla on syvällistä raaka-aineiden asiantuntemusta ja monialaista osaamista innovointi- ja tuotekehitystyössä sekä elintarviketutkimuksessa. Mikäli mielessäsi on joku innovaatio tai tuotekehitysidea elintarvikemarkkinoille, FoodPilot-koehallin palvelut tarjoavat pilottimittakaavaisen testausmahdollisuuden, jolloin riskit varsinaisen tuotannon käynnistämisessä saadaan minimoitua ja siirtyminen varsinaiseen tuotantoon nopeutettua. Muita FoodPilot-koehallin palveluja ovat mm. elintarvikekelpoisten sivuvirtojen analysoinnin, käsittelyn sekä näiden hyödyntämisen selvittäminen, bioaktiivisten yhdisteiden erottaminen lähtömateriaaleista ja koe-erätuotannossa sekä tuotekehitys-, prosessi- ja laitekonsultointi. Mikäli kiinnostuit, ota rohkeasti yhteyttä Tuomo Tupasela (https://www.luke.fi/henkilosto/tuomo-tupasela/) tai Erkki Vasara (https://www.luke.fi/henkilosto/erkki-vasara/. Lisätietoa FoodPilot-koehallista löytyy täältä: https://www.luke.fi/kampanja/foodpilot/.

Yrittäjien avuksi rahoitusvaihtoehtoja korona-kriisiin

06.04.2020 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina

Covid-19 koronavirusepidemian aiheuttamien haittojen vähentämiseen liittyviä yrityskohtaisia rahoituksia.

Yksinyrittäjät
Yksinyrittäjät eivät kuulu ELY-keskusten avustuksen piiriin, vaan yksinyrittäjille koronavirusepidemiasta aiheutuneiden häiriöiden lieventämiseksi tarkoitettu erillinen tuki: https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yksinyrittajille-2000-euron-toimintatuki-koronavirustilanteessa-haku-avautuu-mahdollisimman-pian Tuki haetaan kunnalta.

Yritykset, joissa työskentelee enintään viisi henkilöä
ELY-keskukset suuntaavat poikkeusrahoitusta yrityksille, joissa työskentelee enintään viisi henkilöä hakemuksen jättämishetkellä: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/poikkeusrahoitus

Yli viisi henkilöä työllistävät yritykset
Business Finland rahoittaa yrityksiä, joissa työskentelee yli 5 henkilöä. Business Finlandin rahoitus on suunnattu pk- ja midcap-yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronaviruksen aiheuttamista markkina- ja tuotantoketjuhäiriöistä. Rahoitus kohdentuu pk-yrityksille (oy, oyj, ay, ky, osk), joilla on 6-250 työntekijää, ja midcap-yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/hairiotilannerahoitus/

Finnvera apuna rahoitusjärjestelyissä
Valtion erityisrahoittaja Finnvera myöntää takauksia yritysten uusille lainoille. Hallitus mahdollistaa Finnveran takausten kautta yrityksille 10 miljardin euron lisärahoituksen.  https://www.finnvera.fi/kasvu/ajankohtaista-yrityksille/ajankohtaista-yrityksille

Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesin rahoitusohjelma keskisuurten yritysten turvaamiseksi

Vakautusrahoitusta voi hakea Teollisuussijoitus, Tesin verkkosivujen kautta tiistaista 14.4.2020 alkaen. Tesi julkaisee silloin tarkemmat tiedot ohjelmasta ja rahoituksen hakemisesta. http://www.teollisuussijoitus.fi/

Maaseudun yrityksien tukipaketti

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee maaseudun yrityksille tukipakettia. Tukirahoitus kohdistettaisiin maaseutumatkailuyrityksille, maataloustuotteita jalostaville yrityksille sekä muille maaseutumaisten alueiden mikroyrityksille ja maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa harjoittaville maatiloille. Tukea valmistellaan myös kalastusaluksille, kalankasvatukselle ja kalanjalostusyrityksille: https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maa-ja-metsatalousministerio-valmistelee-maa-ja-elintarviketalouden-tukipakettia#82532ef5

