Ajankohtaista

Uusia tuotteita ja palveluita etsitään ruokamatkailukilpailulla

19.02.2021 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Korona on pakottanut suomalaiset yritykset etsimään uusia ratkaisuja ruokapalvelujen tuottamiseen. Näitä ratkaisuja ja uusia keksintöjä etsitään nyt ruokamatkailukilpailulla, joka järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa. Edellisellä kerralla voitto tuli Etelä-Savoon Saimaa Gastronomy –verkostolle. Pidetään huolta, että Saimaan seudun ruokamatkailuosaaminen näkyy myös tässä kilpailussa. Nyt rohkeasti yritysten innovatiiviset olemassa olevat tai kehitteillä olevat ruokamatkailutuotteet esille 18.3. mennessä.

Lähiruokaohjelma nosti ruokamatkailun kehittämisen keskiöön. – Ruokamatkailukilpailulla saadaan näkyväksi sitä kehittämistyötä, joita yrityksissämme on vuosien varrella tehty. Paikallisen ruuan tarjonta ja alueellisen ruokakulttuurin esiintuonti ovat ruokamatkailun ydintä ja ruuan sekä matkailun liitto vahvistuu muutenkin koko ajan. Tämä luo hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Ruokamatkailun kautta saamme vahvistettua myös maakuvaamme, toteaa kilpailuraadin puheenjohtaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä, joka on kilpailun päärahoittaja.

Kilpailun finalistit valitaan ja julkistetaan kesäkuussa ja voittajat syyskuussa Helsingissä. Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan 3 000 euron tuotekehitysrahalla. Voittajan taakse jääneet kolme parasta palkitaan merkittävä matkailuteko -statuksella.

Kilpailun neljästä parhaasta ruokamatkailutuotteesta tehdään markkinointivideot heidän edustamiensa yritysten käyttöön. Tämän lisäksi kaikille kilpailussa sijoille 1. – 4. sijoittuneilla on mahdollisuus saada sparrausapua tuotteidensa/ideoidensa markkinointiin.

Lisätietoja ja osallistu kilpailuun 18.3.2021 mennessä.

Kotiherkku – ravintolatason valmisaterioita Serviiniltä

26.01.2021 Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Timo Hyöppine seisoo ja pitelee kädessään Kotiherkku-valmisateriapakkausta.

Serviini Oy:n toimitusjohtaja Timo Hyöppinen kertoo vakuumiin pakattujen Kotiherkku-valmisaterioiden säilyvän jääkaapissa neljä viikkoa.

Serviini Oy on tuottanut ruokapalveluja viitisen vuotta useassa toimipisteessä Mikkelissä. Vuoden vaihteessa yritys laajensi toimintansa Kotiherkku-valmisruokiin. Serviini näkee ikäihmiset tärkeänä asiakassegmenttinä valmisruuilleen.

Timo Hyöppinen, Mikko Ranta, Henrik Rajamäki ja Juha Mäkelä perustivat Serviini Oy:n vuonna 2015. Nykyisin Juha Mäkelä ei ole enää osakkaana yrityksessä, mutta toimii Serviinin hallituksessa. Yrityksen toiminta alkoi Mikkelin Karkialammella sijaitsevassa Pitopadassa ja Konserttitalo Mikalissa, joiden toiminnat Serviini osti edesmenneen Pertti Oksan Oksa ravintoloilta. Myös Osuupankki Suur-Savon henkilöstöravintola oli silloin heidän vastuullaan.

– Serviini on laajentanut toimintaansa hallitusti kasvamalla. Emme halua rönsyillä liikaa, toimitusjohtaja Timo Hyöppinen toteaa. Nykyisin Serviini tarjoaa ruokapalveluja Pitopadan lisäksi Vinossa Mikonkadulla, Augustissa Vanhalla kasarmialueella, Cafe Setrissä sekä vastaa Mikaelin tilausravintolasta, Jäähallin VIP-ruokailusta ja Länsi-Savon henkilöstöravintolasta. Henkilökuntaa on noin 25.

Lounasravintolat ravitsevat 600-700 asiakasta 

Timo Huöppinen seisoo Cafe Setrissä.

Timo Hyöppinen korostaa yhteistyön merkitystä yritysten toiminnassa. Serviinin yhteystyön lonkerot ulottuvat moneen eri yritykseen. Yhdestä yhteistyölonkerosta löytyi Serviinin Kotiherkku-valmisaterioiden pakkausteknologia.

– Ravintola Vino on meidän lippulaiva, jossa lounastarjoilu on laadukkainta kärkeä. Lounasruokailut ovat meidän päätuotanto. Päivittäin toimipisteissä käy 600-700 lounasasiakasta, Timo Hyöppinen kertoo.

Karkialammella sijaitseva Pitopata on Serviinin toiminnan ydin. Timo Hyöppinen iloitsee Pitopadan isoista pakkas-, kylmä- ja kuiva-ainevarastoista, jotka mahdollistavat suuret ostoerät. Pitopadasta ruoat siirtyvät muualla sijaitseviin ravintoloihin joko raaka-aineina, esivalmisteltuina tai valmiina ruokina.

