Ajankohtaista

Etelä-Savon maa- ja elintarviketalous tulevaisuuslasien läpi katsottuna

08.12.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Kesäkuun ja lokakuun aikana Etelä-Savon maa- ja elintarviketalouden toimijat ovat kokoontuneet maaseuturahaston rahoittamassa KILTU2030-hankkeessa pohtimaan seuraavien viidentoista vuoden kehitystä Etelä-Savossa. Maa- ja elintarviketalouden muutosta on viime vuosikymmeninä kuvastanut rakennekehityksen nopea eteneminen. Tilakoko kasvaa ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Markkinalähtöisyys on lisääntynyt ja EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa vaikuttavat yhä vahvemmin maaseutu-, ilmasto-, ympäristö- ja kauppapoliittiset painotukset. Samalla teknologia- ja rakennekehitys asettaa yrittäjille uudenlaisia osaamistarpeita. Kuluttajien kulutustottumusten ja arvojen muutos sekä tietoisuus luonnonvarojen rajallisuudesta ovat luoneet omat paineensa tuotannon kehittämisessä ja suuntaamisessa.

Tulevaisuuspohdinnat käynnissä. Kuva: Pasi Rikkonen

Tulevaisuuspohdinnat käynnissä. Kuva: Pasi Rikkonen

Toteutetuissa tulevaisuustyöpajoissa lähtökohtana on ollut neljä skenaariota, joilla kullakin on erilaisia vaikutuksia Etelä-Savon elintarvikealan kehitykseen. Kehitysnäkymistä keskusteltaessa skenaarioissa yhdistyy politiikkaan, markkinoihin, tuotantorakenteeseen, teknologiaan ja ympäristöön liittyviä muutosvoimia ja niiden kehityskulkuja.

Maatalous ilmastonmuutoksen hillintätalkoisiin

Hillintäskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaat rajoitustoimet vaikuttavat maataloudessa erityisesti kotieläintuotannon toimintaedellytyksiin. Kotieläintiloilla siirrytään kokonaiskestävyydeltään parempiin tuotantojärjestelmiin ja uutta päästöä vähentävää teknologiaa otetaan käyttöön. Näistä syntyy myös kustannuksia tiloille. Lisäksi kasvinviljelytilojen ja kotieläintilojen yhteistyömalleilla kehitetään ratkaisuja mm. ravinteiden parempaan kierrättämiseen sekä eloperäisten maiden monivuotiseen nurmenviljelyyn. Ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeuttamiskeinot nostavat energian hintaa, jonka tuotannossa uusiutuvan energian osuus nousee. EU:ssa siirrytään kohti kansallisen tason tukia, joissa ohjaavana jakokriteerinä ovat mitattavat, ohjeelliset ilmastovaikutukset.

Fossiilisesta uusiutuvaan energiaan

Energiaskenaariossa uudistettu energiapolitiikka vie Suomea energiaomavaraisemmaksi hajautetumman ja bioenergiavaltaisemman energiantuotannon kautta mm. puuta ja biokaasua vahvemmin hyödyntäen. Lisäksi uusiutuvan energian (mm. lämpöpumput, auringosta ja tuulesta tuotettu energia) hybridiratkaisuja on otettu käyttöön julkisohjauksen edistäessä uusia energiaratkaisuja maaseudulla. Maanviljelijät ovat rakentaneet investointituella sekä pitkän aikavälin tuotantotuella uutta liiketoimintaa aiemmin mm. jätteinä pidettyjen maatalouden sivuvirtojen muuntamisella energiaksi ja lannoitteiksi.

Maatalous globaalien markkinoiden puristuksessa

Globaaliskenaariossa EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinat muuttuvat yhä markkinalähtöisemmiksi, minkä seurauksena maataloustukia ja muita maatalouden suojaverkkoja karsitaan. Kaupan vapautumisen vastavoimana protektionismi nostaa päätään. Kahdenväliset talousalueiden sopimukset lisääntyvät, mutta niiden neuvotteluprosessit venyvät. Samanaikaisesti maataloustuotteiden kysynnän ja tarjonnan vaihtelut voimistuvat maailmalla ja äkilliset hintamuutokset aiheuttavat alkutuotannolle ongelmia. Ulkoinen paine vauhdittaa Suomen maatalouden rakennemuutosta, mikä heijastuu tuottavuuden lievänä kasvuna. Tästä huolimatta suomalaisen maatalouden kannattavuus heikkenee. Kotimaisen ruoantuotannon supistuessa Suomi nojaa yhä vahvemmin tuontiruokaan.

Lähiruoka ja monialainen yrittäjyys vetureina

Yrittäjyysskenaariossa Suomen maatalouden kannattavuutta ovat lisänneet teknologinen kehitys, Suomelle suotuisat ilmasto-olosuhteet, maatalouden rakennemuutos sekä elintarvikkeiden kysynnän kasvu maailmalla erityisesti kehittyvien maiden elintason nousun myötä. Suomen maatalouden kokonaistuotanto lisääntyy ja Suomi on elintarvikkeiden nettoviejä erityisesti kasvaneiden Aasian markkinoiden myötä. Myös Pietarin alueen kysyntä on elpynyt erityisesti pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden osalta. Suurin osa elintarvikkeiden viennistä muodostuukin pitkälle jalostetuista ja terveysvaikutteisista elintarvikkeista. Lähiruoka ja pienimuotoinen paikallinen jalostaminen ovat arvossaan ja tärkeä osa turismipalveluissa. Elintarvikkeiden jatkojalostusta täydentää elämys- ja virkistyspalvelujen tuottaminen.

Mitä skenaarioista voi oppia

Työpajoissa olemme työstäneet sekä itse skenaarioita että pohtineet, mitä vaikutuksia niillä on nykyiseen toimintaan. Vaikka ilmastonmuutos näyttää lisäävän suomalaisen maatalouden suhteellista kilpailukykyä pitkällä aikavälillä EU:ssa, politiikalla ja tässä tapauksessa ilmasto- ja energiapolitiikalla on suuri vaikutus elinkeinon kehitykseen. Maailmankaupan vapautumiskehityksen etenemisessä on tämän päivän silmin katsottuna enemmän esteitä kuin edistäviä tekijöitä. Suomen on kuitenkin mahdollista lisätä koko elintarvikeketjun kannattavuutta hyödyntämällä elintarvikemarkkinoilla ja elintarvikkeiden kulutuksessa tapahtuvia muutoksia. Tietoisuus maailmalla ruoan terveys- ja hyvinvointivaikutuksista tulee näkymään terveysvaikutteisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden kasvavana kysyntänä. Se avaa mahdollisuuksia myös vientimarkkinoilla ja tarjoaa mahdollisuuksia kohentaa yritysten kannattavuutta ja siten edistää myönteistä kehitystä maaseudulla sekä maa- ja elintarviketaloudessa.

Kirjoitus perustuu Maaseuturahaston rahoittaman ”Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa 2030” hankkeen nykytila-analyysiin. Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Luke (koordinaattori) sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus

Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Etelä-Savossa 111 elintarvikejalostajaa

05.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Valtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke ja maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät kokosivat vuonna 2017 yhteistyössä maakunnittaisen Aitoja makuja yritystilaston. Suomessa on noin 2860 jalostavaa elintarvikeyritystä. Niistä Etelä-Savossa on 111 yritystä.

Suurin osa jalostavista elintarvikeyrityksistä on pieniä. Etelä-Savossa alle viiden henkilön yrityksiä on 75 % ja 5-9 henkilön yrityksiä 12 %. Valtakunnallisesti alle 10 henkilöä työllistäviä on 85 % yrityksistä. Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa näiden pienten yritysten suhteellinen osuus on pienempi kuin muualla Suomessa.

Toimialoittain tarkasteltuna leipomoalalla toimii 29 % yrityksistä eli 835 yritystä. Etelä-Savossa leipomoyrityksiä on suhteessa vähän enemmän, kaikkiaan 32 % eli 36 yritystä. Teurastus ja lihanjalostus on seuraavaksi yleisin toimiala Etelä-Savossa 23 yrityksellä. Vihannesten, hedelmien ja marjojen jalostusta harjoittaa 16 yritystä. Monipuolisesta jalostustoiminnasta kertoo loppujen yritysten toimialojen jakaantuminen kalanjalostukseen, juomien valmistukseen, viljatuotteiden jalostukseen, maidon jatkojalostukseen ja muiden elintarvikkeiden jalostukseen.

Etelä-Savon ruokaviesti –hankkeessa kootuissa Etelä-Savon elintarvikejalostajien tilastoissa ovat mukana myös maatilojen jalostajat, jotka eivät sisälly Tilastokeskuksen vastaaviin tilastoihin. Tilastoitujen jalostavien elintarvikeyritysten liikevaihto on vähintään 10 000 euroa.

