Ajankohtaista

Lähiruokayrittämisen kannattavuus ja yrittäjien kokemukset

09.06.2017 Blogi, Julkaisu | Kirjoittanut: Sanna

Pasi Rikkonen ja Minna Väre, LUKE:

Lähiruokayrittäjät hakevat kilpailuetua tuotteiden erilaisuudella

Lähiruokayritysten kiinnostavuutta lisäävät tällä hetkellä sekä paikallisuuden ja kestävyyden korostaminen että kuluttajien myönteinen mielikuva. Lähiruokaa tuottavat yritykset ovat keskenään hyvin erilaisia. Ne toimivat eri toimialoilla, noudattavat erilaisia toimintamalleja ja käyttävät erilaisia jakelukanavia. Lähiruokaan liittyvän liiketoiminnan kehittämiseksi onkin selkeä tarve tuntea paremmin lähiruokayritysten toimintamalleja, taloudellista tilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Kannattavuus laskussa, mutta yritykset suunnittelevat investointeja

Lähiruokayritysten kannattavuuskehitys näyttää noudattavan maatalouden yleistä kannattavuuskehitystä. Kyselyn perusteella yrittäjät kokevat yritystensä kannattavuuden heikentyneen aikavälillä 2011–2015 ja olevan tällä hetkellä tyydyttävä. Myös saatavilla olevan tilinpäätösaineiston analyysi osoittaa osakeyhtiömuotoisten lähiruokayritysten kannattavuuskehityksen samansuuntaiseksi aikavälillä 2011–2015. Yrittäjät odottavat kuitenkin taloudellisen tilansa kehittyvän parempaan suuntaan lähitulevaisuudessa mm. kannattavuuden odotetaan paranevan.

Vaikka taloudellinen tila on haastava, yrittäjät suunnittelevat ahkerasti investointeja. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä yli 60 % suunnitteli tekevänsä investointeja seuraavan viiden vuoden aikana. Suunnitellut investoinnit painottuvat oman tuotantoympäristön uudistamiseen, kuten tuotantokoneisiin, laitteisiin ja kalusteisiin sekä tuotanto-, pakkaus- ja työtiloihin. Investointeja suunnitellaan myös markkinointiin, varastoihin, asiakastiloihin, logistiikkaan ja esimerkiksi lisäpellon hankintaan. Suoramyyntiyritykset suunnittelevat investoivansa erityisesti markkinointiin, perusparannuksiin ja asiakastiloihin.

Laatu ja osaaminen vahvuuksina

Yrittäjät kokevat tärkeimmiksi kilpailueduikseen laadukkaat tuotteet ja yrityksen sijainnin. Lisäksi kyselyvastauksista nousevat esiin hyvä palvelu, erilaisuus ja erikoisuus, maine, luotettavuus ja brändi sekä aitous, vakioasiakkaat ja toimiminen edelläkävijänä. Yrityksen sisäisiksi vahvuuksiksi nähdään erityisesti yrittäjän ammattitaito ja motivaatio.

Lähiruokayritykset ovat usein kooltaan pieniä. Tästä on sekä etua että haittaa. Pienen yrityskoon vahvuutena ovat mm. joustavuus ja nopea reaktiokyky. Toisaalta pienen yrityksen heikkoutena ovat tuotannon pieni volyymi sekä resurssien puute. Yrittäjien mielestä vakiintuneet asiakassuhteet, lähiruoan suosion ja tunnettuuden kasvu, yhteistyöverkostot sekä lähiruoan edistämiseen tähtäävät hankkeet edistävät osaltaan yritystoimintaa.

Suoramyynti käytetyin ja kannattavin jakelukanava

Tuotteiden vaihtoehtoisten jakelukanavien kuten verkkokaupan, torien ja ruokapiirien mielletään yleisessä keskustelussa profiloituvan vahvasti juuri lähiruokaan ja lähiruoan jakelukanaviksi. Tulosten mukaan lähiruokayritysten pääasiallisia jakelukanavia ovat tällä hetkellä suoramyynti ja vähittäiskauppa. Yli kolmannes kyselyn vastaajista ilmoitti suoramyynnin muodostavan yli puolet yrityksensä kokonaismyynnistä. Noin neljänneksellä yrityksistä suoramyynti muodostaa 10–49% kokonaismyynnistä. Suoramyyntiä haluavat kokeilla myös yritykset, jotka eivät sitä vielä käytä.