– Ravintolatoiminta on meidän kivijalka ja sen osuus liikevaihdosta on ollut noin 80 %. Cateringin osuus on 20 % ja se jakautuu Jäähallin VIP-ruokailuihin, Mikaelin tilausravintolatoimintaa sekä yksittäisiin catering-palveluihin, Timo Hyöppinen selventää Serviinin toimintaa.

Kotiherkku-valmisateriat pakataan vakuumiin

Neliönmalliselle muovilautaselle annosteltu ruoka-annos, jossa on lihapullia, juureksia ja perunamuusia.

Muovilautaselle annosteltu ja vakumoitu ruoka pysyy hyvin paikallaan kuljetuksessa. Ruoan värit ja pintarakenne eivät muutu säilytyksen aikana.

Kotiherkku-valmisateriat ovat Serviinin uusin aluevaltaus. Idea valmisruuista oli itänyt jo pitkään ja nyt sitten korona-tilanne vauhditti tuotteen syntyä.

– Hoviruoka-yrityksen omistaja Jari Liukkonen on hyvä tuttu ja heillä oli pakkauskone käyttämättömänä. Niinpä me siirsimme tuon pakkauskoneen Karkialammelle ja ryhdyimme testaamaan valmisruokien pakkausta, Timo Hyöppinen kertoo.

– Me pakkaamme Kotiherkku-ateriat vakuumipakkaukseen, jossa ruoat pysyvät paikallaan hyvin ja säilyttävät värit ja maut, kun ilma ei pääse niihin kosketuksiin, Timo Hyöppinen kertoo. Suojakaasuun pakatussa ateriassa ruoan komponentit pääsevät kuljetuksessa liikkumaan pakkauksessa ja ruoat jonkin verran kuorettuvat pakkauksissa.

Serviinin käyttämä pakkausteknologia tuo valmistukseen omat haasteensa, sillä ruokien tulee olla sopivan kypsiä ja paksuja, jotta ne kestävät vakumoinnin. Ruokia on siten jouduttu testaamaan useita kertoja ennen kuin sopivat kypsyydet ja komponentit on saatu vakioitua. Kaikki annokset annostellaan käsin neliönmuotoiselle muovilautaselle, vakumoidaan ja pakataan käsin. Annokset kuumennetaan vakuumissa mikroaaltouunissa.

Ruoka-annos mikroaaltouunissa. Annoksen päällä oleva vakuumi on pullistunut höyryn vaikutuksesta.

Kotiherkku-ateriat lämmitetään vakuumissa mikrossa eikä erillistä suojakupua tarvitse käyttää. Lämmitetystä annoksesta pakkauksen vakuumi on helppo poistaa.

– Kahden minuutin kuumennuksen aikana vakuumin sisällä ruoka kuumenee tasaisesti höyryssä, vakuumi pullistuu ja irtoaa ruoasta. Lämmitetystä annoksesta vakuumi on helppo irrottaa, Timo Hyöppinen kertoo kuumennuksesta.

Ikäihmisille ja työpaikoille valmisruokia

Kotiherkku-valmisruokia valmistetaan neljään eri tuoteperheeseen liha-ateria, broileriateria, kala-ateria ja kevytateria.

– Näihin tuoteperheisiin meidän on tarkoitus kehitellä kaikkiaan vähintään 12 erilaista ateriaa, Timo Hyöppinen kertoo.

Kotiherkku-valmisaterioita myydään tällä hetkellä Cafe Setristä, mutta Serviinin tavoite on laajentaa myyntiä ikäihmisille ja työpaikoille. Ikäihmisille tarjontaa varten Serviini on käynyt palvelusetelineuvottelut Essoten kanssa ja ne ovat edenneet hyvässä yhteisymmärryksessä. Serviini voi toimittaa ikäihmiselle tai työpaikalle sovitun määrän Kotiherkku-ruokia tai esimerkiksi ikäihmisen omainen voi tilata ja hakea ruoat Cafe Setristä.

Ruoka-annos lautasella.

Kauniisti asetellun lämmitetyn annoksen voi nauttia suoraan pakkauslautaselta.

– Ruoka-annoksen koko on 350 grammaa, joten se riittää monelle ikäihmiselle kahteen ruokailuun. Pääraaka-ainetta on 150 grammaa. Annoksen hinta on pyritty pitämään maltillisena, 6,90 euroa. Palvelusetelin jälkeen siitä jää asiakkaalle varsin pieni omavastuu, Timo Hyöppinen kertoo.

Pilottilaitteistolla Serviini pystyy tuottamaan satoja annoksia päivässä. Timo Hyöppinen toteaa toiminnan laajentamisen vähittäiskauppoihin merkitsevän tuotannon uudelleen suunnittelua, mutta levittäytyminen laajemmalle on Hoviruoan kautta mahdollista.

Teksti ja kuvat Taina Harmoinen

Ruokasektorin liikevaihto nousi lähes miljardiin euroon Etelä-Savossa

16.09.2020 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Juuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan ruokasektorin liikevaihto oli 995 miljoonaa euroa vuonna 2018 Etelä-Savossa. Nousua edelliseen vuoteen oli 65 miljoonaa.

