Ajankohtaista
Ruokasektorin liikevaihto yli miljardi euroa Etelä-Savossa
20.12.2022 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaJuuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan ruokasektorin liikevaihto oli 1,005 miljardia euroa vuonna 2020 Etelä-Savossa. Ruoka on merkittävä elinvoimatekijä maakunnassa, sillä yritysten liikevaihdosta 17,4 % koostuu ruoka-alalta. Korona kuritti erityisesti ravitsemisalaa ja lisäsi päivittäistavarakaupan myyntiä.
Etelä-Savon ruoka-alan toimipaikkojen määrä on vähentynyt tasaiseen tahtiin viime vuosina. Vuonna 2020 ruokasektorilla oli 2 282 toimipaikkaa, joista yli 70 % on alkutuotannossa. Joka viides maakunnan yritysten toimipaikoista on ruoka-alalla.
Etelä-Savon ruokasektorin tilastokoosteessa viimeisimmät lähdeaineistot ovat vuosilta 2020 ja 2021. Yritystilastojen aikajanavertailussa näkyvät niin koronan kuin maakuntarajojen muutokset. Vuoden 2021 alussa Joroinen ja Heinävesi siirtyivät pois Etelä-Savosta.
Korona kuritti ravitsemistoimintaa
Koronan vaikutus näkyy vahvimmin vuoden 2020 tilastoissa ravitsemistoiminnassa. Vuonna 2020 ravitsemisalan liikevaihto laski yli 23 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Ravitsemisalan toimipaikkojen määrä väheni 12 ja henkilöstö yli 150 hengellä. Ennen koronaa ravitsemisalan liikevaihto pysyi tasaisesti yli 110 miljoonassa eurossa ja nähtävissä oli nousua. Toimipaikkojen määrä oli 350 paikkeilla vuodesta toiseen.
Koronan myötä siirryttiin aterioimaan entistä enemmän kodeissa. Elintarvikkeiden vähittäismyynti kasvoi vuodesta 2019 vuoteen 2020 yli 22 miljoonalla eurolla.
Maakunnasta lähti erityisesti avomaavihannes- ja kasvihuonetuotantoa
Avomaavihannestuotannon satomäärä laski Etelä-Savossa 4,8 miljoonaan kiloon vuonna 2021, kun edellisvuonna satoa saatiin yli 11 miljoonaa kiloa. Etelä-Savosta Pohjois-Savoon siirtyneessä Joroissa on paljon avomaavihannestuotantoa. Satomäärän laskuun vaikuttaa yrittäjien määrän väheneminen maakunnassa 11 avomaavihannestuottajalla.
Joroissa on myös merkittävää kasvihuonetuotantoa erityisesti ruukkukasvien viljelyä. Ruukkuvihannesten tuotanto ja kasvihuoneala sekä sato väheni merkittävästi Etelä-Savossa vuonna 2021.
Etelä-Savon ruokasektorin tilastoaineisto on koottu Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA-hankkeessa.
Tilastoaineistoon voi tutustua URAKKA-hankkeen sivuilla www.xamk.fi/urakka
Tutustu tilastoaineistoon tästä.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala URAKKA –hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
Koottua tietoa avuksi elintarvikkeiden tuotekehitykseen
21.01.2022 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaTuotekehitys, jatkojalostus, lisäarvo, aluetaloudellinen hyöty – sanoja, jotka toistuvat lähes joka maakunnan ruoka-alan keskusteluissa. Etelä-Savossa Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hankkeessa on tuotettu elintarvikkeiden jatkojalostuksen tueksi Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys ja esittelyvideo Leevi-tuotekehitystilasta.
Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys
KURVI-hankkeessa koottu Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys on läpileikkaus tuotekehityksen vaiheista ja kertoa esimerkein siitä, millaista tukea on saatavilla elintarvikkeiden tuotekehitysprosessin eri vaiheissa Etelä-Savossa ja myös laajemmin muualta Suomesta. Tietoja on koottu pääasiassa eri palveluntarjoajien verkkosivuilta. Palveluja esitellään tiiviissä muodossa ja selvityksen liitteessä on yksityiskohtaisemmat tiedot palveluntarjoajien ilmoittamista palveluista.
Tutustu Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut selvitykseen.
