Ajankohtaista

Markkinatietoa ja tuoteideoita luomusta elintarvikejalostajille

13.04.2021 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

Luomun kasvava kysyntä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kotimaisille luomutuotteille olisi tarvetta, sillä myymälätarkastelun perusteella luomutarjonta pohjautuu usein ulkomaalaisiin raaka-aineisiin ja tuotteisiin. Luomubuumi-hankkeessa ideoitiin uusia luomutuotekonsepteja vinkeiksi luomutuotteiden jalostajille.

Luomun myynti on kasvanut koko 2010-luvun ajan ja se on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupoissa 409 miljoonalla eurolla vuonna 2020 ja luomun osuus päivittäistavarakaupan myynnistä oli noin 2,6 %. Myös kuluttajien kiinnostus uusiin luomutuotteisiin on kasvanut. Luomutuotteita ostetaan puhtauden, torjunta-aineettomuuden, hyvän maun ja terveellisyyden vuoksi. Uusien kiinnostavien luomutuotteiden tuominen markkinoille avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Luomubuumi-hankkeessa tuotettiin yritysten käyttöön markkinatietoa ja ideoitiin tuotekonsepteja, joilla voisi olla selvitysten perusteella markkinapotentiaalia.

Selvityksellä kartoitettiin luomun markkina-aukkoja ja myymälätarkastelulla jo myynnissä olevia tuoteratkaisuja

Alkuvuodesta 2019 toteutetun selvityksen mukaan päivittäistavarakaupan luomuvalikoimassa on vielä aukkoja useissa eri tuoteryhmissä, kuten lihassa ja lihavalmisteissa ja paikallisissa leipätuotteissa. Trendien mukaisesti kauppa näkee kiinnostavana luomukasvikset ja niistä tehdyt valmisteet. Kotimaisten luomuvihannesten valikoima on edelleen suppea. Kauppojen valikoimaan sopisi myös kotimaisista luomukasviksista tehdyt valmisteet ja valmisruoat. Lisäksi luomuvihanneksista toivottiin salaattisekoituksia ja pakasteita sekä yksittäisinä vihanneksina ja sekoituksina. Erityisesti kiinnostavana nähdään kotimaiset luomumarjat ja niistä valmistetut tuotteet; niistä toivottiin lisää valikoimaa sekä tuoreina, pakasteina ja erilaisina jalosteina.

Päivittäistavarakaupan näkemykset luomun markkinapotentiaalista:

Myymälätarkastelun perusteella kotimaiselle luomulle olisi tarvetta, koska tarjonta perustuu usein ulkomaisiin raaka-aineisiin ja/tai valmistajiin. Tuote- ja pakkauskokojen pieneneminen ovat vahvoja trendejä, esimerkiksi minikokoisten vihannesten tarjonta on lisääntynyt ja joukkoon on tullut myös joitakin luomutuotteita. Pakkauskokojen pienentyminen kautta linjan näkyy lisääntyneenä kerta-annos- ja yksittäispakattujen tuotteiden tarjontana.

Myymälätarkastelun perusteella useat myynnissä olevat luomutuoteratkaisut nojaavat siihen, että luomu on kuluttajille riittävä ostoargumentti. Se ei välttämättä riitä kuluttajien kiinnostuksen herättämiseen ja tuotteistaminen on hyvä perustaa luomun lisäksi myös muiden lisäarvotekijöiden varaa. Tuotteiden erilaistamiseksi ja helppokäyttöisyyden lisäämiseksi kauppojen hyllyille on tullut esimerkiksi erilaisia sekoituksia, kuten vihannesten värisekoituksia tai eri raaka-aineista valmistettuja sekoituksia. Tuotteiden helppokäyttöisyys korostuu kuluttajien keskuudessa. Myymälätarkastelun perusteella valmistajien ratkaisut tuotteen näkyvyyden ja erottuvuuden lisäämiseksi ovat myös tarpeellisia. Edellä mainitut ja myös muut ruokatuotteisiin liittyvät trendit antavat aineksia uusien luomun tuotekonseptien kehittämiseen.