Maakunnan luomutuotantoa esittelevä erillinen kooste julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Tilastointi on tehty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kurvi – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta -hankkeessa.

Etelä-Savo on ollut vahva luomun kehittäjä jo vuosikymmeniä. Tämä näkyy erityisesti luomupuutarhatuotannossa – noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden ja 20 % luomuporkkanan viljelyalasta on Etelä-Savossa.

Yritysten toimipaikoista viidesosa on ruoka-alalla

Ruokasektorin suurin liikevaihto, lähes 60 %, oli elintarvikkeiden ja juomien kaupassa, jossa myös liikevaihto kasvoi eniten. Vähittäiskaupassa liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 65 miljoonalla ja tukkukauppa 7 miljoonalla. Hienoista kasvua oli myös juomien valmistuksessa. Muiden toimialojen osalta liikevaihto laski hieman vuoteen 2017 verrattuna.

Vuonna 2018 ruokasektorilla työskenteli 5 152 henkilöä, mikä oli yli 17 % koko alueen yritysten henkilöstöstä, ja kasvua edellisvuoteen oli 220 henkilöä. Eniten kasvua oli kaupan alan henkilöstömäärässä. Pientä kasvua oli myös elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa.

Ruokasektori on Etelä-Savossa merkittävä, sillä 21 % toimipaikoista on ruokasektorilla. Vuonna 2018 ruokasektorin toimipaikkojen määrä oli 2 707, joista yli 2 000 oli alkutuotannon kasvinviljelyssä ja kotieläintaloudessa.

Ammattikeittiöitä on Etelä-Savossa 513 ja ne tarjoavat noin 16,1 miljoonaa ateriaa vuodessa. Keittiöistä kolmasosa on julkisessa omistuksessa.

Etelä-Savossa yli puolet maatalousmaasta nurmella

Vuonna 2019 maatila- ja puutarhayritysten määrä oli 2 271. Käytössä olevasta 72 200 hehtaarin maatalousmaasta oli nurmea 40 000 hehtaaria. Keskimäärin maatalousmaata oli vuonna 2019 Etelä-Savossa käytössä 32 hehtaaria tilaa kohden, mikä on ELY-keskuksittain tarkasteltuna Suomen alhaisin.

Etelä-Savon maatalous- ja puutarhayrityksistä noin puolet on kasvinviljelytiloja. Maidontuotantoa harjoitettiin 362 tilalla ja tuotettu maitomäärä oli 106 miljoonaa litraa. Sianlihan tuotanto on alueellamme vähäistä, 0,4 % maamme tuotannosta. Sikatalous on päätuotantosuuntana yhdeksällä tilalla.

Etelä-Savo on vahvaa ruukkuyrttien ja vihannesten tuotantoaluetta

Etelä-Savon kasvihuoneissa kasvoi 24,5 miljoonaa kappaletta ruukkuvihanneksia vuonna 2019. Suomen tilli-, persilja- ja basilika-ruukkuvihanneksista noin 30 % tuotetaan Etelä-Savossa.

Avomaavihanneksia viljeltiin 594 hehtaarilla. Satoa tuotettiin yli 11 miljoona kiloa, josta vajaa 5 miljoonaa kiloa on porkkanaa. Koko Suomen kiinankaalisadosta yli 70 % ja salaattisadosta 45 % tuotetaan Etelä-Savossa. Myös koko maan parsakaalisadosta tuotettiin alueellamme 39 %.

Marjoja viljeleviä yrityksiä oli 162 ja viljelyssä 647 hehtaaria, josta yli puolella kasvaa mansikkaa tuottaen satoa 1,44 miljoonaa kiloa. Punaherukan ja pensasmustikan satomäärät ovat noin neljäsosa koko Suomen sadosta.

Etelä-Savo on luomun kehittämisen pioneerialuetta

Luomun kehittämis- ja tutkimustoimintaa on Etelä-Savossa tehty 1980-luvulta alkaen. Etelä-Savon luomukoosteeseen on koottu tietoja alueen luomutuotannosta, -jalostajista, luomun käytöstä sekä ruokaketjun luomuyrittäjistä.

Vuonna 2019 luomutiloja oli Etelä-Savossa 277. Luonnonmukaisesti viljellyn peltoalan osuus nousi 18 prosenttiin ollen 12 983 hehtaaria. Koko Suomessa luonnonmukaisesti viljellyn pellon osuus viljelyalasta oli 13,5 %.

Etelä-Savo on merkittävä luomuavomaavihannesten tuottaja. Noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden viljelyalasta on Etelä-Savossa ja luomuporkkanan tuotantoalasta 20 %. Muita merkittäviä luonnonmukaisesti viljeltyjä kasveja Etelä-Savossa ovat rypsi ja mansikka.

Luomutuotteiden jalostus painottuu Etelä-Savossa alhaiseen jalostukseen, kuten omalla tilalla tuotettujen juuresten kuorimiseen ja pakkaamiseen tai viljan jauhattamiseen. Alhaisen jalostusasteen tuotteita valmisti 29 yritystä vuonna 2019. Korkeamman jalostusasteen luomuelintarvikkeita tuotti 13 yritystä.