Leevi-tuotekehitystilasta video
Etelä-Savon Koulutus Oy Esedun Otavankadun tiloihin Mikkeliin on valmistunut Leevi-tuotekehitystilat. Tiloissa on testikuivurit: infrapunakuivuri, kuumailmakuivuri ja kaksi pakastekuivuria, jotka soveltuvat muun muassa marjojen, kasvisten ja luonnonyrttien kuivaamiseen. Käytettävissä on fermentointihuone ja erikokoisia fermentointiruukkuja. Kalan tuotekehitystä varten on leivityskone ja pieni kuumailmakuivuri. Pakkausannosteluun on kaksi laitetta kuivatuotteille ja kaksi laitetta märkätuotteille.
Leevi-tuotekehitystilat ovat valmistuneet Luonnoneväistä elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeessa, jonka kanssa yhteistyössä KURVI-hanke teki Leevin tiloista esittelyvideon.
Taina Harmoinen
Kuuntele podcast Järvi-Suomen Kalatuotteen toiminnasta
10.08.2021 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: TainaMiten kalanjalostusta tehdään Järvi-Suomen Kalatuotteella? Mistä kalat entä millaisia tuotteita tulossa? Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastsarjassa haastateltavana Tuomas Pöyry Järvi-Suomen Kalatuotteelta. Haastattelijana Nestori Virtanen.
Podcastit toteutetaan osana URAKKA-hankkeen ruokaviestijäverkoston toimintaa.
Hietalan luomutila starttaa Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastit
22.06.2021 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaRuokapuhetta Etelä-Savosta -podcasteissa eteläsavolaiset ruoka-alan yrittäjät kertovat arjestaan. Sarjan ensimmäisessä podcastissa Tanja Kyckling kertoo Hietalan luomutilan toiminnasta. Tanjan haastettelun on tehnyt Nestori Virtanen.
Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastsarjasta vastaa Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke yhteistyössä vapaaehtoisista koottavan ruokaviestijäverkoston kanssa.
Markkinatietoa ja tuoteideoita luomusta elintarvikejalostajille
13.04.2021 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: TainaLuomun kasvava kysyntä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kotimaisille luomutuotteille olisi tarvetta, sillä myymälätarkastelun perusteella luomutarjonta pohjautuu usein ulkomaalaisiin raaka-aineisiin ja tuotteisiin. Luomubuumi-hankkeessa ideoitiin uusia luomutuotekonsepteja vinkeiksi luomutuotteiden jalostajille.
Luomun myynti on kasvanut koko 2010-luvun ajan ja se on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupoissa 409 miljoonalla eurolla vuonna 2020 ja luomun osuus päivittäistavarakaupan myynnistä oli noin 2,6 %. Myös kuluttajien kiinnostus uusiin luomutuotteisiin on kasvanut. Luomutuotteita ostetaan puhtauden, torjunta-aineettomuuden, hyvän maun ja terveellisyyden vuoksi. Uusien kiinnostavien luomutuotteiden tuominen markkinoille avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Luomubuumi-hankkeessa tuotettiin yritysten käyttöön markkinatietoa ja ideoitiin tuotekonsepteja, joilla voisi olla selvitysten perusteella markkinapotentiaalia.
Selvityksellä kartoitettiin luomun markkina-aukkoja ja myymälätarkastelulla jo myynnissä olevia tuoteratkaisuja
Alkuvuodesta 2019 toteutetun selvityksen mukaan päivittäistavarakaupan luomuvalikoimassa on vielä aukkoja useissa eri tuoteryhmissä, kuten lihassa ja lihavalmisteissa ja paikallisissa leipätuotteissa. Trendien mukaisesti kauppa näkee kiinnostavana luomukasvikset ja niistä tehdyt valmisteet. Kotimaisten luomuvihannesten valikoima on edelleen suppea. Kauppojen valikoimaan sopisi myös kotimaisista luomukasviksista tehdyt valmisteet ja valmisruoat. Lisäksi luomuvihanneksista toivottiin salaattisekoituksia ja pakasteita sekä yksittäisinä vihanneksina ja sekoituksina. Erityisesti kiinnostavana nähdään kotimaiset luomumarjat ja niistä valmistetut tuotteet; niistä toivottiin lisää valikoimaa sekä tuoreina, pakasteina ja erilaisina jalosteina.
Päivittäistavarakaupan näkemykset luomun markkinapotentiaalista:
Myymälätarkastelun perusteella kotimaiselle luomulle olisi tarvetta, koska tarjonta perustuu usein ulkomaisiin raaka-aineisiin ja/tai valmistajiin. Tuote- ja pakkauskokojen pieneneminen ovat vahvoja trendejä, esimerkiksi minikokoisten vihannesten tarjonta on lisääntynyt ja joukkoon on tullut myös joitakin luomutuotteita. Pakkauskokojen pienentyminen kautta linjan näkyy lisääntyneenä kerta-annos- ja yksittäispakattujen tuotteiden tarjontana.
Myymälätarkastelun perusteella useat myynnissä olevat luomutuoteratkaisut nojaavat siihen, että luomu on kuluttajille riittävä ostoargumentti. Se ei välttämättä riitä kuluttajien kiinnostuksen herättämiseen ja tuotteistaminen on hyvä perustaa luomun lisäksi myös muiden lisäarvotekijöiden varaa. Tuotteiden erilaistamiseksi ja helppokäyttöisyyden lisäämiseksi kauppojen hyllyille on tullut esimerkiksi erilaisia sekoituksia, kuten vihannesten värisekoituksia tai eri raaka-aineista valmistettuja sekoituksia. Tuotteiden helppokäyttöisyys korostuu kuluttajien keskuudessa. Myymälätarkastelun perusteella valmistajien ratkaisut tuotteen näkyvyyden ja erottuvuuden lisäämiseksi ovat myös tarpeellisia. Edellä mainitut ja myös muut ruokatuotteisiin liittyvät trendit antavat aineksia uusien luomun tuotekonseptien kehittämiseen.
Yrityksille työstettiin hyödynnettäväksi tuoteideoita sekä tietopaketteja tuotekehityksestä ja elintarvikkeiden prosessoinnista
Hankkeessa ideoitiin uusia luomutuotekonsepteja kuten esimerkiksi hapanvihanneslisäke, kukkakaaliriisi ja talkkunagranola-myslipatukka. Konseptien tarkoituksena on havainnollista yrityksille mahdollisuuksia ja luomutuotteita, joilla voisi olla selvitysten perusteella kysyntää luomumarkkinoilla. Konsepteja laadittiin yhteensä 34 kappaletta. Jokaisessa konseptissa on kuvattu muun muassa ainekset, valmistusperiaate ja tuotteen suunniteltu kohderyhmä. Yritysten tueksi on koostettu tietoa tuotekehityksestä ja elintarvikkeiden prosessoinnista. Tuotekonseptit ja tietopaketit sekä tietoa luomutuotteiden markkinapotentiaalista, nykyisin markkinoilla olevista luomutuotteista sekä kuluttajien valintoihin vaikuttavista tekijöistä on julkaistu Luomubuumi-hankkeen loppuraportissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-173-8
Hankkeen järjestämien työpajojen materiaalit, myymälätarkastelu valokuva-aineistona ja muut aineistot ovat saatavissa Luomuinstituutin verkkosivuilta https://luomuinstituutti.fi/tutkimus/elintarvikkeet-hankkeet/luomubuumi/
Luomubuumi – Lisää luomutuotteita rohkeilla kokeiluilla ja paremmalla osaamisella-hanke (1.10.2018–31.3.2021) oli valtakunnallinen yhteistyöhanke, jota rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020. Hanketta toteuttivat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti.
Riitta Kaipainen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Vastuullisuus, menestys ja muutosjoustavuus Etelä-Savon ruoka-alan tulevaisuuden visiona
01.03.2021 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Juuri valmistuneen Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelman visiona on ”Vastuullinen, menestyvä ja muutosjoustava Etelä-Savon ruoka-ala”. Kehittämisohjelma on laadittu vuosille 2021–2027.
Ruoka on merkittävässä roolissa Etelä-Savossa ja se on yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kärkiteemoista metsän ja veden ohella. Ruoka-alan liikevaihto oli vuonna 2018 lähes miljardi euroa, ja se on 17,4 prosenttia kaikkien eteläsavolaisten yritysten liikevaihdosta. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 60 miljoonaa, josta suurin osa tuli kaupan alalle. Vuonna 2018 ruoka-alalla oli 2 707 toimipaikkaa ja ruokaketjun eri vaiheissa tehdään 5 152 henkilötyövuotta. Osuudet muodostavat 21,3 prosenttia Etelä-Savon kaikista toimipaikoista ja 17,3 prosenttia Etelä-Savon yritysten henkilöstöstä.
Kehittämistoimet tiivistetty viiteen teemaan
Vastuulliseen, menestyvään ja muutosjoustavaan Etelä-Savon ruokaa-alaan pyritään kehittämisohjelmassa osaamisen vahvistamisella, lisäämällä ruokaviestintää ja ruokakasvatusta, hyödyntämällä ja löytämällä lisäarvoa eteläsavolaisesta luonnosta ja paikallisuudesta, vastaamalla yhteiskunnan haasteisiin muutosjoustavuudella ja vastuullisuudella sekä kehittämällä ruoka-alalle uusia toimintamalleja. Näihin viiteen teemaan on laadittu tavoitteet ja kuhunkin teeman aihealueeseen pitkän ja lyhyen tähtäimen kehittämiskohteet.
– Ruoka-alan kehittäminen on hyvin laaja-alaista ulottuen pellosta ja luonnosta kuluttajan lautaselle saakka. Kaikki viisi kehittämisteemaa jakaantuvat vielä osa-alueisiin. Esimerkiksi osaamisessa keskeiset kehittämiskohteet liittyvät koulutukseen ja TKI-toimintaan, tietoa ja teknologiaa hyödyntävien ratkaisujen käyttöönottoon ja kehittämiseen sekä lainsäädännön seurantaan, projektipäällikkö Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo kehittämisohjelmasta.
Ruokaviestinnässä ja ruokakasvatuksessa keskeisenä tavoitteena on nostaa ruoantuotannon arvostusta. Tietämystä ja ymmärrystä pyritään lisäämään ruoantuotannosta ja sen kestävyydestä sekä ruoka-alan aluetaloudellisesta vaikutuksesta. Tavoitteena on myös saada maakunnan ja yrittäjien tuotteita esille niin ruokatarjoiluissa kuin mediassakin.
Kehittämisohjelman toimenpiteissä on tunnistettu, kuinka ainutlaatuisessa ympäristössä Etelä-Savossa eletään ja harjoitetaan yritystoimintaa. Maakunnan pinta-alasta neljännes on vettä ja maa-alasta peräti 85 % metsää. Tavoitteena on saada lisäarvoa luonnosta ja paikallisuudesta kehittämällä mm. ruokamatkailua, luomu- ja keruutuotetoimintaa sekä sisävesikalojen ammattikalastusta ja jatkojalostusta.
Maatalouden voimakas rakennemuutos, ilmastonmuutos ja ennakoimattomat uhat haastavat eteläsavolaista ruoka-alaa kehittymään teknologioita ja yhteistyötä hyödyntäväksi, muutosjoustavaksi kokonaisuudeksi. Kehittämiskohteena on mm. eri tilojen välinen yhteistyö kestävien ja muutosjoustavien ruokajärjestelmien luomiseksi. Tavoitteena on myös parantaa biomassojen hyödyntämistä ja kierrätystä sekä edesauttaa paikallisten tuotteiden käytön lisäämistä ruokapalveluissa raaka-aineiden tuotteistamisella ja hankintaosaamisella.
Ruoka-alaa uudistetaan ja uusia toimintamallien avulla tavoitellaan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Monipaikkaiset uudet eteläsavolaiset toivotetaan tervetulleiksi ruoka-alan yhteistyöverkostoihin.
Kehittämisohjelma luo suunnan kehittämistoimille
Ruoka-alan kehittämisohjelma on tarkoitettu työvälineeksi kaikille ruoka-alan kehittämisorganisaatioille ja yrityksille, joten ohjelman toteuttamiseen tarvitaan kaikkien panosta. Ohjelman laadintaan on osallistunut laaja joukko ruoka-alan kehittäjiä ja yrittäjiä. Heistä koottu ohjelmatyöryhmä toimii jatkossa kehittämisohjelman seurantaryhmänä, joka tekee tarvittaessa muutoksia kehittämisohjelman tavoitteisiin ja kehittämiskohteisiin.
