Ajankohtaista

OPISKELIJANUORET INNOVOIVAT VEGAANISIA LOUNASRUOKIA

11.02.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Nuorille suunnatussa Ruokaoivallus® -kilpailussa etsittiin uusia lounasruokia vegaaninuorille ja take away –välipalatuotteita.  Kilpailun lounassarjan voittaja porkkanalettu-härkislasagne palkittiin 6.2.2019 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla. 

Ruokaoivallus® -kilpailussa etsittiin ideoita lounasvaihtoehdoksi vegaaninuorille. Kilpailuun osallistui 22 henkilöä eri puolilta Suomea jakautuen tasaisesti molempiin sarjoihin.

– Ruokaoivallus®-kilpailulla haettiin ideoita kasvisruokiin ja mukaan otettaviin välipalatuotteisiin. Kilpailu järjestettiin nyt toisen kerran. Kilpailun konseptia on kehitetty eteenpäin, jotta kilpailun hyvät ideat saadaan työstettyä valmiiksi ruoiksi opiskelijaravintoloihin. Idean lisäksi kilpailutietoihin tuli liittää tuotteen resepti tai muu kokoamisohje sekä valokuva. Tämä vaatimustason nosto kilpailuun osallistumiseen näkyi aiempaa kilpailu pienempänä osallistujamääränä. Ensimmäisessä kilpailussa riitti pelkän idean kertominen. Samoin piti tietää, mitä vegaaninen ruoka sisältää, projektipäällikkö Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista kertoo.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu järjesti nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun 17.9.2018–31.10.2018 välisenä aikana 16-29 –vuotiaille opiskelijoille. Arviointiraati valitsi kummastakin sarjasta parhaimmat työt jatkokehittelyyn. Parhaimmisto sai vinkkejä kilpailutöidensä jatkokehittelyyn sekä myöhemmin myös asiantuntija-apua.

Lounassarjan parhaimmisto oli asiakasraadin maisteltavana ja arviointiraadin analysoitavana 28.1.2019. Arviointikriteereinä olivat aistinvaraisten ominaisuuksien lisäksi innovatiivisuus, käyttökelpoisuus, ekologisuus ja kestävyys sekä kotimaisuus ja uusien proteiinilähteiden käyttö. Xamk palkitsee voittajatyön tekijät 1000 euron tunnustuspalkinnolla. Asiakasraadin valitsema kilpailutyö palkitaan tuotepalkinnolla. Välipalasarjan voittajaa ei vielä tässä yhteydessä julkaista, koska niiden tuotekehitys ja mahdollinen tuotteiden kaupallistaminen on vielä kesken.

Porkkanalettu-härkislasagne oli arviointiraadin ja asiakkaiden suosikki

Anni Haataja (vas) ja Emmi Viro voittivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun järjestämän Ruokaoivallus-kilpailun lounasruoka vegaaninuorille –sarjan.

Kuopiolaisten Emmi Viron ja Anni Haatajan ideoima ja kehittämä porkkanalettu-härkislasagne voitti lounasruoka vegaaninuorille –sarjan. Myös asiakkaat valitsivat tämän ruoan suosikikseen. Porkkanalettu-härkislasagnen kanssa voitosta kisasivat Juuso Hämäläisen kehittämä härkisburgeri ja Oona Heikkilän ideoima härkistäytteiset uunijuurekset ja korianteri-jogurttikastike.

Emmi ja Anni ovat 19-vuotiaita röntgenhoidon opiskelijoita Kuopiosta. He kehittivät tuoreista kotimaisista tuotteista värikkään herkullisen lasagnen. Porkkanaletut valmistuvat porkkanaraasteesta tai porkkasurvoksesta lisänä kauramaitojuoma sekä kikherne- ja perunajauhot. Letut voi paistaa lettupannulla liedellä tai lettupellillä uunissa. Lettujen päälle uunivuokaan laitetaan pannulla haudutettua tomaattimurskaa, sipulia ja härkistä sekä viipaloituja tomaatteja ja vegemozzarellaa. Tällaisia kerroksia laitetaan kaksi ja lasagne kypsennetään uunissa. Ennen tarjoilua lasagne pinta viimeistellään tuoreella basilikalla.

Arviointiraati piti porkkanalettu-härkislasagnen ulkonäköä kauniina ja rakennetta miellyttävänä. Tuotteen arvioitiin kestävän myös suurkeittiöpuolella ruoanvalmistuksessa tarvittavaa lämpösäilytystä. Porkkanalettu-härkislasagnen innovatiivisuudesta todettiin, että ruoassa on yhdistetty uudella tavalla tuttuja komponentteja, minkä tuloksena on saatu laajalle kohderyhmälle sopiva ruoka. Vegaanisia porkkanalettuja voi käyttää myös sellaisenaan.

Etsinnässä Suomen paras ruokamatkailutuote!

30.01.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savo on ruokamatkailun kehittämisen kärkijoukoissa. Nyt kannattaa osallistua valtakunnalliseen Suomen paras ruokamatkailutuote –kilpailuun. Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista, etsiä ruokamatkailun kärkituotteita ja vahvistaa aitoa yhteystyötä.

Kilpailuun voivat osallistua Manner-Suomen alueella toimivat yritykset ja yhteisöt 17.1-17.3.2019 täyttämällä kilpailulomakkeen www.hungryforfinland.fi –sivulla.

Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan 3 000 euron ruokamatkailutuotteen kehittämisrahalla. Voittajista tehdään video. Kilpailun voittaja ja finalistit saavat markkinoinnillista näkyvyyttä Visit Finlandin kanavissa sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen sparrauspäivään Helsingissä.

Kilpailuun voi myös ehdottaa ruokamatkailuun liittyvää tahoa osallistumaan kilpailuun! Kilpailun järjestäjät ottavat yhteyttä ja kannustavat osallistumaan kilpailuun. Ehdottajien kesken arvotaan kaksi Sami Tallbergin Villisienikeittokirjaa.

Kilpailun rahoittaja on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Ekologisuus nousussa ruokavalinnoissa – tunneside lähiruokaan laskussa

21.12.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Äskettäin valmistuneen Suomi syö -tutkimuksen mukaan kuluttajien kiinnostus lähiruokaan on hienokseltaan laskenut viimeisen kahden vuoden aikana. Huoli ympäristöstä vaikuttaa entistä enemmän kuluttajan asenteisiin ja ruokavalintoihin. Tästä johtuen kuitenkin oletetaan kotimaisen ruoan, lähiruoan, luomun, Reilun kaupan tuotteiden ja kasvisruoan käytön kasvavan lähivuosina.

Miten lähiruoan kiinnostuksen lasku 57 prosentista 54 prosenttiin näkyy Suomi syö -tutkimuksessa? Lähiruokaan liittyy tunteita. Kuluttajien henkilökohtainen tunneside lähiruoan tuotantoalueeseen on edelleen tärkeä, mutta se on laskussa. Tämä näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla ja lapsiperheissä. Pääkaupunkiseudulla kuluttajista 14 % on kiinnostunut lähiruoasta, kun vastaavasti Itä- ja Pohjois-Suomessa lähiruoka kiinnostaa 28 prosenttia kuluttajista.

Kiinnostuksen pieneneminen heijastuu myös ostamiseen. Viikoittain lähiruokaa ostavien määrä on vähän laskussa ja heitä on vähemmän pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. Havaittavissa on siirtyminen säännöllisestä ostamisesta joskus ostamiseen. Toki edelleen lähes kaikki kuluttajat kertovat ostavansa lähiruokaa joskus.

Kuluttajien mielikuvat lähiruoasta ovat edelleen hyvät. Lähiruoka on kuluttajien mielestä tuoretta (67 % vastaajista), luotettavaa, maukasta ja valmistettu korkealaatuisista raaka-aineista. Näihin yhdistyy syyt lähiruoan ostamiseen: halutaan tukea lähialueen tuottajia, halutaan tuoreita, hyvälaatuisia, puhtaita tuotteita.

Vaikka mielikuvat lähiruoasta ovat hyviä, niin syitä ostamattomuuteen löytyy monia. Lähiruokaa pidetään kalliina, tuotteita ei tunnisteta, niitä ei löydy kaupasta eikä tuotantopaikalla ole väliä kuluttajalle.

Elintarvikkeiden pääasiallinen ostopaikka on ruokakauppa. Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa lähiruoan tunnistaminen on haasteellisempaa kuin muualla. Siksi kolme neljäsosaa kuluttajista kaipaa lähiruoalle selkeää merkintää kaupan hyllyihin luomumerkin tapaisesti.

Taloustutkimuksen tekemän Suomi syö –tutkimuksen tuloksia esitteli Merja Lintunen valtakunnallisen ruokasektorin koordinaatiohankkeen järjestämässä tilaisuudessa. Tutkimusaineisto on koottu 15-79 –vuotiaille tehdystä kyselystä, johon vastasi 2400 henkilöä. Lue lisää tutkimuksesta ja ruokaseminaarin muista esityksistä.

Grüne Woche -messuille benchmarking-matka Mikkelistä – ilmoittaudu pikaisesti mukaan

20.11.2018 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Mikkelistä järjestetään benchmarking-matka 20.-23.1.2019 maailman suurimpiin elintarvikealan messuille tammikuussa 2019 Berliiniin. Messuilla tutustutaan Suomen esittelyhalliin sekä erityisesti Saimaan osastolla  oleviin yrityksiin. Lisäksi vieraillaan yhdellä osavaltion osastolla kuulemassa julkisen sektorin näkökulman ruoka-alan trendeihin ja kehittämiseen sekä tutustutaan luomuyhdistyksen toimintamalleihin maassa. Lopuksi käydään KaDeWe:lla opastetulla kierroksella sen ruokaosastolla ja nähdään, mitä kaikkea suomalaista siellä on tarjolla. Matkalle ovat tervetulleita kaikkia asiasta kiinnostuneet.

Tutustu matkaohjelmaan GruneWoche_Benchmarking-matka

Ilmoittaudu matkalle viimeistään 23.11.2018 klo 12 mennessä tästä linkistä

Lisätietoja:

Päivi Karhunen, puh. 044 794 2212, paivi.karhunen@mikseimikkeli.fi
Kirsi Mättölä, puh. 0440 361 606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi

EU:n maatalouspolitiikan uudistusta valmistellaan 27 työpajassa – ehdota osallistujaa nyt!

19.11.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: yllapito

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen on määrä astua voimaan vuosille 2021-2027. Maa- ja metsätalousministeriö haluaa osallistaa laajasti eri sidosryhmiä valmisteluun. Tämän vuoksi on työpajoihin on mahdollista ehdottaa osallistujaa. Työpajat kattavat laajasti eri aihealueita. Osallistujia on ehdotettava 23.11.2018 mennessä.

https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yhteisen-maatalouspolitiikan-uudistuksen-valmistelu-hyvassa-vauhdissa-ehdota-tyopajaosallistujaa-

 

Suomalaiset syövät kotimaista kalaa 4 kg asukasta kohti – tuontikalan osuus noussut

14.11.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: yllapito

Luonnonvarakeskuksen tuoreiden kalankulutustilastojen mukaan suomalaiset syövät vuodessa keskimäärin noin 14 kg kalaa asukasta kohti. Tästä 4 kg oli kotimaista kalaa ja lähes 10 kg ulkomaista kalaa. Kotimaisen kalan osuus on laskettu fileepainona ja tuontikalan pääosin tuotepainona. Tuontikalan osuus on kasvanut, kotimaisen kalan kulutus on säilynyt ennallaan. Eniten eli 5,2 kg suomalaiset kuluttivat lohta, josta 4 kg oli ulkomaista kasvatettua lohta ja 1,2 kg kotimaista kasvatettua kirjolohta.

Kotimaisista luonnonkaloista syötiin eniten muikkua (600 g), haukea (400 g) ja ahventa (400 g) sekä kuhaa (400 g). Tuontituotteista eniten kulutettiin norjalaista kasvatettua lohta (4 kg), tonnikalasäilykkeitä ja valmisteita (1,5 kg) sekä kasvatettua kirjolohta (800 g).

Lähde: Luonnonvarakeskus, Kalan kulutus 2017

 

Tule kehittämään lähiruoan jäljitettävyyttä!

29.10.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Kiinnostaako sinua lähiruoka? Mitä tietoa haluaisit ruoasta ja millä välineellä?

Haluatko edistää tuottajien ja kuluttajien kohtaamista?

Tule keskiviikkona 31.10. työpajaan, klo 12-16 Xamkin Mikkelin kampukselle, Patteristonkatu 3, NC261, kertomaan, mitkä asiat lähiruoassa sinua kiinnostavat, mistä haluaisit tietää enemmän ja miten. Innovoidaan yhdessä, miten digitaalisin välinein voidaan kertoa lähiruoan alkuperästä. Mukana lähituottajia, ja tietysti kahvia ja pullaa sekä mahdollisesti myös kotiin viemisiä.

Työpaja on ilmainen, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittaudu ja kysy lisää juha-pekka.ontronen@xamk.fi, puh. 040 198 1498.

Työpajan järjestää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu osana Digillä dialogia -ruokatuottajien ja asiakkaiden kohtaaminen -hanketta. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto/AIKO-rahoitus.

 

Tervetuloa Future Challenges in Hospitality -seminaariin 29.-30.11.2018 Mikkeliin!

15.10.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Marraskuussa ruokapalvelun tulevaisuus on käsillä Mikkelissä. Tulevaisuuden haasteita alalle tuovat muuttuva ruokakulttuuri, vaatimukset yksilöllisyydestä, digitaalisuus, personointi, uudet raaka-aineet ja big data. Joitakin mainitaksemme.

Future Challenges in Hospitality -seminaarissa tarjolla on kattaus ajankohtaista asiaa ruokapalvelujen tulevaisuudesta. Pekka Rintamäki luotsaa kuulijat utopioiden kautta ruokapalvelujen tulevaisuuteen, Henri Alen kestävyyden haasteisiin ja Jari Turkia yksiölliseen ravitsemusohjaukseen datan avulla.  Ylva Mattsson-Sydner puolestaan kertoo ikääntyneiden ruokailusta ja Dannie Korsgaardin puheenvuoro liittyy ikääntyneiden ruokailuun virtuaalitodellisuudessa.  Ja paljon muutakin on luvassa.

Lisätietoja seminaarista, ohjelma ja ilmoittautuminen https://www.xamk.fi/tapahtumat/future-challenges-in-hospitality-2/

Seminaari on tarkoitettu kaikille ruokapalvelualan nykyisille ja tuleville ammattilaisille sekä asiasta kiinnostuneille. Tule mukaan osallistumaan, keskustelemaan tai vain kuuntelemaan! Tilaisuus on maksuton, mutta vaatii ilmoittautumisen. Voit ilmoittautua molempiin tai vain toiseen päivään.

Seminaarin järjestää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden älykkäät hyvinvointi- ja ruokapalvelut -hanke ja Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma.

Hyvää Suomesta – arvostetuin alkuperämerkki

08.10.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruuan kotimaisuus on tärkeä arvo suomalaiselle kuluttajalle eikä pitkään jatkunut trendi näytä heikkenevän. Hyvää Suomesta -merkki sijoittuu brändien parhaimmistoon, kun Markkinointi & Mainonta -lehti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa listasi maamme arvostetuimmat brändit. Tänä vuonna Hyvää Suomesta -merkki sijoittui sijalle 18. Se säilytti asemansa Suomen arvostetuimpana alkuperämerkkinä.

Kotimaiseen ruokaan kuuluu itsestään selvästi kotimainen raaka-aine, joka takaa tuotteen jäljitettävyyden ja ruuantuotannon hallittavuuden koko matkan pellolta pöytään. Hyvää Suomesta -merkki toimii järjestelmänä, joka sitoo ruokaketjun toimijat kotimaassa noudatettaviin hyviin käytäntöihin. Merkki elintarvikepakkauksessa kertoo koko ruokaketjun olevan omissa käsissä, satoi tai paistoi.

Hyvää Suomesta -merkityn tuotteen tulee olla valmistettu Suomessa ja raaka-aineiden kotimaisuus voi vaihdella tuotekohtaisesti on 75 – 100 %. Tuotteissa toteutunut keskimääräinen raaka-aineiden kotimaisuusaste on 90 %. Merkin kriteerit ovat läpinäkyvät ja kaikki tuoteryhmät kattavat. Kotimaisuuden toteutumista tuotteissa myös valvotaan, mikä on elintarvikkeiden kyseessä ollen ensiarvoisen tärkeää.

– Hyvää Suomesta -merkin vahva arvostus perustuu siihen, että jokainen kuluttaja kohtaa sen päivittäin ja merkki myös lunastaa lupauksensa, toteaa merkkiä hallinnoivan Ruokatiedon toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi. Erityisen iloisia olemme siitä, että ikäluokassa 25-39-vuotiaat olemme TOP10-ryhmässä.

Hyvää Suomesta -merkkiä käyttäviä yrityksiä on noin 300 ja merkkiä kantavia tuotteita on noin 10 000.

Brändien arvostus 2018 -tutkimuksen tulokset julkistettiin perjantaina 5.10.2018. Tutkimuksessa oli mukana 541 brändiä ja vastaajina oli kaikkiaan 6911 kuluttajaa.

(Lähde:Taloustutkimus ja Markkinointi&Mainonta: Brändien arvostus 2018)

 

Hyönteiskasvatuksesta toimeentuloa maatilalle?

19.09.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Hyönteiset ovat tehneet tuloaan ruokakaupan hyllyille muutaman vuoden ajan. Hyönteiskasvattajia on Suomessa tällä hetkellä alle 40 yritystä ja tuottajien kiinnostus tuotantosuuntaa kohtaan kasvaa. Onko hyönteiset varteenotettava vaihtoehto monialaistavalle maatilalle tyhjilleen jääneiden tuotantorakennusten hyödyntämiseksi? Tule kuulemaan ja keskustelemaan hyönteistalouden mahdollisuuksista ja tuotantoedellytyksistä Juvan Partalaan 25.9.2018.

12.00  Tervetuloa. Luomukasvintuotannon asiantuntija Iina Haikarainen, ProAgria Etelä-Savo

12.15  Kotisirkan matka ruoaksi – Tuotannon järjestäminen sirkkabisneksessä. Bio-development manager Tiiu Kyllönen, EntoCube

12.45  Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa. Tutkimusprofessori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus

13.15  Kahvi

13.30  Miten ammattikeittiöt ja kuluttajat suhtautuvat hyönteisiin elintarvikkeena? – Kyselyiden tuloksia. Projektipäällikkö Eeva Koljonen, Sirkkaa sopassa -hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK

14.00  Tulokselliseen toimintaan – huomioon otettavaa hyönteisalan yritystä perustettaessa. Yritysasiantuntija Noora Huotari, ProAgria Oulu

14.30  Loppukeskustelu, kysymykset, kuinka tästä jatketaan Etelä-Savossa

Tilaisuus on maksuton. Osallistua voit paikan päällä tai etänä WebEx-yhteydellä.

Ilmoittaudu viimeistään keskiviikkona 19.9 (alla olevan linkin kautta).

https://etela-savo.proagria.fi/tapahtumat/hyonteiskasvatuksesta-toimeentuloa-maatilalle-10507