Kalasaaliista miljoona kiloa muikkua

Kalastusyrittäjiä Etelä-Savossa oli 215 vuonna 2018. Heistä 39 kuului sisävesien kaupallisten kalastajien rekisterissä 1-ryhmään eli niiden liikevaihto ylitti 10 000 euroa. Kaupallisen kalastuksen arvo oli 3,1 miljoonaa euroa. Etelä-Savo on maan suurin sisävesikalastuksen alue. Saaliiksi saadusta 1,35 miljoonasta kilosta miljoona kiloa oli muikkua. Etelä-Savossa toimii myös muutamia ruokakalankasvatuslaitoksia.

Tilastoaineistoon ja luomukoosteeseen voit tutustua Ekoneumin sivuilla -> Julkaisut ja materiaalit tai KURVI-hankkeen sivuilla www.xamk.fi/kurvi

KURVI – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta –hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Luonnonmarjojen satoennusteet

01.07.2020 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Pirjo

Luonnonmarjojen poiminta on tärkeä metsien käyttömuoto Suomessa. Marjastuksesta saadaan taloudellista hyötyä, lisäksi se on tutkimuksen mukaan myös yksi suosituimmista ulkoiluharrastuksista kävelylenkkeilyn ja luonnonvesissä uimisen jälkeen.  Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat kiinnostava aihepiiri, ja tutkimustiedolle on nyt kysyntää.

Marjasatoennusteet ovat jokakesäinen mediahitti, ja niitä uutisoidaan näyttävästi. Tieto palvelee muun muassa kotitalouspoimijoita, marjayrittäjiä, jalostusporrasta ja viime vuosina myös ulkomaalaisia poimijoita Suomeen välittäviä tahoja.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimien marjasatoennusteiden pohjalla on laaja koealaverkosto, johon kuuluu 150-200 metsikköä ja suota eri puolella Suomea. Lisätietoa marjasatoennusteista ja marjahavainnot.fi -palvelusta löydät täältä:

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsamarjat/marjasadot/

EU:n Pellolta pöytään –strategiassa korostuu kestävyys

22.05.2020 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Euroopan komissio hyväksyi Pellolta pöytään -strategian, jonka tavoitteena on kehittää reilu, terveyttä edistävä ja ympäristöystävällinen elintarvikejärjestelmä.

Pellolta pöytään -strategia mahdollistaa siirtymisen kestävään EU:n elintarvikejärjestelmään, jossa huolehditaan ruokaturvasta ja varmistetaan, että ruoka saadaan terveestä luonnosta. Strategian avulla pienennetään EU:n elintarvikejärjestelmän ympäristö- ja ilmastojalanjälkeä, parannetaan järjestelmän selviytymiskykyä, suojellaan kansalaisten terveyttä ja turvataan talouden toimijoiden toimeentulo.

Strategiassa asetetaan EU:n elintarvikejärjestelmän muuttamiselle konkreettiset tavoitteet, joihin sisältyy muun muassa torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentäminen puoleen nykyisestä, lannoitteiden käytön vähentäminen vähintään 20 prosentilla, tuotanto- ja vesiviljelyeläimiin käytettävien mikrobilääkkeiden myynnin vähentäminen 50 prosentilla ja maatalousmaasta neljännesosan omistaminen luonnonmukaiselle maataloudelle. Lisäksi siinä ehdotetaan kunnianhimoisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että terveellinen vaihtoehto on EU:n kansalaisten kannalta helpoin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi terveellisten ja kestävien elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen muuttamista paremmin kuluttajien tarpeita vastaaviksi.

Euroopan maataloustuottajilla, kalastajilla ja vesiviljelyalan tuottajilla on keskeinen rooli, kun siirrytään oikeudenmukaisempaan ja kestävämpään elintarvikejärjestelmään. Ne saavat yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan kuuluvien uusien rahoitusvirtojen ja ekojärjestelmien kautta tukea kestävien käytäntöjen käyttöönottoon. Eurooppa halutaan tehdä tunnetuksi kestävyydestään, ja siihen pyrkiminen avaa monia uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä monipuolistaa eurooppalaisten maataloustuottajien ja kalastajien tulolähteitä.

Lue lisää:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_884

Yhteistyö ruoka-alan kehittämisessä vahvistuu Etelä-Savossa

13.12.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon ruoka-alan kehittämistyötä on tehty yhteistyössä jo parikymmentä vuotta. Yhteistyö tiivistyy ensi vuonna, kun Etelä-Savon Koulutus Oy liittyi mukaan Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n toimintaan.

”Yhteistyön tiivistämisen ja systemaattisen toiminnan kannalta on tärkeää, että Ekoneum ry:n toimintaan saadaan uusia jäseniä”, Ekoneum ry:n hallituksen puheenjohtaja Teija Rautiainen toteaa.

Ekoneum ry perustettiin vuonna 2000, ja siihen ovat kuuluneet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Vuoden 2020 alusta jäsenenä on myös Etelä-Savon Koulutus Oy, Esedu.

