Ajankohtaista

Maista luomu –tapahtuma kokoaa tuottajat ja kuluttajat luomun äärelle

17.08.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

MaistaLuomu_logo-998x1024Maista luomu –tapahtuma järjestetään sadon ollessa tuoreimmillaan 25.–27.8.2017 Juvalla. Tapahtumapaikkana on luomuun vahvasti sitoutunut maidontuotantotila Wehmaan Kartano. Asiaa ja ohjelmaa sekä ostettavaa on tuottajille, jalostajille ja kuluttajille.

Luomutapahtuman ensimmäisenä päivänä perjantaina 25.8. on luvassa rautaisannos asiantuntijoiden luentoja luomupellon kasvukunnosta ja luomukasvisten saamisesta kuluttajan pöytään. Luennot Teahouse of Wehmaisin luentosalissa ovat klo 10-15. Ennen luentoja pääsee Wehmaan Kartanon pihassa tutustumaan täyssähköiseen Avan e5 -pienkuormaajaan. Perjantai-iltana on mahdollisuus nauttia maakunnan parhaita makuja kartanotunnelmassa luomujuhlaillallisella Teahouse of Wehmais -teehuoneella.

Maista Luomu Wehmaan KartanoLauantaina 26.8. luomusadonkorjuumarkkinoilla on tarjolla Savon ja Suomen parhaita luomuherkkuja ja tuoretuotteita suoraan tuottajilta ja ravintoloilta. Markkinameiningin lisäksi puolen tunnin välein on luomuasiantuntijoiden tietoiskuja mm. luomusikojen ja -kanojen hoidosta, luomumetsän sadosta, luomuomenalajikkeista sekä luomun tilanteesta Euroopan eri maissa. Niiden lisäksi on mahdollisuus nähdä ja kuulla kuinka luomumaitoa tuotetaan Wehmaan Kartanossa. Maksuton tapahtumabussi kulkee Mikkelin ja Juvan välillä lauantaina päivällä. Lauantai-illan kruunaa luomuiltamat kartanon tallin ylisillä.

Wehmaan Kartanon TeaHousessa sekä monissa Savon seudun ravintoloissa on sunnuntaina 27.8. tarjolla luomukattaus. Wehmaan Kartanossa vietetään sunnuntaina myös perhepäivää. Tilaan voi tutustua omatoimisesti, nimetä luomuvasikan sekä osallistua Traktori-safarille.

Lisätietoa ja tarkempi ohjelma Maista luomu –tapahtumasta ilmoittautumistietoineen löytyy osoitteesta www.maistaluomu.com.

 

Sitran kyselytutkimus: ”Harvalle maistuu ilmastoystävällinen ruoka”

10.07.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Sitra 5.7.2017:

Liha on ja pysyy suomalaisten ruokalautasella, vahvistaa tuore kyselytutkimus. Kasvisruoka on pinnalla ja puhuttaa, mutta vain kolme prosenttia kyselyn vastaajista kertoo olevansa kasvissyöjiä ja vegaaneja on prosentti. Vaikka lihansyönti koettelee maapalloa, harva valitsee ilmastoystävällisyys edellä. Ruoan kotimaisuus on tärkeää, yhä useampi suosii kausiruokaa ja hävikkiä vältetään kiitettävästi.

Tulokset perustuvat Sitran Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimukseen, jossa selvitetään suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja toimia.

Ruokahävikin vähentämisen kannalta kyselytutkimuksen tulokset ovat positiivisia. Lautanen syödään tyhjäksi ja ruokaa ei haluta heittää hukkaan. 83 prosenttia vastaajista kertoo pyrkivänsä pienentämään ruokahävikkiä.

Myös kotimaisuus on suomalaisille tärkeää. 79 prosenttia kertoo suosivansa kotimaista ruokaa. Samoin kausiruokaa kertoo suosivansa 57 prosenttia. Järvikalojen kohdalla prosenttiluku on 43 ja riistan suosimisen osalta 32 prosenttia.

Lue Sitran Liisa Poussan kirjoittama uutinen kokonaan tästä.