Etelä-Savo elintarvikeyritykset 2017

Riitta Kaipainen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

 

 

Ugly is the new beautiful – ajatuksia ruoasta tunteella ja vähän järjelläkin

20.11.2017 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Food Camp Finlandin järjestämässä Food & Talk 2017 -tilaisuudessa pohdittiin ruokailua ja sen tulevaisuutta ”muuttuvan kulttuurin ja kiinnostavimpien ilmiöiden ja innovaatioiden kautta”.

food& talk ilman ruokailuvälineitä miehet juttuunItsestään titteliä ”eating designer” käyttävä hollantilainen muotoilija Marije Vogelzang on tehnyt merkittäviä ja kantaa ottavia ruokailuteoksia ympäri maailmaa viimeiset 17 vuotta sloganinaan ”Eat love”. Ruoka itsessään on Vogelzangin mielestä jo täydellisestä designia. Ihmisten tulisikin käyttää ruokaan ja sen muotoihin ja makuihin tutustuessaan niitä työkaluja ja välineitä, joita jokaisella on helposti ulottuvilla: huulia, suuta ja käsiä. Esimerkiksi lapsia Marije Vogelzang on tutustuttanut uusiin makuihin ja vihanneksiin siten, että vihannespaloista lapset ovat saaneet syöden muotoilla itselleen koruja, silmälasit tai mitä mielikuvitus on vain antanut myöten. Yleensä Vogelzangin teoksissa päämääränä onkin vedota tunteisiin ja luoda tapahtumasta osallistujille merkityksellinen.

 

Food& talk rakenne  Food& talk musta

Food& talk vesiTrendikkyyttä ruokiin tuo nyt pyöreät muodot, musta väri, suussa elävä tai liikkuva ruoka, maa-ainesta muistuttava ruoka ja ylipäänsä yllättävät tekstuurit. Tulossa on myös nieltäviä parfyymejä. Näin listasi trendejä ruokafuturologi Morgaine Gaye Lontoosta. Morgaine Gaye tarkastelee ruokaa sosiaalisesta, kulttuurisesta, taloudellisesta, geopoliittisesta sekä trendien ja brändäämisen näkökulmasta. Seuraava globaalisti merkittävä trendituote on Gayen mukaan vesi. Jo nyt erilaisia vesiä myydään design-pulloissa ja itse vesi voi olla peräisin esimerkiksi jäävuoresta tai maustettu kultahipuilla.

Tiedotemaiset ja rationaaliset mainokset ovat suomalaisen mainonnan arkipäivää mainostoimisto Folkin toimitusjohtaja Tommi Laihon mukaan. Laiho itse haluaisi viedä mainontaa tunteisiin vetoavien tarinoiden suuntaan, mutta painotti esityksessään, että tarina ei ole kuitenkaan satu. Luottamus tuotteeseen on ansaittava tekemällä sen mitä lupaa. Suomalaisella ruoalla on Laihon mukaan kaikki edellytykset kansainvälisiksi menestystarinoiksi, kunhan markkinointi saadaan ruoan laadun kanssa samalle tasolle.

Seuraavan kerran Food & Talk -tapahtuma järjestetään 18.-19.5.2018 Helsingissä. Teemana on edelleen muutos: mikä muuttuu ja miksi, ketkä muutoksia tekevät ja kuinka muutokset tulevat vaikuttamaan niin yritysten kuin tavallisten kuluttajien arkeen ja elämään.

Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopisto – Ruralia-instituutti
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Foodrunnerit – edelläkävijöitä ja vaikuttajia

10.11.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Kantar TNS Suomi on tutkinut ruoka-alan kuluttajatrendejä. Kantarin Foodrunners 2017 -tutkimuksessa lähtökohtana oli löytää ne kuluttajat, jotka pystyvät vaikuttamaan muihin. Keitä he ovat, keihin he vaikuttavat, missä kanavissa ja miten, mistä he hakevat inspiraatiota ja millaisia ovat heidän mieltymyksensä, arvonsa ja asenteensa?

Kantarin tutkimukseen haastatelluista noin neljäsosa oli ns. edelläkävijöitä, mutta vain n. 9 % määriteltiin vaikuttajakuluttajiksi eli foodrunnereiksi. Erityisesti näiden vaikuttajakuluttajien kulutuskäyttäytyminen kiinnostaa nyt yrityksiä, sillä on arvioitu olevan kolme kertaa arvokkaampaa tavoittaa vaikuttajakuluttaja kuin peruskuluttaja.

Tyypillinen vaikuttajakuluttaja eli foodrunner on parisuhteessa, asuu kaupungissa ja on korkeasti koulutettu. Foodrunnereita löytyy kaikista ikäryhmistä ja heistä 64 % on naisia. Foodrunner kokeilee mielellään uutuuksia ja keskustelee näistä aktiivisesti useiden henkilöiden kanssa. Hän vaikuttaa muiden mielipiteisiin ja saa muut kokeilemaan uusia vaihtoehtoja. Foodrunner osaa antaa neuvoja ja vinkkejä liittyen resepteihin, ruokatrendeihin, ravintoloihin ja viineihin. Ideat ja inspiraatiot löytyvät ruoka-alan nettisivuilta, sosiaalisesta mediasta ja blogeista. Myös aikakauslehtiä, keittokirjoja ja TV:n ruokaohjelmia selataan. Alle 40-vuotiaiden foodrunnereiden lahjatoive on laadukkaat ruoanlaittovälineet, uusi astiasto tai lasisto.