Etelä-Savon Koulutus Oy, Esedu, tuottaa ammatillisen osaamisen kehittämisen palveluja eri kohderyhmille Etelä-Savossa, valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen lisäksi Etelä-Savon Koulutus Oy järjestää koulutustaan tukevaa palvelu-, ravintola- ja kehittämistoimintaa. Puhdas ruoka on yksi Esedun strategiaan kirjatuista koulutuksen ja osaamiskokonaisuuksista.

Palvelualojen koulutuspäällikkö Sari Paasonen toteaa, että ruoka-alan työntekijöiden kouluttajana Esedu haluaa olla yhdessä muiden toimijoiden kanssa varmistamassa maakunnan yrityksille osaavaa työvoimaa sekä luomassa puitteita kehittämis- ja tutkimustoiminnan tuottamien ideoiden ja aihioiden kokeiluun käytännössä.
”Siksi olemme iloisia, että meille tarjoutui mahdollisuus päästä mukaan Ekoneum ry:n toimintaan.”

Ekoneum ry:n hallitus vuodelle 2020 pj Teija Rautiainen (vas.), Pirjo Kivijärvi, Hanna-Maija Väisänen ja Terttu Pulkkinen sekä toiminnanjohtaja Taina Harmoinen.

Ekoneum ry:n tarkoituksena on edistää erityisesti eteläsavolaisen ruokajärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa. Tähän yhdistyksen jäsenten toiminta tarjoaa hyvät edellytykset. Yhdistystoiminta tukee myös yhteistyön jatkuvuutta. Ekoneum ry:n toiminnan ytimen muodostaa hallitus, johon ensi vuoden alusta kuuluvat puheenjohtaja Teija Rautiainen (Xamk), Pirjo Kivijärvi (Luke), Hanna-Maija Väisänen (HY Ruralia-instituutti) ja Terttu Pulkkinen (Esedu).

Ruoka-alan yhteistyön systemaattinen kehittäminen Etelä-Savossa on Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hankkeen yhtenä tehtävänä. Yhteistyötä on edistetty mm. järjestämällä yhdessä ruoka-alan tilaisuuksia.

Ekoneum ry perustettiin vuonna 1997 toimijoiden epäviralliseksi yhteistyömuodoksi. Vuonna 2000 se reksiteröitiin Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:ksi. Ekoneum ry perustajajäsenet ovat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus/Ekologinen tuotanto MTT, Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI ja Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli. Ekoneum ry toimi osana Elintarvikealan osaamiskeskus ELOa vuoden 2006 loppuun. Vuosina 2007-2009 Ekoneum sai rahoitusta Mikkelin seudun aluekeskusohjelmasta. Ekoneum ry:n toimintaa on organisoitu vuodesta 2009 lähtien osana perustajajäsenten ruoka-alan hanketoimintaa, tällä hetkellä KURVI-hankkeessa.

Jättipotti Etelä-Savon ruokamatkailulle

19.09.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloppuja toteuttavat yritykset palkittiin Hungry for Finland ruokamatkailukilpailun voittajina 19.9.2019 Helsingissä.

Etelä-Savo on ruokamatkailun kehittämisessä ehdotonta aatelia. Hungry for Finland – ruokamatkailukilpailun voittaja on Saimaa Gastronomy –ruokaviikonloput, ja Paula Okkolan Emännän piirakkapaja palkittiin merkittävänä ruokamatkailutekona.

Etelä-Savossa on tehty systemaattista ruokamatkailun edistämistyötä jo koko tämä vuosikymmen, ja nyt se kantaa hedelmää monella tapaa. Mikkelin ammattikorkeakoulu muun muassa toteutti vuosina 2013-2014 Ruoka matkailun keskiöön -hankkeen, jossa järjestettiin Etelä-Savon vuoden 2014 ruokamatkailuyritys -kilpailu. Kilpailun voittaja oli Sahanlahti Resort Oy. Sittemmin ruokamatkailukilpailu laajeni valtakunnallisen hankkeen myötä koko Suomea koskevaksi.

Vuoden 2019 Hungry for Finland – ruokamatkailukilpailun voittajat palkittiin torstaina 19.9.2019 Helsingissä. Yhdeksän finalistin joukossa oli kaksi kilpailuehdotusta Etelä-Savosta ja molemmat palkittiin. Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloput voitti kilpailun ja puumalalaisen Paula Okkolan Emännän piirakkapaja oli kolmen merkittäväksi valitun matkailuteon joukossa. Muut matkailuteko-maininnan saaneet olivat Heather`s Helsinki, Fork in Hand -ruokakävely ja Herrankukkaro Oy, Villiä ja läheltä – Ruokamatka tarinoiden saaristoon.

Voittaja Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloput

Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloput toteuttaa neljä vahvaa eteläsavolaista ruokamatkailutoimijaa: Hotelli Punkaharju, Punkaharjusta, Sahanlahti Resort Oy, Puumalasta, TeaHouse of Wehmais, Juvalta ja Tertin Kartano, Mikkelistä. Nämä eri puolilla Saimaata sijaitsevat yritykset ovat perheyrityksiä, joissa arvostetaan paikallisia raaka-aineita ja pientuottajien tuotteita.