 

Lisätietoja tutkimuksesta

 

 

Ruoka-ala on merkittävä kansantaloudessa ja Etelä-Savossa

10.07.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Sanna

Knuuttila 2017 kuva Tyolliset

Ruoka-alan vaikutus on merkittävä

Ruoka-alan vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä, sillä ala työllistää lähes 340 000 henkeä, eli 13 prosenttia kaikista työllisistä. Ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle arvonlisäystä yli 15 miljardilla eurolla, mikä on lähes 9 prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Ruoka-alan toimialoja ovat maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikekauppa (tukku- ja vähittäiskauppa) ja ravitsemispalvelut. Ruoka-alan työllistävän ja arvonlisäystä tuottavan vaikutuksen lukemissa ovat mukana myös välilliset vaikutukset, kuten tuotannon tukitoimet, liikenne, kauppa ja rakentaminen. Maakunnittain tarkasteltuna ruoka-ala työllistää eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Suhteellisesti eniten ruoka-ala tuo arvonlisäystä ja työllisyyttä puolestaan Pohjanmaan ja Hämeen sekä Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa. Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy vuosittain yli yhdeksän miljardia euroa valtion, kuntien ja eläkelaitosten kassaan.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) keväällä 2017 toteuttaman selvityksen (Knuuttila & Vatanen 2017) rahoitti kuusi ruoka-alan etujärjestöä (MTK, ETL, PTY, MaRa, SEL, Agronomiliitto). Tutkija Marja Knuuttila avasi meille tutkimuksessa käytettyjen sanojen merkityksiä ja tutkimuksen tuloksia tarkemmin. Ruoka-alasta puhuttaessa käytetään yleisesti samaa tarkoittavia termejä ’ruokaketju’ tai ’elintarvikeala’. Termin ’arvonlisäys’ Knuuttila selkiytti meille näin:

”Yksinkertaisella laskentakaavalla arvonlisäys saadaan vähentämällä tuotannon arvosta sen tuottamiseksi hankittujen tuotteiden arvo. Jäljelle jää korvaus yrityksessä tehdystä työstä eli yrityksessä syntyvä arvonlisäys.”

Kansantalouden tasolla kaikkien yhteiskunnan toimialojen tuottamat arvonlisäykset muodostavat yhteenlaskettuna monelle kenties tutumman bruttokansantuotteen (BKT). Tämän tutkimuksen ruoka-alan tarkastelu ja esimerkiksi toimialakohtainen arvonlisäys sijoittuu siten laajuudessaan yritystaloutta laajemmalle ja kansantaloutta suppeammalle tasolle.

Toimialojen välillä on eroja

Ruokaketjun eri toimialat eroavat tuotannon rakenteeltaan toisistaan. Maataloudessa on paljon yrityksiä ja se työllistää eniten, 83 500 henkilöä. Elintarviketeollisuus käyttää paljon raaka-aineita. Kaupan ja ravitsemispalveluiden toimialoilla on paljon palkattua työvoimaa, kaupassa 61 600 ja ravitsemispalveluissa 68 000 henkilöä. Ruoka-alan välillinen työllistävä vaikutus muilla aloilla on 86 100 työllistettyä henkilöä.

Ruoka-alalta kertyvät verot olivat vuonna 2015 yli 9 miljardia euroa, mikä oli 10 prosenttia kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista. Niistä puolet kertyi tuloveroista ja puolet tuoteveroista. Marja Knuuttilan mukaan toimialoittain tarkasteltuna yritystuloverojen ja sosiaaliturvamaksujen osuus on suurin maataloudessa, jossa yrityksiä on paljon. Kun muilla aloilla palkkatyövoimaa on enemmän, on palkkaverojen ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen osuus suurempi.

Ruoka-alan välittömät investoinnit olivat 2,3 miljardia euroa vuonna 2015, mikä oli runsas 5 prosenttia kansantalouden investoinneista. Maatalous on suurin investoija sekä euromääräisesti (1,1, miljardia euroa) että tuotannon arvoon suhteutettuna. Elintarvikekaupan ja elintarviketeollisuuden toimialoilla investoinnit olivat noin puolet maatalouden investointien arvosta ja ravitsemispalveluissa investointien arvo oli noin kymmenesosa maatalouden investoinneista.

Etelä-Savossa ruoka-alalla olisi varaa nostaa jalostusastetta

Ruoka-ala on merkittävä joka maakunnassa ja määrällisesti sen koko on suoraan verrannollinen väkilukuun. Etelä-Savon kannalta ruoka-alan työllisyysvaikutus on erityisen merkittävä, koska maakunnassa on vähemmän muuta tuotantoa ja siksi sen suhteellinen osuus korostuu. Etelä-Savossa ruoka-alan välitön työllistävä vaikutus on yli 12 % maakunnan työllisestä väestöstä vuonna 2014. Tämä on viidenneksi suurin osuus maakuntien välisessä vertailussa.