Maaseutuohjelman kehittämishankkeiden mahdollisuudet

Maaseutuohjelman kehittämishankkeissa on paljon mahdollisuuksia auttaa koronan aiheuttamiin hankaluuksiin. Hankkeiden sisältöjen mukaisesti neuvonta, ohjeistus ja tiedonvälitys saattavat helpottaa yrittäjien tilannetta huomattavasti: https://www.maaseutu.fi/maaseutuverkosto/viestinta2/terveiset-maalta-ja-maailmalta/maaseutuohjelman-kehittamishankkeissa-on-paljon-mahdollisuuksia-auttaa-koronan-aiheuttamiin-hankaluuksiin-kehittamishankkeissa-monia-mahdollisuuksia-koronan-aiheuttamiin-hankaluuksiin

Huomaa myös Ruokaviraston Usein kysyttyä: covid-19-koronaviruksen vaikutus tukiin: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tuet-ja-rahoitus/usein-kysyttya-covid-19-koronaviruksen-vaikutus-tukiin/

 

 

 

Tukea Etelä-Savon ruoka-alalle

25.03.2020 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon ja koko Suomen ruoka-ala on tilanteessa, jollaista ei ole ollut aiemmin. Ulkoa tullut uhka on ravitsemispalveluissa merkinnyt toimipaikkojen sulkemisia ensin asiakaskadon myötä ja nyt Suomen hallituksen päätöksestä. Ammattikeittiöille elintarvikkeita toimittaneilta tuottajilta on tilaukset vähentyneet tilauskirjoista.

Tämän kriisin aikana huoltovarmuus ja kotimaisen ruoan merkitys on noussut vahvasti esille. Ruokakauppojen hyllyt ovat välillä tyhjiä, sillä ruokahuolto on siirtynyt ammattikeittiöistä kotien harteille. Osa ravitsemispalveluista on ryhtynyt valmistamaan kotiruokaa take away-annoksina, mikä on sallittua edelleenkin, vaikka hallitus teki päätöksen ravintoloiden sulkemisesta .

Uusia toimintamalleja kehitellään kaupankäyntiin. Valtiolta on tulossa yrittäjille erilaisia tukia, joilla pyritään lieventämään tätä kriisitilannetta. Uusia tuulia – Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeeseen on koottu tällä hetkellä tiedossa olevia tukia sekä toimijoiden yhteystietoja. Lue lisää tästä…

Yhteistyö ruoka-alan kehittämisessä vahvistuu Etelä-Savossa

13.12.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon ruoka-alan kehittämistyötä on tehty yhteistyössä jo parikymmentä vuotta. Yhteistyö tiivistyy ensi vuonna, kun Etelä-Savon Koulutus Oy liittyi mukaan Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n toimintaan.

”Yhteistyön tiivistämisen ja systemaattisen toiminnan kannalta on tärkeää, että Ekoneum ry:n toimintaan saadaan uusia jäseniä”, Ekoneum ry:n hallituksen puheenjohtaja Teija Rautiainen toteaa.

Ekoneum ry perustettiin vuonna 2000, ja siihen ovat kuuluneet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Vuoden 2020 alusta jäsenenä on myös Etelä-Savon Koulutus Oy, Esedu.

Etelä-Savon Koulutus Oy, Esedu, tuottaa ammatillisen osaamisen kehittämisen palveluja eri kohderyhmille Etelä-Savossa, valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen lisäksi Etelä-Savon Koulutus Oy järjestää koulutustaan tukevaa palvelu-, ravintola- ja kehittämistoimintaa. Puhdas ruoka on yksi Esedun strategiaan kirjatuista koulutuksen ja osaamiskokonaisuuksista.

