Ajankohtaista

EU:n Pellolta pöytään –strategiassa korostuu kestävyys

22.05.2020 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Euroopan komissio hyväksyi Pellolta pöytään -strategian, jonka tavoitteena on kehittää reilu, terveyttä edistävä ja ympäristöystävällinen elintarvikejärjestelmä.

Pellolta pöytään -strategia mahdollistaa siirtymisen kestävään EU:n elintarvikejärjestelmään, jossa huolehditaan ruokaturvasta ja varmistetaan, että ruoka saadaan terveestä luonnosta. Strategian avulla pienennetään EU:n elintarvikejärjestelmän ympäristö- ja ilmastojalanjälkeä, parannetaan järjestelmän selviytymiskykyä, suojellaan kansalaisten terveyttä ja turvataan talouden toimijoiden toimeentulo.

Strategiassa asetetaan EU:n elintarvikejärjestelmän muuttamiselle konkreettiset tavoitteet, joihin sisältyy muun muassa torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentäminen puoleen nykyisestä, lannoitteiden käytön vähentäminen vähintään 20 prosentilla, tuotanto- ja vesiviljelyeläimiin käytettävien mikrobilääkkeiden myynnin vähentäminen 50 prosentilla ja maatalousmaasta neljännesosan omistaminen luonnonmukaiselle maataloudelle. Lisäksi siinä ehdotetaan kunnianhimoisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että terveellinen vaihtoehto on EU:n kansalaisten kannalta helpoin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi terveellisten ja kestävien elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen muuttamista paremmin kuluttajien tarpeita vastaaviksi.

Euroopan maataloustuottajilla, kalastajilla ja vesiviljelyalan tuottajilla on keskeinen rooli, kun siirrytään oikeudenmukaisempaan ja kestävämpään elintarvikejärjestelmään. Ne saavat yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan kuuluvien uusien rahoitusvirtojen ja ekojärjestelmien kautta tukea kestävien käytäntöjen käyttöönottoon. Eurooppa halutaan tehdä tunnetuksi kestävyydestään, ja siihen pyrkiminen avaa monia uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä monipuolistaa eurooppalaisten maataloustuottajien ja kalastajien tulolähteitä.

Lue lisää:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_884

Yhteistyö ruoka-alan kehittämisessä vahvistuu Etelä-Savossa

13.12.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon ruoka-alan kehittämistyötä on tehty yhteistyössä jo parikymmentä vuotta. Yhteistyö tiivistyy ensi vuonna, kun Etelä-Savon Koulutus Oy liittyi mukaan Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n toimintaan.

”Yhteistyön tiivistämisen ja systemaattisen toiminnan kannalta on tärkeää, että Ekoneum ry:n toimintaan saadaan uusia jäseniä”, Ekoneum ry:n hallituksen puheenjohtaja Teija Rautiainen toteaa.

Ekoneum ry perustettiin vuonna 2000, ja siihen ovat kuuluneet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Vuoden 2020 alusta jäsenenä on myös Etelä-Savon Koulutus Oy, Esedu.

Etelä-Savon Koulutus Oy, Esedu, tuottaa ammatillisen osaamisen kehittämisen palveluja eri kohderyhmille Etelä-Savossa, valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen lisäksi Etelä-Savon Koulutus Oy järjestää koulutustaan tukevaa palvelu-, ravintola- ja kehittämistoimintaa. Puhdas ruoka on yksi Esedun strategiaan kirjatuista koulutuksen ja osaamiskokonaisuuksista.

Palvelualojen koulutuspäällikkö Sari Paasonen toteaa, että ruoka-alan työntekijöiden kouluttajana Esedu haluaa olla yhdessä muiden toimijoiden kanssa varmistamassa maakunnan yrityksille osaavaa työvoimaa sekä luomassa puitteita kehittämis- ja tutkimustoiminnan tuottamien ideoiden ja aihioiden kokeiluun käytännössä.
”Siksi olemme iloisia, että meille tarjoutui mahdollisuus päästä mukaan Ekoneum ry:n toimintaan.”

Ekoneum ry:n hallitus vuodelle 2020 pj Teija Rautiainen (vas.), Pirjo Kivijärvi, Hanna-Maija Väisänen ja Terttu Pulkkinen sekä toiminnanjohtaja Taina Harmoinen.

Ekoneum ry:n tarkoituksena on edistää erityisesti eteläsavolaisen ruokajärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa. Tähän yhdistyksen jäsenten toiminta tarjoaa hyvät edellytykset. Yhdistystoiminta tukee myös yhteistyön jatkuvuutta. Ekoneum ry:n toiminnan ytimen muodostaa hallitus, johon ensi vuoden alusta kuuluvat puheenjohtaja Teija Rautiainen (Xamk), Pirjo Kivijärvi (Luke), Hanna-Maija Väisänen (HY Ruralia-instituutti) ja Terttu Pulkkinen (Esedu).

Ruoka-alan yhteistyön systemaattinen kehittäminen Etelä-Savossa on Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hankkeen yhtenä tehtävänä. Yhteistyötä on edistetty mm. järjestämällä yhdessä ruoka-alan tilaisuuksia.

Ekoneum ry perustettiin vuonna 1997 toimijoiden epäviralliseksi yhteistyömuodoksi. Vuonna 2000 se reksiteröitiin Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:ksi. Ekoneum ry perustajajäsenet ovat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus/Ekologinen tuotanto MTT, Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI ja Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli. Ekoneum ry toimi osana Elintarvikealan osaamiskeskus ELOa vuoden 2006 loppuun. Vuosina 2007-2009 Ekoneum sai rahoitusta Mikkelin seudun aluekeskusohjelmasta. Ekoneum ry:n toimintaa on organisoitu vuodesta 2009 lähtien osana perustajajäsenten ruoka-alan hanketoimintaa, tällä hetkellä KURVI-hankkeessa.

Jättipotti Etelä-Savon ruokamatkailulle

19.09.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloppuja toteuttavat yritykset palkittiin Hungry for Finland ruokamatkailukilpailun voittajina 19.9.2019 Helsingissä.

Etelä-Savo on ruokamatkailun kehittämisessä ehdotonta aatelia. Hungry for Finland – ruokamatkailukilpailun voittaja on Saimaa Gastronomy –ruokaviikonloput, ja Paula Okkolan Emännän piirakkapaja palkittiin merkittävänä ruokamatkailutekona.

Etelä-Savossa on tehty systemaattista ruokamatkailun edistämistyötä jo koko tämä vuosikymmen, ja nyt se kantaa hedelmää monella tapaa. Mikkelin ammattikorkeakoulu muun muassa toteutti vuosina 2013-2014 Ruoka matkailun keskiöön -hankkeen, jossa järjestettiin Etelä-Savon vuoden 2014 ruokamatkailuyritys -kilpailu. Kilpailun voittaja oli Sahanlahti Resort Oy. Sittemmin ruokamatkailukilpailu laajeni valtakunnallisen hankkeen myötä koko Suomea koskevaksi.

Vuoden 2019 Hungry for Finland – ruokamatkailukilpailun voittajat palkittiin torstaina 19.9.2019 Helsingissä. Yhdeksän finalistin joukossa oli kaksi kilpailuehdotusta Etelä-Savosta ja molemmat palkittiin. Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloput voitti kilpailun ja puumalalaisen Paula Okkolan Emännän piirakkapaja oli kolmen merkittäväksi valitun matkailuteon joukossa. Muut matkailuteko-maininnan saaneet olivat Heather`s Helsinki, Fork in Hand -ruokakävely ja Herrankukkaro Oy, Villiä ja läheltä – Ruokamatka tarinoiden saaristoon.

Voittaja Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloput

Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloput toteuttaa neljä vahvaa eteläsavolaista ruokamatkailutoimijaa: Hotelli Punkaharju, Punkaharjusta, Sahanlahti Resort Oy, Puumalasta, TeaHouse of Wehmais, Juvalta ja Tertin Kartano, Mikkelistä. Nämä eri puolilla Saimaata sijaitsevat yritykset ovat perheyrityksiä, joissa arvostetaan paikallisia raaka-aineita ja pientuottajien tuotteita.

Monipuolisia aktiviteetteja ja lähiruokaa sisältäviä Saimaa Gastronomy –ruokaviikonloppuja järjestetään kiireisimmän kesäkauden ulkopuolella ja ne rakentuvat kausituotteista. Esimerkiksi syyskuun viimeisenä viikonloppuna herkutellaan syksyn sadolla, ja joulukuun puolivälissä maistellaan joulun makuja. Helmikuun ystävänpäivän aikaan on teemana rakkauden aikaan ja toukokuussa kevättä rinnassa.

Merkittävä matkailuteko -tunnustus Paula Okkolalle

Paula Okkolalle palkinnon luovuttivat maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja Paavo Virkkunen Business Finland Oy:stä.

Ensimmäiset piirakkapajat Paula Okkola järjesti viitisen vuotta sitten. Parin vuoden kokeilujen jälkeen hän tuotteisti ne omaksi ruokamatkailutuotteeksi.

– Piirakkapajan asiakkaat ovat ulkomaalaisia. Leipominen yhdistää kaikenikäisiä. Meillä nuorin osallistuja on ollut kolmevuotias hongkongilainen tyttö ja vanhin 70-vuotias britti mies, Paula Okkola kertoo asiakaskunnastaan.

Emännän piirakkapaja kesti aluksi neljä tuntia, mutta Paula Okkola on joutunut lyhentämään sitä, koska varsinkin aasialaisilla asiakkailla ei ole näin pitkää aikaa käytettävissä. Emännän piirakkapaja on tuotteistettu viiden henkilön ryhmälle. Toki pienemmällekin ryhmälle Paula järjestää piirakkapajan.

– Piirakkapaja on paljon enemmän kuin leipomista. Se on kulttuurin ja elämäntavan tuntemista. Pajassa antoisinta on eri maalaisten ihmisten kohtaaminen, Paula Okkola toteaa.

Kansainväliseen markkinointiin

Miksei Mikkeli on markkinoinut Etelä-Savon ja koko Saimaan alueen matkailua systemaattisesti kansainvälisille asiakkaille. Ulkomaisten toimittajavierailujen myötä Saimaa Gastronomy -yrityksistä ja Paulan Okkolan piirakkapajasta on ollut lehtijuttuja monissa lehdissä.

Valtakunnallisessa kilpailussa menestyminen tuo lisää näkyvyyttä ruokamatkailulle. Palkituista yrityksistä on tehty videot, jotka menevät Visit Finlandin kautta kansainväliseen jakeluun – huippu asia Saimaan alueen matkailulle!

Etelä-Savossa joka viides toimipaikka on ruokasektorilla

30.08.2019 Ajankohtaista, Blogi, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

KURVI-hankkeen juuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan Etelä-Savossa oli 2791 ruokasektorin toimipaikkaa vuonna 2017. Toimipaikkojen määrä näyttäisi hieman vähentyneen edelliseen vuoteen verrattuna, mikä noudattaa valtakunnallista trendiä. Ruokasektorin yhteenlaskettu liikevaihto oli 930 miljoonaa euroa, ja alalla työskenteli lähes 5000 henkilöä.

Ravitsemisalan yritysten toimipaikkoja oli 374 Etelä-Savossa vuonna 2017. Elintarvikekauppaa harjoitettiin vähittäis- tai tukkukaupan muodossa 226 toimipisteessä. Ammattikeittiöitä Etelä-Savossa oli 549 vuonna 2018 ja ne tarjosivat 16,4 miljoonaa ateriaa. Keittiöistä kolmasosa on julkisessa omistuksessa. Julkisen sektorin keittiöistä kaksi kolmasosaa on jakelukeittiöitä, kun taas yksityisellä sektorilla valtaosa keittiöistä valmistaa ruokaa.

Etelä-Savossa yli puolet maatalousmaasta nurmella

Maatila- ja puutarhayritysten määrä oli 2297 viime vuonna. Niillä oli käytössä 72 000 ha maatalousmaata, josta yli 40 % on vuokrattua. Koko maan maatalousmaasta vuokrattua on 35 %. Keskimäärin maatalousmaata oli vuonna 2018 Etelä-Savossa 31 hehtaaria tilaa kohden, mikä on Ely-keskuksittain tarkasteltuna Suomessa pienin luku. Lähes kaksinkertainen maatalousmaa on Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla koko maan keskiarvon ollessa 48 hehtaaria tilaa kohden. Puolet maatalousmaasta on nurmella.

Etelä-Savossa harjoitettiin maidontuotantoa 386 tilalla, mikä on 5,7 % Suomen maidontuotantotiloista. Sianlihatuotanto on varsin vähäistä Etelä-Savossa, sillä vain 14 tilalla kasvatettiin sikoja. Naudanlihaa tuotetaan Etelä-Savon Ely-keskuksen alueella 4,6 % kokonaistuotannosta.

Salaateista yli 40 % tuotetaan Etelä-Savossa

Avomaalla vihanneksia viljeltiin 606 hehtaarilla 10 miljoona kiloa, josta lähes puolet on porkkanaa. Yli miljoonan kilon tuotantoon päästään myös kiinankaalin, valkokaalin ja salaattien tuotannossa. Koko Suomen kiinankaalisadosta yli 60 % ja salaateista 41,4, % tuotetaan Etelä-Savossa. Mainittakoon, että nauriin, raparperin ja tillin tuotantomäärä on vain tuhat kiloa Etelä-Savossa. Kasvihuoneissa puolestaan kasvaa yli 26 miljoonaan ruukkuvihannesta – joka viides Suomessa kasvatettu ruukkuvihannes.

Mansikkaa ja herukoita

Marjoja viljeleviä yrityksiä oli 163 ja viljelyssä 634 hehtaaria, josta yli puolella kasvaa mansikkaa tuottaen satoa 1,38 miljoonaa kiloa. Valko- ja punaherukkaa viljellään nykyisin Suomessa vähän, tuotanto on keskittynyt Itä-Suomeen ja Etelä-Savossa viljelyala on 27 % koko Suoman alasta. Pensasmustikan osalta Etelä-Savossa näyttää olevan hyvät olosuhteet ja osaaminen viljelyyn, sillä pensasmustikan viljelyalasta Etelä-Savossa on oli 14 %, mutta satoa saadaan saatiin reilu 23 % koko Suomen määristä.

Luomupeltoala lähestyy valtakunnallista 20 % tavoitetta

Luomutilojen määrä kasvoi niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisestikin. Luomutiloja on Etelä-Savossa 277, mikä on 24 tilaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luomupeltoala nousi 17,4 prosenttiin ollen nyt 12 552 hehtaaria. Valtioneuvoston luomukehittämisohjelman mukaan luomupeltoa tulisi olla 20 % vuonna 2020. Kasvua vuodesta 2017 vuoteen 2018 oli 1,3 prosenttia, joten tuolla kasvulla luomutavoite saavutetaan Etelä-Savossa. Mainittakoon, että Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Ahvenanmaalla tämä valtioneuvoston luomupeltoalatavoite on jo saavutettu.

Valtakunnallisesti merkittävin luomusato saadaan kaalista, 45 %, ja sipulista 37 % sekä rypsistä ja rapsista Etelä-Savossa, noin 18 %. Luomujalostajia Etelä-Savossa on 33, niistä valtaosa on niin sanottuja alhaisen jalostuksen yrityksiä.

Kalasaaliista yli 1,1, miljoonaa kiloa muikkua

Kalastusyrittäjiä Etelä-Savossa oli reilu 200 vuonna 2017. Heistä 39 kuului sisävesien kaupallisten kalastajien rekisterissä 1-ryhmään eli niiden liikevaihto ylitti 10 000 euroa. Kalastusyrittäjien määrä oli 11,5 % koko maan sisävesien kaupallisista kalastajista, ja saalis 22,9 %. Saaliin arvolla mitattuna (2,95 milj. euroa) Etelä-Savo on maan suurin sisävesikalastuksen alue. Saaliiksi saadusta 1,5 miljoonasta kilosta valtaosa, yli 1,1 miljoonaa kiloa, oli muikkua. Etelä-Savossa toimii myös muutamia ruokakalankasvatuslaitoksia.

Tilastoaineistot perustuvat uusimpiin saatavissa olleisiin tilastoaineistoihin.

Tutustu tilastoihin tästä

Riitta Kaipainen ja Taina Harmoinen, KURVI-hanke

Suomalaisen ruoan päivä 4.9.2019

19.08.2019 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: yllapito

Ruokatieto lanseeraa maailman ensimmäisen suomalaisen ruoan päivän, jota juhlistetaan 4.9.2019. Suomalainen ruoka on päivänsä ansainnut: oman maamme ruoka on ainutlaatuinen ja maistuva yhdistelmä puhtautta, osaamista ja vastuullisuutta. Nimikkopäivän avulla halutaan nostattaa suomalaista ruokaa ja sen tekijöitä sekä vahvistaa kuluttajien tietoisuutta ruoan suomalaisesta alkuperästä.

– Haastamme kaikki suomalaiset juhlistamaan oman maan ruokaa suomalaisen ruoan päivänä 4.9. On luontevaa, että Hyvää Suomesta -merkki, suomalaisen ruoan arvostettu tunnus, toimii päivän allekirjoittajana, sanoo Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Hyvää Suomesta -merkin taustavoimissa ovat maatalous, teollisuus ja kauppa, niin pienet kuin suuretkin yritykset. Suomalaisen ruoan päivän on perustanut Ruokatieto yhteistyössä niiden 300 yrityksen kanssa, joille merkki on myönnetty.

Hyvää Suomesta -merkki pakkauksessa kertoo, että elintarvike on alkuperältään suomalainen: sekä raaka-aineet että työ tulevat omasta maasta, tekijät tunnetaan ja tuotantoketju tiedetään. Hyvää Suomesta on tunnetuin ruoan alkuperämerkki ja yksi arvostetuimmista suomalaisista brändeistä.

– Koska valmistajan tai tuotteen suomalainen nimi tai kotoisat maisemat pakkauksessa eivät aina kerro totuutta siitä, onko ruokatuote varmasti suomalainen, kannattaa pakkauksesta tarkistaa Hyvää Suomesta -merkki, muistuttaa Syväniemi.

Suomalaisen ruoan päivä haastaa tekemään tietoisia ruokavalintoja. Hyvää Suomesta -merkki helpottaa ja nopeuttaa tunnistamaan kotimaisen elintarvikkeen. Tarjolla on 12 000 erilaista Hyvää Suomesta -merkkiä kantavaa tuotetta, jotka sopivat moneen makuun ja ruokavalioon. Suomalaisen ruoan päivää voi juhlistaa myös osallistumalla siihen liitettyyn Facebook-tapahtumaan.

Suomalaisen ruoan päivän lanseerausta tukevat Apetit, Atria, Fazer Leipomot, HKScan, Kesko, Lidl, S-ryhmä ja Valio sekä tuottajajärjestöt MTK ja SLC.

Tarvitsetko kehittämiseen tai investointeihin rahallista tukea?

08.03.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Teknologia menee eteenpäin melkoista vauhtia alalla kuin alalla. Uusia menetelmiä pitäisi kehittää ja kokeilla, mikä aiheuttaa kustannuksia. Apua tähän tilanteeseen on saatavissa ELY-keskuksen rahoituskanavista.

ELY-keskusten tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämään toimintaansa, hakemaan kasvua liikevaihdon ja työpaikkojen myötä ja kansainvälistymään. Yritystoiminnan kehittämiseen ELY-keskusten kautta on saatavissa asiantuntijapalveluita, joita tuottavat ELY:n hyväksymät asiantuntijat. Nykytila-analyysin ja kehittämissuunnitelman hinta on 220 e /päivä ja erilaiset konsultoinnit, kuten tuotekehitys, talous, markkinointi, johtaminen ja uudistuminen, ovat 300 e/päivä. Lisätietoa kehittämispalveluista saa http://www.yritystenkehittamispalvelut.fi/.

Rahoitusapua kehittämiseen ja investointeihin

Uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen vaatii suunnittelua ja myös konkreettista kehittämistä. Ensin toki pitää miettiä ja suunnitella, mikä on oikea suunta. Tämä voi vaatia vaikkapa messumatkan ulkomaille. Tällaiseen yritysten kehittämistyöhön on mahdollista saada ELY-keskukselta tukea 50 % kustannuksista. Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä voi tehdä itse tai ostaa palvelun ulkopuoliselta taholta.

Erilaisiin yritysten investointeihin, kuten perinteiset koneet, laitteet ja rakentaminen sekä ohjelmistoihin, alle 10 henkilön mikroyrityksillä on mahdollista saada tukea 35 %. Isommillekin yrityksille tukea on tarjolla, mutta tukitaso vähän pienenee yrityskoon kasvaessa. Ennen investointia on mahdollista saada tukea maksimissaan 50 % investointia valmistelevaan hankkeeseen, jossa selvitetään investoinnin toteuttamisen edellytyksiä sekä mahdollisia rahoituskanavia.

Rahoitusta suunnataan erityisesti kasvaville ja toimintaansa kehittäville yrityksille. Tuen saaminen edellyttää hankesuunnitelman tekemisen ja toteuttamisen raportoinnin. Liiketoimintasuunnitelma tulisi olla myös hakemuksen liitteenä.

Yhdessä eteenpäin – yritysryhmähankkeissa

Yritysryhmähankkeet toimivat kehittämisorganisaation hallinnoimina hankkeina, joihin kuuluu tietty 3-10 yrityksen muodostama yritysryhmä. Hankkeen toimenpiteet jakautuvat yhteisiin ja yrityskohtaisiin toimenpiteisiin. Yritykset sitoutuvat hankkeeseen omalla maksuosuudellaan, joka on 25 % kokonaiskustannusta tuen ollessa 75 %.

Yritysten kehittämiseen on rahoitusta jäljellä vielä tälle ohjelmakaudelle, joten kannattaa olla yhteydessä Etelä-Savon ELY-keskukseen. On hyvä olla yhteydessä ELY-keskukseen ennen kuin alkaa kirjoittaa hakemusta, niin saa tiedon sopivasta tukimahdollisuudesta. ELY-keskuksen rahoituksesta löytyy tietoa myös Puhettarahasta.com –blogista.

Yhteystiedot ELY-keskukseen:

Outi Kaihola, yritysrahoitus, p. 0295 024 047

Jukka Kotro, yritysryhmien rahoitus, p. 0295 024 057

Kirsi Kosunen, kasvu- ja kv-asiat, p. 0295 024 056

Kristiina Laatikainen, yritysrahoitus, p. 0295 024 261

Jarkko Rautio, yritysrahoitus, p. 0295 024 164

Jari Räihä, BF, p. 0295 024 081

Antti Räsänen, yritysrahoitus, p. 0295 024 033

Tiina Väärä, yritysten kehittämispalvelut, p. 0295 024 090

Sari Halonen, koulutukset, p. 0295 024 104

–s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

 

OPISKELIJANUORET INNOVOIVAT VEGAANISIA LOUNASRUOKIA

11.02.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Nuorille suunnatussa Ruokaoivallus® -kilpailussa etsittiin uusia lounasruokia vegaaninuorille ja take away –välipalatuotteita.  Kilpailun lounassarjan voittaja porkkanalettu-härkislasagne palkittiin 6.2.2019 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla. 

Ruokaoivallus® -kilpailussa etsittiin ideoita lounasvaihtoehdoksi vegaaninuorille. Kilpailuun osallistui 22 henkilöä eri puolilta Suomea jakautuen tasaisesti molempiin sarjoihin.

– Ruokaoivallus®-kilpailulla haettiin ideoita kasvisruokiin ja mukaan otettaviin välipalatuotteisiin. Kilpailu järjestettiin nyt toisen kerran. Kilpailun konseptia on kehitetty eteenpäin, jotta kilpailun hyvät ideat saadaan työstettyä valmiiksi ruoiksi opiskelijaravintoloihin. Idean lisäksi kilpailutietoihin tuli liittää tuotteen resepti tai muu kokoamisohje sekä valokuva. Tämä vaatimustason nosto kilpailuun osallistumiseen näkyi aiempaa kilpailu pienempänä osallistujamääränä. Ensimmäisessä kilpailussa riitti pelkän idean kertominen. Samoin piti tietää, mitä vegaaninen ruoka sisältää, projektipäällikkö Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista kertoo.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu järjesti nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun 17.9.2018–31.10.2018 välisenä aikana 16-29 –vuotiaille opiskelijoille. Arviointiraati valitsi kummastakin sarjasta parhaimmat työt jatkokehittelyyn. Parhaimmisto sai vinkkejä kilpailutöidensä jatkokehittelyyn sekä myöhemmin myös asiantuntija-apua.

Lounassarjan parhaimmisto oli asiakasraadin maisteltavana ja arviointiraadin analysoitavana 28.1.2019. Arviointikriteereinä olivat aistinvaraisten ominaisuuksien lisäksi innovatiivisuus, käyttökelpoisuus, ekologisuus ja kestävyys sekä kotimaisuus ja uusien proteiinilähteiden käyttö. Xamk palkitsee voittajatyön tekijät 1000 euron tunnustuspalkinnolla. Asiakasraadin valitsema kilpailutyö palkitaan tuotepalkinnolla. Välipalasarjan voittajaa ei vielä tässä yhteydessä julkaista, koska niiden tuotekehitys ja mahdollinen tuotteiden kaupallistaminen on vielä kesken.

Porkkanalettu-härkislasagne oli arviointiraadin ja asiakkaiden suosikki

Anni Haataja (vas) ja Emmi Viro voittivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun järjestämän Ruokaoivallus-kilpailun lounasruoka vegaaninuorille –sarjan.

Kuopiolaisten Emmi Viron ja Anni Haatajan ideoima ja kehittämä porkkanalettu-härkislasagne voitti lounasruoka vegaaninuorille –sarjan. Myös asiakkaat valitsivat tämän ruoan suosikikseen. Porkkanalettu-härkislasagnen kanssa voitosta kisasivat Juuso Hämäläisen kehittämä härkisburgeri ja Oona Heikkilän ideoima härkistäytteiset uunijuurekset ja korianteri-jogurttikastike.

Emmi ja Anni ovat 19-vuotiaita röntgenhoidon opiskelijoita Kuopiosta. He kehittivät tuoreista kotimaisista tuotteista värikkään herkullisen lasagnen. Porkkanaletut valmistuvat porkkanaraasteesta tai porkkasurvoksesta lisänä kauramaitojuoma sekä kikherne- ja perunajauhot. Letut voi paistaa lettupannulla liedellä tai lettupellillä uunissa. Lettujen päälle uunivuokaan laitetaan pannulla haudutettua tomaattimurskaa, sipulia ja härkistä sekä viipaloituja tomaatteja ja vegemozzarellaa. Tällaisia kerroksia laitetaan kaksi ja lasagne kypsennetään uunissa. Ennen tarjoilua lasagne pinta viimeistellään tuoreella basilikalla.

Arviointiraati piti porkkanalettu-härkislasagnen ulkonäköä kauniina ja rakennetta miellyttävänä. Tuotteen arvioitiin kestävän myös suurkeittiöpuolella ruoanvalmistuksessa tarvittavaa lämpösäilytystä. Porkkanalettu-härkislasagnen innovatiivisuudesta todettiin, että ruoassa on yhdistetty uudella tavalla tuttuja komponentteja, minkä tuloksena on saatu laajalle kohderyhmälle sopiva ruoka. Vegaanisia porkkanalettuja voi käyttää myös sellaisenaan.

Etsinnässä Suomen paras ruokamatkailutuote!

30.01.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savo on ruokamatkailun kehittämisen kärkijoukoissa. Nyt kannattaa osallistua valtakunnalliseen Suomen paras ruokamatkailutuote –kilpailuun. Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista, etsiä ruokamatkailun kärkituotteita ja vahvistaa aitoa yhteystyötä.

Kilpailuun voivat osallistua Manner-Suomen alueella toimivat yritykset ja yhteisöt 17.1-17.3.2019 täyttämällä kilpailulomakkeen www.hungryforfinland.fi –sivulla.

Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan 3 000 euron ruokamatkailutuotteen kehittämisrahalla. Voittajista tehdään video. Kilpailun voittaja ja finalistit saavat markkinoinnillista näkyvyyttä Visit Finlandin kanavissa sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen sparrauspäivään Helsingissä.

Kilpailuun voi myös ehdottaa ruokamatkailuun liittyvää tahoa osallistumaan kilpailuun! Kilpailun järjestäjät ottavat yhteyttä ja kannustavat osallistumaan kilpailuun. Ehdottajien kesken arvotaan kaksi Sami Tallbergin Villisienikeittokirjaa.

Kilpailun rahoittaja on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Ekologisuus nousussa ruokavalinnoissa – tunneside lähiruokaan laskussa

21.12.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Äskettäin valmistuneen Suomi syö -tutkimuksen mukaan kuluttajien kiinnostus lähiruokaan on hienokseltaan laskenut viimeisen kahden vuoden aikana. Huoli ympäristöstä vaikuttaa entistä enemmän kuluttajan asenteisiin ja ruokavalintoihin. Tästä johtuen kuitenkin oletetaan kotimaisen ruoan, lähiruoan, luomun, Reilun kaupan tuotteiden ja kasvisruoan käytön kasvavan lähivuosina.

Miten lähiruoan kiinnostuksen lasku 57 prosentista 54 prosenttiin näkyy Suomi syö -tutkimuksessa? Lähiruokaan liittyy tunteita. Kuluttajien henkilökohtainen tunneside lähiruoan tuotantoalueeseen on edelleen tärkeä, mutta se on laskussa. Tämä näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla ja lapsiperheissä. Pääkaupunkiseudulla kuluttajista 14 % on kiinnostunut lähiruoasta, kun vastaavasti Itä- ja Pohjois-Suomessa lähiruoka kiinnostaa 28 prosenttia kuluttajista.

Kiinnostuksen pieneneminen heijastuu myös ostamiseen. Viikoittain lähiruokaa ostavien määrä on vähän laskussa ja heitä on vähemmän pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. Havaittavissa on siirtyminen säännöllisestä ostamisesta joskus ostamiseen. Toki edelleen lähes kaikki kuluttajat kertovat ostavansa lähiruokaa joskus.

Kuluttajien mielikuvat lähiruoasta ovat edelleen hyvät. Lähiruoka on kuluttajien mielestä tuoretta (67 % vastaajista), luotettavaa, maukasta ja valmistettu korkealaatuisista raaka-aineista. Näihin yhdistyy syyt lähiruoan ostamiseen: halutaan tukea lähialueen tuottajia, halutaan tuoreita, hyvälaatuisia, puhtaita tuotteita.

Vaikka mielikuvat lähiruoasta ovat hyviä, niin syitä ostamattomuuteen löytyy monia. Lähiruokaa pidetään kalliina, tuotteita ei tunnisteta, niitä ei löydy kaupasta eikä tuotantopaikalla ole väliä kuluttajalle.

Elintarvikkeiden pääasiallinen ostopaikka on ruokakauppa. Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa lähiruoan tunnistaminen on haasteellisempaa kuin muualla. Siksi kolme neljäsosaa kuluttajista kaipaa lähiruoalle selkeää merkintää kaupan hyllyihin luomumerkin tapaisesti.

Taloustutkimuksen tekemän Suomi syö –tutkimuksen tuloksia esitteli Merja Lintunen valtakunnallisen ruokasektorin koordinaatiohankkeen järjestämässä tilaisuudessa. Tutkimusaineisto on koottu 15-79 –vuotiaille tehdystä kyselystä, johon vastasi 2400 henkilöä. Lue lisää tutkimuksesta ja ruokaseminaarin muista esityksistä.

EU:n maatalouspolitiikan uudistusta valmistellaan 27 työpajassa – ehdota osallistujaa nyt!

19.11.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: yllapito

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen on määrä astua voimaan vuosille 2021-2027. Maa- ja metsätalousministeriö haluaa osallistaa laajasti eri sidosryhmiä valmisteluun. Tämän vuoksi on työpajoihin on mahdollista ehdottaa osallistujaa. Työpajat kattavat laajasti eri aihealueita. Osallistujia on ehdotettava 23.11.2018 mennessä.

https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yhteisen-maatalouspolitiikan-uudistuksen-valmistelu-hyvassa-vauhdissa-ehdota-tyopajaosallistujaa-