Etelä-Savon maakunnan ruoka-alalla syntyvä välitön arvonlisäysvaikutus vuonna 2014 oli 5,9 % maakunnan kaikesta arvonlisäyksestä. Maakuntien välisessä ruoka-alan arvonlisäyksen vertailussa Etelä-Savo sijoittuu noin puoliväliin, yhdeksänneksi. Kun vertaillaan arvonlisäystä toimialoittain ja maakuntien kesken, havaitaan eteläsavolaisen ruoka-alan painottuvan vahvasti maatalouteen. Maatalouden toimialan Etelä-Savossa tuottaman välittömän arvonlisäyksen suhteellinen osuus on neljänneksi korkein maakuntien vertailussa. Eteläsavolaisen elintarviketeollisuuden ja elintarviketukkukaupan tuottama suhteellinen arvonlisäys on maakuntien vertailussa puolivälin alapuolella, kun taas elintarvikevähittäiskaupan ja ravitsemispalveluiden tuottama suhteellinen arvonlisäys on maakuntien vertailussa puolivälissä.

Marja Knuuttila toteaa, että Etelä-Savossa ruoka-alalla olisi varaa nostaa jalostusastetta. Hyvänä eteläsavolaisen ruoka-alan positiivisena piirteenä Knuuttila mainitsee ravintoloiden myymän lähiruuan:

”Eteläsavolaisten tuotteiden tarjoaminen ravintoloissa on kekseliäs tapa nostaa jalostusastetta. Se luo alueen ruokamainekuvaa ja turisteille tarjoiltaessa toteutetaan ajankohtaista elintarvikeviennin kasvutavoitetta.”

Lisätietoja:

Tulosten julkistamisen yhteydessä Luonnonvarakeskuksen nettisivuilla (www.luke.fi) 30.5.2017 julkaistu uutinen löytyy täältä (linkki).

Tulosten julkistamistilaisuuden striimaus löytyy täältä. (https://livestream.com/Infocrea-fi/ruokaketjun-merkitys)

Julkistamistilaisuuden tulosesitys löytyy pdf-muodossa täältä

Tutkimuksen laajemman tuloskoosteen saa sähköisenä diakoosteena pyydettäessä tutkija Marja Knuuttilalta (marja.knuuttila@luke.fi).

 

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016? Ennakkotietoja Luken ravintotaseesta

03.07.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 166 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 67 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Viljan kokonaiskulutus nousi prosentin verran edellisvuodesta. Vehnän kulutus kasvoi vuodesta 2015 noin puoli kiloa henkeä kohti 44,7 kiloon jääden kuitenkin vielä puolitoista kiloa vuoden 2014 kulutuksesta. Kauran kulutus, 6,4 kiloa, nousi samoin puoli kiloa palaten vuoden 2014 tasolle. Myös riisin kulutuksessa oli saman verran kasvua. Sen kulutus oli 5,8 kiloa vuonna 2016. Ruista käytettiin suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna, 15,5 kiloa.

Siipikarjanlihan ja kananmunien kulutus kasvoi. Maidon kulutuksen lasku jatkui. Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi noin viisi prosenttia edellisvuodesta reiluun 60 kiloon. Tuoreiden vihannesten kulutusmääräksi viime vuonna arvioidaan vajaa 64 kiloa henkeä kohti, mikä kuitenkin sisältää myös mahdollisen hävikin.

Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka­käyttöön, josta kulutusluvut saadaan jakamalla vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.

Tutustu tarkemmin ja lue Luken uutinen täältä: Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016?

Luken Ravintotase -tilasto löytyy täältä.

Etelä-Savosta elintarvikkeita Kiinan markkinoille

29.06.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

_MG_0899Suomalais-kiinalaisen yhteistyön tärkeäksi osaksi on nousemassa puhdas ruoka ja nimenomaan sen vienti. Asiasta keskusteltiin kesäkuun lopulla Mikkelissä arvovaltaisessa suomalais-kiinalaisessa seminaarissa, jossa oli mukana niin Kiinan kansantasavallan Suomen suurlähettiläs Chen Li kuin Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sekä viranomaisia, yrittäjiä ja alan kehittäjiä.

Suomalaisen ruoan etuna on puhtaus, joka perustuu muun muassa meidän elintarvikeviranomaisten tarkkaan valvontaan, tiukkaan salmonellaohjelmaan, antibioottien vähäiseen käyttöön sekä viileän ilmastomme takia tarvittavaan vähäiseen tuholaistorjuntaan.

Puhtaalla ruoalla ja vedellä nähdään selkeinä asiakaskuntina Kiinassa muun muassa raskaana olevat naiset sekä vastasyntyneet lapset. Etelä-Savosta viedään jo elintarvikkeita Kiinaan, esimerkiksi Aten Marja-Aitta vie sinne marjamehuja.

Suomi on Unescon tutkimuksen mukaan vesivaroiltaan paras maa. Puhdas makea vesi on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi tuote. Puhtaaseen veteen erikoistunut Polar Spring on brändännyt lähdeveden Kiinan markkinoille.

Maailman luomumarkkinat ovat noin 82 miljardia US dollaria, josta Kiinan osuus on 4 % eli yli 3 miljardia US dollaria. Hyvillä luomutuotteilla on siten kysyntää Kiinassa ja tuo kysyntä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia eteläsavolaisten luomuelintarvikkeiden vientiin.

Elintarvikkeiden vienti vaatii osaamista, jota ei välttämättä yksittäisellä toimijalla ole. Kiinan markkinoiden ja erilaisten viranomaismääräysten selvittäminen vie aikaa. Tällä hetkellä esimerkiksi Shenzhen Bilberry Industrial Co. Ltd. ja Pohjolan Mustikka Oy tarjoavat apua suomalaisten ruoka- ja juomatuotteiden maahantuontiin Kiinaan. Johtaja Jia Fu kertoo yhtiöllä olevan toimintaa 60 maakunnassa Kiinassa. Tavoitteena on erityisesti luomuelintarvikkeiden viennin lisääminen Kiinaan.

Etelä-Savon ruokaviesti –hanke järjestää alkusyksystä elintarvikevientiin liittyvän infotilaisuuden. Tavoitteena on löytää elintarvikeviennistä kiinnostuneita yrityksiä ja kartoittaa, minkälaista apua ne tarvitsevat vientitoimintoihinsa.

 

Eviran pk-neuvonnalta verkkokoulutus ravintolatoiminnan aloittamiseen

29.06.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Eviralta tietoa ja tukea pk-yrityksille

Eviralla on meneillään hanke, jolla pyritään tunnistamaan elintarvikealan pk-yrittäjille parhaat ja toimivimmat neuvontakanavat ja -tavat ja uudistamaan viranomaisneuvontaa sen mukaisesti. Hankkeessa jaetaan esimerkkejä hyvistä käytännön ratkaisuista ja tehdään elintarvikealan yrittäjille tukimateriaalia. Tukimateriaalin tarkoitus on helpottaa mm. yrityksen perustamista, yrityksen toimintaan ja tuotteisiin liittyvien keskeisten vaatimusten hahmottamista ja toiminnan erityisten riskikohtien tunnistamista ja riskinhallintaa. Hankkeen verkkosivuilta löytyy hyödyllistä tietoa esim. yrityksen perustamisen vaiheisiin tai maatilan tuotteiden jalostamiseen ja suoramyyntiin liittyen.

Tietopaketti ravintolatoiminnan aloittamiseen

Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon ravintolaa perustettaessa? Evira on koonnut aiheeseen liittyvän verkkokoulutuksen. Koulutus on videomuotoinen ja sen pääsee katselemaan tästä linkistä. Koulutuksessa käydään läpi perustamiseen liittyvät tarvittavat ilmoitukset, ravintolatilaksi sopivan tilan valitseminen, toimintaan liittyvät säilytys-, raaka-ainehankinta- ja hygieniaohjeet, henkilökuntaan liittyvät asiat kuten hygieniapassi, mahdolliset anniskeluoikeudet sekä ravintolan omavalvontasuunnitelman laatiminen.

