Ajankohtaista

Osallistu Saimaan seudun ruokalahjakilpailuun – valmennusta tuotteiden kehittämiseen

07.09.2022 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Saimaan seudulle on avattu Saimaa Local Food Gift Challenge, jossa etsitään ruokalahjoja ja matkamuistoiksi sopivia ruokaan liittyviä muotoilu- ja käsityötuotteita. Aluekilpailu on suunnattu Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan alueilla toimiville, ensisijaisesti pienille sekä keskisuurille yrityksille, tuotteille ja tuottajille. Kilpailussa painotetaan vastuullisia arvoja, paikallista osaamista sekä alueen uniikkeja helmiä.

Kilpailuun sopiva tuote voi olla artensaanituote, ruokalahja, ruokatuote tai esimerkiksi ruokakulttuuriin tai ruoanlaittoon liittyvä tuote. Avoin haku päättyy 16.12.2022. ILMOITA TUOTTEESI MUKAAN KILPAILUUN 16.12.2022 MENNESSÄ TÄSTÄ LINKISTÄ

Asiantuntijaraati valitsee molemmista kategorioista kaksi tuotetta edustamaan Saimaan seutua Kreikan Kosin saarella 26.-29.4.2023 järjestettävään World Food Gift Challenge – kilpailuun.

Kilpailuun on tarjolla valmennusta 16.9.2022 Mikkelissä klo 14 – 17 (Mikonkatu 5). Ohjelman ensimmäiseen osaan klo 14 – 16 on mahdollista osallistua myös etänä. Asiantuntijavieraaksi saadaan tuolloin IGCAT -organisaation (International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism) kansainvälisten hankkeiden ja yhteistyön projektipäällikkö Fabrizia Toccolin. Valmennuksen aikana syvennytään tuotteiden tarinallistamiseen sekä tutustutaan Food Gift Challenge -kisoissa palkittuihin tuotteisiin ja arvioidaan niiden menestystekijöitä. Osallistujat voivat ilmoittaa myös oman tuotteensa mukaan maistelu-/testailupöytään. ILMOITTAUDU VALMENNUKSEEN 12.9.2022 MENNESSÄ TÄSTÄ LINKISTÄ

Saimaan seudun ruokatuotteiden menestystä testattiin upein lopputuloksin Menorcalla järjestetyssä World Food Gift Challenge 2022 -kilpailussa 7.4.2022. Kilpailuun osallistui yhteensä 33 korkealuokkaista tuotetta. Luomus Koivu – sisustuselementti ja lautanen sijoittui kolmanneksi ja parhaan alueellisen tuote-esittelyn voitti D.O. Saimaa -herkkulahjapakkaus.

Virtasalmen Viljatuote Oy – trendikkäitä innovaatioita peltojen keskeltä Etelä-Savosta

26.08.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Virtasalmen Viljatuotteen Petri Karjalainen työskentelee lapsuutensa maisemissa isänsä kotitilalla Suholassa Pieksämäellä.

Gluteenittomiin myllytuotteisiin erikoistunut Virtasalmen Viljatuote Oy sijaitsee Längelmäen kylällä, Pieksämäellä. Yritys toimii idyllisellä Suholan tilalla, jolla viljellään n. 170  hehtaariin alueella luontaisesti gluteenittomia viljelykasveja; tattaria, puhdaskauraa, rypsiä, hernettä ja kuminaa.

Myllytoiminnan juuret ulottuvat 1990-luvulle, jolloin Suholan tilan yrittäjä Petri Karjalainen ounasteli paikallisen tutun maanviljelijän kanssa Suomen vuonna 1995 EU:hun liittymisen johtavan tuottajahintojen laskuun. He pohtivat yhdessä tulevaisuutta ja toimenpiteitä elannon takaamiseksi. Petri Karjalainen oli jo vuonna 1992 aloittanut kokeiluna tattarin viljelyn kesantopelloillaan. Naapuruksilla oli vahvaa tietotaitoa ja osaamista maanviljelystä, yhteistyökumppanilla oli lisäksi myös mylläritausta. Tästä pohdiskelusta sai alkunsa kahden maanviljelijän maatalousyhtymä ja gluteeniton mylly-yritystoiminta vuonna 1996.

Myllytoiminnan käynnistyttyä kumppanukset ottivat yhteyttä pieksämäkeläiseen leipomoon kuultuaan heidän suunnittelevan gluteenittoman tuotevalikoiman laajentamista. Yhteistyön myötä alkoi yritystoiminnan kasvu, mikä vaati investointeja uuteen tuotantotilaan ja myllylaitteisiin. Tuotantotilaksi valikoitui valmistumassa oleva konehalli, joka modifioitiin myllytoimintaan sopivaksi.

Viljatuote pyrkii ensisijaisesti käyttämään kotimaista luontaisesti gluteenitonta tattaria.

Gluteenittomien tuotteiden markkinoiden kasvun ja alkuperäisen yhtiökumppanin pois jättäytymisen myötä, tuotantolaitteet siirrettiin Suholan tilalle v. 2008. Seuraavat 10 kasvun vuotta yritystä pyöritettiin oman perheen voimin. Ajan jakaminen maanviljelyn ja yritystoiminnan kesken alkoi olla mahdotonta, eikä aika riittänyt kasvun kannalta kaikelle olennaiselle. Yritysjärjestelyt tulivat ajankohtaiseksi v. 2018. Mukaan tuli uusia osakkaita ja saatiin lisää resursseja yrityksen käyttöön. Viljatuotteen osakkaana sekä toimitusjohtajana aloitti Matti Toivanen ja Petri Karjalainen jatkoi Viljatuotteen hallituksen puheenjohtaja, keskittyen pääsääntöisesti suomalaisen tattarin hankintaan ja maanviljelyyn.

Viljatuote työllistää tällä hetkellä Karjalaisen mukaan kymmenkunta henkilöä sekä yhden kausityöntekijän. Liikevaihto oli 2,4 miljoonaa euroa vuonna 2021, vuosittaista kasvua on ollut noin 10 %.

Laaja ja luontaisesti gluteeniton tuotevalikoima maistuu kaikille

Keliaakikkojen ruokavaliossa gluteenittomat tuotteet turvaavat terveyden sekä vatsan hyvinvoinnin. Hyvinvoinnistaan ja ravitsemuksestaan kiinnostuneet ihmiset alkoivat suosia gluteenitonta ruokavaliota 2010-luvulla. Gluteeniton ruokavalio näkyi vahvasti mediassa ja lisäsi gluteenittomien tuotteiden myyntiä. Petri Karjalainen toteaa tämän mahdollistaneen Viljatuotteelle kasvun.

Viljatuotteen käyttämiä raaka-aineita ovat tattari, kaura, maissi, hirssi, riisi, teff, pellava ja psyllium. Kaikkia näitä raaka-aineita ei ole mahdollista kasvattaa Suomessa. Ulkomailta ostettavat raaka-aineet tulevat tarkoin valikoiduilta toimittajilta. Viljatuotteen tuotteiden raaka-aineet ovat luonnostaan gluteenittomia, säilöntä- ja lisäaineettomia, GMO-vapaita ja vegaanisia.

Viljatuote on hakenut monelle tuotteelleen Suomen Keliakialiiton hallinnoiman Gluteeniton-tuotemerkin helpottamaan keliaakikkoja löytämään ruokavalioonsa soveltuvia turvallisia tuotteita sekä Hyvää Suomesta -alkuperämerkin kertomaan kotimaisuudesta niille tuotteille, joille se on mahdollista.

Tuotteita kuluttajille ja ammattikäyttöön

Viljatuotteen tilamyymälä Virtasalmella palvelee asiakkaita arkisin ympäri vuoden.

Viljatuotteen tuotteita on myynnissä päivittäistavarakaupoissa ympäri Suomen. Viljatuote palvelee asiakkaita myös omassa tilamyymälässään Virtasalmella sekä verkkokaupassa, josta tilaaminen onnistuu myös englanniksi ja ranskaksi. Petri Karjalainen kertoo, ettei monen yrityksen toimintaan negatiivisesti vaikuttanut koronapandemia näkynyt heillä. Päinvastoin koteihinsa eristäytyneet ihmiset innostuivat leipomaan, mikä näkyi positiivisesti heidän verkkokauppatilauskannassaan.

Kuluttajille tuotteiden hankkiminen omasta lähikaupasta on mahdollista 250-600 g pakkauksissa. Verkkokaupasta on saatavilla suurempia 3 kg pusseja säännöllisesti tuotteita käyttäville asiakkaille. Ammattikäyttöön leipomoihin ja kahviloihin on saatavilla 15–25 kg säkkejä ja jopa 600-800 kg suursäkkejä.

Tuotepakkausten muotoilu sekä materiaalit on huolella mietitty kaupan hyllyyn sopivaksi. Logolla varustetut kotelo- ja pussipakkaukset toimivat logistiikassa ja jälleenmyyjien varastoinnissa. Tuotepaketin materiaalin on myös suojattava tuholaisilta, etenkin vientiin menevissä tuotteissa, mihin soveltuu laminaattipussi. Pakettien houkutteleva ulkoasu on suunniteltu yhdessä ulkopuolisen yhteistyöyrityksen kanssa.

Laaduntarkkailu tärkeää erikoistuotteiden tuotannossa

Viljatuote on panostanut tuotantolaiteinvestointien lisäksi uuden tuotannonohjausjärjestelmän hankintaan. Petri Karjalainen kertoo myynnin kasvaessa osto-, tuotanto- ja tilauskannan ajantasaisen käsittelyn olleen jo melko haastavaa vanhanaikaisilla tavoilla.

Viljatuote panostaa laatuun, säännölliseen tutkimukseen ja testaamiseen. Sertifioitu laadunhallinta ja tuotemerkit lisäävät uskottavuutta ja turvallisuutta kuluttajien silmissä. Uusi tuotannonohjausjärjestelmä on tehostanut prosessien suunnittelua, auttaen suuresti tuote-erien jäljittämisessä mahdollisessa takaisinvetotilanteessa.

Tehokkaan ja laadukkaan tuotannon takaamiseksi henkilöstöstä löytyy monenlaista osaamista. Toimivan tuotannonohjausjärjestelmän lisäksi sujuvaa tuotantoa, laadunseurantaa ja tiedonkulkua tukevat talon sisäiset viikoittaiset palaverit. Viljatuote tarjoaa työntekijöilleen palkkio-ohjelman, jonka prioriteettina on laatu.

Digitaalista markkinointia ja messuja

Virtasalmen Viljatuote Oy panostaa markkinoinnissa digitaalisuuteen; kotisivuihin, verkkokaupan kampanjoihin ja sosiaaliseen mediaan. “Perinteinen printtimedia ei välttämättä tavoita haluttua kohderyhmää ja on kallista”, Karjalainen toteaa.

Yrityksessä työskentelee sosiaalisen median ammattilainen, jonka vastuulla on kuluttajamarkkinointi säännöllisine somejulkaisuineen sekä somevaikuttajayhteistyö. Markkinointiviestintäkanavista Instagramissa keskitytään kuvallisiin reseptivinkkeihin ja vaikuttajayhteistyöhön. Facebookissa keskitytään yritysmielikuvan luomiseen. Kuvallisia reseptejä ja reseptivihkoja on saatavissa myös yrityksen kotisivuilta. Sosiaalisessa mediassa toteutettujen säännöllisten asiakaskyselyiden palautetta hyödynnetään myös tuotekehitystyössä.

Karjalainen kertoo yrityksen osallistuvan elintarvikealan messuille, kotimaassa mm. Lautasella-messuille ja ulkomailla mm. Saksassa Grüne Woche-messuille ja viimeisimpänä Barcelonassa Free From Functional Food Expoon.

Palkittua tuotekehitystä ja innovointia

Proteiini- ja kuitupitoinen tattarilese syntyi Petri Karjalaisen ideasta hyödyntää tattarin kuorinnassa sivutuotteena tuleva pintakerros.

“Keliaakikon ruokavalio yksipuolistuu herkästi, jos tarjolla on nautittavaksi vähän makuvaihtoehtoja. Rohkealla innovoinnilla löytyy uusia makuja ja ulkopuolista apua kannattaa ehdottomasti hyödyntää tuotekehitystyössä. Testaaminen on erittäin tärkeää, jotta voi seistä omien tuotteiden takana”, Karjalainen mainitsee.

Ammattitaitoa ja raaka-ainetuntemusta kuvaa Petri Karjalaisen tuotannon hävikin hyödyntämisen pohdinnasta syntyneet tuotteet. Ostetusta raaka-ainemateriaalista jopa 40 % muuttuu käyttämättömäksi sivutuotteeksi myllytysprosessissa. Näitä sivutuotteita on innovatiivisesti hyödynnetty lämpöenergiana, lannoitteena ja jopa tyynyn täytteenä. Yritys on osallistunut myös hankkeisiin, joissa on testattu sivutuotteiden toimivuutta eri tarkoituksiin.

Viljatuote lanseerasi keväällä 2022 uudet gluteenittomat teff-maissimuron ja teff-puurohiutaleen. ”Koemaistelussa selvisi teffistä valmistettujen tuotteiden muistuttavan rukiin makua, mitä asiakaspalautteen myötä monet keliaakikot ovat kaivanneet. Uusia luonnostaan gluteenittomia raaka-aineita haetaan koko ajan meidän tuotevalikoimaamme”, kertoo Sari Karjalainen.

Viimeisin uutuustuote odottelee lanseeraamisen viimeistelyä. Toimitusjohtaja Matti Toivasen raaka-ainehävikistä ideoima Spoothie-välipalatuote palkittiin kesäkuussa Barcelonassa järjestetyssä Free From Functional Food Expossa vuoden 2022 näytteilleasettajien innovatiivisimmaksi tuotteeksi. Tuote on loppukehitelty yhteistyössä suomalaisen Foodiq Oy:n kanssa, jolla on valmistukseen tarvittava tuotantolaitteisto.

Viljatuotteen saavutukset ovat nähtävissä tilamyymälässä. Keliakialiiton myöntämät Vuoden Gluteeniton Tuote 2010, Vuoden Gluteeniton Yritys 2016, Etelä-Savon Vuoden yrittäjä 2018 ja uusimpana Free From Functional Food Expo 2022 palkinnot.

Karjalainen on iloinen kaikista yrityksen saamista huomionosoituksista, mutta on erityisen otettu Etelä-Savon Vuoden yrittäjä 2018 -palkinnosta. Etelä-Savon Yrittäjien, Kauppakamarin, Maakuntaliiton sekä Finnveran ja Fennian edustajien raadin perusteluina valintaan oli ennakkoluuloton kehittäminen innovatiiviseksi ja kannattavaksi maatalouslähtöiseksi liiketoiminnaksi, huomioiden vaihtuvat maailmanlaajuiset trendit sekä Etelä-Savon maakuntastrategian toteuttaminen tuottamalla hyvinvointia puhtaasta ruoasta.

Innovointi ja kehittäminen vaativat ammattitaidon ja tuotetuntemuksen lisäksi rohkeutta ja luovuutta. Pitkäjänteinen ja tuottava tuotekehitys on elintärkeää yrityksen jatkuvuuden kannalta, mikä usein tarvitsee ulkopuolista rahoitusta. Viljatuote on hyödyntänyt mm. Business Finlandin ja ELY-keskuksien tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Petri Karjalainen harmittelee, että joissakin tapauksissa ns. Annex-määräykset yritystuissa rajaavat yrityksen toimialan pois rahoitusmahdollisuuden piiristä.

Ruokaklusterista näkyvyyttä Etelä-Savon ruokaosaamiselle

 “Tartumme aina innokkaasti mahdollisuuteen päästä kasvattamaan tietoisuutta ruokaosaamisesta, siksi lähdimme mukaan Etelä-Savon Ruokaklusteriin. Pieneltä kylältä kotoisin olevan yrityksen on vaikeampi yksin saada näkyvyyttä. Täällä on puhdas vihreä luonto ja kirkkaat vedet, mikä ei ole itsestään selvyys muualla maailmassa”, Petri Karjalainen kertoo.

”Ruokaklusterin myötä voimme lisätä vuoropuhelua Etelä-Savossa toimivien ruoka-alan yritysten kesken. Eri kokoiset yritykset tarvitsevat toisiaan. Verkostoituminen edesauttaa maakylistä maailmalle ponnistamista”, pohtii Karjalainen. Hän vertaa Etelä-Savon alueen ruoka-alan osaamista ja erinomaisuutta Italian Parman ja Ranskan Champagnen alkuperäsuojattuihin alueisiin. “Miksei mekin oltaisi joku päivä yhtä kuuluisia jollakin tuotteellamme?”, pohtii Karjalainen hymyillen.

Kirjoittanut: Kirsi Iltanen ja Teemu Pulkkinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Ennakkovaraajan etu yrityksille Lähiruoka & luomu -messuille!

26.08.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Perinteinen ja suuren suosion saavuttanut lähiruokatapahtuma Herkkujen Suomi on nyt teema-alueena Lähiruoka & Luomu 2023 -messuilla.

Lähiruoka & luomu -messut 30.3–3.4.2023 on omistettu suomalaisille pientuottajille, lähellä tuotetulle ruoalle sekä sertifioiduille luomutuotteille. Ostosten ja maistelun lomassa saat parhaat vinkit kokkailuun ja voit tutustua lähi- ja luomuruokaa tuottaviin yrityksiin ja pienyrittäjiin. Höysteenä saat aimo annoksen tietoa suorana tuottajilta ruoan vastuullisesta tuotannosta.

Messujen järjestäjä tarjoaa pienille ja keskisuurille elintarvikealan yrityksille mahdollisuuden tuotteiden ja ruoka-annosten myyntiin Herkkujen Suomi on teema-alueella.

Varaa nyt paikkasi ensi vuoden messuille ja hyödynnä lisäksi -10% ennakkovaraajan alennus! Nopean varaajan etu on voimassa elokuun loppuun 2022 asti.

Helpoin tapa ilmoittautua messuille on verkossa: lahiruokaluomu

Ruokahukka kuriin ja hävikki talteen työpaja 13.9.2022

24.08.2022 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Pirjo

PAJATSO- (Ruokahävikin liiketoimintaekosysteemiä rakentamassa) ja BIOKIERTOMODUULI- (Biokiertotaloustyökalu – Liiketoimintaa hajautettuun ruokajärjestelmään) hankkeet järjestävät yhteisen työpajan Seinäjoella. Tavoitteena on sekä ehkäistä ruokahävikin syntymistä että pitää biomassasivuvirrat hyötykäytön piirissä ja näin luoda uutta liiketoimintaa. Työpaja on suunnattu erityisesti yrityksille ja kiertotaloustoimijoille. Työpajaan voi osallistua myös etänä. Ilmoittautuminen viimeistään maanantaina 5.9.2022.

Lisätietoa, ohjelma ja ilmoittautuminen: https://www.lyyti.fi/reg/Ruokahukka_kuriin_ja_havikki_talteen__biomassat_kiertoon_paikallisesti_0273

Kansalaiskysely metsämarjoista ja luonnontuotteista

24.08.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima ECODIVE-hanke kerää kyselyllä tietoa kansalaisilta metsämarjoihin ja muihin metsien luonnontuotteisiin liittyvistä tiedoista, tavoista ja mielipiteistä.

Kyselyllä kerätään tietoa metsien luonnontuotteiden merkityksestä ja selvitetään, millainen on suomalainen metsämarja- ja luonnontuotekulttuuri. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa noin 3–5 minuuttia. Kysely on avoinna kaikille Otakantaa.fi-palvelussa. (www.otakantaa.fi) ja vastaamisaikaa on vielä kaksi viikkoa.

Lue lisää aiheesta: https://www.luke.fi/fi/uutiset/ecodivehanke-selvittaa-kansalaiskyselylla-suomalaista-metsamarja-ja-luonnontuotekulttuuria

Mitä vielä tapahtuukaan ruoantuotannossa ennen vuotta 2030?

02.06.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Pirjo

Ruoantuotannossa tapahtuvia muutoksia Suomessa on viimeisenä kahtena vuosikymmenenä kuvastanut maatalouden rakennekehityksen nopea eteneminen. Samalla erityisesti ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikan määrittämiä toimia on jo otettu käyttöön maataloudessa ja niitä odotetaan vahvistettavan 2020-luvulla. Kuitenkin vuosien 2020–2022 covid-19 pandemian ja kevään 2022 Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan aiheuttamat vaikutukset ja lisääntyvä epävarmuus ovat nostaneet yhä vahvemmin esille ruokajärjestelmien haavoittuvuuksia. On havahduttu, että maatalouden omavaraisuus ei ole riittävä tarkastelukulma ruoan saatavuuden turvaamiseksi, vaan huoltovarmuus edellyttää myös maataloudessa käytettävien tuotantopanosten (lannoitteet, siemenet, energia jne.) varmistamisen, erityisesti tuontipanosten osalta.

Myös kuluttajien kulutustottumusten ja arvojen muutos sekä tietoisuus luonnonvarojen rajallisuudesta vaikuttavat siihen, mitä ruoantuotannolta kysytään. Perinteinen peltokasvituotantoon perustuva ruoantuotanto kehittyy jatkuvasti ja myös vaihtoehtoisiin tapoihin tuottaa ruokaa (kuten solumaatalous, vertikaaliviljely) investoidaan, ja ne haastavat perinteistä maataloutta mm. tuottavuuden kasvattamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan osalta. Kestävyyttä ja paikallisuutta korostavan kulutuksen vahvistuminen synnyttää myös uusia mahdollisuuksia ja lähimarkkinoita pk-yrittäjille, kun isot ruokaa jalostavat yritykset keskittävät raaka-ainesopimustuotantoaan lähemmäksi jalostusta.

Eri tutkimuksissa on tuotu esiin, että maatalouden tulevaisuuden kannalta niukkuustekijät ratkaisevat paljolti kehityskulun suunnan. Ruoan tarve ja sitä kautta tuotantopanosten tarve lisääntyvät globaalisti, joka tarkoittaa lisääntyvää kilpailua mm. tuotantoon soveltuvasta alasta ja tuotantoon tarvittavasta makeasta vedestä ja se vaikuttaa luonnon biodiversiteettiin ja maatalousympäristön tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Kaiken kaikkiaan odotukset luonnonvaroja säästävästä, kiertotaloutta korostavasta ruoantuotannosta kasvavat.

Miltä 2020 luku näyttää?

Suomen akatemian rahoittamassa DEFORFO-hankkeessa (ks. https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomalaisen-ruokajarjestelman-muutosjoustavuutta-voidaan-edistaa) on tutkittu mm. miten ruokajärjestelmän tulevaisuuden nähdään kehittyvän 2020-luvulla ja miten ruoantuotantoa tulisi kehittää siten, että olisimme tuotannossa muutosjoustavampia häiriöiden toteutuessa. Toivottavan ja todennäköisen tulevaisuuden arviointiin antoi vastauksensa kahdella eri kyselykierroksella yhteensä 55 ruokajärjestelmän ja huoltovarmuuden asiantuntijaa vuonna 2021.

Tulosten mukaan tuotantoalassa ja -volyymeissa ei nähdä merkittäviä muutoksia 2020-luvulla ja rakennekehityksen nähtiin edelleen etenevän. Kasvua ennakoidaan tapahtuvan lähinnä valkuaiskasvien ja luomun tuotantoaloissa. Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen vähentäisi tarvetta tuoda maahan soijaa eläinten rehuksi ja parantaisi kotimaisen kasvi- ja eläinproteiinituotannon arvoa lisäten koko ruokajärjestelmän resilienssiä. Maatalouden työvoiman toivotaan löytyvän kotimaasta, mutta todennäköisesti ulkomaisen työvoiman määrä kuitenkin kasvaa. Yritysrakenteen toivotaan monimuotoistuvan, mikä parantaisi ruokajärjestelmän kykyä selvitä häiriöistä, mutta monimuotoistumista ei pidetä todennäköisenä nykyisessä rakennekehityksen trendeissä, jossa tilakoko suurenee ja erikoistuminen tuotannossa vahvistuu. Myöskään toimijoiden määrän lisääntymistä ruokajärjestelmässä ei pidetä todennäköisenä, vaikka sitä toivottiin. Lisääntyvä toimijamäärä tarkoittaisi hajautetumpaa ruokaketjua, joka voisi häiriötilanteessa turvata raaka-aineiden riittävyyttä ja saatavuutta.

Alkutuotannossa eniten toivottiin viljelykasvivalikoiman ja viljelykiertojen monipuolistamista, mikä edistäisi maaperän terveyttä ja kasvukuntoa. Uusien tuotantoteknologioiden kehittymistä kuten solumaataloutta ja vertikaaliviljelyä pidettiin todennäköisenä 2020-luvulla, mutta niitä toivottiin maltillisemmin. Asiantuntijoiden toiveissa oli reipasta panostusta huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen ja kehitystä pidettiin myös todennäköisenä. Polttonesteiden varmuusvarastoinnin osalta tarvittava lisäpanostus nähtiin maltillisempana.

Asiantuntijat korostivat, että tuotantopanosten tuontiriippuvuudesta halutaan irti, mutta se ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä. Vaikka Venäjän hyökkäys onkin horjuttanut kansainvälistä kaupankäyntiä, sopimuksellisuuden, kansainvälisen kaupan ja elintarvikkeiden tuonnin nähtiin lisääntyvän 2020-luvulla. Samoin markkinahintojen heilahtelujen uskottiin lisääntyvän, vaikka vahva toive onkin vakaammasta kehityksestä maailmanmarkkinoilla. Asiantuntijat arvioivat myös, että sekä häiriöiden estämisen että niistä toipumisen kustannukset nousevat tulevina vuosina. Ruokajärjestelmän kokonaisvaltaiseen hallintaan, ruokajärjestelmän erilaisten syy- ja seuraussuhteiden ymmärrykseen sekä johtamistaitoihin äkillisissä tilanteissa toivotaan panostettavan entistä vahvemmin.

Miten 2020-luvulla rakennetaan suomalaisen ruokajärjestelmän muutosjoustavuutta?

Omavaraisuuteen perustuva kannattava alkutuotanto on edelleen muutosjoustavuuden kulmakivi Suomessa. Maatalouden kohtaamat häiriöt edellyttävät riittävää ja monipuolista kotimaista tuotantovolyymiä, jota tukee saatavilla oleva kotimainen uusiutuva energia. Huolena on kuitenkin alkutuotannon pitkään jatkunut heikko taloudellinen kannattavuus. Tämä hidastaa muutosjoustavuuden kehittämistä, sillä muutosjoustavuutta ei kaikilta osin voida kehittää ilman investointeja.

Toinen tärkeä muutosjoustavuuden tekijä suomalaisessa ruokajärjestelmässä on luottamukseen perustuva dialogi ruokaketjun toimijoiden välillä. Luottamuksellinen yhteistyö lisää ymmärrystä kokonaisuudesta, ja se lisää toimijoiden keskuudessa myös halukkuutta ottaa vastuuta ja parantaa siten reagointikykyä häiriötilanteissa. Tämän olemme nähneet mm. koronapandemian aikana vierastyövoiman saatavuuden varmistamisessa.

Kolmas keskeinen tekijä on yhteiskunnan huoltovarmuustoiminta, jonka pitkäaikainen, organisoitu toimintatapa erottaa Suomen mm. muista pohjoismaista. Esimerkiksi varmuusvarastot strategisissa hyödykkeissä vähentävät epävarmuutta, joka erilaisissa häiriötilanteissa voi eskaloida (mm. hamstraus, mellakat) yhteiskunnan toimintaa enemmän kuin tilanteessa, jossa huoltovarmuustoiminta on yleisesti tiedossa.

Viime vuosien aikana, erilaisten häiriöiden vuoksi, yhteiskunnan muutosjoustavuudesta eli resilienssistä on puhuttu yhä useammin. Muutosjoustavuuden rakentumisen tekijöitä ja sen näkökulmia tulisikin sisällyttää vahvemmin ja kokonaisvaltaisemmin ruokajärjestelmän kehitystä ohjaavaan päätöksentekoon.

Pasi Rikkonen, tutkimusprofessori, Karoliina Rimhanen, tutkija ja Kalle Aro, tutkija

Luonnonvarakeskus (Luke)

URAKKA-hanke (www.xamk.fi/urakka), DEFORFO ja TREFORM akatemiahankkeet (https://www.luke.fi/fi/projektit/covidosahankkeet-deforfo, https://www.luke.fi/fi/projektit/treform)

Farmari 2022 -maatalousnäyttelyssä esillä laajasti paikallinen ruoka

25.05.2022 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Farmari 2022 järjestetään 30.6.–2.7. Mikkelin Kalevankankaalla. Maatalousnäyttely levittäytyy laajalle alueelle Kalevankankaalla ja vierailukohteiden myötä myös neljään Mikkelin lähikuntaan. Farmari 2022 -näyttelyssä ruoantuotanto ja paikallinen ruoka on esillä monella tavalla osastoilla, ruokapalveluissa ja vierailukohteissa. Mukaan mahtuu vielä paikallisia yrittäjiä!

Kotimaisuus ja paikallisuus valintakriteereinä näyttelyvierasravintoloissa

Ravintolapalveluista Farmari 2022 näyttelyvieraille vastaavat Osuuskauppa Suur-Savo ja XAMK-ravintolat, jotka suosivat aterioiden raaka-aineissa kotimaisuutta, paikallisia tuotteita ja luomutuotteita. Raaka-aineina käytetään niin Kuvalan tilan possua kuin paikallisia vihanneksia. Tarjolla on toki myös eteläsavolaisia perinnetuotteita kuten paistettuja muikkuja, lörtsyjä, lepuskoja ja kauratuotteita.

Kotiin viemisiksi ruokatuotteita

Saimaa Stadiumin isosta sisähallista löytyy Lähiruokatori, jossa niin eteläsavolaiset kuin muualtakin lähiseudulta olevat ruoka-alan yrittäjät esittelevät toimintaansa sekä myyvät upeita tuotteitaan. Paikallista lähiruokaa löytyy myös ulkoa Farmarin torilta. Tarjolla on mm. maukkaita marjatuotteita Aten Marja-aitalta, Vierulan marja- ja vihannestilalta ja Vavesaaren tilalta.

Lähiruokatorin lisäksi ruoka-alan yrittäjien herkullisiin tuotteisiin pääsee tutustumaan D.O.Saimaa -osastolla, jossa merkkiyrittäjät esittelevät toimintaansa. Farmari-torilla on monenlaisia ruokatuotteita kotiin viemisiksi. Lähiruokayrittäjien toimintaan voi tutustua myös Etelä-Savon ELY-keskuksen osastolla.

Yritystoiminnan arki esillä vierailukohteissa

Maatalousnäyttelyssä on yhdeksän erilaista vierailukohdetta, jotka tarjoavat monipuolisen kattauksen Etelä-Savon maataloudesta. Esiin nousee maakunnan maataloudelle tyypillisiä piirteitä, kuten erikoistumista, ympäristön ja toiminnan ainutlaatuisuutta, vahvaa kehitysmyönteisyyttä, perinteiden arvostamista sekä vahvaa uskoa paikallisuuteen, lähiruokaan ja ekologisuuteen.

Ruokajalosteiden valmistajista vierailukohteina ovat juvalainen Rapion Mylly, Suomen vanhin vesivoimainen viljamylly, jossa jauhetaan eteläsavolaista kauraa, ruista, ohraa ja vehnää ensiluokkaisiksi, puhtaiksi jauhoiksi. Mikkelin Anttolassa sijaitseva Hauhalan Hanhifarmi on puolestaan maamme ainoa suomalaisen hanhen lihan tuottaja. Perheyritys huolehtii koko tuotantoketjusta hanhien ruoasta lihanjalostukseen saakka. Mäntyharjulaisen Vierulan marja- ja vihannestilan itsepalvelukioskissa on 24/7 tarjolla omasta pellosta nostettuja tuoreita mansikoita, uusia perunoita ja muita kesävihanneksia sekä Vierulan hilloja, pakastekuivattuja marjoja ja lähituottajien herkkuja.

Mukaan messuille esittelijäksi

Onko Farmari 2022 -maatalousnäyttelyyn osallistumispäätös jäänyt kevättöiden jalkoihin. Ei huolta, sillä vielä ehtii mukaan. ProAgria Etelä-Savo ja MTK Etelä-Savo ovat varanneet muutaman Lähiruokatorin paikan alueen yrittäjien yhteisesittelyä varten. Yhden näyttelypaikan koko on 2×3 metriä. Paikalla on valmiina messuseinät, otsalauta, pöytä ja sähkö maksupäätteelle. Lähiruokayritys voi esitellä, maistattaa ja myydä messuvieraille mukaan kotiin viemisiksi tuotteitaan.

Paikoille otetaan varauksia ensisijaisesti 1 päivä/lähiruokayrittäjä. Mikäli kiinnostuneita on vähemmän kuin tarjolla olevia myyntipaikkoja, voi yksittäinen yritys osallistua halutessaan useampanakin päivänä. Paikan hinta lähiruokayrittäjälle on MTK Etelä-Savon tuella vain 80 € + alv/päivä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä viimeistään 31.5. mennessä. Varaukset ja tiedustelut: kirsi.mutka-paintola@maajakotitalousnaiset.fi

Farmari 2022 järjestetään 30.6.–2.7. Mikkelin Kalevankankaalla. Näyttely on ainutlaatuinen maa- ja metsätalouden sekä maaseudun suurkatselmus, jossa kohtaavat alan ammattilaiset ja kuluttajat. Näyttely on koko perheen tapahtuma, joka esittelee nykyaikaista suomalaista ruoantuotantoketjua pellolta pöytään, unohtamatta parhaimman kesälomakauden elämyksiä. Tapahtuma on täynnä ammattiasiaa, uutuuksia sekä unohtumattomia kokemuksia ja kohtaamisia! Farmari-näyttely on auki 30.6 – 2.7.2022 torstaina kello 10-18, perjantaina kello 10-18 ja lauantaina kello 10-17. Vierailukohteiden aukioloajat ilmoitetaan erikseen – seuraa sivuja www.farmari.net!

Mikä ihmeen Kesäheinä?

16.05.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Mitä sinulle tulee mieleen Kesäheinästä? Soiko mielessäsi laulu vai piirtyykö verkkokalvoillesi kuva liehuvista verhoista? Vai kuljettaako nimi sinut Etelä-Savon Mäntyharjulle? Kaikki mielikuvat ovat oikeita ja todellisia, mutta konkreettisen kosketuksen Kesäheinään saat, kun saavut Mäntyharjuun Taidekeskus Salmelan ympäristöön ja teet niin kuin miljöö sitä jo ”käskyttää”: Avaa aistit kauneudelle.

Mutta mikä se Ravintola Kesäheinä oikeastaan on? Kävimme ottamassa asiasta vähän selvää, kun aika on vielä rauhallinen. Kuukauden päästä tilanne ravintolassa onkin jo aivan toinen, kun kauden avajaisia vietetään 11.6.2022.

Kesäheinä on Mäntyharjun kirkonkylän vanhassa osuuskaupan talossa toimiva ravintola, joka on tarjonnut vuodesta 2002 lähtien niin Taidekeskus Salmelan kävijälle kuin muillekin kylällä pistäytyjälle maukasta lounasta ja laadukkaita kahvilatuotteita viehättävässä ympäristössä. Ravintola verhoutuu suloiseen vaaleanpunaiseen puuverhoiltuun rakennukseen, jonka sisältä löytyy todellinen tilaihme sille kaikelle ihmismäärälle, joka kesän aikana ravintolan antimista nauttii.

Vatsan täytettä ja vähän muutakin

Kesäheinän ravintolapäällikkö Susanna Nupponen odottaa innolla viimeisten lumien sulamista ja kesäkauden avaamista. Kuva Marja Pulkkinen

Mistä vieraat, kuten sinä ja minä, pääsevät nauttimaan, kun astumme ravintolaan? Ravintolan päällikkö Susanna Nupponen iloisesti ja ylpeästi kertoo, että tulevan sesonkikauden ruokapöytä nostaa esiin makuja, jotka olemme saattaneet unohtaa, kadottaa tai emme ole koskaan niitä osanneet tunnistaa. Mitä ihmettä? Mistä mauista on kyse?

Jutellessamme lisää, selviää, että lounaspöydästä löytyy perusjuureksia eli porkkanaa, punajuurta, kurkkua, tomaattia, vihreää salaattia – värikylläisyyttä siis, jota väritetään lisää erilaisilla elementeillä ja vastakkaisuuksilla makuhermojen avaamiseksi. Pöytään on uinut myös kalaa eri muodoissa – perinteinen silli kuuluu ruokapöydän klassikkoon lohta unohtamatta. Lihan fanittajat löytävät pöydästä possua. Siis voisi sanoa jo tässä kohtaa, että jokaiselle jotakin, erikoisruokavaliokoulukuntaa unohtamatta. Mitä löytyy sitten kyytipojaksi ruoan kanssa?

Mennään perinteisellä vesi, kotikalja-linjalla, mutta mitä ihmettä? Sieltähän löytyy myös raparperimehua? Kyllä vain, paikallisten asukkaiden takapihalla kasvaneet raparperit ovat päätyneet Kesäheinän lounaspöytään juoman ja kiisselin muodossa. Raparperin tarina ei ole mikään tavallinen ostoskeikka tukkuun vaan yhteisöllinen kutsu paikallisille päästä ”eroon” tuosta jokaisen takapihan hyötykasvin valtavista kasvustoista ja saattaa ne ravintolan hyötykäyttöön. Mainio tapa yhdistää paikallisuus. Jatkuuko raparperin tarina myös tänä kesänä ja mitä uutta paikallista – ”aavistus” hapokasta – voi bongata? Tyrni, tuo jalo aisteja kutkutteleva vitamiinipommi on löytänyt tiensä ravintolan listalle – sen voimme jo luvata tässä vaiheessa.

Entä kahvilan puoli – vieläkö masussa on tilaa kupilliselle kahvia kera leivoksen? Kesäheinän bravuuri on pitkään ollut suklainen flyygelileivos, mutta nyt se on saamassa seuraa saksofonista. Vielä ei ole varmuutta, missä muodossa tuo soitin vitriinissä soi, mutta virittäminen siihen suuntaan on jo aloitettu. Unohtamatta tietenkään itsetehtyjä korvapuusteja.

Pitkäjännitteistä taustatyötä asiakkaan hyväksi

Kesäheinän lautasmalli. Kuva Susanna Nupponen

On pakko myöntää, että Susannaa kuunnellessa tuli nälkä. Ei ainoastaan siitä syystä, että päivällä tuli syötyä ohkaisesti. Susannaa kuunnellessa tuli kieltämättä sellainen olo, että talven aikana tehty iso suunnittelutyö uudistuvan lounaspöydän eteen on pakko saada kokea kesällä. Ravintolan keittiön pienessä takahuoneessa  on ”fläppitaulu” Kesäheinän arvoista:  ”Asiakaslähtöisyys, laatu, turvallisuus, vastuullisuus, yhdessä tekeminen”. Nuo arvot toteutuvat ravintolan toiminnassa.

Satunnaisella turistilla ei ole tietoakaan siitä valtavasta työstä, mitä kesäkuukausien eteen Kesäheinässä on tehty.  Tai kyllä on sittenkin – ravintolassa käyneinä, kokemuksen kautta voidaan alleviivata: Ravintolan asiakaslähtöisyys reippailla paikallisilla nuorilla, heidän perehdytyksensä työhön ja ammattiylpeyden sisäistäminen osana vastuuta näkyy positiivisesti läpi ruokasalin puolella. Ja tuo yhdessä tekeminen: paikalliset raparperit on oiva esimerkki siitä, miten kylän ihmisiä voidaan yhdistää huomaamatta paikkakunnan helmen toimintaan.

Makuhermoja alkoi jo syyhyttää. Taidekeskus Salmelan slogan ”Avaa aistit kauneudelle” on kyllä mahdollista tässä ihmeellisessä miljöössä. Kannattaa siis tulla Mäntyharjulle aistit avoinna!

Taidekeskus Salmela – Sydämellisesti tervetuloa

Marja Pulkkinen ja Tuire Toivola, vapaaehtoiset ruokaviestijät, Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke

Tuoretta tilastotietoa kalan kulutuksesta

10.05.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Pirjo

Tuoreen tilastojulkaisun mukaan kotimaisen kalan kulutus on lisääntynyt verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vuonna 2020 suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa yli neljä kiloa asukasta kohti. Tuontikalan kulutus on pysynyt samansuuruisena viimeiset viisi vuotta. Tuontikalaa kulutettiin vuonna 2020 yli yhdeksän kiloa asukasta kohti. Kotimaisen kalan kulutus on laskettu filepainona ja tuontikalan kulutus osin tuotepainona.

Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,5 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (3,9 kiloa). Tuontilohen kulutus oli hieman suurempi kuin vuonna 2019. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin ahventa (0,67 kiloa). Seuraavina olivat hauki (0,47 kiloa), silakka (0,43 kiloa), muikku (0,36 kiloa), kuha (0,30 kiloa) ja siika (0,26 kiloa). Norjalaisen kasvatetun lohen jälkeen eniten ulkomaisista tuotteista kulutettiin tonnikalasäilykkeitä ja –valmisteita,  sillisäilykkeitä, katkarapuja ja katkaraputuotteita ja pakastettua seitiä.

Lue aiheesta lisää Luonnonvarakeskuksen sivulta: https://www.luke.fi/fi/tilastot/kalan-kulutus/kalan-kulutus-2020

Kiinnostaako sinua Etelä-Savon ruoka-ala – liity ruokaviestijäverkostoon

06.04.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Kiinnostaako sinua Etelä-Savon ruoka-ala – alkutuotanto, jalostus, marjastus, kalastus? Oletko innokas ruoanlaittaja tai otatko mielellään ruoka-annoksista kuvia? Juuri Sinua etsimme ruokaviestijäverkostoomme!

Miksi verkosto?

Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeen yhtenä tavoitteena on Etelä-Savon ruoka-alan näkyvyyden lisääminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi kokeilemme joukkovoimaa eli kokoamme yhteen vapaaehtoisia ruokaviestijöitä verkostoksi lisäämään maakunnan ruoka-alan näkyvyyttä.

Etelä-Savon ruoka-ala on hyvin monipuolinen ja yrityksiä on yli 2 500. Maakunnan ruokakulttuuri on ainutlaatuinen. Monipuolisen alkutuotannon lisäksi vesistöinen ja metsäinen luonto tarjoaa monenlaisia antimia. Ruokaviestijä-verkoston tavoitteena on kuvin, sanoin, videoin ja podcastein tuoda Etelä-Savon ruoka-alaa laajemman väestön tietoisuuteen.

Kuka voi olla ruokaviestijä?

Ruokaviestijä voi olla kuka vaan ikään, sukupuoleen, koulutukseen ja asunpaikkaan katsomatta. Ainoa vaade on, että haluaa nostaa omalla panoksellaan Etelä-Savon ruoka-alaa positiivisesti esille. Toiminta perustuu vapaaehtoiseen ruoka-alan edistämiseen, joten emme voi maksaa viestijöille palkkaa.

Miten toimitaan?

Toivomme vapaaehtoisten ruokaviestinnästä kiinnostuneiden henkilöiden ilmoittautuvan tästä linkistä löytyvällä lomakkeella 17.4.2022 mennessä https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScC3udTwbqGJQEEzaWFSYsUbTksYKzJwH5G2cs530cXtlj1yQ/viewform?usp=sf_link

Järjestämme ruokaviestinnästä kiinnostuneille yhteisen etätapaamisen viikolla 16. Suunnittelemme siinä yhdessä ruokaviestinnän sisältöä, kanavia ja yhteisiä viestintäteemoja. Samalla kartoitamme kunkin kiinnostuksen kohteita ja luomme yhteisen keskustelufoorumin viestijäverkoston kanssakäymiseen.

Lisätietoja:

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke, taina.harmoinen[at)xamk.fi