Ajankohtaista

Maailman ympäristöpäivä 5.6 ja kiertotalouden kokeiluhaku avautuu

05.06.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

 

YK:n Maailman ympäristöpäivää vietetään tänään. Vuoden 2017 teemana on ”Connecting People to Nature”. Päivää on vietetty vuodesta 1974 ja sen tarkoitus on kiinnittää huomiota ympäristökysymyksiin maailmanlaajuisesti. Kestävät ruokajärjestelmät ja kiertotalous ovat tämän hetken kuumia puheenaiheita. Hallitus linjasi puolivälitarkastelussaan huhtikuussa kiertotalouden osaamisen, kasvun ja työllisyyden yhdeksi painopistealueekseen.

Suomi tähtää kiertotalouden kärkimaaksi. Onko sinulla idea, joka voisi tehdä ruuasta kiertotalouden periaatteiden mukaista?

Valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -tiimi etsii kesän aikana kiertotaloutta edistäviä pienkokeiluja. Ratkaisuja kaipaavat teemat ovat ruoka, asuminen ja liikkuminen. Mitä kiertotalous sitten tarkoittaa? Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita ostettaviksi. Kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Kiertotalous ei ole synonyymi kierrättämiselle, vaan kiertotaloudessa huomion kohteena on tuotteen koko elinkaari ja sen optimoiminen mahdollisimman resurssitehokkaaksi.

Lue lisää kiertotalouden kokeiluhausta ja ilmoita oma ideasi mukaan täältä. Kokeiluehdotuksia voi jättää aikavälillä 31.5-31.8.2017.

Ruokahävikki hallintaan ja elintarvikeketjun sivuvirrat hyötykäyttöön

Miten kiertotalousajattelu istuu elintarvikeketjuun? Elintarvikkeet eivät ole kestohyödykkeitä tai käyttötavaroita, joita voisi varsinaisesti lainata, vuokrata tai uudelleenkäyttää. Elintarvikeketjussa kiertotalousajattelu toteutuukin hävikin minimoimisen ja ketjun sivuvirtojen hyödyntämisen kautta. Ruokahävikki tarkoittaa syömäkelpoista ruokaa, joka missä tahansa kohtaa ruokaketjua joutuu hukkaan, eli sitä ei hyödynnetä ihmisravintona. Ruokahävikin lisäksi syntyy ns. ruokajätettä, jota ei ole tarkoituskaan hyödyntää ihmisravintona (kuten kahvinpurut) sekä ruokaketjun sivutuotteita (kuten viherbiomassa). Syntyvää hävikkiä voidaan yrittää vähentää tai ottaa hyötykäyttöön.

Käyrät vihannekset mehuksi ja ananaksen lehdistä kengät

Kiertotalousajattelu synnyttää uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Aiemmin hukkaan menneet ainesosat toimivat uudenlaisten innovatiivisten tuotteiden raaka-aineina. Pulp Pantry valmistaa mehujen tekemisessä vihanneksista ja hedelmistä ylijäävästä kuitumassasta mysliä ja suolaisia naposteltavia. Regrained taas kerää pienpanimoilta oluen valmistuksessa sivutuotteena syntyvän mäskin ja tekee siitä jyväisiä välipalapatukoita. Salt & Straw käyttää jäätelöissään kaikkea aina juuston valmistuksessa syntyvästä herasta leipomoiden hävikkileipään ja kaupan hyllyille kelpaamattomiin hedelmiin. Käyriä ja vääränmuotoisia hedelmiä ja vihanneksia hyödyntävät myös Ugly Juice ja Spare Fruit, joista ensimmäinen valmistaa niistä kylmäpuristettuja mehuja ja jälkimmäinen kuivattaa hedelmät hedelmälastuiksi. Mahdollisuudet eivät rajoitu vain ruokatuotteisiin. HuskeeCup valmistaa kahvipavun kuorista pesukoneenkestäviä kahvikuppeja. Piñatex taas antaa kasviperäisen vaihtoehdon nahalle; se on ananaksen lehtien kuiduista valmistettava vahva kangas, jota käytetään mm. kengissä, laukuissa ja huonekaluissa.

 

Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 on nyhtökaura – sekä muita elintarvikepäivän antimia

16.05.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Elintarvikepäivä 2017 on koonnut tänään lähes tuhat elintarvikealan ammattilaista ajankohtaisen tiedon pariin Helsingin Messukeskukseen. Osana päivän ohjelmaa on Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 -kilpailun voittajan julkistaminen – tänä vuonna voittajaksi selviytyi jo ennestään paljon suosiota ja mediahuomiota niittänyt Gold&Green Foodsin Nyhtökaura.

Kauran voittokulku jatkuu

Kaura on ollut näkyvästi esillä myös edellisvuosien menestyjien joukossa. Viime vuoden ykkössijan nappasi Viipurilainen Kotileipomo Oy:n Puhtikaura –kaurapuuteri. Muita lähivuosien kaurapohjaisia voittajia ovat Fazerin Alku Sadonkorjuupuuro sekä Biofermen OATRIM® kaurapohjainen painonhallintajuoma.

Elintarvikepäivä koonnut alan ammattilaiset yhteen jo vuodesta 1970

Elintarvikepäivä on vuosittain järjestettävä Elintarvikeliiton ja Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön alan ajankohtaisiin aiheisiin pureutuva koulutustapahtuma. Tämän vuoden tapahtumassa pöydällä ovat mm. poliittisen ympäristön vaikutus elintarviketeollisuuteen, digitalisaatio ja työelämä, ruoan älykäs tuotanto sekä brändiportfolion hallinta. Pääohjelman lisäksi pohditaan kuutta muuta kattoteemaa: Mielipide vs. tiede, Laki ja valvonta, Rohkea muutos, Digioppeja, Vienti veturiksi sekä Yhteinen ruoka.

Miten digitalisaatio vaikuttaa maatalouteen  – entä kuinka tehdä menestyksekäs vientituote co-designilla?

Elintarvikekenttä on laaja – pureskeltavaa löytyy aina ruokahävikin vähentämisestä niin uudistuneeseen hankintalakiin kuin ravitsemuskiistoihinkin. Mielipiteet haastavat ravitsemusfaktat netissä – voiko kuka vaan olla nykyään ravitsemuksen asiantuntija? Kun puhutaan terveydestä ja hyvinvoinnista henkilökohtainen kokemustieto puhuttelee enemmän kuin väestökeskiarvot. Myös media ja tiede käyvät kaksinkamppailuaan.

Digitalisaatio yleistyy ja muuttaa perinteisiäkin aloja, kuten maataloutta. Luonnonvarakeskus näkee kolme kehityspolkua; tarkennettu tuotanto, jossa automaation määrä tiloilla kasvaa ja henkilötyön luonne muuttuu toimintojen tarkkailun ja seurannan suuntaan, erikoistuva tuotanto, jossa erikoistuotteita myyvät tilat hyödyntävät uudenlaisia digitaalisia markkinapaikkoja sekä teollinen tuotanto, joka nojaa suljettuun luonnonolojen vaihteluista eristettyyn kiertoon.

Siellä missä liikkuu raha, liikkuu myös huijareita. Mitkä elintarvikeryhmät ovat yleisimmin väärennöksen kohteena? Eurofins Scientific Finland Oy listaa ainakin viinin, hunajan, oliiviöljyn ja luomutuotteet usein väärennettyjen listalle. Väärennyksiä tutkitaan mm. isotooppimenetelmillä.

Jos suomen ruokasektori haluaa kasvaa, on nollasummapelin välttämiseksi ainoa ratkaisu vienti. Food From Finlandin Esa Wrang huomauttaa, että Suomessa vientiin panostamiseen on herätty 3 vuotta sitten, kun esim. Ruotsissa tämä on tapahtunut 22 vuotta sitten. Kuinka sitten brändätä suomalainen tuote vaikkapa Aasiassa? Brand Audit Group luettelee menestystekijöiksi Aasiaan puhtaat raaka-aineet, luomun ja terveysvaikutteiset superfoodit kuten mustikka ja kaura. Menestyksekkään vientituotteen resepti voi syntyä myös co-designilla eli tuotekehityksen ja asiakkaan tiiviillä yhteistyöllä. Brändin omistaa ja sen arvon käytännössä määrittelee yrityksen sijasta loppukokija eli kuluttaja.

Yhdessä syömistä ja ulkona syömistä

Sanotaan, että keskinkertaisuuden aika on ohitse kuluttajabrändeissä. Kuinka saada väsähtänyt yritys uuteen nosteeseen? Kotipizza on läpikäynyt onnistuneen brändiuudistuksen, jossa menestyksen avaimina panostus luomuun, kotimaisuuteen, tuoreuteen ja asiakaspalveluun. Uudistuksen avulla noustiin 5€:n pizzoista 10€:n pizzoihin, sillä tiedostava kuluttaja on halukas maksamaan laadusta. MaRa ry:n tilastot kertovat, että ravintolakulttuuri ja ulkona syöminen myös yleistyvät jatkuvasti. Ravintolasta mukaan otettavien annosten määrä on tuplaantunut vuodesta 2012.

Suomalaiset syövät harvoin yhdessä – Yhteismaa ry mainitsee esteiksi yhdessä syömiselle kiireen, puutteelliseksi koetut sosiaaliset taidot sekä puutteelliseksi koetut ruoanvalmistustaidot. Tämän ympärikääntämiseksi on perustettu Illallinen Suomen taivaan alla –projekti. Suomalaisia kootaan yhden pöydän ääreen järjestämällä suurillallisia eri kohteissa. Yhteisöllisyyden asialla toimii myös Vantaan Yhteinen pöytä – sosiaalinen hävikinlajittelukeskus, joka työllistää, lisää osallisuutta sekä tehokkaasti vähentää hävikkiä organisoidulla ruoka-aputoiminnalla.

Tutustu elintarvikealan digipalveluihin katsomalla videoesittelyjä

05.05.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Digitalisaatio mahdollistaa ja haastaa elintarvikealan toimijoita ottamaan käyttöön uusia ja aiemmasta poikkeavia toimintatapoja ja viestinnän välineitä.

Myös lähiruoan ostaminen ja myyminen saavat uusia ulottuvuuksia digitaalisten palveluiden myötä. Kuluttajien ja lähituottajien suora kontakti sekä siihen liittyvä sosiaalinen vuorovaikutus helpottuu. Digitaalisuus mahdollistaa tuotteiden paremman jäljitettävyyden alkuperän ja toimitusketjun osalta sekä luo uudenlaisia vaihtoehtoisia ostokanavia. Digitaalisia palveluita, jotka tehostavat ruoan toimitusketjun välistä tiedonkulkua, logistiikkaa ja yhteistyötä, esiteltiin perjantaina 7.4.2017 Elintarvikealan digipalvelut ja toimitusketjut MiniHackathonissa Helsingin Messukeskuksessa.

Tarjolla oli ratkaisuja niin lähiruoan tuottajan ja kuluttajan yhdistämiseen, toimivampaan logistiikkaan, ruokahävikin vähentämiseen kuin yhteisölliseen syömiseenkin. Esimerkiksi Ruokaasuomesta.fi ja Grocialist tuovat lähituottajille reitin kuluttajan lautaselle. Ruokaretki taas tuo kuluttajat pientuottajan luo. Neighbourfood tarjoaa kanavan myydä ylimääräinen ruoka nälkäiselle ja Dineaway mahdollistaa aidosti paikallisen ruokailukokemuksen vaikkapa turistille.

Kaikki tapahtuman puheenvuorot on nähtävissä seuraavien linkkien kautta.

Hakuaikaa jatkettu – tuotteet asuntomessujen myymälöihin ehtii vielä

31.03.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Mikkelin asuntomessuille toteutetaan Made in Saimaa -Design shop ja Showroom, joissa tuodaan esille paikallista osaamista. Kohteet sijoittuvat Mikalo Oy:n Ankkuriranta -rivitalokohteeseen. Design Shopista ja Showroomista järjestetään infotilaisuus Kahvila Nandassa (Savilahdenkatu 12) tiistaina 4.4. klo 17. Kohteisiin pääsee mukaan avoimen haun kautta ja hakuaikaa on nyt jatkettu 15.4.2017 saakka!

Lisätietoa Mikkelin kaupungin sivuilta http://www.mikkeli.fi/uutinen/design-ja-ruokatuotteille-loistava-mahdollisuus-myyntiin-asuntomessuilla-hakuaikaa-jatkettu

HAKU RUOKATOIMIJOILLE: Mikkelin kaupunki panostaa paikallisten tuotteiden näkyvyyteen asuntomessuilla – haku käynnissä!

21.03.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Mikkelin kaupunki haluaa mahdollistaa paikallisten tuotteiden näkyvyyden Mikkelin asuntomessuilla ensi kesänä. Tämän taatakseen Mikkelin kaupungin Suomi 100 -hanke valmistelee yhteistyössä DeSavo ry:n kanssa paikallisuutta korostavaa Made in Saimaa -design shopia ja showroomia asuntomessualueelle. Mikkelin asuntomessut järjestetään 14.7.–13.8.2017.

Made in Saimaa -design shop ja showroom rakentuvat Mikalo Oy:n Ankkuriranta -rivitalokohteeseen, jossa tullaan näkemään myös laajempi Suomi 100 -juhlavuoden kokonaisuus. Showroomiin ja design shopiin toimijat pääsevät mukaan avoimen haun kautta. Haku on kaikille eteläsavolaisille taiteilijoille, muotoilijoille ja taidekäsityöläisille sekä alan opiskelijoille. Mukaan voivat hakea myös elintarvikealan toimijat. Elintarvikkeet tulee olla pakattu lahjatavaramaisesti, eli paikanpäällä nautittavat tuotteet eivät valitettavasti sovellu Shoppiin. Kohteissa esiteltävien tuotteiden tulee olla Etelä-Savon alueella tuotettuja.

Made in Saimaa -design shop
Made in Saimaa -design shopissa tuodaan tyylikkäästi esiin Mikkelin seudun ja Etelä-Savon laajaa designosaamista ja korostetaan seudun erinomaista lähiruokaa. Shoppiin mahtuu mukaan noin parikymmentä toimijaa. DeSavo ry kokoaa hakemuksista esityksen Koti yhdessä – Yhdessä koti -hankkeen ohjausryhmälle, jossa esille tuleva kokonaisuus käsitellään ja päätetään. Ankkurirannan kohde tullaan esittelemään kokonaisuutena virallisessa asuntomessuluettelossa.
Design Shop pystytetään Ankkurirannan kohteen autokatokseen. – Olosuhteet Design Shopissa ovat verrattavissa perinteiseen, ulkona tapahtuvaan torikauppaan. Tilasta tehdään tyylikäs ja myymälämäinen kalusteilla ja rakenteilla, joten kyseessä ei siis ole perinteinen torikoju, korostaa Iida Paasonen DeSavo ry:stä.
Design Shop on auki jokaisena messupäivänä messujen aukioloaikoina. DeSavo ry vastaa myynnin käytännön toimien toteutuksesta.  – Myyntipaikan hinta liikkuu muutamissa satasissa, mikä on todella edullinen tapa saada tuotteensa esille Asuntomessujen kokoisessa tapahtumassa, iloitsee Iida Paasonen. – Kohteen markkinoinnissa tulemme käyttämään jo aiemmin Mikkelin kehitysyhtiö Miksein toimesta lanseerattua Made in Saimaa -konseptia, jatkaa Paasonen.
– Monet asuntomessukävijät haluavat ostaa juuri paikallisia tuotteita Asuntomessuilta ja nyt tarjoamme siihen oivan mahdollisuuden Mikkelin asuntomessuilla, hehkuttaa Mikkelin kaupungin markkinointisuunnittelija Emmi Eronen. – On upeaa, että saimme DeSavon tähän yhteistyökumppaniksi, kiittelee Eronen.
Tämän edullisen mahdollisuuden paikallisille toimijoille mahdollistaa Mikkelin kaupungin Suomi 100 -juhlavuoden Koti yhdessä – Yhdessä koti -hanke.

Haku päättyy 27.3.2017.
Haku design shopiin: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSeLsgnjZGEWQM-e1Dewx-VfYv6H3BGjETC9pKGocqDQkLy6Cw/viewform?c=0&w=1

Myönteisiä suhdanneodotuksia elintarviketeollisuudessa, metsä innoittaa luonnontuotealaa

15.03.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

TEM-toimialatyössä on julkaistu tietoa eri toimialojen tilanteesta keväällä 2017. Toimialapäälliköt ja asiantuntijat ovat laatineet lyhyet ja ajankohtaiset tilannekatsaukset kukin omalta vastuualueeltaan.

Ruoka-alalla kilpailu on ollut kireää ja hintapainotteista. Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto kääntyi viime vuoden lopulla loivaan nousuun ja sen odotetaan jatkuvan maltillisena vuonna 2017. Kevään 2017 pk-yritysbarometrin mukaan puolet yrityksistä ennakoi liikevaihdon kasvavan.

Luonnontuotealalla kasvu on ollut tasaista ja jatkuu. Tutkimuslaitoksissa uusia tuotteita innovoidaan erityisesti metsästä. Esimerkiksi männynsilmuista uskotaan löytyvän lääke rappeumasairauksiin. Jo markkinoilla olevia tuotteita ovat mm. tyrnin siemenöljyä sisältävä silmäsuihke ja haavanhoitoon tarkoitettu pihkasalva.

Lue lisää

 

Askelmerkkejä kohti ruoan tulevaisuutta, Food Economy 4.0 – uusia raaka-aineita puusta ja kasvisolukkoviljelmistä

14.03.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: yllapito

VTT julkaisi helmikuussa Tie biotalouteen –kärkiohjelman loppuraportin. Ruoka on merkittävä osa biotaloutta ja globaalit haasteet – väestönkasvu, kaupungistuminen, ilmaston muutos sekä puhtaan veden puute – koskevat myös suomalaisia. Tulevaisuudessa tarvitaan uusia, kestävämpiä ja tehokkaampia ratkaisuja, jotta ruoka riittää ja se on terveellistä että maistuvaa ja että sen tuotanto on kestävällä pohjalla.

Ohjelman aikana on kehitetty uusia elintarvikkeiden raaka-aineita puusta, hyönteisistä sekä kasvisolukkoviljelmillä. Myös erilaisia fraktiointiteknologioita kehitettiin kasvibiomassojen sekä sivuvirtojen hyödyntämiseksi ja etsittiin uusia kasviproteiinin lähteitä. Myös 3D-printtausosaamista laajennettiin elintarvikemateriaaleihin. Tutustu raporttiin. Lisäksi laadittiin tiekartta tulevaisuuden älykkäästä ja kuluttajakeskeisestä ruoantuotannosta Food Economy 4.0.

VTT järjestää 29.3.2017 klo 17.00-18.00 webinaarin ”Visions of an intelligent, consumer-centric food production”. Lue lisää ja ilmoittaudu

 

Ruokaketju kaipaa vientiä, lisäarvoa ja yhteistyötä

28.02.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Sanna

Toimenpiteistä suomalaisen ruoka-alan kehittämiseksi päätetään kevään aikana, kun ruokapoliittinen selonteko tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Osana sitä on tehty ruokaketjun kilpailukykyä koskeva tutkimus, jonka toteuttivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Luonnonvarakeskus. Tulokset julkistettiin tammikuussa seminaarissa Helsingin Säätytalolla.

Tutkimuksessa haettiin eväitä menestykseen arvioimalla Suomen elintarvikeketjun suhteellista kilpailukykyä vertaamalla sitä Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Elintarvikeketjuun luettiin kuuluvaksi alkutuotanto, elintarviketeollisuus ja -kauppa. Kustannuskilpailukyvyn osalta teollisuuden ja kaupan kannattavuus osoittautui Suomessa vertailumaita paremmaksi. Raaka-aineiden hinnat ovat olleet kohtuullisia, markkinahinnat hyviä ja työvoimakustannukset kilpailukykyisiä. Sen sijaan tuottavuus on Suomessa heikko, mikä elintarviketeollisuudessa johtuu suhteellisesti korkeammasta työintensiivisyydestä. Saksa jää tuottavuudessa vielä Suomenkin taakse. Alkutuotannon kustannuskilpailukyky ja kannattavuus ovat Suomessa heikkoja ja vain Ruotsi on ollut kannattavuudessa Suomen perässä.

Kotimarkkinoilla ei tilaa kasvaa

Tulokset osoittivat, ettei kustannuskilpailukyvyn osalta Suomi ole alkutuotantoa lukuun ottamatta muita huonommassa asemassa. Kustannuksiin perustuva kilpailukyky on kyllä tehokas keino menestyä, mutta vain lyhyellä aikavälillä. Kun katteet pienenevät, tuottavuutta tulisi nostaa volyymia lisäämällä. Suomessa markkinat ovat kuitenkin kypsät: suomalaiset eivät voi kuluttaa ruokaa eikä päivittäistavarakauppoja voi olla määräänsä enempää. Kotimarkkinoilla kasvu on nollasummapeliä, toisen kasvu on toiselta pois.

Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että elintarvikeketjussa on ryhdyttävä panostamaan vientiin. Tanska on näistä neljästä maasta suurin viejä ja lähes puolet elintarviketeollisuuden tuotannosta menee vientiin. Suomi on joukon kotimarkkinakeskeisin. Tuotannosta 86 % myydään suomalaisille kuluttajille. Korkeasti jalostettujen tuotteiden osuus viennistä on suurin Ruotsilla. Suomi on kolmantena ja taakse jää vain Tanska. Se vie paljon puolivalmisteita, mutta suuret vientimäärät kompensoivat alhaisen jalostusasteen. Suomen elintarvikeketjun kansainvälistyminen on ollut viennin lisäksi etabloitumista, jolloin suomalaisten elintarvikeyritysten ulkomailla sijaitsevat toiminnot eivät hyödytä Suomen kansantaloutta. Saksa on nelikosta vientivetoisin ja sillä on suhteellisesti vähiten elintarviketeollisuutta ulkomailla.

Pitkällä aikavälillä kasvukilpailukyky on ratkaisevaa

Kyse on kyvystä tuottaa lisäarvoa ja kasvaa. Hyvä esimerkki on kaura. Suomen, Saksan ja Iso-Britannian kauran viennin arvo on ollut yhtä suuri, mutta kiloina Suomi vie neljä kertaa enemmän kauraa. Suomalainen kaura tunnetaan laadukkaana, mutta se lähtee maailmalle jyvinä. Saksasta ja Iso-Britanniasta kaura viedään pääasiassa jalostettuna. Suomella ei ole yhtä vahvoja vientiperinteitä kuin muilla mailla, ja sen historia on ollut kotimaisen ylituotannon purkamista.

Menestyksen hakemiseen tarvitaan kansainvälistymisen ja korkean arvonlisän merkkituotteiden lisäksi koko elintarvikeketjun yhteistyötä. Jotta Suomen valtit elintarviketuotannossa voidaan muuttaa hyvinvoinniksi, tarvitaan elintarvikeketjun sisällä yhteistoiminnallisuutta siten, että kaikki menestyvät. Ketjun kaikissa osissa tulee pyrkiä tuottamaan korkeaa lisäarvoa ja kääntämään katse globaaleille markkinoille, jotta Suomen vahvuudet kääntyvät eduksi.

Neuvotteleva ruokaketju tuo lisäarvoa kaikille

Etelä-Savossa on otettu askelia kilpailukykytutkimuksen ehdottamaan suuntaan. Jalostusarvoa on nostettu ja elintarvikealan yrityksiä on kansainvälistymisen tiellä. Muun muassa kauran viljelyä ja -tuotteita on kehitetty sekä edistetty ruokamatkailua, mikä osaltaan on vientiä. Vuoden 2015 alussa julkistettu Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma sisältää kilpailukykytutkimuksen kanssa samoja teemoja. Kestävästä ruokakulttuurista ja ruoan arvostuksen lisäämisestä hyötyvät kaikki ketjun toimijat. Ruoan korkeatasoisen laadun kehittämisellä, sen näkyväksi tekemisellä ja jalostusasteen nostamisella kasvatetaan lisäarvoa. Ruokaketjun yhteistyötä uudistamalla toimijoiden suhteet tiivistyvät ja synnyttävät luottamuksellisia ja tasavertaisia kumppanuuksia, mitä voidaan kutsua käsitteellä neuvotteleva ruokaketju. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia luodaan ruokaketjun eri osissa tehtävällä kehitystyöllä ja uusilla aloitteilla, kokeiluilla sekä toimintatavoilla.

 

Riitta Kaipainen

Projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Toiminnanjohtaja, Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry www.ekoneum.com

 

Marjo Särkkä-Tirkkonen,

Erikoissuunnittelija, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

 

Kirjoittajat työskentelevät Etelä-Savon ruokaviesti –hankkeessa. Kirjoitus julkaistu ilman väliotsikoita Länsi-Savon mielipidepalstalla helmikuussa 2017.

 

Markkinoinnin työpajat ruoka-alan yrityksille käynnistyvät – ensimmäisen teemana Tunnetko asiakkaasi?

22.02.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruokapalveluyrittäjä – osaatko hyödyntää vastuullisuutta markkinoinnissa? Vastuullisuudesta valttia -hankkeessa järjestetään kevään 2017 aikana neljä työpajaa vastuullisen toiminnan hyödyntämisestä markkinointiviestinnässä. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja ne soveltuvat sekä pienille tuotantoyrityksille että ruokapalveluja tarjoaville yrityksille. Työpajojen teemoina ovat asiakastuntemus, vastuullisuus kilpailuetuna, viestintäkanavat ja sisällön tuotto markkinointiviestintään. Voit osallistua kaikkiin työpajoihin tai poimia sieltä oman yrityksen kannalta sopivimmat. Kevään työpajojen ohjelman ja aikataulun näet TÄSTÄ.

Työpajoissa on tiiviit alustukset päivän teemoista. Niiden lisäksi osallistujat työstävät käsiteltyjä asioita oman yrityksen näkökulmasta. Tavoitteena on saada tilaisuuden tuloksena uusia keinoja ja välineitä markkinointiviestintään.

Ensimmäisen työpajan teemana on Tunnetko asiakkaasi? Se järjestetään torstaina 9.3.2017 klo 15.00 – 18.00 Mikkelissä. Tilaisuuden ohjelman pääset tutustumaan TÄSTÄ.

Ilmoittaudu ensimmäiseen työpajaan viimeistään 3.3.2017 alla olevasta linkistä:

https://www.webropolsurveys.com/S/7C5B747BD7713CB5.par

Samalla voit ilmoittautua myös muihin työpajoihin.

VASTUULLISUUDESTA_VALTTIA_2_MG_4866

Lisätietoja:

Pekka Turkki

projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu/ Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle -hanke, www.xamk.fi/valtti

puh. 040 507 9391

 

HungryForFinland -kansallinen ruokamatkailu -kilpailu

27.01.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Sanna

Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haetaan yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista ja etsiä ruokamatkailun kärkituotteita.

Kilpailuun voi osallistua 20.1.-31.3.2017 välisenä aikana osoitteessa www.hungryforfinland.fi/ruokamatkailukilpailu. Sivustolla voi myös ehdottaa ruokamatkailuun liittyvää tahoa osallistumaan kilpailuun.

Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan 3 000 euron ruokamatkailutuotteen kehittämisrahalla. Voittajista tehdään video. Kilpailun voittaja ja finalistit saavat markkinoinnillista näkyvyyttä sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen sparrauspäivään Helsingissä. Yritykset saavat markkinoinnillisen valttikortin ja mahdollisuuden verkostoitua sekä oppia parhaita käytänteitä muilta.

Kilpailun toteuttajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Visit Finland (Finpro) ja MTK. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.