Vaikuttajakuluttajaa kiinnostavia ruokatrendejä ovat satokausiajattelu, sokerin vähentäminen, kotimaiset järvikalat, grillaaminen avotulella tai nuotiossa, parvekeviljely ja villivihannekset. Heistä 20 % on mukana ruokaringeissä eli ostaa ruokatuotteet suoraan tuottajilta. Vaikka yhdessäoloa arvostava foodrunner nauttii kotona kokkaamisesta, käy hän mieluusti myös ravintoloissa syömässä. Erityisen mielellään piipahdetaan bistrotyyppisissä paikoissa, joissa on tarjolla aasialaista tai italialaista ruokaa. Myös kotimaisia raaka-aineita käyttävät paikat ja pihviravintolat ovat suosiossa.

Foodrunnerit ovat kulutusvoimaisia ja aktiivisia kuluttajia. Kotimaista ruokatuotantoa arvostetaan ja esimerkiksi ruoan jäljitettävyys ja alkuperä on foodrunnereille hyvin tärkeä ostoperuste. Ja yhteen foodrunnereita kuvaavaan asiaan on monen helppo yhtyä, sillä heidän mielestään elämän parhaisiin asioihin kuuluu vahvasti hyvästä ruuasta ja makuelämyksistä nauttiminen!

Lähde: Tarja Pentilä & Päivi Kauppinen. Foodrunners 2017 –tutkimus. Kantar TNS Suomi. Tutkimus toteutettiin huhti-toukokuun vaihteessa 2017 ja siihen haastateltiin Kantar TNS:n internetpaneelissa 2000 18-75 -vuotiasta suomalaista.

Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopisto – Ruralia-Instituutti
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kuvat: iStock, Christiann Koepke/Unsplash

Julkaisu vastuullisesta ruoantuotannosta

03.11.2017 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Vastuullisuudesta on tullut keskeinen teema ruoka-alan markkinointiviestinnässä. Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle –hanke (www.xamk.fi/valtti) järjesti maakunnan ruokapalveluja tuottaville ja elintarvikkeita jalostaville yrityksille infotilaisuuksia ja työpajoja, joissa teemoina olivat uuden elintarviketietoasetusten vaikutukset yritysten toimintaan, vastuullisen toiminnan hyödyntäminen markkinoinnissa ja markkinointiviestinnän uusista mahdollisuuksista. Tilaisuuksiin osallistui 152 yritysten edustajaa 95 yrityksestä. Hankkeen toteutti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskuksen tukemana ja EU:n maaseuturahaston rahoituksella.

Hankkeen keskeisistä teemoista koottiin julkaisu Vastuullisuudesta valttia: Ruoan lakisääteisestä kuluttajaviestinnästä kohti vastuullisuusviestintää, joka on nyt vapaasti saatavana osoitteesta

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-038-8.

 

Katsaus Baltian elintarvikemarkkinoihin

11.10.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Riikassa järjestettiin 6.-8.9.2017 Baltian suurimmat Riga Food 2017 -elintarvikemessut. Ammattilaispäivän 6.9. lisäksi messut olivat avoinna myös kuluttajille.

Näytteilleasettajien joukossa oli sekä isoja toimijoita että pieniä Baltian alueen yrittäjiä. Monilla mailla kuten Unkari, Georgia ja Valko-Venäjä, oli omat osastot. Pohjoismaista mukana oli muutama yritystä, mutta ei erillisiä maiden osastoja. Suomesta mukana oli mm. Paulig.

Riika leivätToiseen messuhalliin oli koostettu erityisesti pieniä yrityksiä, jotka esittelivät monipuolista Baltian alueen elintarviketuotantoa. Esillä oli mm. erilaisiaRiika puuropussi leipiä, laaja kirjo erilaisia irtoteelaatuja, pienpanimojen käsityöläisoluita sekä viinejä. Tuotteiden esillepanoon oli kiinnitetty paljon huomiota.

Pakkauksissa esiin nousi selkeästi ekologisuus: ruskeaa paperia tai pahvia, lasia, mm. lapsille suunnatut puurot oli pakattu kirjekuorimaisiin pakkauksiin.

 

Tuotteistettu vesi

Riga Food 2017 –messuilla oli esillä useita vesialan yrittäjiä. Huomio kiinnittyi kauniisti muotoiltuihin pulloihin ja veden brändäykseen.

Riika Aqua Angels brändikuva

Saksalainen yritys myy kivennäisvettä L'eau Sans Souci nimellä. Nimi viittaa Dümmerin luonnonpuistossa sijaitsevaan saman nimiseen lähteeseen.

Saksalainen yritys myy kivennäisvettä L’eau Sans Souci nimellä, joka viittaa Dümmerin luonnonpuistossa sijaitsevaan lähteeseen.

Islantilainen Aqua Angels –tuotemerkillä myynnissä oleva vesi oli erilaistettu veden pH-arvon mukaan. Aqua Angels -veden pH on 8,8 eli emäksisempi kuin monen muun. Tätä yritys perustelee kotisivuillaan, että ihmisen kehon happopohjainen (pH) tasapaino on dynaaminen hapon ja emästen tasapaino kaikkien ihmisen nesteiden ja solujen sisällä. Kehomme toimii paremmin, kun se on hieman emäksisempi. Kehon ruoansulatus ja aineenvaihduntaprosessit aiheuttavat happaman ympäristön, joka on neutraloitava emäksisillä aineilla. Tähän neutralointiin Aqua Angels tarjoaa avuksi veden.  Aqua Angels vesi pakataan tyylikkäisiin pulloihin.

 

 

 

Luomutuotteet hyvin esillä

Tattari kuuluu esimerkiksi Virossa päivittäiseen ruokapöytään lihan ja kalan lisukkeena. Saatavana on myös luomutattaria.

Tattari kuuluu esimerkiksi Virossa päivittäiseen ruokapöytään lihan ja kalan lisukkeena. Saatavana on myös luomutattaria.

Riika luomuteeLuomutuotteista suurin osa oli koottu yhdelle isolle messuosastolle. Esillä oli laajasti erilaisia elintarvikejalosteita marjoista ja kasviksista. Pakkaukset olivat viimeisteltyjä ja tyylikkäitä. Paukkausmerkinnät olivat suurimmaksi osaksi Baltian alueen kielillä. Joissakin oli myös englanniksi.Erilaiset irtoteet olivat näyttävästi esillä Riga Food 2017 –messuilla. Teet olivat kauniisti pakattuja. Kuvassa luomutee luonnonkasveista.

 

 

 

Terveellisyys näkyy tuotteissa

Riika raakapatukatLuomun ohessa hyvinvointi-trendi näkyi esiteltävissä tuotteissa: luomutuotteita, vegaaneille sopivia tuotteita, kylmäpuristettuja mehuja, leipiä, joihin on lisätty kasviksia ja monenlaisia muita tuotevaihtoehtoja näkyi messutuotteissa.

Riika kylmäpuristetut mehutThe Primal Pantry valmistaa vegaaniruokavaliota noudattaville sopivia välipalapatukoita, jotka ovat gluteenittomia eivätkä sisällä maitotaloustuotteita. Tuotteita markkinoidaan sopiviksi myös paleoruokavaliota noudattaville.

HeyDay Organic OU:n mehut valmistetaan luomuraaka-aineista kylmäpuristamalla. Mehuja ei pastöroida. HeyDayn mehuja myydään monissa kaupoissa myös Suomessa.

Riika kasvisjauheetKasviksista valmistetaan sipsejä sekä kuivattuja kasvisjauheita. Kuvassa mm. raparperista valmistettua jauhetta, jota esittelijä kertoi käytettävän sitruunan tavoin kalaruokien mausteena.

 

 

 

Elintarvikkeet Riikan torin kauppahalleissa

Riikan elintarvikekaupassa tori kauppahalleineen on vielä keskeisessä asemassa, vaikka marketteja onkin rakennettu kaupungin laitamille. Torilla myynnissä on lähes kaikkia muita päivittäistavarakaupan tuotteita paitsi valmiiksi pakattuja elintarvikkeita. Lisäksi torilta saa koko perhe vaatteita sekä erilaisia kulutustavaroita.

Torin yhteydessä on isot kauppahallit, jotka on jaettu eri tuotteille. Lihatuotteet olivat omassa hallissaan niin raa’at kuin kypsätkin. Samoin kalatuotteille oli oma hallinsa. Kalahallissa tarjolla oli todella laajasti eri kalalajeja. Tuoretta lohta myytiin koko lohi tuotteistettuna. Jätteeksi menivät vain sisälmykset.

Riika lohikuva1

Lohen päitä myytiin 0,70 euron kilohintaan, vieressä myynnissä kylkiruotoja.

Riika lohikuva2Lohifileiden vieressä niistä leikatut reunapalat omissa astioissaan. Toki selkäruodotkin olivat myynnissä. Suomessa kaupoissa monet näistä leikkuutähteistä päätyvät biojätteeseen. Olisiko suomalainen kuluttaja valmis ostamaan selkäruotoja tai fileen leikkuutähteitä ruoaksi?

