Ajankohtaista

EU:n maatalouspolitiikan uudistusta valmistellaan 27 työpajassa – ehdota osallistujaa nyt!

19.11.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: yllapito

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen on määrä astua voimaan vuosille 2021-2027. Maa- ja metsätalousministeriö haluaa osallistaa laajasti eri sidosryhmiä valmisteluun. Tämän vuoksi on työpajoihin on mahdollista ehdottaa osallistujaa. Työpajat kattavat laajasti eri aihealueita. Osallistujia on ehdotettava 23.11.2018 mennessä.

https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yhteisen-maatalouspolitiikan-uudistuksen-valmistelu-hyvassa-vauhdissa-ehdota-tyopajaosallistujaa-

 

Suomalaiset syövät kotimaista kalaa 4 kg asukasta kohti – tuontikalan osuus noussut

14.11.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: yllapito

Luonnonvarakeskuksen tuoreiden kalankulutustilastojen mukaan suomalaiset syövät vuodessa keskimäärin noin 14 kg kalaa asukasta kohti. Tästä 4 kg oli kotimaista kalaa ja lähes 10 kg ulkomaista kalaa. Kotimaisen kalan osuus on laskettu fileepainona ja tuontikalan pääosin tuotepainona. Tuontikalan osuus on kasvanut, kotimaisen kalan kulutus on säilynyt ennallaan. Eniten eli 5,2 kg suomalaiset kuluttivat lohta, josta 4 kg oli ulkomaista kasvatettua lohta ja 1,2 kg kotimaista kasvatettua kirjolohta.

Kotimaisista luonnonkaloista syötiin eniten muikkua (600 g), haukea (400 g) ja ahventa (400 g) sekä kuhaa (400 g). Tuontituotteista eniten kulutettiin norjalaista kasvatettua lohta (4 kg), tonnikalasäilykkeitä ja valmisteita (1,5 kg) sekä kasvatettua kirjolohta (800 g).

Lähde: Luonnonvarakeskus, Kalan kulutus 2017

 

Hyvää Suomesta – arvostetuin alkuperämerkki

08.10.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruuan kotimaisuus on tärkeä arvo suomalaiselle kuluttajalle eikä pitkään jatkunut trendi näytä heikkenevän. Hyvää Suomesta -merkki sijoittuu brändien parhaimmistoon, kun Markkinointi & Mainonta -lehti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa listasi maamme arvostetuimmat brändit. Tänä vuonna Hyvää Suomesta -merkki sijoittui sijalle 18. Se säilytti asemansa Suomen arvostetuimpana alkuperämerkkinä.

Kotimaiseen ruokaan kuuluu itsestään selvästi kotimainen raaka-aine, joka takaa tuotteen jäljitettävyyden ja ruuantuotannon hallittavuuden koko matkan pellolta pöytään. Hyvää Suomesta -merkki toimii järjestelmänä, joka sitoo ruokaketjun toimijat kotimaassa noudatettaviin hyviin käytäntöihin. Merkki elintarvikepakkauksessa kertoo koko ruokaketjun olevan omissa käsissä, satoi tai paistoi.

Hyvää Suomesta -merkityn tuotteen tulee olla valmistettu Suomessa ja raaka-aineiden kotimaisuus voi vaihdella tuotekohtaisesti on 75 – 100 %. Tuotteissa toteutunut keskimääräinen raaka-aineiden kotimaisuusaste on 90 %. Merkin kriteerit ovat läpinäkyvät ja kaikki tuoteryhmät kattavat. Kotimaisuuden toteutumista tuotteissa myös valvotaan, mikä on elintarvikkeiden kyseessä ollen ensiarvoisen tärkeää.

– Hyvää Suomesta -merkin vahva arvostus perustuu siihen, että jokainen kuluttaja kohtaa sen päivittäin ja merkki myös lunastaa lupauksensa, toteaa merkkiä hallinnoivan Ruokatiedon toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi. Erityisen iloisia olemme siitä, että ikäluokassa 25-39-vuotiaat olemme TOP10-ryhmässä.

Hyvää Suomesta -merkkiä käyttäviä yrityksiä on noin 300 ja merkkiä kantavia tuotteita on noin 10 000.

Brändien arvostus 2018 -tutkimuksen tulokset julkistettiin perjantaina 5.10.2018. Tutkimuksessa oli mukana 541 brändiä ja vastaajina oli kaikkiaan 6911 kuluttajaa.