Pysy kuulolla pk-neuvonnan tapahtumista

Pk-neuvonta järjestää elintarvikeyrityksille paikallisia neuvontatilaisuuksia, työpajoja ja koulutuksia.
Jos haluat tietoa hankkeen etenemisestä, ilmoittaudu hankkeen sähköpostituslistalle: pk-neuvonta@evira.fi  
Evira toivoo elintarvikealan yrittäjien, valvonnan, sekä neuvonta- ja koulutusjärjestöjen osallistuvan hankkeeseen aktiivisesti. Toimintaan voi vaikuttaa esimerkiksi vastaamalla hankkeessa tehtäviin kyselyihin, antamalla palautetta myöhemmin avattavista internet-sivuista ja lähettämällä sähköpostia.

Etelä-Savo hienosti mukana ruokamatkailukilpailun finaalissa

08.06.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

D.O.-merkintä ja Hotelli Punkaharjun kevätsienet ja –yrtit teemaviikonloput ovat mukana kansallisen ruokamatkailukilpailun 2017 finaalissa. Ruokamatkailukilpailun 13 finalistia valittiin kilpailuun osallistuneiden 73 ehdotuksen joukosta. Finalisteista kuusi parasta palkitaan 6.9.2017.

Etelä-Savossa käyttöön otettu D.O.-merkintä tulee englanninkielisistä sanoista Designation of Origin.  Alkuperämerkki kertoo kuluttajille, ravintoloitsijoille ja kauppiaille, että tuote tai raaka-aine on valmistettu tietyllä maantieteellisellä alueella korkeita laatukriteerejä noudattaen. D.O.-merkityt ruokatuotteet ovat saavuttaneet suurta suosiota erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa.

Hotelli Punkaharju tarjoaa elämyksiä ja tarinoita myös tapahtumien muodossa. Tapahtumia on kehitetty eri vuodenaikoja hyödyntäen. Ruokamatkailukilpailun finaalissa on mukana Hotelli Punkaharjun kevätsienet ja –yritit viikonloput.

Ruokamatkailukilpailu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haettiin yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä. Kilpailun toteuttajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Visit Finland (Finpro) ja MTK. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja: ruokamatkailukilpailun finaalista

Vientibrunssi elintarvikealan yrityksille 15.6 – PERUTTU

07.06.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: yllapito

Kuinka saada yritystoimintaan vetoa viennistä?

Kenkäverossa järjestetään torstaina 15.6 vientibrunssi elintarvikealan yrityksille, jossa aiheina kansainvälistyminen yhden yhteisen brändin alla sekä kansainvälistymisen edistäminen yritysryhminä.
Vapaassa keskustelussa pohdintaa mm. viennin edistämiseen tarvittavista tukipalveluista.

ekoneum_kuva

 

 

 

Tule kuuntelemaan puheenvuoroja sekä tuomaan oma näkemyksesi ja kokemuksesi viennistä mukaan keskusteluun.
Brunssitarjoiluja varten ilmoittautuminen 9.6. mennessä riitta.kaipainen@helsinki.fi, 044 3084569.

 

Aika: Torstai 15.6.2017 klo 8.30-11.00

Paikka: Kenkävero, Rantapaviljonki, Pursialankatu 6, Mikkeli

 

Maailman ympäristöpäivä 5.6 ja kiertotalouden kokeiluhaku avautuu

05.06.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

 

YK:n Maailman ympäristöpäivää vietetään tänään. Vuoden 2017 teemana on ”Connecting People to Nature”. Päivää on vietetty vuodesta 1974 ja sen tarkoitus on kiinnittää huomiota ympäristökysymyksiin maailmanlaajuisesti. Kestävät ruokajärjestelmät ja kiertotalous ovat tämän hetken kuumia puheenaiheita. Hallitus linjasi puolivälitarkastelussaan huhtikuussa kiertotalouden osaamisen, kasvun ja työllisyyden yhdeksi painopistealueekseen.

Suomi tähtää kiertotalouden kärkimaaksi. Onko sinulla idea, joka voisi tehdä ruuasta kiertotalouden periaatteiden mukaista?

Valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -tiimi etsii kesän aikana kiertotaloutta edistäviä pienkokeiluja. Ratkaisuja kaipaavat teemat ovat ruoka, asuminen ja liikkuminen. Mitä kiertotalous sitten tarkoittaa? Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita ostettaviksi. Kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Kiertotalous ei ole synonyymi kierrättämiselle, vaan kiertotaloudessa huomion kohteena on tuotteen koko elinkaari ja sen optimoiminen mahdollisimman resurssitehokkaaksi.

Lue lisää kiertotalouden kokeiluhausta ja ilmoita oma ideasi mukaan täältä. Kokeiluehdotuksia voi jättää aikavälillä 31.5-31.8.2017.

Ruokahävikki hallintaan ja elintarvikeketjun sivuvirrat hyötykäyttöön

Miten kiertotalousajattelu istuu elintarvikeketjuun? Elintarvikkeet eivät ole kestohyödykkeitä tai käyttötavaroita, joita voisi varsinaisesti lainata, vuokrata tai uudelleenkäyttää. Elintarvikeketjussa kiertotalousajattelu toteutuukin hävikin minimoimisen ja ketjun sivuvirtojen hyödyntämisen kautta. Ruokahävikki tarkoittaa syömäkelpoista ruokaa, joka missä tahansa kohtaa ruokaketjua joutuu hukkaan, eli sitä ei hyödynnetä ihmisravintona. Ruokahävikin lisäksi syntyy ns. ruokajätettä, jota ei ole tarkoituskaan hyödyntää ihmisravintona (kuten kahvinpurut) sekä ruokaketjun sivutuotteita (kuten viherbiomassa). Syntyvää hävikkiä voidaan yrittää vähentää tai ottaa hyötykäyttöön.

Käyrät vihannekset mehuksi ja ananaksen lehdistä kengät

Kiertotalousajattelu synnyttää uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Aiemmin hukkaan menneet ainesosat toimivat uudenlaisten innovatiivisten tuotteiden raaka-aineina. Pulp Pantry valmistaa mehujen tekemisessä vihanneksista ja hedelmistä ylijäävästä kuitumassasta mysliä ja suolaisia naposteltavia. Regrained taas kerää pienpanimoilta oluen valmistuksessa sivutuotteena syntyvän mäskin ja tekee siitä jyväisiä välipalapatukoita. Salt & Straw käyttää jäätelöissään kaikkea aina juuston valmistuksessa syntyvästä herasta leipomoiden hävikkileipään ja kaupan hyllyille kelpaamattomiin hedelmiin. Käyriä ja vääränmuotoisia hedelmiä ja vihanneksia hyödyntävät myös Ugly Juice ja Spare Fruit, joista ensimmäinen valmistaa niistä kylmäpuristettuja mehuja ja jälkimmäinen kuivattaa hedelmät hedelmälastuiksi. Mahdollisuudet eivät rajoitu vain ruokatuotteisiin. HuskeeCup valmistaa kahvipavun kuorista pesukoneenkestäviä kahvikuppeja. Piñatex taas antaa kasviperäisen vaihtoehdon nahalle; se on ananaksen lehtien kuiduista valmistettava vahva kangas, jota käytetään mm. kengissä, laukuissa ja huonekaluissa.

 

Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 on nyhtökaura – sekä muita elintarvikepäivän antimia

16.05.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Elintarvikepäivä 2017 on koonnut tänään lähes tuhat elintarvikealan ammattilaista ajankohtaisen tiedon pariin Helsingin Messukeskukseen. Osana päivän ohjelmaa on Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 -kilpailun voittajan julkistaminen – tänä vuonna voittajaksi selviytyi jo ennestään paljon suosiota ja mediahuomiota niittänyt Gold&Green Foodsin Nyhtökaura.

Kauran voittokulku jatkuu

Kaura on ollut näkyvästi esillä myös edellisvuosien menestyjien joukossa. Viime vuoden ykkössijan nappasi Viipurilainen Kotileipomo Oy:n Puhtikaura –kaurapuuteri. Muita lähivuosien kaurapohjaisia voittajia ovat Fazerin Alku Sadonkorjuupuuro sekä Biofermen OATRIM® kaurapohjainen painonhallintajuoma.

Elintarvikepäivä koonnut alan ammattilaiset yhteen jo vuodesta 1970

Elintarvikepäivä on vuosittain järjestettävä Elintarvikeliiton ja Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön alan ajankohtaisiin aiheisiin pureutuva koulutustapahtuma. Tämän vuoden tapahtumassa pöydällä ovat mm. poliittisen ympäristön vaikutus elintarviketeollisuuteen, digitalisaatio ja työelämä, ruoan älykäs tuotanto sekä brändiportfolion hallinta. Pääohjelman lisäksi pohditaan kuutta muuta kattoteemaa: Mielipide vs. tiede, Laki ja valvonta, Rohkea muutos, Digioppeja, Vienti veturiksi sekä Yhteinen ruoka.

Miten digitalisaatio vaikuttaa maatalouteen  – entä kuinka tehdä menestyksekäs vientituote co-designilla?

Elintarvikekenttä on laaja – pureskeltavaa löytyy aina ruokahävikin vähentämisestä niin uudistuneeseen hankintalakiin kuin ravitsemuskiistoihinkin. Mielipiteet haastavat ravitsemusfaktat netissä – voiko kuka vaan olla nykyään ravitsemuksen asiantuntija? Kun puhutaan terveydestä ja hyvinvoinnista henkilökohtainen kokemustieto puhuttelee enemmän kuin väestökeskiarvot. Myös media ja tiede käyvät kaksinkamppailuaan.

Digitalisaatio yleistyy ja muuttaa perinteisiäkin aloja, kuten maataloutta. Luonnonvarakeskus näkee kolme kehityspolkua; tarkennettu tuotanto, jossa automaation määrä tiloilla kasvaa ja henkilötyön luonne muuttuu toimintojen tarkkailun ja seurannan suuntaan, erikoistuva tuotanto, jossa erikoistuotteita myyvät tilat hyödyntävät uudenlaisia digitaalisia markkinapaikkoja sekä teollinen tuotanto, joka nojaa suljettuun luonnonolojen vaihteluista eristettyyn kiertoon.

Siellä missä liikkuu raha, liikkuu myös huijareita. Mitkä elintarvikeryhmät ovat yleisimmin väärennöksen kohteena? Eurofins Scientific Finland Oy listaa ainakin viinin, hunajan, oliiviöljyn ja luomutuotteet usein väärennettyjen listalle. Väärennyksiä tutkitaan mm. isotooppimenetelmillä.

Jos suomen ruokasektori haluaa kasvaa, on nollasummapelin välttämiseksi ainoa ratkaisu vienti. Food From Finlandin Esa Wrang huomauttaa, että Suomessa vientiin panostamiseen on herätty 3 vuotta sitten, kun esim. Ruotsissa tämä on tapahtunut 22 vuotta sitten. Kuinka sitten brändätä suomalainen tuote vaikkapa Aasiassa? Brand Audit Group luettelee menestystekijöiksi Aasiaan puhtaat raaka-aineet, luomun ja terveysvaikutteiset superfoodit kuten mustikka ja kaura. Menestyksekkään vientituotteen resepti voi syntyä myös co-designilla eli tuotekehityksen ja asiakkaan tiiviillä yhteistyöllä. Brändin omistaa ja sen arvon käytännössä määrittelee yrityksen sijasta loppukokija eli kuluttaja.

Yhdessä syömistä ja ulkona syömistä

Sanotaan, että keskinkertaisuuden aika on ohitse kuluttajabrändeissä. Kuinka saada väsähtänyt yritys uuteen nosteeseen? Kotipizza on läpikäynyt onnistuneen brändiuudistuksen, jossa menestyksen avaimina panostus luomuun, kotimaisuuteen, tuoreuteen ja asiakaspalveluun. Uudistuksen avulla noustiin 5€:n pizzoista 10€:n pizzoihin, sillä tiedostava kuluttaja on halukas maksamaan laadusta. MaRa ry:n tilastot kertovat, että ravintolakulttuuri ja ulkona syöminen myös yleistyvät jatkuvasti. Ravintolasta mukaan otettavien annosten määrä on tuplaantunut vuodesta 2012.

Suomalaiset syövät harvoin yhdessä – Yhteismaa ry mainitsee esteiksi yhdessä syömiselle kiireen, puutteelliseksi koetut sosiaaliset taidot sekä puutteelliseksi koetut ruoanvalmistustaidot. Tämän ympärikääntämiseksi on perustettu Illallinen Suomen taivaan alla –projekti. Suomalaisia kootaan yhden pöydän ääreen järjestämällä suurillallisia eri kohteissa. Yhteisöllisyyden asialla toimii myös Vantaan Yhteinen pöytä – sosiaalinen hävikinlajittelukeskus, joka työllistää, lisää osallisuutta sekä tehokkaasti vähentää hävikkiä organisoidulla ruoka-aputoiminnalla.