 

Riika lohikuva3Lohta myynnissä kokonaisena, paloina, filepaloina – sopivan kokoisina pienempäänkin talouteen.

 

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Hyönteiset tulevat Suomen elintarvikemarkkinoille

26.09.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suomi muuttaa Euroopan unionin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa siten, että hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallitaan myös Suomessa. Samalla hyönteisala saadaan elintarvikevalvonnan piiriin.

Hyönteisten rooli valkuaisravinnon tuottamisessa ja maailman ruokaturvan varmistamisessa on herättänyt keskustelua EU-maissa. FAO on vuodesta 2003 kartoittanut hyönteisten mahdollisuuksia maailman ruokaturvan varmistamisessa. FAO:n ja Wageningenin yliopiston vuonna 2014 järjestämän konferenssin keskusteluissa todettiin, että rehujen ja elintarvikkeiden hyönteiset ovat merkittävä ratkaisu proteiinivajeongelmaan.

Ruokaturvakeskustelu on johtanut siihen, että osa EU:n jäsenvaltioista on tulkinnut EU:n uuselintarvikeasetusta siten, että kokonaisten hyönteisten tuotanto ja myynti elintarvikkeeksi on ollut mahdollista. Maa- ja metsätalousministeriö päätyi syyskuun lopulla suosittamaan samaa tulkintaa myös Suomen osalta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa, että hyönteisten tulkitseminen elintarvikkeeksi mahdollistaa, että vaivihkaa syntyneeseen hyönteisalaan voidaan kohdistaa asianmukaista valvontaa elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi. Evira laatii parhaillaan hyönteisten kasvatusta ja myyntiä koskevaa ohjeistusta elintarvikealalle. Tavoitteena on saada ohjeistus marraskuun alkuun mennessä.

– Tuotannossa on esimerkiksi huolehdittava hyvästä hygieniasta ja pakkausmerkintöihin tarvitaan tiedot allergian aiheuttajista eli allergeeneista, toteaa elintarviketurvallisuusosaston johtaja Leena Räsänen Evirasta.

Myös hyönteisten käyttöä rehuna koskeva lainsäädäntö on valmisteilla, mutta jo nyt hyönteisiä voi käyttää rehuna tietyin edellytyksin. Lemmikkien ja turkiseläinten ruokinnassa hyönteisten käyttö on varsin vapaata, mutta elintarviketuotantoeläimille erityisesti hyönteisvalkuaisen käyttö on rajoitettua.

Hyönteisalan kehittyminen tarjoaa Lepän mielestä myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suomen ruoka-alalle. Syntyykö hyönteisyrittäjyyttä Etelä-Savoon?

Etelä-Savon ruokaviesti -hanke järjestää Hyönteiset – tulevaisuuden ravintoa Suomessakin -infon 5.10.2017 iltapäivällä Pieksämäellä. Infossa kerrotaan hyönteisten kasvatuksesta sekä käytöstä ruokana. Katso tästä tarkemmin tilaisuuden ohjelma.

Maista luomu –tapahtuma kokoaa tuottajat ja kuluttajat luomun äärelle

17.08.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

MaistaLuomu_logo-998x1024Maista luomu –tapahtuma järjestetään sadon ollessa tuoreimmillaan 25.–27.8.2017 Juvalla. Tapahtumapaikkana on luomuun vahvasti sitoutunut maidontuotantotila Wehmaan Kartano. Asiaa ja ohjelmaa sekä ostettavaa on tuottajille, jalostajille ja kuluttajille.

Luomutapahtuman ensimmäisenä päivänä perjantaina 25.8. on luvassa rautaisannos asiantuntijoiden luentoja luomupellon kasvukunnosta ja luomukasvisten saamisesta kuluttajan pöytään. Luennot Teahouse of Wehmaisin luentosalissa ovat klo 10-15. Ennen luentoja pääsee Wehmaan Kartanon pihassa tutustumaan täyssähköiseen Avan e5 -pienkuormaajaan. Perjantai-iltana on mahdollisuus nauttia maakunnan parhaita makuja kartanotunnelmassa luomujuhlaillallisella Teahouse of Wehmais -teehuoneella.

Maista Luomu Wehmaan KartanoLauantaina 26.8. luomusadonkorjuumarkkinoilla on tarjolla Savon ja Suomen parhaita luomuherkkuja ja tuoretuotteita suoraan tuottajilta ja ravintoloilta. Markkinameiningin lisäksi puolen tunnin välein on luomuasiantuntijoiden tietoiskuja mm. luomusikojen ja -kanojen hoidosta, luomumetsän sadosta, luomuomenalajikkeista sekä luomun tilanteesta Euroopan eri maissa. Niiden lisäksi on mahdollisuus nähdä ja kuulla kuinka luomumaitoa tuotetaan Wehmaan Kartanossa. Maksuton tapahtumabussi kulkee Mikkelin ja Juvan välillä lauantaina päivällä. Lauantai-illan kruunaa luomuiltamat kartanon tallin ylisillä.