Palvelualojen koulutuspäällikkö Sari Paasonen toteaa, että ruoka-alan työntekijöiden kouluttajana Esedu haluaa olla yhdessä muiden toimijoiden kanssa varmistamassa maakunnan yrityksille osaavaa työvoimaa sekä luomassa puitteita kehittämis- ja tutkimustoiminnan tuottamien ideoiden ja aihioiden kokeiluun käytännössä.
”Siksi olemme iloisia, että meille tarjoutui mahdollisuus päästä mukaan Ekoneum ry:n toimintaan.”

Ekoneum ry:n hallitus vuodelle 2020 pj Teija Rautiainen (vas.), Pirjo Kivijärvi, Hanna-Maija Väisänen ja Terttu Pulkkinen sekä toiminnanjohtaja Taina Harmoinen.

Ekoneum ry:n tarkoituksena on edistää erityisesti eteläsavolaisen ruokajärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa. Tähän yhdistyksen jäsenten toiminta tarjoaa hyvät edellytykset. Yhdistystoiminta tukee myös yhteistyön jatkuvuutta. Ekoneum ry:n toiminnan ytimen muodostaa hallitus, johon ensi vuoden alusta kuuluvat puheenjohtaja Teija Rautiainen (Xamk), Pirjo Kivijärvi (Luke), Hanna-Maija Väisänen (HY Ruralia-instituutti) ja Terttu Pulkkinen (Esedu).

Ruoka-alan yhteistyön systemaattinen kehittäminen Etelä-Savossa on Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hankkeen yhtenä tehtävänä. Yhteistyötä on edistetty mm. järjestämällä yhdessä ruoka-alan tilaisuuksia.

Ekoneum ry perustettiin vuonna 1997 toimijoiden epäviralliseksi yhteistyömuodoksi. Vuonna 2000 se reksiteröitiin Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:ksi. Ekoneum ry perustajajäsenet ovat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus/Ekologinen tuotanto MTT, Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI ja Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli. Ekoneum ry toimi osana Elintarvikealan osaamiskeskus ELOa vuoden 2006 loppuun. Vuosina 2007-2009 Ekoneum sai rahoitusta Mikkelin seudun aluekeskusohjelmasta. Ekoneum ry:n toimintaa on organisoitu vuodesta 2009 lähtien osana perustajajäsenten ruoka-alan hanketoimintaa, tällä hetkellä KURVI-hankkeessa.

Elintarvikkeiden vastuullisuus kuluttajille tärkeää – mutta vaikeaa

11.12.2019 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina

Suurin osa suomalaisista miettii ruokaostoksilla vastuullisuutta ainakin toisinaan, mutta hyvä maku painaa vaakakupissa eniten. Usein myös hinta ja terveellisyys menevät vastuullisuuden edelle.

Foodwest on toteuttanut laajan monimenetelmäisen kuluttajatutkimuksen vastuullisuuden merkityksestä elintarvikevalinnoissa. Markkinatutkimuspäällikkö Milla Alanärä esitteli poimintoja tutkimustuloksista Ruokaketjun tulevaisuustärskyt – Visioita vastuullisuuteen –tilaisuudessa 13.11. Mikkelissä. Vastuullisuustilaisuuden järjestivät Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hanke ja Ilmastomuutokseen varautuminen maataloudessa –hanke.

Mitä asioita kuluttaja liittää vastuullisuuteen?

Kuluttaja liittää elintarvikkeiden vastuullisuuteen monipuolisesti erilaisia asioita, kuten ympäristön huomioimista, eläinten hyvinvointia, lähiruokaa ja kotimaisuutta. Koska vastuullisuus on niin monitahoinen kokonaisuus, kuluttaja kokee elintarvikkeiden vastuullisuuden arvioinnin varsin vaikeaksi. Vastuullisuuden seitsemästä osa-alueesta (tuoteturvallisuus, ravitsemus, ympäristö, eläinten hyvinvointi, paikallisuus, talous ja työntekijöiden hyvinvointi) helpoksi koetaan lähinnä ravitsemuksellisen vastuun arviointi, kun taas ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyvän vastuullisuuden arviointi koetaan selvästi vaikeammaksi. Arvioinnin vaikeudesta huolimatta vastuullisia elintarvikevalintoja tehdään esimerkiksi kotimaisia tuotteita tai luomutuotteita ostamalla.