Suoramyynnin lisäksi yrittäjät pitävät erityisen kannattavana jakelukanavana tuotteiden myyntiä ravintoloille sekä myyntiä toreilla ja markkinoilla. Myyntiä ravintoloille pidetään kiinnostavimpana jakelukanavana myös tulevaisuudessa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aikaisemmassa tutkimuksessa, mutta suurta suosiota sen osalta ei ole vielä tapahtunut.

Verkkokauppaan liittyy varauksia

Myös verkkokauppa koettiin aikaisemmassa tutkimuksessa lupaavana ja toiveita herättävänä jakelukanavana, mutta nyt tehdyn kyselyn mukaan sen suosio ei ole korkealla. Päinvastoin, ehkä jopa yllättäen, yrittäjät pitävät omaa tai ulkopuolisen ylläpitämää verkkokauppaa vähiten kannattavana suoramyynnin muotona. Jatkossa olisikin mielenkiintoista selvittää, ovatko myynti ravintoloille ja matkailuyrityksille sekä verkkokaupparatkaisut jääneet kehittämistoimenpiteiden osalta parhaillaan niin paljon huomiota keräävien REKO-renkaiden jalkoihin. Ruokamatkailun lisääntyessä Suomen ruokamatkailustrategian mukaisten kehittämistoimenpiteiden eteenpäin viemiselle tuntuisi kuitenkin olevan kasvavaa kysyntää.

Alueet eroavat toisistaan

Tehdyn kyselyn mukaan myös yritysten taloudellinen tilanne sekä investointisuunnitelmat eroavat toisistaan eri alueilla. Parhaimmaksi taloudellinen tilanne arvioitiin Pohjois-Suomessa, jossa kasvavalla turismilla lienee iso rooli. Tätä tukee lisäksi se, että Pohjois-Suomen yrittäjillä on eniten investointisuunnitelmia. Huonoimmaksi taloudellinen tilanne arvioitiin Etelä-Suomessa ja vähiten investointiaikomuksia oli Itä-Suomessa. Lähiruokayritysten ja niiden liiketoiminnan kehittämiseksi tarvitaan myös jatkossa lisää tutkittua tietoa mm. siitä, miksi jokin jakelukanava tai liiketoimintakonsepti toimii ja miksi ei. Erilaisia hankkeita on käynnissä parhaillaankin eri puolilla Suomea. Näiden hankkeiden tuloksia tulee hyödyntää paitsi kohdealueella myös vertaamalla eri alueilta saatuja kokemuksia keskenään. Näin hankkeista saadaan suurin mahdollinen hyöty oman alueen sekä koko maan lähiruokayritysten vahvuuksien löytämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi edelleen.

 

Kirjoittajat:

Pasi Rikkonen ja Minna Väre toimivat tutkijoina Luonnonvarakeskuksen (Luke) Talous- ja yhteiskunta –yksikössä Mikkelissä ja Helsingissä.

 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) toteuttamassa ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin mm. lähiruokayritysten taloudellista tilaa, kilpailukykytekijöitä, investointisuunnitelmia sekä eri jakelukanavien kannattavuutta. Yrittäjille suunnattu kysely toteutettiin vuoden 2016 lopulla.

 

Linkki tutkimusraporttiin: https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/04/luke-luobio_24_2017.pdf

 

Luomun käytön käsikirja on nyt julkaistu

09.11.2016 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Onko tuote varmasti luomua ja miten sen käytöstä voi kertoa asiakkaalle oikein? Useita ammattikeittiöitä askarruttaavaan kysymykseen löytyy nyt vastaus Luomun käyttäjän käsikirjasta. Viesti luomusta oikein –hankkeessa koottu käsikirja on helppokäyttöinen opas, joka kokoaa keskeiset tiedot ensi kertaa yhteen ammattikeittiöiden ja kaupan alan käyttöön.

Ammattikeittiöissä luomuelintarvikkeiden päivittäinen käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Ekocentrian mukaan lähes 40 prosenttia keittiöistä haluaisi lisätä luomutuotteiden käyttöä. Myös päivittäistavarakaupassa luomuntuotteiden myynti on kasvanut vuosittain.
– Asiakkaat ovat entistä enemmän kiinnostuneita tarjotun ruoan tiestä lautaselle. Se edellyttää keittiöiltä ja kaupalta panostusta luomutuotteisiin ja niiden käytöstä tiedottamiseen, lehtori Mari Järvenmäki Mikkelin ammattikorkeakoulusta toteaa.

Reilut puolet ammattitoimijoista ei tunne luomuasiakirjoja luomun-kayttajan-kasikirja
Luomuelintarvikkeen aitouden todentamisessa ja ruokaväärennösten vähentämisessä oleellisin keino on lisätä toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyysjärjestelmää. Valitettavasti varmentamiseen käytetyt asiakirjaselvitys tai luomutodistus ovat vieraita jopa reilusti yli puolelle ammattitoimijoista. Tämä selviää Luomua vai ei -hankkeessa tehdyssä kyselystä.
– Luomun käyttäjän käsikirjaan on koottu perustiedot luomun hankinnasta, varmentamisesta, käytöstä sekä viestinnästä. Kirjan tekstit on jäsennelty selkeiksi kokonaisuuksiksi ja niitä havainnollistetaan piirroksin ja kuvin. Kierrekantisena ja erottuvien välilehtien ansiosta käsikirjaa on helppo käyttää ja asiat löytyvät nopeasti työtehtävien lomassa, projektipäällikkö Taina Harmoinen Mikkelin ammattikorkeakoulusta kertoo.
Käsikirjassa käsitellään 11 eri aihe-aluetta alkaen hankinnasta ja päätyen luomun omavalvontaan. Kirjan tekstit on asiatarkastanut ylitarkastaja Beata Meinander Evirasta yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori Mari Järvenmäen kanssa. Kirja on tarkoitettu luomun käytön perusteokseksi ammattikeittiöille, kaupan alalle sekä myös oppikirjaksi ravitsemis- ja elintarvikealan oppilaitoksiin.
Luomun käyttäjän käsikirja on osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-555-5 tai
www.theseus.fi -> Haku ”Luomun käyttäjän käsikirja”

Käsikirjan lisäksi ammattikäyttäjälle apua pikaoppaasta
Käsikirjan lisäksi juuri julkaistu pikaopas, Hyviä käytäntöjä luomun käyttöön ammattikeittiöissä -esite ohjaa selkeästi, mitä luomutuotteiden hankinnassa ja tuotteita vastaanotettaessa tulee tarkistaa. Esitteessä tuodaan esille myös tietoja luomuelintarvikkeiden varastoinnista ja valmistamisesta.
Hyviä käytäntöjä luomun käyttöön ammattikeittiöissä -esite löytyy www.mamk.fi/luomuviestinta -> Luomu ammattikeittiöissä

Lähiruokaa mökille – Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden ruokaostoskäyttäytymistä selvitettiin

25.10.2016 Ajankohtaista, Blogi, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

etela-savon_lahiruokatuotteitaSuomalaiseen vapaa-ajan asumiseen ja mökkeilykulttuuriin kuuluu olennaisena osana ruoka. Vapaa-ajan asukkaiden ruokaostoilla, erityisesti paikallisesti tuotteisiin kohdistuvilla, on suuri taloudellinen merkitys sellaisissa mökkivaltaisissa maakunnissa kuin Etelä-Savo. Mikkelin ammattikorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin vapaa-ajan asukkaat kokevat lähiruoan, millä perusteella he valitsevat ruokaostospaikan ja miten he suhtautuvat uusiin digitalisoituvan maailman mukanaan tuomiin ruoan ostotapoihin.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Etelä-Savossa mökin omistavat vapaa-ajan asukkaat, joiden vakinainen asunto sijaitsi maakunnan ulkopuolella. Heidän ruokaostoskäyttäytymistään selvitettiin kirjekyselynä ja sitä täydentävinä henkilökohtaisina haastatteluina.

Tulokset osoittivat, että ruokaostokset halutaan tehdä mahdollisimman helposti mökkimatkareitin tai mökin läheisyydessä olevassa ruokakaupassa, jossa valikoimat ovat riittävän kokoiset.  Lähiruoan ostaminen mökillä ollessa koettiin tärkeäksi ja mielikuva lähiruoan laadusta oli erittäin positiivinen.  Keskeisiksi lähiruoan käytön esteiksi osoittautuivat tiedon puute lähiruoan ostopaikoista ja mielikuva lähiruokatuotteiden vaikeasta saatavuudesta.

Ruoan verkko-ostaminen tai sen kokeileminen ei kiinnostanut valtaosaa vapaa-ajan asukkaista (79 %), vaikka internetyhteys oli käytettävissä. Tilaa ja nouda -palvelu sai kuitenkin erityisesti henkilökohtaisissa haastatteluissa kannatusta. Tärkeimmäksi syyksi verkko-ostamisen vähäiseen halukkuuteen osoittautui verkko-ostamisen rajoitettu mahdollisuus nähdä ja kosketella valittavia tuotteita. Verkko-ostamiselle ei todettu selkeää tarvetta, ja kaupassa käynti nähtiin sosiaalisen vuorovaikutuksen muotona, jota moni piti tärkeänä osana vapaa-ajan asumista.

