Ajankohtaista

Tutustu elintarvikealan digipalveluihin katsomalla videoesittelyjä

05.05.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Digitalisaatio mahdollistaa ja haastaa elintarvikealan toimijoita ottamaan käyttöön uusia ja aiemmasta poikkeavia toimintatapoja ja viestinnän välineitä.

Myös lähiruoan ostaminen ja myyminen saavat uusia ulottuvuuksia digitaalisten palveluiden myötä. Kuluttajien ja lähituottajien suora kontakti sekä siihen liittyvä sosiaalinen vuorovaikutus helpottuu. Digitaalisuus mahdollistaa tuotteiden paremman jäljitettävyyden alkuperän ja toimitusketjun osalta sekä luo uudenlaisia vaihtoehtoisia ostokanavia. Digitaalisia palveluita, jotka tehostavat ruoan toimitusketjun välistä tiedonkulkua, logistiikkaa ja yhteistyötä, esiteltiin perjantaina 7.4.2017 Elintarvikealan digipalvelut ja toimitusketjut MiniHackathonissa Helsingin Messukeskuksessa.

Tarjolla oli ratkaisuja niin lähiruoan tuottajan ja kuluttajan yhdistämiseen, toimivampaan logistiikkaan, ruokahävikin vähentämiseen kuin yhteisölliseen syömiseenkin. Esimerkiksi Ruokaasuomesta.fi ja Grocialist tuovat lähituottajille reitin kuluttajan lautaselle. Ruokaretki taas tuo kuluttajat pientuottajan luo. Neighbourfood tarjoaa kanavan myydä ylimääräinen ruoka nälkäiselle ja Dineaway mahdollistaa aidosti paikallisen ruokailukokemuksen vaikkapa turistille.

Kaikki tapahtuman puheenvuorot on nähtävissä seuraavien linkkien kautta.

Hakuaikaa jatkettu – tuotteet asuntomessujen myymälöihin ehtii vielä

31.03.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Mikkelin asuntomessuille toteutetaan Made in Saimaa -Design shop ja Showroom, joissa tuodaan esille paikallista osaamista. Kohteet sijoittuvat Mikalo Oy:n Ankkuriranta -rivitalokohteeseen. Design Shopista ja Showroomista järjestetään infotilaisuus Kahvila Nandassa (Savilahdenkatu 12) tiistaina 4.4. klo 17. Kohteisiin pääsee mukaan avoimen haun kautta ja hakuaikaa on nyt jatkettu 15.4.2017 saakka!

Lisätietoa Mikkelin kaupungin sivuilta http://www.mikkeli.fi/uutinen/design-ja-ruokatuotteille-loistava-mahdollisuus-myyntiin-asuntomessuilla-hakuaikaa-jatkettu

HAKU RUOKATOIMIJOILLE: Mikkelin kaupunki panostaa paikallisten tuotteiden näkyvyyteen asuntomessuilla – haku käynnissä!

21.03.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Mikkelin kaupunki haluaa mahdollistaa paikallisten tuotteiden näkyvyyden Mikkelin asuntomessuilla ensi kesänä. Tämän taatakseen Mikkelin kaupungin Suomi 100 -hanke valmistelee yhteistyössä DeSavo ry:n kanssa paikallisuutta korostavaa Made in Saimaa -design shopia ja showroomia asuntomessualueelle. Mikkelin asuntomessut järjestetään 14.7.–13.8.2017.

Made in Saimaa -design shop ja showroom rakentuvat Mikalo Oy:n Ankkuriranta -rivitalokohteeseen, jossa tullaan näkemään myös laajempi Suomi 100 -juhlavuoden kokonaisuus. Showroomiin ja design shopiin toimijat pääsevät mukaan avoimen haun kautta. Haku on kaikille eteläsavolaisille taiteilijoille, muotoilijoille ja taidekäsityöläisille sekä alan opiskelijoille. Mukaan voivat hakea myös elintarvikealan toimijat. Elintarvikkeet tulee olla pakattu lahjatavaramaisesti, eli paikanpäällä nautittavat tuotteet eivät valitettavasti sovellu Shoppiin. Kohteissa esiteltävien tuotteiden tulee olla Etelä-Savon alueella tuotettuja.

Made in Saimaa -design shop
Made in Saimaa -design shopissa tuodaan tyylikkäästi esiin Mikkelin seudun ja Etelä-Savon laajaa designosaamista ja korostetaan seudun erinomaista lähiruokaa. Shoppiin mahtuu mukaan noin parikymmentä toimijaa. DeSavo ry kokoaa hakemuksista esityksen Koti yhdessä – Yhdessä koti -hankkeen ohjausryhmälle, jossa esille tuleva kokonaisuus käsitellään ja päätetään. Ankkurirannan kohde tullaan esittelemään kokonaisuutena virallisessa asuntomessuluettelossa.
Design Shop pystytetään Ankkurirannan kohteen autokatokseen. – Olosuhteet Design Shopissa ovat verrattavissa perinteiseen, ulkona tapahtuvaan torikauppaan. Tilasta tehdään tyylikäs ja myymälämäinen kalusteilla ja rakenteilla, joten kyseessä ei siis ole perinteinen torikoju, korostaa Iida Paasonen DeSavo ry:stä.
Design Shop on auki jokaisena messupäivänä messujen aukioloaikoina. DeSavo ry vastaa myynnin käytännön toimien toteutuksesta.  – Myyntipaikan hinta liikkuu muutamissa satasissa, mikä on todella edullinen tapa saada tuotteensa esille Asuntomessujen kokoisessa tapahtumassa, iloitsee Iida Paasonen. – Kohteen markkinoinnissa tulemme käyttämään jo aiemmin Mikkelin kehitysyhtiö Miksein toimesta lanseerattua Made in Saimaa -konseptia, jatkaa Paasonen.
– Monet asuntomessukävijät haluavat ostaa juuri paikallisia tuotteita Asuntomessuilta ja nyt tarjoamme siihen oivan mahdollisuuden Mikkelin asuntomessuilla, hehkuttaa Mikkelin kaupungin markkinointisuunnittelija Emmi Eronen. – On upeaa, että saimme DeSavon tähän yhteistyökumppaniksi, kiittelee Eronen.
Tämän edullisen mahdollisuuden paikallisille toimijoille mahdollistaa Mikkelin kaupungin Suomi 100 -juhlavuoden Koti yhdessä – Yhdessä koti -hanke.

Haku päättyy 27.3.2017.
Haku design shopiin: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSeLsgnjZGEWQM-e1Dewx-VfYv6H3BGjETC9pKGocqDQkLy6Cw/viewform?c=0&w=1

Myönteisiä suhdanneodotuksia elintarviketeollisuudessa, metsä innoittaa luonnontuotealaa

15.03.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

TEM-toimialatyössä on julkaistu tietoa eri toimialojen tilanteesta keväällä 2017. Toimialapäälliköt ja asiantuntijat ovat laatineet lyhyet ja ajankohtaiset tilannekatsaukset kukin omalta vastuualueeltaan.

Ruoka-alalla kilpailu on ollut kireää ja hintapainotteista. Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto kääntyi viime vuoden lopulla loivaan nousuun ja sen odotetaan jatkuvan maltillisena vuonna 2017. Kevään 2017 pk-yritysbarometrin mukaan puolet yrityksistä ennakoi liikevaihdon kasvavan.

Luonnontuotealalla kasvu on ollut tasaista ja jatkuu. Tutkimuslaitoksissa uusia tuotteita innovoidaan erityisesti metsästä. Esimerkiksi männynsilmuista uskotaan löytyvän lääke rappeumasairauksiin. Jo markkinoilla olevia tuotteita ovat mm. tyrnin siemenöljyä sisältävä silmäsuihke ja haavanhoitoon tarkoitettu pihkasalva.

Lue lisää

 

Askelmerkkejä kohti ruoan tulevaisuutta, Food Economy 4.0 – uusia raaka-aineita puusta ja kasvisolukkoviljelmistä

14.03.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: yllapito

VTT julkaisi helmikuussa Tie biotalouteen –kärkiohjelman loppuraportin. Ruoka on merkittävä osa biotaloutta ja globaalit haasteet – väestönkasvu, kaupungistuminen, ilmaston muutos sekä puhtaan veden puute – koskevat myös suomalaisia. Tulevaisuudessa tarvitaan uusia, kestävämpiä ja tehokkaampia ratkaisuja, jotta ruoka riittää ja se on terveellistä että maistuvaa ja että sen tuotanto on kestävällä pohjalla.

Ohjelman aikana on kehitetty uusia elintarvikkeiden raaka-aineita puusta, hyönteisistä sekä kasvisolukkoviljelmillä. Myös erilaisia fraktiointiteknologioita kehitettiin kasvibiomassojen sekä sivuvirtojen hyödyntämiseksi ja etsittiin uusia kasviproteiinin lähteitä. Myös 3D-printtausosaamista laajennettiin elintarvikemateriaaleihin. Tutustu raporttiin. Lisäksi laadittiin tiekartta tulevaisuuden älykkäästä ja kuluttajakeskeisestä ruoantuotannosta Food Economy 4.0.

VTT järjestää 29.3.2017 klo 17.00-18.00 webinaarin ”Visions of an intelligent, consumer-centric food production”. Lue lisää ja ilmoittaudu

 

Ruokaketju kaipaa vientiä, lisäarvoa ja yhteistyötä

28.02.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Sanna

Toimenpiteistä suomalaisen ruoka-alan kehittämiseksi päätetään kevään aikana, kun ruokapoliittinen selonteko tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Osana sitä on tehty ruokaketjun kilpailukykyä koskeva tutkimus, jonka toteuttivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Luonnonvarakeskus. Tulokset julkistettiin tammikuussa seminaarissa Helsingin Säätytalolla.

Tutkimuksessa haettiin eväitä menestykseen arvioimalla Suomen elintarvikeketjun suhteellista kilpailukykyä vertaamalla sitä Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Elintarvikeketjuun luettiin kuuluvaksi alkutuotanto, elintarviketeollisuus ja -kauppa. Kustannuskilpailukyvyn osalta teollisuuden ja kaupan kannattavuus osoittautui Suomessa vertailumaita paremmaksi. Raaka-aineiden hinnat ovat olleet kohtuullisia, markkinahinnat hyviä ja työvoimakustannukset kilpailukykyisiä. Sen sijaan tuottavuus on Suomessa heikko, mikä elintarviketeollisuudessa johtuu suhteellisesti korkeammasta työintensiivisyydestä. Saksa jää tuottavuudessa vielä Suomenkin taakse. Alkutuotannon kustannuskilpailukyky ja kannattavuus ovat Suomessa heikkoja ja vain Ruotsi on ollut kannattavuudessa Suomen perässä.

Kotimarkkinoilla ei tilaa kasvaa

Tulokset osoittivat, ettei kustannuskilpailukyvyn osalta Suomi ole alkutuotantoa lukuun ottamatta muita huonommassa asemassa. Kustannuksiin perustuva kilpailukyky on kyllä tehokas keino menestyä, mutta vain lyhyellä aikavälillä. Kun katteet pienenevät, tuottavuutta tulisi nostaa volyymia lisäämällä. Suomessa markkinat ovat kuitenkin kypsät: suomalaiset eivät voi kuluttaa ruokaa eikä päivittäistavarakauppoja voi olla määräänsä enempää. Kotimarkkinoilla kasvu on nollasummapeliä, toisen kasvu on toiselta pois.

Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että elintarvikeketjussa on ryhdyttävä panostamaan vientiin. Tanska on näistä neljästä maasta suurin viejä ja lähes puolet elintarviketeollisuuden tuotannosta menee vientiin. Suomi on joukon kotimarkkinakeskeisin. Tuotannosta 86 % myydään suomalaisille kuluttajille. Korkeasti jalostettujen tuotteiden osuus viennistä on suurin Ruotsilla. Suomi on kolmantena ja taakse jää vain Tanska. Se vie paljon puolivalmisteita, mutta suuret vientimäärät kompensoivat alhaisen jalostusasteen. Suomen elintarvikeketjun kansainvälistyminen on ollut viennin lisäksi etabloitumista, jolloin suomalaisten elintarvikeyritysten ulkomailla sijaitsevat toiminnot eivät hyödytä Suomen kansantaloutta. Saksa on nelikosta vientivetoisin ja sillä on suhteellisesti vähiten elintarviketeollisuutta ulkomailla.

Pitkällä aikavälillä kasvukilpailukyky on ratkaisevaa

Kyse on kyvystä tuottaa lisäarvoa ja kasvaa. Hyvä esimerkki on kaura. Suomen, Saksan ja Iso-Britannian kauran viennin arvo on ollut yhtä suuri, mutta kiloina Suomi vie neljä kertaa enemmän kauraa. Suomalainen kaura tunnetaan laadukkaana, mutta se lähtee maailmalle jyvinä. Saksasta ja Iso-Britanniasta kaura viedään pääasiassa jalostettuna. Suomella ei ole yhtä vahvoja vientiperinteitä kuin muilla mailla, ja sen historia on ollut kotimaisen ylituotannon purkamista.

Menestyksen hakemiseen tarvitaan kansainvälistymisen ja korkean arvonlisän merkkituotteiden lisäksi koko elintarvikeketjun yhteistyötä. Jotta Suomen valtit elintarviketuotannossa voidaan muuttaa hyvinvoinniksi, tarvitaan elintarvikeketjun sisällä yhteistoiminnallisuutta siten, että kaikki menestyvät. Ketjun kaikissa osissa tulee pyrkiä tuottamaan korkeaa lisäarvoa ja kääntämään katse globaaleille markkinoille, jotta Suomen vahvuudet kääntyvät eduksi.

Neuvotteleva ruokaketju tuo lisäarvoa kaikille

Etelä-Savossa on otettu askelia kilpailukykytutkimuksen ehdottamaan suuntaan. Jalostusarvoa on nostettu ja elintarvikealan yrityksiä on kansainvälistymisen tiellä. Muun muassa kauran viljelyä ja -tuotteita on kehitetty sekä edistetty ruokamatkailua, mikä osaltaan on vientiä. Vuoden 2015 alussa julkistettu Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma sisältää kilpailukykytutkimuksen kanssa samoja teemoja. Kestävästä ruokakulttuurista ja ruoan arvostuksen lisäämisestä hyötyvät kaikki ketjun toimijat. Ruoan korkeatasoisen laadun kehittämisellä, sen näkyväksi tekemisellä ja jalostusasteen nostamisella kasvatetaan lisäarvoa. Ruokaketjun yhteistyötä uudistamalla toimijoiden suhteet tiivistyvät ja synnyttävät luottamuksellisia ja tasavertaisia kumppanuuksia, mitä voidaan kutsua käsitteellä neuvotteleva ruokaketju. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia luodaan ruokaketjun eri osissa tehtävällä kehitystyöllä ja uusilla aloitteilla, kokeiluilla sekä toimintatavoilla.

 

Riitta Kaipainen

Projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Toiminnanjohtaja, Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry www.ekoneum.com

 

Marjo Särkkä-Tirkkonen,

Erikoissuunnittelija, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

 

Kirjoittajat työskentelevät Etelä-Savon ruokaviesti –hankkeessa. Kirjoitus julkaistu ilman väliotsikoita Länsi-Savon mielipidepalstalla helmikuussa 2017.

 

Markkinoinnin työpajat ruoka-alan yrityksille käynnistyvät – ensimmäisen teemana Tunnetko asiakkaasi?

22.02.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruokapalveluyrittäjä – osaatko hyödyntää vastuullisuutta markkinoinnissa? Vastuullisuudesta valttia -hankkeessa järjestetään kevään 2017 aikana neljä työpajaa vastuullisen toiminnan hyödyntämisestä markkinointiviestinnässä. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja ne soveltuvat sekä pienille tuotantoyrityksille että ruokapalveluja tarjoaville yrityksille. Työpajojen teemoina ovat asiakastuntemus, vastuullisuus kilpailuetuna, viestintäkanavat ja sisällön tuotto markkinointiviestintään. Voit osallistua kaikkiin työpajoihin tai poimia sieltä oman yrityksen kannalta sopivimmat. Kevään työpajojen ohjelman ja aikataulun näet TÄSTÄ.

Työpajoissa on tiiviit alustukset päivän teemoista. Niiden lisäksi osallistujat työstävät käsiteltyjä asioita oman yrityksen näkökulmasta. Tavoitteena on saada tilaisuuden tuloksena uusia keinoja ja välineitä markkinointiviestintään.

Ensimmäisen työpajan teemana on Tunnetko asiakkaasi? Se järjestetään torstaina 9.3.2017 klo 15.00 – 18.00 Mikkelissä. Tilaisuuden ohjelman pääset tutustumaan TÄSTÄ.

Ilmoittaudu ensimmäiseen työpajaan viimeistään 3.3.2017 alla olevasta linkistä:

https://www.webropolsurveys.com/S/7C5B747BD7713CB5.par

Samalla voit ilmoittautua myös muihin työpajoihin.

VASTUULLISUUDESTA_VALTTIA_2_MG_4866

Lisätietoja:

Pekka Turkki

projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu/ Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle -hanke, www.xamk.fi/valtti

puh. 040 507 9391

 

HungryForFinland -kansallinen ruokamatkailu -kilpailu

27.01.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Sanna

Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haetaan yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista ja etsiä ruokamatkailun kärkituotteita.

Kilpailuun voi osallistua 20.1.-31.3.2017 välisenä aikana osoitteessa www.hungryforfinland.fi/ruokamatkailukilpailu. Sivustolla voi myös ehdottaa ruokamatkailuun liittyvää tahoa osallistumaan kilpailuun.

Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan 3 000 euron ruokamatkailutuotteen kehittämisrahalla. Voittajista tehdään video. Kilpailun voittaja ja finalistit saavat markkinoinnillista näkyvyyttä sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen sparrauspäivään Helsingissä. Yritykset saavat markkinoinnillisen valttikortin ja mahdollisuuden verkostoitua sekä oppia parhaita käytänteitä muilta.

Kilpailun toteuttajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Visit Finland (Finpro) ja MTK. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Haussa vuoden tärkein teko lähiruoan hyväksi

27.01.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Sanna

Lähiruoka & Luomu -tapahtuma hakee sopivaa ehdokasta palkittavaksi Vuoden lähiruokateko -palkinnolla. Vuoden lähiruokateko -palkinnolla palkitaan henkilö, yritys tai yhteisö, joka on edistänyt toiminnallaan lähiruoan käyttöä ja tunnettuutta Suomessa.  Palkinnon saajaa voi ehdottaa helmikuun loppuun asti.

Tunnustuspalkinnon saajaksi voi joko ilmoittautua itse tai ilmoittaa ehdokkaan 28.2. mennessä verkkolomakkeella osoitteessa www.lahiruokaluomu.fi. Vuoden lähiruokateko -palkinnon tuomaristona toimii Messukeskuksen Lähiruoka & Luomu -messujen suunnitteluryhmä, puheenjohtajanaan lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Palkinnonsaaja julkistetaan Lähiruoka & Luomu -messuilla torstaina 6.4. Messukeskuksessa. 2 000 euron arvoisen palkintosumman lahjoittaa Suomen Messusäätiö.

Vuoden lähiruokateko -palkinnon voi saada henkilö, yritys tai yhteisö. Palkitsemisen arvoisia ovat muun muassa teot, jossa saaja on raaka-ainevalinnoillaan vaikuttanut kestävän kehityksen mukaisen toiminnan toteutumiseen tai kehittänyt lähellä tuotettujen raaka-aineiden tuotevalikoimaa. Myös merkittävät markkinointi- tai viestintäteot lähiruoan puolesta voivat olla Vuoden lähiruokateko -palkinnon arvoisia. Palkintokriteerit esitellään kokonaisuudessaan nettisivuilla.

Lähiruokateko-palkinnon ovat aiemmin saaneet Sodankylän kunnan ruokapalvelut (vuonna 2016), Reko-lähiruokarenkaiden ”isä” Thomas Snellman (2015), LähiPuoti Remes (2014) ja keittiömestari Heikki Ahopelto (2013).

 

Uudet kouluruokasuositukset sopivat Etelä-Savon elintarviketuotantoon

27.01.2017 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokasuosituksen. Suosituksissa korostuu kasvisten, kalan sekä siipikarjan lisääminen ruokalistoille.

PuolukkaKalaa tulisi olla 1-2 aterialla viikossa vaihdellen eri kalalajeja. Samoin suositellaan käytettävän siipikarjan lihaa. Punaista lihaa nautitaan enintään 1-2 aterialla viikossa. Kasvisruokavaihtoehtoja toivotaan lisää ruokalistoille ja sesongin mukaisten kasvisten näkymistä tarjonnassa. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi olla eri muodoissa joka aterialla. Tämä sopii hyvin Etelä-Savon elintarviketuotantoon, sillä meillä on laaja-alainen ja monipuolinen kasvistuotanto. Mansikan, vadelman ja punaherukan tuotantomäärät ovat myös suuria. Kalaruokiin maakunnastamme on tarjolla muikkua sekä muita sisävesien kalasaaliita.

 

Kouluruokasuosituksien mukaan peruna lisäkkeenä voi olla kuorineen keitettynä, kuutioina, suikaleina, viipaleina tai soseena. Palkokasveja tulisi olla viikoittain kasvisruokalajina tai aterian lisäkkeenä. Palkokasvien suositukseen heijastuu kasvisruokien suosion lisääntyminen. Leipomoiden kannattaa huomioida, että pehmeän leivän suolapitoisuus saa olla enintään 0,7 g/100 g.

porkkanaKouluaterian tulisi kattaa kolmannes koululaisen koko päivän energiatarpeesta. Suositus toteutuu silloin, kun oppilas nauttii koko aterian lisukkeineen ja noudattaa ravitsemussuositusten lautasmallia. Täyspainoinen kouluateria sisältää lämpimän ruoan, jossa on kalaa, lihaa, palkokasveja tai munaa, kasvislisäkkeen salaatinkastikkeineen, ruokajuoman, täysjyväleivän ja margariinin. Valitettavasti moni varsinkin yläkoululainen jättää kouluaterian kokonaan syömättä tai osan siitä kuten salaatin ja maidon.

Ilmainen kouluruokailu on suomalaisten koululaisten etuoikeus. Tavoitteen on, että mahdollisimman moni koululainen nauttisi tarjottavasta ruoasta sekä ruokailutauosta, joka tulisi ajoittua kello 11-12 välille ja olla kestoltaan vähintään 30 minuuttia. Kouluruokailu on paitsi virkistävä ja ravitseva tauko koulupäivän lomassa niin myös oppimistilanne ja sen tulisi tukea koululaisen monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita.

Lue lisää kouluruokasuosituksista.

Taina Harmoinen / Xamk