Wehmaan Kartanon TeaHousessa sekä monissa Savon seudun ravintoloissa on sunnuntaina 27.8. tarjolla luomukattaus. Wehmaan Kartanossa vietetään sunnuntaina myös perhepäivää. Tilaan voi tutustua omatoimisesti, nimetä luomuvasikan sekä osallistua Traktori-safarille.

Lisätietoa ja tarkempi ohjelma Maista luomu –tapahtumasta ilmoittautumistietoineen löytyy osoitteesta www.maistaluomu.com.

 

Sitran kyselytutkimus: ”Harvalle maistuu ilmastoystävällinen ruoka”

10.07.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Sitra 5.7.2017:

Liha on ja pysyy suomalaisten ruokalautasella, vahvistaa tuore kyselytutkimus. Kasvisruoka on pinnalla ja puhuttaa, mutta vain kolme prosenttia kyselyn vastaajista kertoo olevansa kasvissyöjiä ja vegaaneja on prosentti. Vaikka lihansyönti koettelee maapalloa, harva valitsee ilmastoystävällisyys edellä. Ruoan kotimaisuus on tärkeää, yhä useampi suosii kausiruokaa ja hävikkiä vältetään kiitettävästi.

Tulokset perustuvat Sitran Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimukseen, jossa selvitetään suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja toimia.

Ruokahävikin vähentämisen kannalta kyselytutkimuksen tulokset ovat positiivisia. Lautanen syödään tyhjäksi ja ruokaa ei haluta heittää hukkaan. 83 prosenttia vastaajista kertoo pyrkivänsä pienentämään ruokahävikkiä.

Myös kotimaisuus on suomalaisille tärkeää. 79 prosenttia kertoo suosivansa kotimaista ruokaa. Samoin kausiruokaa kertoo suosivansa 57 prosenttia. Järvikalojen kohdalla prosenttiluku on 43 ja riistan suosimisen osalta 32 prosenttia.

Lue Sitran Liisa Poussan kirjoittama uutinen kokonaan tästä.

 

Lisätietoja tutkimuksesta

 

 

Ruoka-ala on merkittävä kansantaloudessa ja Etelä-Savossa

10.07.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Sanna

Knuuttila 2017 kuva Tyolliset

Ruoka-alan vaikutus on merkittävä

Ruoka-alan vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä, sillä ala työllistää lähes 340 000 henkeä, eli 13 prosenttia kaikista työllisistä. Ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle arvonlisäystä yli 15 miljardilla eurolla, mikä on lähes 9 prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Ruoka-alan toimialoja ovat maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikekauppa (tukku- ja vähittäiskauppa) ja ravitsemispalvelut. Ruoka-alan työllistävän ja arvonlisäystä tuottavan vaikutuksen lukemissa ovat mukana myös välilliset vaikutukset, kuten tuotannon tukitoimet, liikenne, kauppa ja rakentaminen. Maakunnittain tarkasteltuna ruoka-ala työllistää eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Suhteellisesti eniten ruoka-ala tuo arvonlisäystä ja työllisyyttä puolestaan Pohjanmaan ja Hämeen sekä Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa. Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy vuosittain yli yhdeksän miljardia euroa valtion, kuntien ja eläkelaitosten kassaan.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) keväällä 2017 toteuttaman selvityksen (Knuuttila & Vatanen 2017) rahoitti kuusi ruoka-alan etujärjestöä (MTK, ETL, PTY, MaRa, SEL, Agronomiliitto). Tutkija Marja Knuuttila avasi meille tutkimuksessa käytettyjen sanojen merkityksiä ja tutkimuksen tuloksia tarkemmin. Ruoka-alasta puhuttaessa käytetään yleisesti samaa tarkoittavia termejä ’ruokaketju’ tai ’elintarvikeala’. Termin ’arvonlisäys’ Knuuttila selkiytti meille näin:

”Yksinkertaisella laskentakaavalla arvonlisäys saadaan vähentämällä tuotannon arvosta sen tuottamiseksi hankittujen tuotteiden arvo. Jäljelle jää korvaus yrityksessä tehdystä työstä eli yrityksessä syntyvä arvonlisäys.”

Kansantalouden tasolla kaikkien yhteiskunnan toimialojen tuottamat arvonlisäykset muodostavat yhteenlaskettuna monelle kenties tutumman bruttokansantuotteen (BKT). Tämän tutkimuksen ruoka-alan tarkastelu ja esimerkiksi toimialakohtainen arvonlisäys sijoittuu siten laajuudessaan yritystaloutta laajemmalle ja kansantaloutta suppeammalle tasolle.

Toimialojen välillä on eroja

Ruokaketjun eri toimialat eroavat tuotannon rakenteeltaan toisistaan. Maataloudessa on paljon yrityksiä ja se työllistää eniten, 83 500 henkilöä. Elintarviketeollisuus käyttää paljon raaka-aineita. Kaupan ja ravitsemispalveluiden toimialoilla on paljon palkattua työvoimaa, kaupassa 61 600 ja ravitsemispalveluissa 68 000 henkilöä. Ruoka-alan välillinen työllistävä vaikutus muilla aloilla on 86 100 työllistettyä henkilöä.

Ruoka-alalta kertyvät verot olivat vuonna 2015 yli 9 miljardia euroa, mikä oli 10 prosenttia kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista. Niistä puolet kertyi tuloveroista ja puolet tuoteveroista. Marja Knuuttilan mukaan toimialoittain tarkasteltuna yritystuloverojen ja sosiaaliturvamaksujen osuus on suurin maataloudessa, jossa yrityksiä on paljon. Kun muilla aloilla palkkatyövoimaa on enemmän, on palkkaverojen ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen osuus suurempi.

Ruoka-alan välittömät investoinnit olivat 2,3 miljardia euroa vuonna 2015, mikä oli runsas 5 prosenttia kansantalouden investoinneista. Maatalous on suurin investoija sekä euromääräisesti (1,1, miljardia euroa) että tuotannon arvoon suhteutettuna. Elintarvikekaupan ja elintarviketeollisuuden toimialoilla investoinnit olivat noin puolet maatalouden investointien arvosta ja ravitsemispalveluissa investointien arvo oli noin kymmenesosa maatalouden investoinneista.

Etelä-Savossa ruoka-alalla olisi varaa nostaa jalostusastetta

Ruoka-ala on merkittävä joka maakunnassa ja määrällisesti sen koko on suoraan verrannollinen väkilukuun. Etelä-Savon kannalta ruoka-alan työllisyysvaikutus on erityisen merkittävä, koska maakunnassa on vähemmän muuta tuotantoa ja siksi sen suhteellinen osuus korostuu. Etelä-Savossa ruoka-alan välitön työllistävä vaikutus on yli 12 % maakunnan työllisestä väestöstä vuonna 2014. Tämä on viidenneksi suurin osuus maakuntien välisessä vertailussa.

Etelä-Savon maakunnan ruoka-alalla syntyvä välitön arvonlisäysvaikutus vuonna 2014 oli 5,9 % maakunnan kaikesta arvonlisäyksestä. Maakuntien välisessä ruoka-alan arvonlisäyksen vertailussa Etelä-Savo sijoittuu noin puoliväliin, yhdeksänneksi. Kun vertaillaan arvonlisäystä toimialoittain ja maakuntien kesken, havaitaan eteläsavolaisen ruoka-alan painottuvan vahvasti maatalouteen. Maatalouden toimialan Etelä-Savossa tuottaman välittömän arvonlisäyksen suhteellinen osuus on neljänneksi korkein maakuntien vertailussa. Eteläsavolaisen elintarviketeollisuuden ja elintarviketukkukaupan tuottama suhteellinen arvonlisäys on maakuntien vertailussa puolivälin alapuolella, kun taas elintarvikevähittäiskaupan ja ravitsemispalveluiden tuottama suhteellinen arvonlisäys on maakuntien vertailussa puolivälissä.

Marja Knuuttila toteaa, että Etelä-Savossa ruoka-alalla olisi varaa nostaa jalostusastetta. Hyvänä eteläsavolaisen ruoka-alan positiivisena piirteenä Knuuttila mainitsee ravintoloiden myymän lähiruuan:

”Eteläsavolaisten tuotteiden tarjoaminen ravintoloissa on kekseliäs tapa nostaa jalostusastetta. Se luo alueen ruokamainekuvaa ja turisteille tarjoiltaessa toteutetaan ajankohtaista elintarvikeviennin kasvutavoitetta.”

Lisätietoja:

Tulosten julkistamisen yhteydessä Luonnonvarakeskuksen nettisivuilla (www.luke.fi) 30.5.2017 julkaistu uutinen löytyy täältä (linkki).

Tulosten julkistamistilaisuuden striimaus löytyy täältä. (https://livestream.com/Infocrea-fi/ruokaketjun-merkitys)

Julkistamistilaisuuden tulosesitys löytyy pdf-muodossa täältä

Tutkimuksen laajemman tuloskoosteen saa sähköisenä diakoosteena pyydettäessä tutkija Marja Knuuttilalta (marja.knuuttila@luke.fi).