Ohjelman toteutumisen etenemiseen luodaan kaikille avoin seurantajärjestelmä, johon kootaan maakunnassa käynnissä olevat ruoka-alan hankkeet, toimenpiteet ja tulokset. Seurantajärjestelmän tavoitteena on saada avoimuutta kehittämiseen, välttää päällekkäisiä toimenpiteitä ja tuoda lisää vaikuttavuutta tehtävälle työlle. Tiettävästi seurantajärjestelmä on lajissaan ensimmäinen ainakin ruoka-alalla.
Ruoka-alan kehittämisohjelma on työstetty yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksessa valmisteilla olevan EU:n uuden ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelman kanssa. Erillistä rahoitusinstrumenttia ruoka-alan ohjelman toimenpiteille ei ole varattu.
Vastuullinen, menestyvä ja muutosjoustava Etelä-Savon ruoka-ala -verkkojulkaisuun pääset tutustutumaan URAKKA-hankkeen kotisivuilla www.xamk.fi/urakka tai suoraan tästä linkistä.
Ruoka-alan kehittämisohjelma on valmisteltu Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA –hankkeessa, jota toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
Taina Harmoinen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Pirjo Kivijärvi, tutkija, Luonnonvarakeskus
Marjo Särkkä-Tirkkonen, erikoissuunnittelija, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Selvitys: Koronavaikutukset suurimpia luontomatkailulle
01.12.2020 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: PirjoKoronapandemian vaikutukset luonnonvara-alalla vaihtelevat vahvasti sektoreittain. Kansainvälinen matkailu Suomeen on pysähtynyt, eikä lisääntynyt kotimaan kysyntä ole tuonut riittävää helpotusta. Maa-, elintarvike- ja kalataloudessa huolestuttavat pandemian vaikutukset alkutuotantoon, jalostukseen ja logistiikkaan. Kuinka käy globaalin vapaan kaupan?
Luonnonvarakeskuksen selvityksessä ’Skenaariotarkastelu COVID-19-pandemian vaikutuksista metsäsektoriin, maa-, elintarvike- ja kalatalouteen sekä luontoon perustuvaan matkailu- ja luonnontuotealaan 2020-luvulla’ tarkastellaan, millaisia vaikutuksia vaihtoehtoisissa tulevaisuutta kuvaavissa kehityksissä kohdistuu metsäsektorille, luontoon perustuvaan matkailu- ja luonnontuotealaan sekä maa-, elintarvike- ja kalatalouteen 2020-luvulla. Selvityksen arviot perustuvat lokakuun 2020 alun tilannekuvaan, jossa koronapandemian osalta on edelleen esillä tilanteen epävarmuus. Tätä epävarmuutta kuvaamaan tutkijaryhmä valmisteli kansantalouden ja terveyden eri asiantuntijatahojen julkaisemiin raportteihin, selvityksiin ja tilannekatsauksiin perustuen neljä vaihtoehtoista skenaariota, joiden osalta arvioitiin kunkin skenaarion vaikutuksia luonnonvara-alan eri sektoreilla.
Tutustu selvitykseen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-084-7
Laatua ja laadunhallintaa luonnontuotealalle -opas
01.12.2020 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: PirjoLaatua ja laadunhallintaa luonnontuotealalle-opas on suunnattu kerääjille ja luonnontuotealan yrityksille, joissa luonnon raaka-aineita jalostetaan nyt tai tulevaisuudessa korkeamman jalostusarvon tuotteiksi elintarvike-, hyvinvointi- ja kosmetiikka-aloille. Oppaan sisällön on tarkoitus tuoda tietoa jo olemassa olevien omavalvontapohjien ja oppaiden rinnalle laadunhallintaan korkean raaka-aineen laadun ylläpitämiseksi sekä raaka-aineen jalostusarvon nostamiseksi.
Laatua ja laadunhallintaa luonnontuotealalle -opas on tuotettu osana Lapissa toteutettua Laatu-sormenjälki arktiselle luonnonraaka-aineelle (Arctic FingerPrint) – EAKR -hanketta. Rahoitus hankkeelle on saatu Euroopan aluekehitysrahoituksesta (EAKR) Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.
Linkki oppaaseen:http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-111-0
Päivitä erityisruokavalioihin liittyvät tiedot nopeasti tietovarttien avulla
11.11.2020 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina
Nykyään erityisruokavaliot vaikuttavat yhä enemmän ammattikeittiöiden toimintaan. Erilaiset allergiat ovat lisääntyneet, eikä toiminnassa aina ole vältyytty virheiltäkään. Jopa kaksi miljoonaa suomalaista syö kodin ulkopuolella päivittäin lounasruoan, joten ammattikeittiöissä henkilökunnan vastuu on suuri. Allergiselle ihmiselle väärän ruoka-aineen nauttiminen voi pahimmillaan aiheuttaa anafylaktisen, hengenvaarallisen reaktioin.
Tuotetuntemus, ruoka-aineiden oikea käsittely ja kriittisten pisteiden tunnistaminen toiminnassa ovat ruokaturvallisuuden lähtökohtana. Siksi ammattikeittiöissä työskenteleviltä vaaditaankin hygieniapassin suorittamista. Välillä on kuitenkin hyvä kerrata ja palautella mieliin mm. erityisruokavalioihin liittyviä asioita.
Kahvitauon tietovartit; asiaa erityisruokavalioista, koostuu kolmesta viidentoista minuutin kokonaisuudesta. Aiheina ovat Keliakia – gluteeniton ruoka, Ajankohtaista asiaa ruoka-allergioista sekä Vegaaniruokaa asiakkaille. Aiheista ovat kertomassa ravitsemusterapeutit, joilla on laaja kokemus ja näkemys aiheisiin. Tietovartit ovat katsottavissa Ruokahävikki kuriin Kaakkois-Suomessa -hankkeen nettisivuilta www.xamk.fi/ruokahavikkikuriin. Saman linkin kautta, pääsee myös testaamaan tietämystä aiheisiin liittyvien Seppo-pelien kautta. Pelit julkaistaan lähiaikoina.
TKI-asiantuntija Hanna Pajari-Seppänen (Xamk) on kirjoittanut aiheesta artikkelin Aromi-lehteen.
Ruokahävikki kuriin Kaakkois-Suomen maaseudun ruokapalveluyrityksissä -hanke toteutetaan ajalla 2020-2021. Rahoituksesta vastaa Kaakkois-Suomen ELY –keskus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy ja Aikuiskoulutus Taitaja.
Merja Ylönen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Ruokasektorin liikevaihto nousi lähes miljardiin euroon Etelä-Savossa
16.09.2020 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaJuuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan ruokasektorin liikevaihto oli 995 miljoonaa euroa vuonna 2018 Etelä-Savossa. Nousua edelliseen vuoteen oli 65 miljoonaa.
Maakunnan luomutuotantoa esittelevä erillinen kooste julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Tilastointi on tehty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kurvi – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta -hankkeessa.
Etelä-Savo on ollut vahva luomun kehittäjä jo vuosikymmeniä. Tämä näkyy erityisesti luomupuutarhatuotannossa – noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden ja 20 % luomuporkkanan viljelyalasta on Etelä-Savossa.
Yritysten toimipaikoista viidesosa on ruoka-alalla
Ruokasektorin suurin liikevaihto, lähes 60 %, oli elintarvikkeiden ja juomien kaupassa, jossa myös liikevaihto kasvoi eniten. Vähittäiskaupassa liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 65 miljoonalla ja tukkukauppa 7 miljoonalla. Hienoista kasvua oli myös juomien valmistuksessa. Muiden toimialojen osalta liikevaihto laski hieman vuoteen 2017 verrattuna.
Vuonna 2018 ruokasektorilla työskenteli 5 152 henkilöä, mikä oli yli 17 % koko alueen yritysten henkilöstöstä, ja kasvua edellisvuoteen oli 220 henkilöä. Eniten kasvua oli kaupan alan henkilöstömäärässä. Pientä kasvua oli myös elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa.
Ruokasektori on Etelä-Savossa merkittävä, sillä 21 % toimipaikoista on ruokasektorilla. Vuonna 2018 ruokasektorin toimipaikkojen määrä oli 2 707, joista yli 2 000 oli alkutuotannon kasvinviljelyssä ja kotieläintaloudessa.
Ammattikeittiöitä on Etelä-Savossa 513 ja ne tarjoavat noin 16,1 miljoonaa ateriaa vuodessa. Keittiöistä kolmasosa on julkisessa omistuksessa.
Etelä-Savossa yli puolet maatalousmaasta nurmella
Vuonna 2019 maatila- ja puutarhayritysten määrä oli 2 271. Käytössä olevasta 72 200 hehtaarin maatalousmaasta oli nurmea 40 000 hehtaaria. Keskimäärin maatalousmaata oli vuonna 2019 Etelä-Savossa käytössä 32 hehtaaria tilaa kohden, mikä on ELY-keskuksittain tarkasteltuna Suomen alhaisin.
Etelä-Savon maatalous- ja puutarhayrityksistä noin puolet on kasvinviljelytiloja. Maidontuotantoa harjoitettiin 362 tilalla ja tuotettu maitomäärä oli 106 miljoonaa litraa. Sianlihan tuotanto on alueellamme vähäistä, 0,4 % maamme tuotannosta. Sikatalous on päätuotantosuuntana yhdeksällä tilalla.
Etelä-Savo on vahvaa ruukkuyrttien ja vihannesten tuotantoaluetta
Etelä-Savon kasvihuoneissa kasvoi 24,5 miljoonaa kappaletta ruukkuvihanneksia vuonna 2019. Suomen tilli-, persilja- ja basilika-ruukkuvihanneksista noin 30 % tuotetaan Etelä-Savossa.
Avomaavihanneksia viljeltiin 594 hehtaarilla. Satoa tuotettiin yli 11 miljoona kiloa, josta vajaa 5 miljoonaa kiloa on porkkanaa. Koko Suomen kiinankaalisadosta yli 70 % ja salaattisadosta 45 % tuotetaan Etelä-Savossa. Myös koko maan parsakaalisadosta tuotettiin alueellamme 39 %.
Marjoja viljeleviä yrityksiä oli 162 ja viljelyssä 647 hehtaaria, josta yli puolella kasvaa mansikkaa tuottaen satoa 1,44 miljoonaa kiloa. Punaherukan ja pensasmustikan satomäärät ovat noin neljäsosa koko Suomen sadosta.
Etelä-Savo on luomun kehittämisen pioneerialuetta
Luomun kehittämis- ja tutkimustoimintaa on Etelä-Savossa tehty 1980-luvulta alkaen. Etelä-Savon luomukoosteeseen on koottu tietoja alueen luomutuotannosta, -jalostajista, luomun käytöstä sekä ruokaketjun luomuyrittäjistä.
Vuonna 2019 luomutiloja oli Etelä-Savossa 277. Luonnonmukaisesti viljellyn peltoalan osuus nousi 18 prosenttiin ollen 12 983 hehtaaria. Koko Suomessa luonnonmukaisesti viljellyn pellon osuus viljelyalasta oli 13,5 %.
Etelä-Savo on merkittävä luomuavomaavihannesten tuottaja. Noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden viljelyalasta on Etelä-Savossa ja luomuporkkanan tuotantoalasta 20 %. Muita merkittäviä luonnonmukaisesti viljeltyjä kasveja Etelä-Savossa ovat rypsi ja mansikka.
Luomutuotteiden jalostus painottuu Etelä-Savossa alhaiseen jalostukseen, kuten omalla tilalla tuotettujen juuresten kuorimiseen ja pakkaamiseen tai viljan jauhattamiseen. Alhaisen jalostusasteen tuotteita valmisti 29 yritystä vuonna 2019. Korkeamman jalostusasteen luomuelintarvikkeita tuotti 13 yritystä.
Kalasaaliista miljoona kiloa muikkua
Kalastusyrittäjiä Etelä-Savossa oli 215 vuonna 2018. Heistä 39 kuului sisävesien kaupallisten kalastajien rekisterissä 1-ryhmään eli niiden liikevaihto ylitti 10 000 euroa. Kaupallisen kalastuksen arvo oli 3,1 miljoonaa euroa. Etelä-Savo on maan suurin sisävesikalastuksen alue. Saaliiksi saadusta 1,35 miljoonasta kilosta miljoona kiloa oli muikkua. Etelä-Savossa toimii myös muutamia ruokakalankasvatuslaitoksia.
Tilastoaineistoon ja luomukoosteeseen voit tutustua Ekoneumin sivuilla -> Julkaisut ja materiaalit tai KURVI-hankkeen sivuilla www.xamk.fi/kurvi
KURVI – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta –hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.