Kuluttajat kaipaavat helppotajuista vastuullisuustietoa

Elintarvikkeiden vastuullisuus kiinnostaa kuluttajia, mutta vastuullisten valintojen tekemiseen halutaan lisää helppoutta ja nopeutta. Parhaiten erilaisista merkeistä vastuullisuutta viestivät kuluttajien mielestä Reilun kaupan merkki, Avainlippumerkki ja Hyvää Suomesta -merkki.

Taina Harmoinen

 

Foodwestin tutkimus:

Foodwest Oy, Vastuullisuuden jalanjäljissä -kuluttajatutkimusraportti 09/2019. Tiedonkeräys toteutettu 04-08/2019 monimenetelmäisesti: kvantitatiiviset nettikyselyt (N=1000, N=340), mobiilietnografia ja kvalitatiiviset ryhmäkeskustelut.

 

Lisätietoja tutkimuksesta:

Milla Alanärä, Markkinatutkimuspäällikkö, Foodwest Oy. milla.alanara@foodwest.fi, puh. 050 345 3400

Jättipotti Etelä-Savon ruokamatkailulle

19.09.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloppuja toteuttavat yritykset palkittiin Hungry for Finland ruokamatkailukilpailun voittajina 19.9.2019 Helsingissä.

Etelä-Savo on ruokamatkailun kehittämisessä ehdotonta aatelia. Hungry for Finland – ruokamatkailukilpailun voittaja on Saimaa Gastronomy –ruokaviikonloput, ja Paula Okkolan Emännän piirakkapaja palkittiin merkittävänä ruokamatkailutekona.

Etelä-Savossa on tehty systemaattista ruokamatkailun edistämistyötä jo koko tämä vuosikymmen, ja nyt se kantaa hedelmää monella tapaa. Mikkelin ammattikorkeakoulu muun muassa toteutti vuosina 2013-2014 Ruoka matkailun keskiöön -hankkeen, jossa järjestettiin Etelä-Savon vuoden 2014 ruokamatkailuyritys -kilpailu. Kilpailun voittaja oli Sahanlahti Resort Oy. Sittemmin ruokamatkailukilpailu laajeni valtakunnallisen hankkeen myötä koko Suomea koskevaksi.

Vuoden 2019 Hungry for Finland – ruokamatkailukilpailun voittajat palkittiin torstaina 19.9.2019 Helsingissä. Yhdeksän finalistin joukossa oli kaksi kilpailuehdotusta Etelä-Savosta ja molemmat palkittiin. Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloput voitti kilpailun ja puumalalaisen Paula Okkolan Emännän piirakkapaja oli kolmen merkittäväksi valitun matkailuteon joukossa. Muut matkailuteko-maininnan saaneet olivat Heather`s Helsinki, Fork in Hand -ruokakävely ja Herrankukkaro Oy, Villiä ja läheltä – Ruokamatka tarinoiden saaristoon.

Voittaja Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloput

Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloput toteuttaa neljä vahvaa eteläsavolaista ruokamatkailutoimijaa: Hotelli Punkaharju, Punkaharjusta, Sahanlahti Resort Oy, Puumalasta, TeaHouse of Wehmais, Juvalta ja Tertin Kartano, Mikkelistä. Nämä eri puolilla Saimaata sijaitsevat yritykset ovat perheyrityksiä, joissa arvostetaan paikallisia raaka-aineita ja pientuottajien tuotteita.

Monipuolisia aktiviteetteja ja lähiruokaa sisältäviä Saimaa Gastronomy –ruokaviikonloppuja järjestetään kiireisimmän kesäkauden ulkopuolella ja ne rakentuvat kausituotteista. Esimerkiksi syyskuun viimeisenä viikonloppuna herkutellaan syksyn sadolla, ja joulukuun puolivälissä maistellaan joulun makuja. Helmikuun ystävänpäivän aikaan on teemana rakkauden aikaan ja toukokuussa kevättä rinnassa.

Merkittävä matkailuteko -tunnustus Paula Okkolalle

Paula Okkolalle palkinnon luovuttivat maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja Paavo Virkkunen Business Finland Oy:stä.

Ensimmäiset piirakkapajat Paula Okkola järjesti viitisen vuotta sitten. Parin vuoden kokeilujen jälkeen hän tuotteisti ne omaksi ruokamatkailutuotteeksi.

– Piirakkapajan asiakkaat ovat ulkomaalaisia. Leipominen yhdistää kaikenikäisiä. Meillä nuorin osallistuja on ollut kolmevuotias hongkongilainen tyttö ja vanhin 70-vuotias britti mies, Paula Okkola kertoo asiakaskunnastaan.

Emännän piirakkapaja kesti aluksi neljä tuntia, mutta Paula Okkola on joutunut lyhentämään sitä, koska varsinkin aasialaisilla asiakkailla ei ole näin pitkää aikaa käytettävissä. Emännän piirakkapaja on tuotteistettu viiden henkilön ryhmälle. Toki pienemmällekin ryhmälle Paula järjestää piirakkapajan.

– Piirakkapaja on paljon enemmän kuin leipomista. Se on kulttuurin ja elämäntavan tuntemista. Pajassa antoisinta on eri maalaisten ihmisten kohtaaminen, Paula Okkola toteaa.

Kansainväliseen markkinointiin

Miksei Mikkeli on markkinoinut Etelä-Savon ja koko Saimaan alueen matkailua systemaattisesti kansainvälisille asiakkaille. Ulkomaisten toimittajavierailujen myötä Saimaa Gastronomy -yrityksistä ja Paulan Okkolan piirakkapajasta on ollut lehtijuttuja monissa lehdissä.

Valtakunnallisessa kilpailussa menestyminen tuo lisää näkyvyyttä ruokamatkailulle. Palkituista yrityksistä on tehty videot, jotka menevät Visit Finlandin kautta kansainväliseen jakeluun – huippu asia Saimaan alueen matkailulle!

Etelä-Savossa joka viides toimipaikka on ruokasektorilla

30.08.2019 Ajankohtaista, Blogi, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

KURVI-hankkeen juuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan Etelä-Savossa oli 2791 ruokasektorin toimipaikkaa vuonna 2017. Toimipaikkojen määrä näyttäisi hieman vähentyneen edelliseen vuoteen verrattuna, mikä noudattaa valtakunnallista trendiä. Ruokasektorin yhteenlaskettu liikevaihto oli 930 miljoonaa euroa, ja alalla työskenteli lähes 5000 henkilöä.

Ravitsemisalan yritysten toimipaikkoja oli 374 Etelä-Savossa vuonna 2017. Elintarvikekauppaa harjoitettiin vähittäis- tai tukkukaupan muodossa 226 toimipisteessä. Ammattikeittiöitä Etelä-Savossa oli 549 vuonna 2018 ja ne tarjosivat 16,4 miljoonaa ateriaa. Keittiöistä kolmasosa on julkisessa omistuksessa. Julkisen sektorin keittiöistä kaksi kolmasosaa on jakelukeittiöitä, kun taas yksityisellä sektorilla valtaosa keittiöistä valmistaa ruokaa.

Etelä-Savossa yli puolet maatalousmaasta nurmella

Maatila- ja puutarhayritysten määrä oli 2297 viime vuonna. Niillä oli käytössä 72 000 ha maatalousmaata, josta yli 40 % on vuokrattua. Koko maan maatalousmaasta vuokrattua on 35 %. Keskimäärin maatalousmaata oli vuonna 2018 Etelä-Savossa 31 hehtaaria tilaa kohden, mikä on Ely-keskuksittain tarkasteltuna Suomessa pienin luku. Lähes kaksinkertainen maatalousmaa on Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla koko maan keskiarvon ollessa 48 hehtaaria tilaa kohden. Puolet maatalousmaasta on nurmella.

Etelä-Savossa harjoitettiin maidontuotantoa 386 tilalla, mikä on 5,7 % Suomen maidontuotantotiloista. Sianlihatuotanto on varsin vähäistä Etelä-Savossa, sillä vain 14 tilalla kasvatettiin sikoja. Naudanlihaa tuotetaan Etelä-Savon Ely-keskuksen alueella 4,6 % kokonaistuotannosta.

Salaateista yli 40 % tuotetaan Etelä-Savossa

Avomaalla vihanneksia viljeltiin 606 hehtaarilla 10 miljoona kiloa, josta lähes puolet on porkkanaa. Yli miljoonan kilon tuotantoon päästään myös kiinankaalin, valkokaalin ja salaattien tuotannossa. Koko Suomen kiinankaalisadosta yli 60 % ja salaateista 41,4, % tuotetaan Etelä-Savossa. Mainittakoon, että nauriin, raparperin ja tillin tuotantomäärä on vain tuhat kiloa Etelä-Savossa. Kasvihuoneissa puolestaan kasvaa yli 26 miljoonaan ruukkuvihannesta – joka viides Suomessa kasvatettu ruukkuvihannes.

Mansikkaa ja herukoita

Marjoja viljeleviä yrityksiä oli 163 ja viljelyssä 634 hehtaaria, josta yli puolella kasvaa mansikkaa tuottaen satoa 1,38 miljoonaa kiloa. Valko- ja punaherukkaa viljellään nykyisin Suomessa vähän, tuotanto on keskittynyt Itä-Suomeen ja Etelä-Savossa viljelyala on 27 % koko Suoman alasta. Pensasmustikan osalta Etelä-Savossa näyttää olevan hyvät olosuhteet ja osaaminen viljelyyn, sillä pensasmustikan viljelyalasta Etelä-Savossa on oli 14 %, mutta satoa saadaan saatiin reilu 23 % koko Suomen määristä.

Luomupeltoala lähestyy valtakunnallista 20 % tavoitetta

Luomutilojen määrä kasvoi niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisestikin. Luomutiloja on Etelä-Savossa 277, mikä on 24 tilaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luomupeltoala nousi 17,4 prosenttiin ollen nyt 12 552 hehtaaria. Valtioneuvoston luomukehittämisohjelman mukaan luomupeltoa tulisi olla 20 % vuonna 2020. Kasvua vuodesta 2017 vuoteen 2018 oli 1,3 prosenttia, joten tuolla kasvulla luomutavoite saavutetaan Etelä-Savossa. Mainittakoon, että Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Ahvenanmaalla tämä valtioneuvoston luomupeltoalatavoite on jo saavutettu.

Valtakunnallisesti merkittävin luomusato saadaan kaalista, 45 %, ja sipulista 37 % sekä rypsistä ja rapsista Etelä-Savossa, noin 18 %. Luomujalostajia Etelä-Savossa on 33, niistä valtaosa on niin sanottuja alhaisen jalostuksen yrityksiä.

Kalasaaliista yli 1,1, miljoonaa kiloa muikkua

Kalastusyrittäjiä Etelä-Savossa oli reilu 200 vuonna 2017. Heistä 39 kuului sisävesien kaupallisten kalastajien rekisterissä 1-ryhmään eli niiden liikevaihto ylitti 10 000 euroa. Kalastusyrittäjien määrä oli 11,5 % koko maan sisävesien kaupallisista kalastajista, ja saalis 22,9 %. Saaliin arvolla mitattuna (2,95 milj. euroa) Etelä-Savo on maan suurin sisävesikalastuksen alue. Saaliiksi saadusta 1,5 miljoonasta kilosta valtaosa, yli 1,1 miljoonaa kiloa, oli muikkua. Etelä-Savossa toimii myös muutamia ruokakalankasvatuslaitoksia.

Tilastoaineistot perustuvat uusimpiin saatavissa olleisiin tilastoaineistoihin.

Tutustu tilastoihin tästä

Riitta Kaipainen ja Taina Harmoinen, KURVI-hanke