Monipuolisia aktiviteetteja ja lähiruokaa sisältäviä Saimaa Gastronomy –ruokaviikonloppuja järjestetään kiireisimmän kesäkauden ulkopuolella ja ne rakentuvat kausituotteista. Esimerkiksi syyskuun viimeisenä viikonloppuna herkutellaan syksyn sadolla, ja joulukuun puolivälissä maistellaan joulun makuja. Helmikuun ystävänpäivän aikaan on teemana rakkauden aikaan ja toukokuussa kevättä rinnassa.

Merkittävä matkailuteko -tunnustus Paula Okkolalle

Paula Okkolalle palkinnon luovuttivat maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja Paavo Virkkunen Business Finland Oy:stä.

Ensimmäiset piirakkapajat Paula Okkola järjesti viitisen vuotta sitten. Parin vuoden kokeilujen jälkeen hän tuotteisti ne omaksi ruokamatkailutuotteeksi.

– Piirakkapajan asiakkaat ovat ulkomaalaisia. Leipominen yhdistää kaikenikäisiä. Meillä nuorin osallistuja on ollut kolmevuotias hongkongilainen tyttö ja vanhin 70-vuotias britti mies, Paula Okkola kertoo asiakaskunnastaan.

Emännän piirakkapaja kesti aluksi neljä tuntia, mutta Paula Okkola on joutunut lyhentämään sitä, koska varsinkin aasialaisilla asiakkailla ei ole näin pitkää aikaa käytettävissä. Emännän piirakkapaja on tuotteistettu viiden henkilön ryhmälle. Toki pienemmällekin ryhmälle Paula järjestää piirakkapajan.

– Piirakkapaja on paljon enemmän kuin leipomista. Se on kulttuurin ja elämäntavan tuntemista. Pajassa antoisinta on eri maalaisten ihmisten kohtaaminen, Paula Okkola toteaa.

Kansainväliseen markkinointiin

Miksei Mikkeli on markkinoinut Etelä-Savon ja koko Saimaan alueen matkailua systemaattisesti kansainvälisille asiakkaille. Ulkomaisten toimittajavierailujen myötä Saimaa Gastronomy -yrityksistä ja Paulan Okkolan piirakkapajasta on ollut lehtijuttuja monissa lehdissä.

Valtakunnallisessa kilpailussa menestyminen tuo lisää näkyvyyttä ruokamatkailulle. Palkituista yrityksistä on tehty videot, jotka menevät Visit Finlandin kautta kansainväliseen jakeluun – huippu asia Saimaan alueen matkailulle!

Etelä-Savossa joka viides toimipaikka on ruokasektorilla

30.08.2019 Ajankohtaista, Blogi, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

KURVI-hankkeen juuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan Etelä-Savossa oli 2791 ruokasektorin toimipaikkaa vuonna 2017. Toimipaikkojen määrä näyttäisi hieman vähentyneen edelliseen vuoteen verrattuna, mikä noudattaa valtakunnallista trendiä. Ruokasektorin yhteenlaskettu liikevaihto oli 930 miljoonaa euroa, ja alalla työskenteli lähes 5000 henkilöä.

Ravitsemisalan yritysten toimipaikkoja oli 374 Etelä-Savossa vuonna 2017. Elintarvikekauppaa harjoitettiin vähittäis- tai tukkukaupan muodossa 226 toimipisteessä. Ammattikeittiöitä Etelä-Savossa oli 549 vuonna 2018 ja ne tarjosivat 16,4 miljoonaa ateriaa. Keittiöistä kolmasosa on julkisessa omistuksessa. Julkisen sektorin keittiöistä kaksi kolmasosaa on jakelukeittiöitä, kun taas yksityisellä sektorilla valtaosa keittiöistä valmistaa ruokaa.

Etelä-Savossa yli puolet maatalousmaasta nurmella

Maatila- ja puutarhayritysten määrä oli 2297 viime vuonna. Niillä oli käytössä 72 000 ha maatalousmaata, josta yli 40 % on vuokrattua. Koko maan maatalousmaasta vuokrattua on 35 %. Keskimäärin maatalousmaata oli vuonna 2018 Etelä-Savossa 31 hehtaaria tilaa kohden, mikä on Ely-keskuksittain tarkasteltuna Suomessa pienin luku. Lähes kaksinkertainen maatalousmaa on Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla koko maan keskiarvon ollessa 48 hehtaaria tilaa kohden. Puolet maatalousmaasta on nurmella.

Etelä-Savossa harjoitettiin maidontuotantoa 386 tilalla, mikä on 5,7 % Suomen maidontuotantotiloista. Sianlihatuotanto on varsin vähäistä Etelä-Savossa, sillä vain 14 tilalla kasvatettiin sikoja. Naudanlihaa tuotetaan Etelä-Savon Ely-keskuksen alueella 4,6 % kokonaistuotannosta.