(Lähde:Taloustutkimus ja Markkinointi&Mainonta: Brändien arvostus 2018)

 

Etelä-Savon yrityksistä lähes joka neljäs ruokasektorilla

07.09.2018 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon yritysten toimipaikoista 22,3 % on ruokasektorilla. Kaikkiaan ruokasektorin toimipaikkoja on lähes 2900 ja henkilöstöä 5400. Ruokasektorin suurin liikevaihto on elintarvikkeiden ja juomien vähittäiskaupassa, yli 40 %.

Etelä-Savon ruokaviesti -hanke kokosi tiedot Etelä-Savon ruokasektorista. Tiedot on koottu erikseen myös ammattikeittiöistä.

Tutustu Tilastotietoja Etelä-Savon ruokasektorista -julkaisuun tästä.

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017?

29.06.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 160 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia.

Lihan kokonaiskulutus pysyi suunnilleen samana kuin edellisvuonna, 81 kilossa henkeä kohti, kun mukaan lasketaan myös riista ja syötävät elimet. Siipikarjanlihan kulutus lisääntyi vuodesta 2016 kuusi prosenttia ollen nyt vajaa 25 kiloa ja naudanlihan kulutus oli 19,4 kiloa ja kasvoi prosentin verran. Sianlihan kulutus oli vajaa neljä prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Maidon kulutus, 112 litraa henkeä kohti, väheni keskimäärin viisi prosenttia edellisvuodesta. Rasvattoman maidon kulutus väheni jyrkästi, reilulla 14 prosentilla. Kevytmaitoa kului lähes edellisvuoden tahtiin ja sen osuus kulutuksesta on 56 %. Täysmaidon kulutuksessa oli parin vuoden laskusuunnan jälkeen kasvua seitsemän prosenttia edellisvuodesta.

Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin vuonna 2017 kaikkiaan 160 kiloa henkeä kohti eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Juuston kulutus väheni pari prosenttia edellisvuodesta vajaaseen 26 kiloon. Voin kulutus oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna, 3,5 kiloa. Kananmunia syötiin lähes 12 kiloa henkeä kohti.

Viljan kokonaiskulutus lisääntyi vuodesta 2016 vajaan prosentin 80 kiloon henkeä kohti. Sitrushedelmien kulutus väheni kymmenen prosenttia, 13 kiloon henkeä kohti. Muiden tuoreiden hedelmien kulutus pysyi lähes ennallaan 46 kilossa.

Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella.

Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riistan ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana.

Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta.

Tilastot: Ravintotase 2017 ennakko ja 2016 lopulliset tiedot

Suomalaiset lapset ruokatutkijoiksi

25.06.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ensi syksynä käynnistyy Ruokatutka-kampanja, joka tutustuttaa lapset ja nuoret terveellisiin ruokailutottumuksiin. Tavoitteena on saada lapset pohtimaan, mistä ja miten ruoka päätyy lautaselle. Kampanja ulottuu päiväkodeista ja peruskoulusta toisen asteen oppilaitoksiin.

− On tärkeää, että lapsille ja nuorille tarjotaan ajankohtaista ja faktoihin perustuvaa tietoa siitä, mistä terveellinen ruokavalio koostuu, ja samalla tuodaan puhdasta ruokaa tuottava maataloustuotantomme nykyaikaisin keinoin nuorten tutustuttavaksi. Nämä toimet luovat pohjaa terveelliselle ruokavaliolle sekä ruuan arvostukselle, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Ruokatutkan myötä lapset ja nuoret pääsevät maistelemaan uusia makuja, tubettamaan omia kokemuksiaan ruoasta ja terveellisestä ruokavaliosta ja miettimään ruoan alkuperää verkkopelien kautta.

Koulumaito- ja hedelmätuen ohessa toteutettava koulutuskampanjan rahoittaa Euroopan unioni. Tuen myöntää Maaseutuvirasto. Kampanjan tarkoitus on tuoda esiin maitotuotteiden, kasvisten, hedelmien ja marjojen merkitys osana terveellistä ruokavaliota ja tutustuttaa ruoan alkuperään ja maataloustuotantoon. Samalla kampanja tukee päiväkoti- ja kouluruokailun kasvatustavoitteita ja terveellisten ravitsemustottumusten syntymistä. Vastaavanlaisia Euroopan unionin rahoittamia kampanjoita on toteutettu unionin alueella useita.

Ruokahävikkiä metsästämään

19.06.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruoka tuottaa merkittävän osan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Valitettavasti hävikkiin menevät ruoka aiheuttaa ison osan ympäristövaikutuksista. Ruokahävikkiä syntyy kaikissa ruokatuotannon vaiheissa: ostojen, varastoinnin, valmistuksen ja tarjoilun aikana. Vaikka pk-ruokapalveluyritykset hallitsevat ruokahävikin määrää ”maalaisjärjellä”, tarvitaan silti kokonaisvaltainen käsitys sen syntymisestä ja merkityksestä niin liiketoiminnalle kuin ympäristölle.

Tiedätkö sinä, missä vaiheessa ja mitä hävikkiä yrityksesi ruokatuotantoprosessin aikana syntyy? Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Veget ja hiilet haltuun pk-ruokapalveluyrityksissä -hanke etsii eteläsavolaisia ruokapalveluyrityksiä mukaan hävikin selvitystyöhön. Mukaan pääsee kymmenen nopeinta yritystä.

Me teemme työn ja selvitämme missä hävikkivaara piilee, osallistuminen on maksutonta. Ilmoittaudu mukaan ruokahävikkijahtiin projektipäällikkö Merja Ylöselle merja.ylonen@xamk.fi ja sovitaan yrityksesi toiminnalle sopiva aika hävikin seurantaan. Lisätietoa hankkeesta www.xamk.fi/vegetjahiilet.

Sirkat saapuivat Etelä-Savoon

03.05.2018 Ajankohtaista, Julkaisu, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Maailmassa yli kaksi miljardia ihmistä käyttää hyönteisiä ravintonaan. Suomessa ratkaiseva edistysaskel hyönteisten käytölle elintarvikkeena saatiin viime vuoden syyskuussa, kun maa- ja metsätalousministeriön tekemän Euroopan unionin uuselintarvikeasetuksen uuden tulkinnan mukaan hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallitaan myös Suomessa.

Hyönteisten kasvattaminen ja tuotteistaminen on alkanut Suomessa vauhdilla. Kuluttajilla on vielä ennakkoluuloja ja ravintoloilla ja ammattikeittiöillä haasteita ottaa hyönteiset ruuanvalmistukseen ja ruokalistoilleen. Mikkelissä sirkkoja on ollut parin ravintolan ruokalistalla.

Sirkat lensivät soppaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa järjestetyssä koulutustilaisuudessa 19.4.2018. Ylitarkastaja Riina Keski-Saari, Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kertoi millaisia vaatimuksia lainsäädäntö asettaa hyönteisten elintarvikekäytölle ammattikeittiöissä. Jonas Aaltio EntoCubelta loi katsauksen miten hyönteisistä valmistetaan ruokaa ammattikeittiöissä.

Sirkkaa sopassa ammattikeittiöissä –koulutustilaisuuden luennot taltioitiin ja ne on katsottavissa alla olevista linkeistä:

Hyönteisten käyttö ammattikeittiössä elintarvikelainsäädännön näkökulma. http://namtar.kyamk.fi/vod/xamk/sirkkaasoppaan/lainsaadanto.mp4

Hyönteisten käyttö ammattikeittiössä. http://namtar.kyamk.fi/vod/xamk/sirkkaasoppaan/kaytto.mp4

Koulutuksen järjestivät Sirkkaa sopassa ja Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeet.

Merkkitekoja-kampanja kannustaa vastuullisiin valintoihin

04.04.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Huhtikuussa käynnistyvä Merkkitekoja-kampanja, Pieni teko, iso kiitos, kannustaa valitsemaan vastuullisuusmerkittyjä tuotteita. Suomen tunnetuimmat vastuullisuusmerkit ovat pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki, luomumerkki ja Reilun kaupan merkki: 80 % kuluttajista tuntee ne ainakin nimeltä. Yli puolet suomalaisista valitsee vastuullisuusmerkkituotteen ostaessaan ruokia ja päivittäistavaroita. Tiedot käyvät ilmi Kantar TNS:n helmikuussa tekemästä verkkokyselystä.

Kolme neljäsosaa kuluttajista uskoo, että arjen pienillä vastuullisilla valinnoilla on merkitystä. Vaikka suomalaiset tunnistavat vastuullisuusmerkit hyvin, he haluaisivat lisää tietoa vastuullisuudesta ja tietoa myös vastuullisuusmerkkien sisällöstä. Kauppojen toivotaan puolestaan kiinnittävän huomiota vastuullisuuteen valitessaan tuotteita valikoimiinsa.

Merkkitekoja-kampanja jakaa kuluttajien toivomaa vastuullisuustietoa. Kampanja näkyy sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa ja kumppaniyritysten ja kauppojen viestinnässä. Kampanjan organisoivat Motiva Services Oy – Ympäristömerkintä, Pro Luomu ry ja Reilu kauppa ry. Kampanjaa toteuttavat myös Marttaliitto ja Kuluttajaliitto.

Vastuullisuudesta voi lukea Vastuullisuudesta valttia -julkaisusta, johon on koottu tietoa ruoka-alan yrittäjille ja niiden markkinointivastaaville keskeisistä yritysvastuun periaatteista. Julkaisussa kerrotaan myös markkinoinnillisista keinoista: asiakkaan tuntemisesta, vastuullisuudesta viestimisestä, viestintäkanavista erityisesti sosiaalisesta mediasta ja sisällön tuottamisesta. Lue lisää
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-038-8

Xamk panostaa järvikalaan

27.02.2018 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ottaa vahvan roolin Etelä-Savossa järvikalan käytön edistämisessä. Järvikalan tuotekehitystä, logistiikkaa, saalistietojen sähköistä ilmoittamista, kannattavaa kalataloa, uudenlaisia järvikalan myyntitapoja sekä elämyksellistä kalastusmatkailua kehitetään Xamkissa neljässä eri hankkeessa. Henkilöstön kalatalousosaamista on vahvistettu myös palkkaamalla uusia asiantuntijoita.

 -Järvikalan tuotekehitystä on tehty lukuisissa hankkeissa niin Etelä-Savossa kuin eri puolilla Suomea. Kehitetyt tuotteet ovat saaneet hyvän vastaanoton ja kuluttajat, vähittäiskauppa ja ammattikeittiöt ovat valmiita niiden käyttöön. Tuotannon kaupallistaminen on kuitenkin ollut haasteellista. Xamkissa käynnistyvissä kalahankkeissa kehitetään toimintaa koko kalaketjussa saaliista aina kuluttajan lautaselle asti, tutkimuspäällikkö Teija Rautiainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo.

Särkikalojen kalastus poistaa vesistöstä ravinteita, vähentää rehevöitymistä ja hoitaa kalakantoja. Syystäkin ekologisen maineen saaneita särkikaloja halutaan käyttää enemmän elintarvikejalostuksessa. Jalostuksen ongelma on ollut tarvittavan särkikalan tasainen ja riittävä saatavuus sekä jalostustoiminnan kannattavuus.

Näihin ongelmiin haetaan ratkaisua Nostetta särkikaloista – vajaasti hyödynnetyn kalan kalatalo -hankkeessa. Yhteistyössä Itä-Suomen kalatalousryhmän kanssa selvitetään taloudellisesti kannattavan, vajaasti hyödynnettyjä kalalajeja eli lähinnä särkikaloja käsittelevän kalatalon liiketoiminnan mahdollisuuksia.  Särkikalojen keräilyn ja kuljetuksen logistiset ratkaisut -hankkeessa puolestaan haetaan uusia ratkaisuja kannattavaan logistiikkaan ja käsittelyprosessissa hyödynnettävään konekantaan.

-Yhä tärkeämmäksi on tullut ruoan jäljitettävyys. Järvikalan jäljet – saalistietoa ja kestävyyttä -hankkeessa hyödynnetään Xamkin kehittämää Järvikala.fi –mobiilisovellusta, jolla järvikalan reitti ja lämpötilahistoria voidaan jäljittää kalastajalta myyntipaikalle saakka. Sovellusta kehitetään ammattikalastajan työkaluksi pakollisten saalistietojen ilmoittamiseen viranomaisille, Teija Rautiainen kuvaa. Samalla selvitään myös, voidaanko näitä tietoja käyttää sisävesikalastuksen kestävyyden todentamisessa.

Myös uudenlaisia myyntikanavia etsitään järvikalalle, kun Fisu-postilla laitetaan järvikalat liikkeelle. Hankkeessa kartoitetaan järvikalan myyntimahdollisuuksia ja muun muassa pilotoidaan Fisu-postien eli järvikalan myyntikonttien toiminta.

Kalastusmatkailu on vesistörikkaassa Itä-Suomessa suosittu matkailun ohjelmapalvelu. Fish & Eat –hankkeessa kehitetään kalastusmatkailun ruokatuotteita.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kalataloushankkeiden rahoittajina ovat Sitra, Etelä-Savon maakuntaliitto ja ELY-keskus/ Itä-Suomen kalatalousryhmä, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu