Etelä-Savo on valittu EU:n luomukilpailussa parhaaksi luomualueeksi vuonna 2024. Voitto on ainutlaatuinen ja ensimmäinen suomalaisten toimijoiden saama tunnustus tässä koko Euroopan laajuisessa kilpailussa. Voittaja julkistettiin EU:n luomupäivänä 23.9.2024 Brysselissä.

Paras luomualue -sarjan kaksi muut finalistia olivat Portugalista ja Espanjasta: Comunidade Intermunicipal do Alto Tâmega e Barroso, Chaves Portugalin pohjoisosista ja Kastilia-La Mancha Espanjan keskiosista. Kilpailun tuomaristo arvioi näitä alueita ja Etelä-Savoa kriteereinä alueen edelläkävijyys luomutuotannossa, kestävän kehityksen näkökulmat (ympäristö, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys) sekä luomualueen innovatiiviset ja innostavat toimintamallit, joita on mahdollisuus toteuttaa tuotannossa muuallakin EU:ssa.

”Etelä-Savo on luomutuotannossa kärkipään maakuntia Suomessa. Luomu on osa maakunnan imagoa, onhan strateginen tavoitteemme olla ”puhtaasti paras”. Luomun merkitys on otettu huomioon Etelä-Savon maakuntaohjelmassa ja maakuntaliitto on pitkään panostanut luomun kehittämiseen”, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

”Paras luomualue -palkinnon myötä Etelä-Savon maakunnan luomutuotanto ja -osaaminen saavat tunnustusta Euroopan mittakaavassa. Etelä-Savolla on luomun kehittämisessä pitkät perinteet. Kehittäminen on perustunut eri toimijoiden väliseen laajaan yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumiseen”, toteaa toiminnanjohtaja Taina Harmoinen Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:stä, joka on palkinnon hakija. 

Etelä-Savon luomun menestystekijät

Visio, intohimo luomuun ja periksiantamattomuus höystettynä laajalla yhteistyöllä ovat siivittäneet Etelä-Savon luomutuotantoa eteenpäin.

”Ensimmäiset luomuviljelijät aloittivat jo 1970-luvun lopulla ja perustivat viljelijöiden ja kuluttajien yhteisen yhdistyksen viemään tuotantotapaa eteenpäin. Tuotantotavan tueksi on kehitetty 1980-luvulta lähtien neuvontaa ja koulutusta kuin myös kuluttajille suunnattua viestintää”, kertoo Saimaan Luomu ry:n luomuasiantuntija Brita Suokas.  

Luomuviljelijöiden tueksi saatiin vahva maakunnan tuki, kun silloinen Mikkelin läänin maaherra Uki Voutilainen esitti Mikkelistä tehtävän ekoläänin, jota tukemaan käynnistettiin ekolääniohjelma.

Oopperalaulaja Martti Talvela oli vahva luomuviljelyn puolestapuhuja ja harjoitti itsekin luomuviljelyä Inkilänhovissa Juvalla vuodesta 1980 lähtien. Hän oli oopperamatkoillaan nähnyt, mitä tehomaatalous esimerkiksi Yhdysvalloissa oli saanut aikaan luonnolle ja maaperälle, ja toisaalta tutustunut luomu- ja biodynaamisen viljelyn etuihin Keski-Euroopassa.

Mikkeli ja Etelä-Savo on toiminut monella tapaa luomun edelläkävijänä ja kehittämisen veturina Suomessa. Mikkelistä käsin koulutettiin 1990-luvulla koko Suomeen luomuneuvojia.

Luomutuotannon kehittäminen Etelä-Savossa on perustunut laajaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Luomun tutkimuksen ja kehittämisen sateenvarjoksi perustettiin vuonna 2000 Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry. Lukuisat eri toimijat toteuttavat luomutuotannon tutkimus-, koulutus- ja neuvontahankkeita.

Etelä-Savossa on pitkät perinteet myös luomututkimuksessa ja tutkimustietoon perustuva viestintä nähdään tärkeänä koko suomalaisen luomualan kehittämisessä. Vuonna 2013 Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto perustivat valtakunnallisesti toimivan Luomuinstituutin Etelä-Savon maakunnan toimijoiden vahvalla tuella.

”Etelä-Savon maakunnan saama palkinto on samalla tunnustus luomuruokaketjun yritysten ja tutkimuksen tekijöiden pitkäjänteiselle yhteistyölle”, iloitsee Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen.

Etelä-Savon luomuosaamisen kehittämistä ovat tukeneet vahvasti myös Etelä-Savon maakuntaohjelmat sekä valtakunnalliset että Etelä-Savon alueelliset maaseutuohjelmat ja ympäristöohjelmat, joissa luomun edistämiseksi on ollut toimenpiteitä ja siten mahdollistettu luomukehittämishankkeet.

Kehittäminen näkyy tuotannossa – Etelä-Savon pelloista 18 prosenttia luomussa

Etelä-Savon ammattitaitoiset luomuviljelijät ovat vahvasti omalla panoksellaan kehittäneet luomutuotantoa. Joka kymmenes eteläsavolainen viljelijä on luomutuottaja. Vuonna 2023 luomupeltoa oli 12 400 ha, joka on 18 % maakunnan peltoalasta. Suomen keskiarvo on 14 %. Luomujalosteita valmistettiin 23 yrityksessä ja jatkojalostusta tehtiin 15 maatilalla. Kun viljelijöiden määrään lisätään muut toimijat, kuten jalostajat ja siemenpakkaamot, on luomuvalvonnan piirissä 220 toimijaa.

Etelä-Savo on tunnettu erityisesti luomuvihannesviljelystä ja -maidontuotannosta. Juvalaiset ja sulkavalaiset luomumaidontuottajat aloittivat 1993 alan pioneereina laajamittaisen luomumaidontuotannon ja jatkojalostuksen. Vuonna 2023 oli luomukotieläintuotantoa 56 tilalla eli 30 % prosentilla tiloista, pääasiassa lypsy- ja lihanautoja sekä lampaita. Alueen luomuporkkana-ala oli 29 %, sipulin 44 % ja kaalin 22 % koko Suomen luomupinta-aloista vuonna 2023. Luomumansikan pinta-ala on merkittävä: 12,5 % Suomen luomumansikan hehtaareista. 

Vuonna 2023 tehty kuluttajatutkimus kertoo, että 40 % eteläsavolaisista kuluttajista on halukas ostamaan luomutuotteita vähintään viikoittain. Valtakunnallisesti osuus on 30 %. Myös julkiset ruokapalvelut ovat ottaneet luomuraaka-aineet omakseen. Etelä-Savossa on 11 ravintolaa, jotka ovat mukana Luomuravintolat-ohjelmassa tavoittelemassa 25 % luomuosuutta raaka-ainepohjassa.

EU:n luomupalkinto

EU:n luomupalkintojen jakajina toimivat yhdessä Euroopan komissio, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK), Euroopan alueiden komitea (AK), Euroopan tuottajien ja osuuskuntien järjestö (COPA-COGECA) ja maailmanlaajuisen luomutuotantoa edistävien toimijoiden kattojärjestön IFOAM:in eurooppalainen toimielin IFOAM Organics Europe.

Näillä palkinnoilla pyritään antamaan tunnustusta erinomaisesta työstä koko luomun arvoketjussa ja palkitsemaan EU:n parhaat ja innovatiivisimmat luomualan toimijat. Palkintoja jaetaan parhaalle miesviljelijälle, naisviljelijälle, alueelle, kaupungille, bioalueelle, jatkojalostajalle, jälleenmyyjälle ja ruokapalvelulle. Näiden kategorioiden finalisteissa oli kaksi suomalaista, ja kaksi ruotsalaista toimijaa. Muut finalistit olivat pääosin Keski-Euroopasta. Palkintoja on jaettu vuodesta 2022 lähtien.

Etelä-Savon luomupalkintohakemus

Etelä-Savon luomuosaamisen perusta on kiinteä yhteistyö, joka korostuu myös EU:n luomupalkinnon hakemisessa. EU:n luomupalkinnon hakijana on Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry. Hakemus on laadittu yhteistyössä Ekoneum ry:n, Luomuinstituutin, Etelä-Savon ELY-keskuksen, Etelä-Savon maakuntaliiton, Saimaan luomu ry:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa.

Lisätietoja:

Taina Harmoinen, toiminnanjohtaja, Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry, projektipäällikkö Eurooppalaisesta klusteriverkostosta tukea eteläsavolaisille ruoka-alan yrityksille -hanke/Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, taina.harmoinen@xamk.fi, p. 040 662 5560

Brita Suokas, luomuasiantuntija, puheenjohtaja, Saimaan luomu ry, brita.suokas@luomuliitto.fi (22.-24.9.2024 käytössä britasuokas@hotmail.com), p. 044 528 8722

Sari Iivonen, johtaja, Luomuinstituutti, sari.iivonen@luke.fi, p. 0295 322 882

EU:n luomupalkinto,EU Organic Awards – European Commission (europa.eu)

Etelä-Savon elintarvikealan jalostusta harjoittaa 94 yritystä. Yritykset ovat kooltaan varsin pieniä, mikroyrityksiä. Alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksistä on 71 %, mikä vastaa myös valtakunnallista jakaumaa. Elintarvikealan jalostavia yrityksiä on Suomessa kaikkiaan reilu 2600, joista 315 valmistaa luomutuotteita.  

Luomujalosteita valmistetaan 12 yrityksessä Etelä-Savossa ja niiden koko jakautuu tavanomaista tuotantoa tasaisemmin.

Etelä-Savon elintarvikeyrityksistä leipomotuotteita jalostaa lähes 30 %. Tämä vastaa myös valtakunnallista yritysten toimialajakaumaa. Seuraavaksi eniten yritystoimintaa on vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostuksessa sekä lihan jalostuksessa.

Luomutuotteiden osalta toimialoista nousevat esille vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus ja viljatuotteiden jalostus.  

Tiedot perustuvat Valtakunnallinen Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatio -hankkeen ja maakunnallisten elintarvikealan kehittäjien yhteistyössä vuonna 2023 kokoamiin Aitoja makuja yritystilastoihin. Yritystilastosta selviää, millä toimialalla yritykset toimivat ja montako henkilöä ne työllistävät. Etelä-Savon osalta tiedot on koottu Eurooppalaisesta klusteriverkostosta tukea eteläsavolaisille ruoka-alan yrityksille -hankkeessa. Tilastoaineistoon on koottu tietoja jalostustoimintaa harjoittavista yrityksistä, joiden liikevaihto on vähintään 15 000 euroa.  

Lue lisää https://aitojamakujalehti.fi/tietoa-jalostavista-elintarvikeyrityksista/

Onko yrityksessäsi/maatilalla suunnitteilla investointeja, muita kehittämistoimia?  Maaseuturahaston yritystukihaku on nyt auki ja yritykset ovat jo rahoituksia hakeneetkin.  Jos sinulla yrityksessäsi/maatilalla on suunnitteilla investointeja tai kehittämistoimia, kannattaa hyödyntää tarjolla olevia rahoituksia.  

ProVisio – hanke tarjoaa maaseutuyrittäjille kehittämiskeskustelu/tulevaisuuskeskustelu – palvelun, jos haluat pohtia omia ajatuksia, suunnitelmia ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.  

Yritysten kehittämispalvelut (KehPa) lakkautetaan vuoden 2024 alusta alkaen hallitusohjelman mukaisesti. Analyysi- ja Konsultointi-palvelujen haut päättyvät viimeistään 30.11.2023. Palveluja myönnetään niin kauan kuin määrärahoja riittää. Nyt kannattaa olla nopea! 

Suunnitteletko yrityksellesi kasvua kotimaassa, kansainvälistymistä tai omistajanvaihdosta?  Mietitkö liiketoiminnan digitalisointia tai kaipaatko markkinoinnille uutta suuntaa? Onko yritykselläsi rekrytointisuunnitelmia? Vai haluatko tukea innovaatiollesi? Voit löytää avun näihin ja moniin muihin yrityksesi tarpeisiin ELY-keskuksen tarjoamasta Konsultointi-palvelusta. ELY-keskuksen Konsultointi-palvelu on tarkoitettu toimintansa vakiinnuttaneille pk-yrityksille, jotka haluavat kasvaa ja kehittää toimintaansa. Toimiala- tai yhtiömuotorajoituksia ei ole. Innovaatioiden kaupallistamisen konsultointia voidaan myöntää myös alkuvaiheen yrityksille. Palvelu räätälöidään aina yrityksesi tarpeisiin. Ennen Konsultointi-palvelun hakemista yrityksesi nykytila ja kehittämistarpeet tulee olla arvioitu esim. Analyysi-palvelussa. Jos yrityksesi nykytila on arvioitu muuten ja kehittämistarve on selvillä, voit hakea Konsultointi-palvelua ilman Analyysi-palvelua. 
Konsultoinnin kesto on 2–5 päivää kerrallaan, ja se maksaa yritykselle 325 euroa + alv/päivä. Konsultointia voi saada korkeintaan 15 päivää kolmen vuoden aikana. Lue lisää https://www.ely-keskus.fi/web/yritystenkehittamispalvelut

Ota yhteyttä ja varaa aika meiltä – autamme sinua näissä 

MKN yritysasiantuntija Sanna Lento-Kemppi  (KehPa konsultti) 
p. 050-4766 028 sanna.lento-kemppi@maajakotitalousnaiset.fi   

MKN yritysasiantuntija Tarja Pajari 
p. 0400-183064  tarja.pajari@maajakotitalousnaiset.fi  

Yritysasiantuntija Riikka Kosonen  
p. 050-4414 670  tai spostilla riikka.kosonen@proagria.fi  

Suonenjoen mansikka on saanut nimisuojan Euroopan Unionin komission hyväksyttyä Suonenjoen mansikka -nimen rekisteröinnin. Suonenjoen mansikka sai suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM). Nimisuojaa haki Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ja hakemus laitettiin vireille vuonna 2016.

Ruokaviraston mukaan Suonenjoen mansikka -nimen suojaus perustuu Suonenjoen seudun viljelijöiden tuottaman mansikan maineeseen. Mansikalla on pitkät viljelyperinteet Suonenjoella. Suonenjoki tunnetaan nimenomaan mansikasta, ja kaupallinen mansikanviljely Suomessa on lähtöisin Suonenjoelta.

Kaikkiaan suomalaisia nimisuojatuotteita on 14. Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) on myönnetty Suomessa aiemmin Kainuun rönttöselle, Puruveden muikulle ja Aito saunapalvikinkulle.

Lue lisää aiheesta.