Salaateista yli 40 % tuotetaan Etelä-Savossa

Avomaalla vihanneksia viljeltiin 606 hehtaarilla 10 miljoona kiloa, josta lähes puolet on porkkanaa. Yli miljoonan kilon tuotantoon päästään myös kiinankaalin, valkokaalin ja salaattien tuotannossa. Koko Suomen kiinankaalisadosta yli 60 % ja salaateista 41,4, % tuotetaan Etelä-Savossa. Mainittakoon, että nauriin, raparperin ja tillin tuotantomäärä on vain tuhat kiloa Etelä-Savossa. Kasvihuoneissa puolestaan kasvaa yli 26 miljoonaan ruukkuvihannesta – joka viides Suomessa kasvatettu ruukkuvihannes.

Mansikkaa ja herukoita

Marjoja viljeleviä yrityksiä oli 163 ja viljelyssä 634 hehtaaria, josta yli puolella kasvaa mansikkaa tuottaen satoa 1,38 miljoonaa kiloa. Valko- ja punaherukkaa viljellään nykyisin Suomessa vähän, tuotanto on keskittynyt Itä-Suomeen ja Etelä-Savossa viljelyala on 27 % koko Suoman alasta. Pensasmustikan osalta Etelä-Savossa näyttää olevan hyvät olosuhteet ja osaaminen viljelyyn, sillä pensasmustikan viljelyalasta Etelä-Savossa on oli 14 %, mutta satoa saadaan saatiin reilu 23 % koko Suomen määristä.

Luomupeltoala lähestyy valtakunnallista 20 % tavoitetta

Luomutilojen määrä kasvoi niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisestikin. Luomutiloja on Etelä-Savossa 277, mikä on 24 tilaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luomupeltoala nousi 17,4 prosenttiin ollen nyt 12 552 hehtaaria. Valtioneuvoston luomukehittämisohjelman mukaan luomupeltoa tulisi olla 20 % vuonna 2020. Kasvua vuodesta 2017 vuoteen 2018 oli 1,3 prosenttia, joten tuolla kasvulla luomutavoite saavutetaan Etelä-Savossa. Mainittakoon, että Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Ahvenanmaalla tämä valtioneuvoston luomupeltoalatavoite on jo saavutettu.

Valtakunnallisesti merkittävin luomusato saadaan kaalista, 45 %, ja sipulista 37 % sekä rypsistä ja rapsista Etelä-Savossa, noin 18 %. Luomujalostajia Etelä-Savossa on 33, niistä valtaosa on niin sanottuja alhaisen jalostuksen yrityksiä.

Kalasaaliista yli 1,1, miljoonaa kiloa muikkua

Kalastusyrittäjiä Etelä-Savossa oli reilu 200 vuonna 2017. Heistä 39 kuului sisävesien kaupallisten kalastajien rekisterissä 1-ryhmään eli niiden liikevaihto ylitti 10 000 euroa. Kalastusyrittäjien määrä oli 11,5 % koko maan sisävesien kaupallisista kalastajista, ja saalis 22,9 %. Saaliin arvolla mitattuna (2,95 milj. euroa) Etelä-Savo on maan suurin sisävesikalastuksen alue. Saaliiksi saadusta 1,5 miljoonasta kilosta valtaosa, yli 1,1 miljoonaa kiloa, oli muikkua. Etelä-Savossa toimii myös muutamia ruokakalankasvatuslaitoksia.

Tilastoaineistot perustuvat uusimpiin saatavissa olleisiin tilastoaineistoihin.

Tutustu tilastoihin tästä

Riitta Kaipainen ja Taina Harmoinen, KURVI-hanke

Suomalaisen ruoan päivä 4.9.2019

19.08.2019 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: yllapito

Ruokatieto lanseeraa maailman ensimmäisen suomalaisen ruoan päivän, jota juhlistetaan 4.9.2019. Suomalainen ruoka on päivänsä ansainnut: oman maamme ruoka on ainutlaatuinen ja maistuva yhdistelmä puhtautta, osaamista ja vastuullisuutta. Nimikkopäivän avulla halutaan nostattaa suomalaista ruokaa ja sen tekijöitä sekä vahvistaa kuluttajien tietoisuutta ruoan suomalaisesta alkuperästä.

– Haastamme kaikki suomalaiset juhlistamaan oman maan ruokaa suomalaisen ruoan päivänä 4.9. On luontevaa, että Hyvää Suomesta -merkki, suomalaisen ruoan arvostettu tunnus, toimii päivän allekirjoittajana, sanoo Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Hyvää Suomesta -merkin taustavoimissa ovat maatalous, teollisuus ja kauppa, niin pienet kuin suuretkin yritykset. Suomalaisen ruoan päivän on perustanut Ruokatieto yhteistyössä niiden 300 yrityksen kanssa, joille merkki on myönnetty.

Hyvää Suomesta -merkki pakkauksessa kertoo, että elintarvike on alkuperältään suomalainen: sekä raaka-aineet että työ tulevat omasta maasta, tekijät tunnetaan ja tuotantoketju tiedetään. Hyvää Suomesta on tunnetuin ruoan alkuperämerkki ja yksi arvostetuimmista suomalaisista brändeistä.