Tuotteiden saatavuus ja viestintä kehittämishaasteina

Lähiruoan käyttäjinä vapaa-ajan asukkaat ovat potentiaalinen asiakasryhmä. Vapaa-ajan asukkaiden ostoskoreihin voi päätyä nykyistä enemmän lähiruokatuotteita, jos näiden tuotteiden saatavuutta parannetaan sekä lisätään ja kohdennetaan oikein niihin liittyvää viestintää. Suotuisin lähiruoan tarjontapaikka enemmistölle vapaa-ajan asukkaista on mökkireitillä tai mökkipaikkakunnalla oleva ruokakauppa tai laajan valikoiman lähiruokakauppa. Lähiruokavalikoimaa ja erityisesti sen näkyvyyttä myymälätilassa tulisi selvästi parantaa sekä huomioida lähiruoka paremmin muussa kaupan markkinointiviestinnässä.
Lähiruokatuottajien omista myyntipaikoista viestiminen tulisi keskittää yhteen lähiruokasivustoon. Hyvä pohja tälle on jo olemassa www.aitojamakuja.fi –sivuston muodossa. Sivuston kattavuutta ja tunnettuutta tulisi kehittää ja varmistaa sen ylläpitoon tarvittavat resurssit.

Aiheesta on saatavana lisätietoa juuri ilmestyneestä tutkimusraportista: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116165/URNISBN%209789515885531b.pdf?sequence=3

Pekka Turkki
TKI-asiantuntija
Mikkelin ammattikorkeakoulu

Maidontuotanto lisääntynyt ja tehostunut Etelä-Savossa

13.07.2016 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Sanna

Ely-keskus (Etelä-Savo), tiedote 4.7.2016:

Maidontuotanto on vähentynyt 2000-luvun alusta asti Etelä-Savossa, mutta viimevuosina tuotanto on kääntynyt nousuun. Maitotilojen lukumäärä on vähentynyt 60:llä kolmen viime vuoden aikana, mutta maidontuotanto on lisääntynyt lähes kuudella miljoonalla litralla.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan Etelä-Savossa on vajaa 500 lypsykarjatilaa ja noin 14 000 lypsylehmää, jotka tuottavat yli 115 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Lypsylehmien määrä ei ole merkittävästi muuttunut viimevuosina, joten maidontuotannon lisäys selittyy tuotannon tehostumisella ja keskituotosten kasvulla. Eteläsavolainen lypsylehmä tuottaa vuodessa keskimäärin noin 8 150 litraa maitoa. ProAgrian tuotosseurannassa mukana olevien karjojen keskituotos on noin tuhat litraa enemmän.  Keskituotos on noussut viime vuosina noin 1,7 prosenttia vuodessa.

Maidontuotanto on tärkeä tuotantosuunta Etelä-Savossa, sillä sitä kautta tulee yli 60 % maatalouden rahavirroista alueella. Ennusteet viittaavat kuitenkin maitomäärän alenemiseen Etelä-Savossa tulevina vuosina. Maidontuotannon vähenemiseen vaikuttaa alan heikentynyt kannattavuus ja pienten tilojen poistuminen tuotannosta.

Maidontuotannon vähenemistä voidaan torjua tuotannon tehostamisella ja laajennusinvestointien avulla. Maatalouden kannattavuus yleensä paranee tuotantoyksikön koon kasvun myötä.

AMK agrologi Jenna Hämäläinen selvitti opinnäytetyössään investointirahoituksen vaikutuksia eteläsavolaisilla maitotiloilla. Tutkimuksen mukaan investointirahoitusta käyttäneillä maitotiloilla peltoala ja lehmämäärä olivat selkeästi lisääntyneet ja lehmien keskituotos noussut. Maidontuottajan työmäärä ei merkittävästi vähentynyt, mutta työn fyysinen kuormittavuus vähentyi yli 80 prosentilla tutkimuksen kyselyyn vastanneista tiloista. Tutkimuksen viljelijäkysely toteutettiin syksyllä 2015.

Lue Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedote kokonaan täältä.

 

Jenna Hämäläisen opinnäytetyön tiivistelmä löytyy tästä. Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan pdf-muodossa täältä.

Jenna Hämäläisen diasarja opinnäytetyöstä löytyy tästä.