Yrityksille työstettiin hyödynnettäväksi tuoteideoita sekä tietopaketteja tuotekehityksestä ja elintarvikkeiden prosessoinnista

Hankkeessa ideoitiin uusia luomutuotekonsepteja kuten esimerkiksi hapanvihanneslisäke, kukkakaaliriisi ja talkkunagranola-myslipatukka. Konseptien tarkoituksena on havainnollista yrityksille mahdollisuuksia ja luomutuotteita, joilla voisi olla selvitysten perusteella kysyntää luomumarkkinoilla. Konsepteja laadittiin yhteensä 34 kappaletta. Jokaisessa konseptissa on kuvattu muun muassa ainekset, valmistusperiaate ja tuotteen suunniteltu kohderyhmä. Yritysten tueksi on koostettu tietoa tuotekehityksestä ja elintarvikkeiden prosessoinnista. Tuotekonseptit ja tietopaketit sekä tietoa luomutuotteiden markkinapotentiaalista, nykyisin markkinoilla olevista luomutuotteista sekä kuluttajien valintoihin vaikuttavista tekijöistä on julkaistu Luomubuumi-hankkeen loppuraportissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-173-8

Hankkeen järjestämien työpajojen materiaalit, myymälätarkastelu valokuva-aineistona ja muut aineistot ovat saatavissa Luomuinstituutin verkkosivuilta https://luomuinstituutti.fi/tutkimus/elintarvikkeet-hankkeet/luomubuumi/

Luomubuumi – Lisää luomutuotteita rohkeilla kokeiluilla ja paremmalla osaamisella-hanke (1.10.2018–31.3.2021) oli valtakunnallinen yhteistyöhanke, jota rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020. Hanketta toteuttivat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti.

Riitta Kaipainen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Vastuullisuus, menestys ja muutosjoustavuus Etelä-Savon ruoka-alan tulevaisuuden visiona

01.03.2021 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Juuri valmistuneen Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelman visiona on ”Vastuullinen, menestyvä ja muutosjoustava Etelä-Savon ruoka-ala”. Kehittämisohjelma on laadittu vuosille 2021–2027.

Ruoka on merkittävässä roolissa Etelä-Savossa ja se on yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kärkiteemoista metsän ja veden ohella. Ruoka-alan liikevaihto oli vuonna 2018 lähes miljardi euroa, ja se on 17,4 prosenttia kaikkien eteläsavolaisten yritysten liikevaihdosta. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 60 miljoonaa, josta suurin osa tuli kaupan alalle. Vuonna 2018 ruoka-alalla oli 2 707 toimipaikkaa ja ruokaketjun eri vaiheissa tehdään 5 152 henkilötyövuotta. Osuudet muodostavat 21,3 prosenttia Etelä-Savon kaikista toimipaikoista ja 17,3 prosenttia Etelä-Savon yritysten henkilöstöstä.

Kehittämistoimet tiivistetty viiteen teemaan

Vastuulliseen, menestyvään ja muutosjoustavaan Etelä-Savon ruokaa-alaan pyritään kehittämisohjelmassa osaamisen vahvistamisella, lisäämällä ruokaviestintää ja ruokakasvatusta, hyödyntämällä ja löytämällä lisäarvoa eteläsavolaisesta luonnosta ja paikallisuudesta, vastaamalla yhteiskunnan haasteisiin muutosjoustavuudella ja vastuullisuudella sekä kehittämällä ruoka-alalle uusia toimintamalleja. Näihin viiteen teemaan on laadittu tavoitteet ja kuhunkin teeman aihealueeseen pitkän ja lyhyen tähtäimen kehittämiskohteet.

– Ruoka-alan kehittäminen on hyvin laaja-alaista ulottuen pellosta ja luonnosta kuluttajan lautaselle saakka. Kaikki viisi kehittämisteemaa jakaantuvat vielä osa-alueisiin. Esimerkiksi osaamisessa keskeiset kehittämiskohteet liittyvät koulutukseen ja TKI-toimintaan, tietoa ja teknologiaa hyödyntävien ratkaisujen käyttöönottoon ja kehittämiseen sekä lainsäädännön seurantaan, projektipäällikkö Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo kehittämisohjelmasta.

Ruokaviestinnässä ja ruokakasvatuksessa keskeisenä tavoitteena on nostaa ruoantuotannon arvostusta. Tietämystä ja ymmärrystä pyritään lisäämään ruoantuotannosta ja sen kestävyydestä sekä ruoka-alan aluetaloudellisesta vaikutuksesta. Tavoitteena on myös saada maakunnan ja yrittäjien tuotteita esille niin ruokatarjoiluissa kuin mediassakin.

Kehittämisohjelman toimenpiteissä on tunnistettu, kuinka ainutlaatuisessa ympäristössä Etelä-Savossa eletään ja harjoitetaan yritystoimintaa. Maakunnan pinta-alasta neljännes on vettä ja maa-alasta peräti 85 % metsää. Tavoitteena on saada lisäarvoa luonnosta ja paikallisuudesta kehittämällä mm. ruokamatkailua, luomu- ja keruutuotetoimintaa sekä sisävesikalojen ammattikalastusta ja jatkojalostusta.

Maatalouden voimakas rakennemuutos, ilmastonmuutos ja ennakoimattomat uhat haastavat eteläsavolaista ruoka-alaa kehittymään teknologioita ja yhteistyötä hyödyntäväksi, muutosjoustavaksi kokonaisuudeksi. Kehittämiskohteena on mm. eri tilojen välinen yhteistyö kestävien ja muutosjoustavien ruokajärjestelmien luomiseksi. Tavoitteena on myös parantaa biomassojen hyödyntämistä ja kierrätystä sekä edesauttaa paikallisten tuotteiden käytön lisäämistä ruokapalveluissa raaka-aineiden tuotteistamisella ja hankintaosaamisella.

Ruoka-alaa uudistetaan ja uusia toimintamallien avulla tavoitellaan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Monipaikkaiset uudet eteläsavolaiset toivotetaan tervetulleiksi ruoka-alan yhteistyöverkostoihin.

Kehittämisohjelma luo suunnan kehittämistoimille

Ruoka-alan kehittämisohjelma on tarkoitettu työvälineeksi kaikille ruoka-alan kehittämisorganisaatioille ja yrityksille, joten ohjelman toteuttamiseen tarvitaan kaikkien panosta. Ohjelman laadintaan on osallistunut laaja joukko ruoka-alan kehittäjiä ja yrittäjiä. Heistä koottu ohjelmatyöryhmä toimii jatkossa kehittämisohjelman seurantaryhmänä, joka tekee tarvittaessa muutoksia kehittämisohjelman tavoitteisiin ja kehittämiskohteisiin.

Ohjelman toteutumisen etenemiseen luodaan kaikille avoin seurantajärjestelmä, johon kootaan maakunnassa käynnissä olevat ruoka-alan hankkeet, toimenpiteet ja tulokset. Seurantajärjestelmän tavoitteena on saada avoimuutta kehittämiseen, välttää päällekkäisiä toimenpiteitä ja tuoda lisää vaikuttavuutta tehtävälle työlle. Tiettävästi seurantajärjestelmä on lajissaan ensimmäinen ainakin ruoka-alalla.

Ruoka-alan kehittämisohjelma on työstetty yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksessa valmisteilla olevan EU:n uuden ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelman kanssa. Erillistä rahoitusinstrumenttia ruoka-alan ohjelman toimenpiteille ei ole varattu.

Vastuullinen, menestyvä ja muutosjoustava Etelä-Savon ruoka-ala -verkkojulkaisuun pääset tutustutumaan URAKKA-hankkeen kotisivuilla www.xamk.fi/urakka tai suoraan tästä linkistä.

Ruoka-alan kehittämisohjelma on valmisteltu Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA –hankkeessa, jota toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Taina Harmoinen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Pirjo Kivijärvi, tutkija, Luonnonvarakeskus

Marjo Särkkä-Tirkkonen, erikoissuunnittelija, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Selvitys: Koronavaikutukset suurimpia luontomatkailulle

01.12.2020 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Pirjo

Koronapandemian vaikutukset luonnonvara-alalla vaihtelevat vahvasti sektoreittain. Kansainvälinen matkailu Suomeen on pysähtynyt, eikä lisääntynyt kotimaan kysyntä ole tuonut riittävää helpotusta.  Maa-, elintarvike- ja kalataloudessa huolestuttavat pandemian vaikutukset alkutuotantoon, jalostukseen ja logistiikkaan. Kuinka käy globaalin vapaan kaupan?

Luonnonvarakeskuksen selvityksessä ’Skenaariotarkastelu COVID-19-pandemian vaikutuksista metsäsektoriin, maa-, elintarvike- ja kalatalouteen sekä luontoon perustuvaan matkailu- ja luonnontuotealaan 2020-luvulla’ tarkastellaan, millaisia vaikutuksia vaihtoehtoisissa tulevaisuutta kuvaavissa kehityksissä kohdistuu metsäsektorille, luontoon perustuvaan matkailu- ja luonnontuotealaan sekä maa-, elintarvike- ja kalatalouteen 2020-luvulla. Selvityksen arviot perustuvat lokakuun 2020 alun tilannekuvaan, jossa koronapandemian osalta on edelleen esillä tilanteen epävarmuus. Tätä epävarmuutta kuvaamaan tutkijaryhmä valmisteli kansantalouden ja terveyden eri asiantuntijatahojen julkaisemiin raportteihin, selvityksiin ja tilannekatsauksiin perustuen neljä vaihtoehtoista skenaariota, joiden osalta arvioitiin kunkin skenaarion vaikutuksia luonnonvara-alan eri sektoreilla.

Tutustu selvitykseen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-084-7

Laatua ja laadunhallintaa luonnontuotealalle -opas

01.12.2020 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Pirjo

Laatua ja laadunhallintaa luonnontuotealalle-opas on suunnattu kerääjille ja luonnontuotealan yrityksille, joissa luonnon raaka-aineita jalostetaan nyt tai tulevaisuudessa korkeamman jalostusarvon tuotteiksi elintarvike-, hyvinvointi- ja kosmetiikka-aloille. Oppaan sisällön on tarkoitus tuoda tietoa jo olemassa olevien omavalvontapohjien ja oppaiden rinnalle laadunhallintaan korkean raaka-aineen laadun ylläpitämiseksi sekä raaka-aineen jalostusarvon nostamiseksi.
Laatua ja laadunhallintaa luonnontuotealalle -opas on tuotettu osana Lapissa toteutettua Laatu-sormenjälki arktiselle luonnonraaka-aineelle (Arctic FingerPrint) – EAKR -hanketta. Rahoitus hankkeelle on saatu Euroopan aluekehitysrahoituksesta (EAKR) Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Linkki oppaaseen:http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-111-0

 

Päivitä erityisruokavalioihin liittyvät tiedot nopeasti tietovarttien avulla

11.11.2020 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

Nykyään erityisruokavaliot vaikuttavat yhä enemmän ammattikeittiöiden toimintaan. Erilaiset allergiat ovat lisääntyneet, eikä toiminnassa aina ole vältyytty virheiltäkään. Jopa kaksi miljoonaa suomalaista syö kodin ulkopuolella päivittäin lounasruoan, joten ammattikeittiöissä henkilökunnan vastuu on suuri.  Allergiselle ihmiselle väärän ruoka-aineen nauttiminen voi pahimmillaan aiheuttaa anafylaktisen, hengenvaarallisen reaktioin.

Tuotetuntemus, ruoka-aineiden oikea käsittely ja kriittisten pisteiden tunnistaminen toiminnassa ovat ruokaturvallisuuden lähtökohtana. Siksi ammattikeittiöissä työskenteleviltä vaaditaankin hygieniapassin suorittamista. Välillä on kuitenkin hyvä kerrata ja palautella mieliin mm. erityisruokavalioihin liittyviä asioita.

Kahvitauon tietovartit; asiaa erityisruokavalioista, koostuu kolmesta viidentoista minuutin kokonaisuudesta. Aiheina ovat Keliakia – gluteeniton ruoka, Ajankohtaista asiaa ruoka-allergioista sekä Vegaaniruokaa asiakkaille. Aiheista ovat kertomassa ravitsemusterapeutit, joilla on laaja kokemus ja näkemys aiheisiin. Tietovartit ovat katsottavissa Ruokahävikki kuriin Kaakkois-Suomessa -hankkeen nettisivuilta www.xamk.fi/ruokahavikkikuriin. Saman linkin kautta, pääsee myös testaamaan tietämystä aiheisiin liittyvien Seppo-pelien kautta. Pelit julkaistaan lähiaikoina.

TKI-asiantuntija Hanna Pajari-Seppänen (Xamk) on kirjoittanut aiheesta artikkelin Aromi-lehteen.

Ruokahävikki kuriin Kaakkois-Suomen maaseudun ruokapalveluyrityksissä -hanke toteutetaan ajalla 2020-2021. Rahoituksesta vastaa Kaakkois-Suomen ELY –keskus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy ja Aikuiskoulutus Taitaja.

Merja Ylönen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Ruokasektorin liikevaihto nousi lähes miljardiin euroon Etelä-Savossa

16.09.2020 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Juuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan ruokasektorin liikevaihto oli 995 miljoonaa euroa vuonna 2018 Etelä-Savossa. Nousua edelliseen vuoteen oli 65 miljoonaa.

Maakunnan luomutuotantoa esittelevä erillinen kooste julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Tilastointi on tehty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kurvi – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta -hankkeessa.

Etelä-Savo on ollut vahva luomun kehittäjä jo vuosikymmeniä. Tämä näkyy erityisesti luomupuutarhatuotannossa – noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden ja 20 % luomuporkkanan viljelyalasta on Etelä-Savossa.

Yritysten toimipaikoista viidesosa on ruoka-alalla

Ruokasektorin suurin liikevaihto, lähes 60 %, oli elintarvikkeiden ja juomien kaupassa, jossa myös liikevaihto kasvoi eniten. Vähittäiskaupassa liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 65 miljoonalla ja tukkukauppa 7 miljoonalla. Hienoista kasvua oli myös juomien valmistuksessa. Muiden toimialojen osalta liikevaihto laski hieman vuoteen 2017 verrattuna.

Vuonna 2018 ruokasektorilla työskenteli 5 152 henkilöä, mikä oli yli 17 % koko alueen yritysten henkilöstöstä, ja kasvua edellisvuoteen oli 220 henkilöä. Eniten kasvua oli kaupan alan henkilöstömäärässä. Pientä kasvua oli myös elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa.

Ruokasektori on Etelä-Savossa merkittävä, sillä 21 % toimipaikoista on ruokasektorilla. Vuonna 2018 ruokasektorin toimipaikkojen määrä oli 2 707, joista yli 2 000 oli alkutuotannon kasvinviljelyssä ja kotieläintaloudessa.

Ammattikeittiöitä on Etelä-Savossa 513 ja ne tarjoavat noin 16,1 miljoonaa ateriaa vuodessa. Keittiöistä kolmasosa on julkisessa omistuksessa.

Etelä-Savossa yli puolet maatalousmaasta nurmella

Vuonna 2019 maatila- ja puutarhayritysten määrä oli 2 271. Käytössä olevasta 72 200 hehtaarin maatalousmaasta oli nurmea 40 000 hehtaaria. Keskimäärin maatalousmaata oli vuonna 2019 Etelä-Savossa käytössä 32 hehtaaria tilaa kohden, mikä on ELY-keskuksittain tarkasteltuna Suomen alhaisin.

Etelä-Savon maatalous- ja puutarhayrityksistä noin puolet on kasvinviljelytiloja. Maidontuotantoa harjoitettiin 362 tilalla ja tuotettu maitomäärä oli 106 miljoonaa litraa. Sianlihan tuotanto on alueellamme vähäistä, 0,4 % maamme tuotannosta. Sikatalous on päätuotantosuuntana yhdeksällä tilalla.

Etelä-Savo on vahvaa ruukkuyrttien ja vihannesten tuotantoaluetta

Etelä-Savon kasvihuoneissa kasvoi 24,5 miljoonaa kappaletta ruukkuvihanneksia vuonna 2019. Suomen tilli-, persilja- ja basilika-ruukkuvihanneksista noin 30 % tuotetaan Etelä-Savossa.

Avomaavihanneksia viljeltiin 594 hehtaarilla. Satoa tuotettiin yli 11 miljoona kiloa, josta vajaa 5 miljoonaa kiloa on porkkanaa. Koko Suomen kiinankaalisadosta yli 70 % ja salaattisadosta 45 % tuotetaan Etelä-Savossa. Myös koko maan parsakaalisadosta tuotettiin alueellamme 39 %.

Marjoja viljeleviä yrityksiä oli 162 ja viljelyssä 647 hehtaaria, josta yli puolella kasvaa mansikkaa tuottaen satoa 1,44 miljoonaa kiloa. Punaherukan ja pensasmustikan satomäärät ovat noin neljäsosa koko Suomen sadosta.

Etelä-Savo on luomun kehittämisen pioneerialuetta

Luomun kehittämis- ja tutkimustoimintaa on Etelä-Savossa tehty 1980-luvulta alkaen. Etelä-Savon luomukoosteeseen on koottu tietoja alueen luomutuotannosta, -jalostajista, luomun käytöstä sekä ruokaketjun luomuyrittäjistä.

Vuonna 2019 luomutiloja oli Etelä-Savossa 277. Luonnonmukaisesti viljellyn peltoalan osuus nousi 18 prosenttiin ollen 12 983 hehtaaria. Koko Suomessa luonnonmukaisesti viljellyn pellon osuus viljelyalasta oli 13,5 %.

Etelä-Savo on merkittävä luomuavomaavihannesten tuottaja. Noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden viljelyalasta on Etelä-Savossa ja luomuporkkanan tuotantoalasta 20 %. Muita merkittäviä luonnonmukaisesti viljeltyjä kasveja Etelä-Savossa ovat rypsi ja mansikka.

Luomutuotteiden jalostus painottuu Etelä-Savossa alhaiseen jalostukseen, kuten omalla tilalla tuotettujen juuresten kuorimiseen ja pakkaamiseen tai viljan jauhattamiseen. Alhaisen jalostusasteen tuotteita valmisti 29 yritystä vuonna 2019. Korkeamman jalostusasteen luomuelintarvikkeita tuotti 13 yritystä.

Kalasaaliista miljoona kiloa muikkua

Kalastusyrittäjiä Etelä-Savossa oli 215 vuonna 2018. Heistä 39 kuului sisävesien kaupallisten kalastajien rekisterissä 1-ryhmään eli niiden liikevaihto ylitti 10 000 euroa. Kaupallisen kalastuksen arvo oli 3,1 miljoonaa euroa. Etelä-Savo on maan suurin sisävesikalastuksen alue. Saaliiksi saadusta 1,35 miljoonasta kilosta miljoona kiloa oli muikkua. Etelä-Savossa toimii myös muutamia ruokakalankasvatuslaitoksia.

Tilastoaineistoon ja luomukoosteeseen voit tutustua Ekoneumin sivuilla -> Julkaisut ja materiaalit tai KURVI-hankkeen sivuilla www.xamk.fi/kurvi

KURVI – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta –hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Etelä-Savon ruoka-alan esittely englanniksi!

26.08.2020 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

Miten kertoisin Etelä-Savon ruoka-alasta englanniksi? Tällaiset tilanteet tulevat vastaan niin ruoka-alan kehittäjille kuin yrittäjillekin. Juuri valmistuneeseen ”Agri-Food sector of South Savo Region” -esitykseen on koostettu hyvät perustiedot Etelä-Savon maakunnan ruoka-alan esittelyyn.

”Agri-Food sector of South Savo Region” –esityksen tilastoaineistona on hyödynnetty muun muassa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelman valmistelussa tehtyä ruoka-alan nykytilan analyysia sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Etelä-Savon Maakuntaliiton aineistoja.

”Agri-Food sector of South Savo Region” –esityksen on työstänyt Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Älykäs ja kansainvälinen Etelä-Savo – Mikroista kasvua (MikroX)​ -hanke.

Tutustu ”Agri-Food sector of South Savo Region” –esitykseen tästä.

Etelä-Savossa joka viides toimipaikka on ruokasektorilla

30.08.2019 Ajankohtaista, Blogi, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

KURVI-hankkeen juuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan Etelä-Savossa oli 2791 ruokasektorin toimipaikkaa vuonna 2017. Toimipaikkojen määrä näyttäisi hieman vähentyneen edelliseen vuoteen verrattuna, mikä noudattaa valtakunnallista trendiä. Ruokasektorin yhteenlaskettu liikevaihto oli 930 miljoonaa euroa, ja alalla työskenteli lähes 5000 henkilöä.

Ravitsemisalan yritysten toimipaikkoja oli 374 Etelä-Savossa vuonna 2017. Elintarvikekauppaa harjoitettiin vähittäis- tai tukkukaupan muodossa 226 toimipisteessä. Ammattikeittiöitä Etelä-Savossa oli 549 vuonna 2018 ja ne tarjosivat 16,4 miljoonaa ateriaa. Keittiöistä kolmasosa on julkisessa omistuksessa. Julkisen sektorin keittiöistä kaksi kolmasosaa on jakelukeittiöitä, kun taas yksityisellä sektorilla valtaosa keittiöistä valmistaa ruokaa.

Etelä-Savossa yli puolet maatalousmaasta nurmella

Maatila- ja puutarhayritysten määrä oli 2297 viime vuonna. Niillä oli käytössä 72 000 ha maatalousmaata, josta yli 40 % on vuokrattua. Koko maan maatalousmaasta vuokrattua on 35 %. Keskimäärin maatalousmaata oli vuonna 2018 Etelä-Savossa 31 hehtaaria tilaa kohden, mikä on Ely-keskuksittain tarkasteltuna Suomessa pienin luku. Lähes kaksinkertainen maatalousmaa on Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla koko maan keskiarvon ollessa 48 hehtaaria tilaa kohden. Puolet maatalousmaasta on nurmella.

Etelä-Savossa harjoitettiin maidontuotantoa 386 tilalla, mikä on 5,7 % Suomen maidontuotantotiloista. Sianlihatuotanto on varsin vähäistä Etelä-Savossa, sillä vain 14 tilalla kasvatettiin sikoja. Naudanlihaa tuotetaan Etelä-Savon Ely-keskuksen alueella 4,6 % kokonaistuotannosta.

Salaateista yli 40 % tuotetaan Etelä-Savossa

Avomaalla vihanneksia viljeltiin 606 hehtaarilla 10 miljoona kiloa, josta lähes puolet on porkkanaa. Yli miljoonan kilon tuotantoon päästään myös kiinankaalin, valkokaalin ja salaattien tuotannossa. Koko Suomen kiinankaalisadosta yli 60 % ja salaateista 41,4, % tuotetaan Etelä-Savossa. Mainittakoon, että nauriin, raparperin ja tillin tuotantomäärä on vain tuhat kiloa Etelä-Savossa. Kasvihuoneissa puolestaan kasvaa yli 26 miljoonaan ruukkuvihannesta – joka viides Suomessa kasvatettu ruukkuvihannes.

Mansikkaa ja herukoita

Marjoja viljeleviä yrityksiä oli 163 ja viljelyssä 634 hehtaaria, josta yli puolella kasvaa mansikkaa tuottaen satoa 1,38 miljoonaa kiloa. Valko- ja punaherukkaa viljellään nykyisin Suomessa vähän, tuotanto on keskittynyt Itä-Suomeen ja Etelä-Savossa viljelyala on 27 % koko Suoman alasta. Pensasmustikan osalta Etelä-Savossa näyttää olevan hyvät olosuhteet ja osaaminen viljelyyn, sillä pensasmustikan viljelyalasta Etelä-Savossa on oli 14 %, mutta satoa saadaan saatiin reilu 23 % koko Suomen määristä.

Luomupeltoala lähestyy valtakunnallista 20 % tavoitetta

Luomutilojen määrä kasvoi niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisestikin. Luomutiloja on Etelä-Savossa 277, mikä on 24 tilaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luomupeltoala nousi 17,4 prosenttiin ollen nyt 12 552 hehtaaria. Valtioneuvoston luomukehittämisohjelman mukaan luomupeltoa tulisi olla 20 % vuonna 2020. Kasvua vuodesta 2017 vuoteen 2018 oli 1,3 prosenttia, joten tuolla kasvulla luomutavoite saavutetaan Etelä-Savossa. Mainittakoon, että Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Ahvenanmaalla tämä valtioneuvoston luomupeltoalatavoite on jo saavutettu.

Valtakunnallisesti merkittävin luomusato saadaan kaalista, 45 %, ja sipulista 37 % sekä rypsistä ja rapsista Etelä-Savossa, noin 18 %. Luomujalostajia Etelä-Savossa on 33, niistä valtaosa on niin sanottuja alhaisen jalostuksen yrityksiä.

Kalasaaliista yli 1,1, miljoonaa kiloa muikkua

Kalastusyrittäjiä Etelä-Savossa oli reilu 200 vuonna 2017. Heistä 39 kuului sisävesien kaupallisten kalastajien rekisterissä 1-ryhmään eli niiden liikevaihto ylitti 10 000 euroa. Kalastusyrittäjien määrä oli 11,5 % koko maan sisävesien kaupallisista kalastajista, ja saalis 22,9 %. Saaliin arvolla mitattuna (2,95 milj. euroa) Etelä-Savo on maan suurin sisävesikalastuksen alue. Saaliiksi saadusta 1,5 miljoonasta kilosta valtaosa, yli 1,1 miljoonaa kiloa, oli muikkua. Etelä-Savossa toimii myös muutamia ruokakalankasvatuslaitoksia.

Tilastoaineistot perustuvat uusimpiin saatavissa olleisiin tilastoaineistoihin.

Tutustu tilastoihin tästä

Riitta Kaipainen ja Taina Harmoinen, KURVI-hanke

Mitä Etelä-Savon ruoka-alalla tapahtuu – tutustu uutiskirjeeseen

14.05.2019 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon ruoka-alaa kehitetään monin eri tavoin. Toukokuun Uusia tuulia Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeeseen on koottu laajasti tietoa tulevista ja menneistä tapahtumista sekä alan muita uutisia. Kirjeessä tuodaan esille eteläsavolaiset yritykset Hauhalan Hanhifarmi ja Vierulan tila, jotka ovat selvittäneet tiensä hienosti ruoka-alan ja nuorten yrittäjien finaaleihin. 

Maaliskuussa suuri joukko yrittäjiä, kehittäjiä ja ruoka-alasta kiinnostuneita henkilöitä kokoontui Saimaa Stadiumille Mikkeliin pohtimaan, millainen on ruoka-alan tulevaisuus Etelä-Savossa. Kooste iltapäivän annista on koottu uutiskirjeeseen, jossa on myös linkki Ruokaketjun tulevaisuustärskyjen videotallenteeseen.

Uusia tuulia Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeen toimittaa KURVI-hanke seitsemän kertaa vuodessa. Kirjeen voi lukea Ekoneumin julkaisut-valikosta. Jos haluat kirjeen suoraan sähköpostiisi, niin lähetä viestiä asiasta taina.harmoinen(at)xamk.fi

 

 

Etelä-Savon yrityksistä lähes joka neljäs ruokasektorilla

07.09.2018 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon yritysten toimipaikoista 22,3 % on ruokasektorilla. Kaikkiaan ruokasektorin toimipaikkoja on lähes 2900 ja henkilöstöä 5400. Ruokasektorin suurin liikevaihto on elintarvikkeiden ja juomien vähittäiskaupassa, yli 40 %.

Etelä-Savon ruokaviesti -hanke kokosi tiedot Etelä-Savon ruokasektorista. Tiedot on koottu erikseen myös ammattikeittiöistä.

Tutustu Tilastotietoja Etelä-Savon ruokasektorista -julkaisuun tästä.