– Koska valmistajan tai tuotteen suomalainen nimi tai kotoisat maisemat pakkauksessa eivät aina kerro totuutta siitä, onko ruokatuote varmasti suomalainen, kannattaa pakkauksesta tarkistaa Hyvää Suomesta -merkki, muistuttaa Syväniemi.

Suomalaisen ruoan päivä haastaa tekemään tietoisia ruokavalintoja. Hyvää Suomesta -merkki helpottaa ja nopeuttaa tunnistamaan kotimaisen elintarvikkeen. Tarjolla on 12 000 erilaista Hyvää Suomesta -merkkiä kantavaa tuotetta, jotka sopivat moneen makuun ja ruokavalioon. Suomalaisen ruoan päivää voi juhlistaa myös osallistumalla siihen liitettyyn Facebook-tapahtumaan.

Suomalaisen ruoan päivän lanseerausta tukevat Apetit, Atria, Fazer Leipomot, HKScan, Kesko, Lidl, S-ryhmä ja Valio sekä tuottajajärjestöt MTK ja SLC.

Tarvitsetko kehittämiseen tai investointeihin rahallista tukea?

08.03.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Teknologia menee eteenpäin melkoista vauhtia alalla kuin alalla. Uusia menetelmiä pitäisi kehittää ja kokeilla, mikä aiheuttaa kustannuksia. Apua tähän tilanteeseen on saatavissa ELY-keskuksen rahoituskanavista.

ELY-keskusten tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämään toimintaansa, hakemaan kasvua liikevaihdon ja työpaikkojen myötä ja kansainvälistymään. Yritystoiminnan kehittämiseen ELY-keskusten kautta on saatavissa asiantuntijapalveluita, joita tuottavat ELY:n hyväksymät asiantuntijat. Nykytila-analyysin ja kehittämissuunnitelman hinta on 220 e /päivä ja erilaiset konsultoinnit, kuten tuotekehitys, talous, markkinointi, johtaminen ja uudistuminen, ovat 300 e/päivä. Lisätietoa kehittämispalveluista saa http://www.yritystenkehittamispalvelut.fi/.

Rahoitusapua kehittämiseen ja investointeihin

Uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen vaatii suunnittelua ja myös konkreettista kehittämistä. Ensin toki pitää miettiä ja suunnitella, mikä on oikea suunta. Tämä voi vaatia vaikkapa messumatkan ulkomaille. Tällaiseen yritysten kehittämistyöhön on mahdollista saada ELY-keskukselta tukea 50 % kustannuksista. Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä voi tehdä itse tai ostaa palvelun ulkopuoliselta taholta.

Erilaisiin yritysten investointeihin, kuten perinteiset koneet, laitteet ja rakentaminen sekä ohjelmistoihin, alle 10 henkilön mikroyrityksillä on mahdollista saada tukea 35 %. Isommillekin yrityksille tukea on tarjolla, mutta tukitaso vähän pienenee yrityskoon kasvaessa. Ennen investointia on mahdollista saada tukea maksimissaan 50 % investointia valmistelevaan hankkeeseen, jossa selvitetään investoinnin toteuttamisen edellytyksiä sekä mahdollisia rahoituskanavia.

Rahoitusta suunnataan erityisesti kasvaville ja toimintaansa kehittäville yrityksille. Tuen saaminen edellyttää hankesuunnitelman tekemisen ja toteuttamisen raportoinnin. Liiketoimintasuunnitelma tulisi olla myös hakemuksen liitteenä.

Yhdessä eteenpäin – yritysryhmähankkeissa

Yritysryhmähankkeet toimivat kehittämisorganisaation hallinnoimina hankkeina, joihin kuuluu tietty 3-10 yrityksen muodostama yritysryhmä. Hankkeen toimenpiteet jakautuvat yhteisiin ja yrityskohtaisiin toimenpiteisiin. Yritykset sitoutuvat hankkeeseen omalla maksuosuudellaan, joka on 25 % kokonaiskustannusta tuen ollessa 75 %.

Yritysten kehittämiseen on rahoitusta jäljellä vielä tälle ohjelmakaudelle, joten kannattaa olla yhteydessä Etelä-Savon ELY-keskukseen. On hyvä olla yhteydessä ELY-keskukseen ennen kuin alkaa kirjoittaa hakemusta, niin saa tiedon sopivasta tukimahdollisuudesta. ELY-keskuksen rahoituksesta löytyy tietoa myös Puhettarahasta.com –blogista.

Yhteystiedot ELY-keskukseen:

Outi Kaihola, yritysrahoitus, p. 0295 024 047

Jukka Kotro, yritysryhmien rahoitus, p. 0295 024 057

Kirsi Kosunen, kasvu- ja kv-asiat, p. 0295 024 056

Kristiina Laatikainen, yritysrahoitus, p. 0295 024 261

Jarkko Rautio, yritysrahoitus, p. 0295 024 164

Jari Räihä, BF, p. 0295 024 081

Antti Räsänen, yritysrahoitus, p. 0295 024 033

Tiina Väärä, yritysten kehittämispalvelut, p. 0295 024 090

Sari Halonen, koulutukset, p. 0295 024 104

–s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi