Ajankohtaista

Luomun käytön käsikirja on nyt julkaistu

09.11.2016 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Onko tuote varmasti luomua ja miten sen käytöstä voi kertoa asiakkaalle oikein? Useita ammattikeittiöitä askarruttaavaan kysymykseen löytyy nyt vastaus Luomun käyttäjän käsikirjasta. Viesti luomusta oikein –hankkeessa koottu käsikirja on helppokäyttöinen opas, joka kokoaa keskeiset tiedot ensi kertaa yhteen ammattikeittiöiden ja kaupan alan käyttöön.

Ammattikeittiöissä luomuelintarvikkeiden päivittäinen käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Ekocentrian mukaan lähes 40 prosenttia keittiöistä haluaisi lisätä luomutuotteiden käyttöä. Myös päivittäistavarakaupassa luomuntuotteiden myynti on kasvanut vuosittain.
– Asiakkaat ovat entistä enemmän kiinnostuneita tarjotun ruoan tiestä lautaselle. Se edellyttää keittiöiltä ja kaupalta panostusta luomutuotteisiin ja niiden käytöstä tiedottamiseen, lehtori Mari Järvenmäki Mikkelin ammattikorkeakoulusta toteaa.

Reilut puolet ammattitoimijoista ei tunne luomuasiakirjoja luomun-kayttajan-kasikirja
Luomuelintarvikkeen aitouden todentamisessa ja ruokaväärennösten vähentämisessä oleellisin keino on lisätä toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyysjärjestelmää. Valitettavasti varmentamiseen käytetyt asiakirjaselvitys tai luomutodistus ovat vieraita jopa reilusti yli puolelle ammattitoimijoista. Tämä selviää Luomua vai ei -hankkeessa tehdyssä kyselystä.
– Luomun käyttäjän käsikirjaan on koottu perustiedot luomun hankinnasta, varmentamisesta, käytöstä sekä viestinnästä. Kirjan tekstit on jäsennelty selkeiksi kokonaisuuksiksi ja niitä havainnollistetaan piirroksin ja kuvin. Kierrekantisena ja erottuvien välilehtien ansiosta käsikirjaa on helppo käyttää ja asiat löytyvät nopeasti työtehtävien lomassa, projektipäällikkö Taina Harmoinen Mikkelin ammattikorkeakoulusta kertoo.
Käsikirjassa käsitellään 11 eri aihe-aluetta alkaen hankinnasta ja päätyen luomun omavalvontaan. Kirjan tekstit on asiatarkastanut ylitarkastaja Beata Meinander Evirasta yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori Mari Järvenmäen kanssa. Kirja on tarkoitettu luomun käytön perusteokseksi ammattikeittiöille, kaupan alalle sekä myös oppikirjaksi ravitsemis- ja elintarvikealan oppilaitoksiin.
Luomun käyttäjän käsikirja on osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-555-5 tai
www.theseus.fi -> Haku ”Luomun käyttäjän käsikirja”

Käsikirjan lisäksi ammattikäyttäjälle apua pikaoppaasta
Käsikirjan lisäksi juuri julkaistu pikaopas, Hyviä käytäntöjä luomun käyttöön ammattikeittiöissä -esite ohjaa selkeästi, mitä luomutuotteiden hankinnassa ja tuotteita vastaanotettaessa tulee tarkistaa. Esitteessä tuodaan esille myös tietoja luomuelintarvikkeiden varastoinnista ja valmistamisesta.
Hyviä käytäntöjä luomun käyttöön ammattikeittiöissä -esite löytyy www.mamk.fi/luomuviestinta -> Luomu ammattikeittiöissä

Lähiruokaa mökille – Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden ruokaostoskäyttäytymistä selvitettiin

25.10.2016 Ajankohtaista, Blogi, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

etela-savon_lahiruokatuotteitaSuomalaiseen vapaa-ajan asumiseen ja mökkeilykulttuuriin kuuluu olennaisena osana ruoka. Vapaa-ajan asukkaiden ruokaostoilla, erityisesti paikallisesti tuotteisiin kohdistuvilla, on suuri taloudellinen merkitys sellaisissa mökkivaltaisissa maakunnissa kuin Etelä-Savo. Mikkelin ammattikorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin vapaa-ajan asukkaat kokevat lähiruoan, millä perusteella he valitsevat ruokaostospaikan ja miten he suhtautuvat uusiin digitalisoituvan maailman mukanaan tuomiin ruoan ostotapoihin.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Etelä-Savossa mökin omistavat vapaa-ajan asukkaat, joiden vakinainen asunto sijaitsi maakunnan ulkopuolella. Heidän ruokaostoskäyttäytymistään selvitettiin kirjekyselynä ja sitä täydentävinä henkilökohtaisina haastatteluina.

Tulokset osoittivat, että ruokaostokset halutaan tehdä mahdollisimman helposti mökkimatkareitin tai mökin läheisyydessä olevassa ruokakaupassa, jossa valikoimat ovat riittävän kokoiset.  Lähiruoan ostaminen mökillä ollessa koettiin tärkeäksi ja mielikuva lähiruoan laadusta oli erittäin positiivinen.  Keskeisiksi lähiruoan käytön esteiksi osoittautuivat tiedon puute lähiruoan ostopaikoista ja mielikuva lähiruokatuotteiden vaikeasta saatavuudesta.

Ruoan verkko-ostaminen tai sen kokeileminen ei kiinnostanut valtaosaa vapaa-ajan asukkaista (79 %), vaikka internetyhteys oli käytettävissä. Tilaa ja nouda -palvelu sai kuitenkin erityisesti henkilökohtaisissa haastatteluissa kannatusta. Tärkeimmäksi syyksi verkko-ostamisen vähäiseen halukkuuteen osoittautui verkko-ostamisen rajoitettu mahdollisuus nähdä ja kosketella valittavia tuotteita. Verkko-ostamiselle ei todettu selkeää tarvetta, ja kaupassa käynti nähtiin sosiaalisen vuorovaikutuksen muotona, jota moni piti tärkeänä osana vapaa-ajan asumista.

Tuotteiden saatavuus ja viestintä kehittämishaasteina

Lähiruoan käyttäjinä vapaa-ajan asukkaat ovat potentiaalinen asiakasryhmä. Vapaa-ajan asukkaiden ostoskoreihin voi päätyä nykyistä enemmän lähiruokatuotteita, jos näiden tuotteiden saatavuutta parannetaan sekä lisätään ja kohdennetaan oikein niihin liittyvää viestintää. Suotuisin lähiruoan tarjontapaikka enemmistölle vapaa-ajan asukkaista on mökkireitillä tai mökkipaikkakunnalla oleva ruokakauppa tai laajan valikoiman lähiruokakauppa. Lähiruokavalikoimaa ja erityisesti sen näkyvyyttä myymälätilassa tulisi selvästi parantaa sekä huomioida lähiruoka paremmin muussa kaupan markkinointiviestinnässä.
Lähiruokatuottajien omista myyntipaikoista viestiminen tulisi keskittää yhteen lähiruokasivustoon. Hyvä pohja tälle on jo olemassa www.aitojamakuja.fi –sivuston muodossa. Sivuston kattavuutta ja tunnettuutta tulisi kehittää ja varmistaa sen ylläpitoon tarvittavat resurssit.

Aiheesta on saatavana lisätietoa juuri ilmestyneestä tutkimusraportista: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116165/URNISBN%209789515885531b.pdf?sequence=3

Pekka Turkki
TKI-asiantuntija
Mikkelin ammattikorkeakoulu

Maidontuotanto lisääntynyt ja tehostunut Etelä-Savossa

13.07.2016 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

Ely-keskus (Etelä-Savo), tiedote 4.7.2016:

Maidontuotanto on vähentynyt 2000-luvun alusta asti Etelä-Savossa, mutta viimevuosina tuotanto on kääntynyt nousuun. Maitotilojen lukumäärä on vähentynyt 60:llä kolmen viime vuoden aikana, mutta maidontuotanto on lisääntynyt lähes kuudella miljoonalla litralla.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan Etelä-Savossa on vajaa 500 lypsykarjatilaa ja noin 14 000 lypsylehmää, jotka tuottavat yli 115 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Lypsylehmien määrä ei ole merkittävästi muuttunut viimevuosina, joten maidontuotannon lisäys selittyy tuotannon tehostumisella ja keskituotosten kasvulla. Eteläsavolainen lypsylehmä tuottaa vuodessa keskimäärin noin 8 150 litraa maitoa. ProAgrian tuotosseurannassa mukana olevien karjojen keskituotos on noin tuhat litraa enemmän.  Keskituotos on noussut viime vuosina noin 1,7 prosenttia vuodessa.

Maidontuotanto on tärkeä tuotantosuunta Etelä-Savossa, sillä sitä kautta tulee yli 60 % maatalouden rahavirroista alueella. Ennusteet viittaavat kuitenkin maitomäärän alenemiseen Etelä-Savossa tulevina vuosina. Maidontuotannon vähenemiseen vaikuttaa alan heikentynyt kannattavuus ja pienten tilojen poistuminen tuotannosta.

Maidontuotannon vähenemistä voidaan torjua tuotannon tehostamisella ja laajennusinvestointien avulla. Maatalouden kannattavuus yleensä paranee tuotantoyksikön koon kasvun myötä.

AMK agrologi Jenna Hämäläinen selvitti opinnäytetyössään investointirahoituksen vaikutuksia eteläsavolaisilla maitotiloilla. Tutkimuksen mukaan investointirahoitusta käyttäneillä maitotiloilla peltoala ja lehmämäärä olivat selkeästi lisääntyneet ja lehmien keskituotos noussut. Maidontuottajan työmäärä ei merkittävästi vähentynyt, mutta työn fyysinen kuormittavuus vähentyi yli 80 prosentilla tutkimuksen kyselyyn vastanneista tiloista. Tutkimuksen viljelijäkysely toteutettiin syksyllä 2015.

Lue Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedote kokonaan täältä.

 

Jenna Hämäläisen opinnäytetyön tiivistelmä löytyy tästä. Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan pdf-muodossa täältä.

Jenna Hämäläisen diasarja opinnäytetyöstä löytyy tästä.