Ajankohtaista
Ruokasektorin liikevaihto yli miljardi euroa Etelä-Savossa
20.12.2022 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaJuuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan ruokasektorin liikevaihto oli 1,005 miljardia euroa vuonna 2020 Etelä-Savossa. Ruoka on merkittävä elinvoimatekijä maakunnassa, sillä yritysten liikevaihdosta 17,4 % koostuu ruoka-alalta. Korona kuritti erityisesti ravitsemisalaa ja lisäsi päivittäistavarakaupan myyntiä.
Etelä-Savon ruoka-alan toimipaikkojen määrä on vähentynyt tasaiseen tahtiin viime vuosina. Vuonna 2020 ruokasektorilla oli 2 282 toimipaikkaa, joista yli 70 % on alkutuotannossa. Joka viides maakunnan yritysten toimipaikoista on ruoka-alalla.
Etelä-Savon ruokasektorin tilastokoosteessa viimeisimmät lähdeaineistot ovat vuosilta 2020 ja 2021. Yritystilastojen aikajanavertailussa näkyvät niin koronan kuin maakuntarajojen muutokset. Vuoden 2021 alussa Joroinen ja Heinävesi siirtyivät pois Etelä-Savosta.
Korona kuritti ravitsemistoimintaa
Koronan vaikutus näkyy vahvimmin vuoden 2020 tilastoissa ravitsemistoiminnassa. Vuonna 2020 ravitsemisalan liikevaihto laski yli 23 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Ravitsemisalan toimipaikkojen määrä väheni 12 ja henkilöstö yli 150 hengellä. Ennen koronaa ravitsemisalan liikevaihto pysyi tasaisesti yli 110 miljoonassa eurossa ja nähtävissä oli nousua. Toimipaikkojen määrä oli 350 paikkeilla vuodesta toiseen.
Koronan myötä siirryttiin aterioimaan entistä enemmän kodeissa. Elintarvikkeiden vähittäismyynti kasvoi vuodesta 2019 vuoteen 2020 yli 22 miljoonalla eurolla.
Maakunnasta lähti erityisesti avomaavihannes- ja kasvihuonetuotantoa
Avomaavihannestuotannon satomäärä laski Etelä-Savossa 4,8 miljoonaan kiloon vuonna 2021, kun edellisvuonna satoa saatiin yli 11 miljoonaa kiloa. Etelä-Savosta Pohjois-Savoon siirtyneessä Joroissa on paljon avomaavihannestuotantoa. Satomäärän laskuun vaikuttaa yrittäjien määrän väheneminen maakunnassa 11 avomaavihannestuottajalla.
Joroissa on myös merkittävää kasvihuonetuotantoa erityisesti ruukkukasvien viljelyä. Ruukkuvihannesten tuotanto ja kasvihuoneala sekä sato väheni merkittävästi Etelä-Savossa vuonna 2021.
Etelä-Savon ruokasektorin tilastoaineisto on koottu Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA-hankkeessa.
Tilastoaineistoon voi tutustua URAKKA-hankkeen sivuilla www.xamk.fi/urakka
Tutustu tilastoaineistoon tästä.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala URAKKA –hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
Aidolle saunapalvikinkulle nimisuoja
03.10.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Aito saunapalvikinkku ja Äkta basturökt skinka -nimitysten rekisteröinti on hyväksytty Komissiossa. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on Saunapalviyhdistys ry.
Aidon saunapalvikinkun nimisuojaus perustuu suomalaiseen tietotaitoon ja menetelmään savustaa liha leppäpuun haloilla savusaunassa. Kinkulle onkin ominaista leppäpuun savu, tuoksu ja maku. Aidon saunapalvikinkun valmistus on voimakkaasti sidoksissa suomalaiseen saunakulttuuriin, mikä erottaa sen muista maista ja niiden savustetuista lihavalmisteista.
–Yritykset voivat hyödyntää merkkiä Aidon saunapalvikinkun markkinoinnissa ja myynnissä. Yritysten pitää kuitenkin huolehtia siitä, että nimisuojamerkkiä voi käyttää vain silloin, kun tuotteen nimi on Aito saunapalvikinkku, ja tuotteen valmistus sekä tuoteominaisuudet vastaavat yhtenäisessä asiakirjassa olevaa kuvausta, valaisee projektipäällikkö Markku Niemistö Foodwest Oy:stä.
”Aito saunapalvikinkku”/”Äkta basturökt skinka” savustetaan leppäpuulla savusaunassa suorasavustusmenetelmällä. Lihan kypsytysaika on vähintään 12 tuntia. Kinkku valmistetaan lihasian kinkkuosan kokonaisista lihaksista tai kinkkupaloista. Tuotteen lihapitoisuus on vähintään 90 prosenttia. Tuotteen proteiinipitoisuus on vähintään 17 % ja rasvapitoisuus korkeintaan 5 %. Lihan esikäsittely, suolaaminen, täyttäminen ja kypsentäminen tapahtuvat Suomessa.
Rekisteröityä nimisuojatuotetta valmistavan elintarvikealan toimijan on ennen tuotteiden markkinoille saattamisen aloittamista ilmoitettava tuotteen nimi ja valmistuspaikka omalle toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle. Suojauksen maantieteellinen alue kattaa koko maan.
Nimisuojaus koskee kokonaisia nimiä ”Aito saunapalvikinkku” ja ”Äkta basturökt skinka”, joten suojauksella ei ole vaikutusta modernilla tekniikalla valmistetun saunapalvikinkku-nimellä kutsutun tuotteen myyntiin. Aitoa saunapalvikinkkua valmistaa noin 30 yritystä. Aidon saunapalvikinkun osuus on noin 5 % Suomessa valmistettujen saunapalvikinkkujen myynnistä.
EU:n nimisuojajärjestelmän tarkoituksena on suojata maataloustuotteita ja elintarvikkeita sekä alkoholeja vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä tunnetaan. Tähän mennessä EU:n nimisuojauksen on saanut jo noin 3500 tuotetta. Suomessa on suojattu Aidon saunapalvikinkun lisäksi kymmenen maataloustuotetta ja elintarviketta sekä kaksi alkoholia. Kaikki yhteisössä suojatut nimitykset ja niiden tuotekuvaukset löytyvät komission järjestelmästä, ja ovat siellä kaikkien katsottavissa.
Lähde: Aitoja Makuja, kuva: aitoja makuja / Julia Kivelä
Osallistu Saimaan seudun ruokalahjakilpailuun – valmennusta tuotteiden kehittämiseen
07.09.2022 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: TainaSaimaan seudulle on avattu Saimaa Local Food Gift Challenge, jossa etsitään ruokalahjoja ja matkamuistoiksi sopivia ruokaan liittyviä muotoilu- ja käsityötuotteita. Aluekilpailu on suunnattu Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan alueilla toimiville, ensisijaisesti pienille sekä keskisuurille yrityksille, tuotteille ja tuottajille. Kilpailussa painotetaan vastuullisia arvoja, paikallista osaamista sekä alueen uniikkeja helmiä.
Kilpailuun sopiva tuote voi olla artensaanituote, ruokalahja, ruokatuote tai esimerkiksi ruokakulttuuriin tai ruoanlaittoon liittyvä tuote. Avoin haku päättyy 16.12.2022. ILMOITA TUOTTEESI MUKAAN KILPAILUUN 16.12.2022 MENNESSÄ TÄSTÄ LINKISTÄ
Asiantuntijaraati valitsee molemmista kategorioista kaksi tuotetta edustamaan Saimaan seutua Kreikan Kosin saarella 26.-29.4.2023 järjestettävään World Food Gift Challenge – kilpailuun.
Kilpailuun on tarjolla valmennusta 16.9.2022 Mikkelissä klo 14 – 17 (Mikonkatu 5). Ohjelman ensimmäiseen osaan klo 14 – 16 on mahdollista osallistua myös etänä. Asiantuntijavieraaksi saadaan tuolloin IGCAT -organisaation (International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism) kansainvälisten hankkeiden ja yhteistyön projektipäällikkö Fabrizia Toccolin. Valmennuksen aikana syvennytään tuotteiden tarinallistamiseen sekä tutustutaan Food Gift Challenge -kisoissa palkittuihin tuotteisiin ja arvioidaan niiden menestystekijöitä. Osallistujat voivat ilmoittaa myös oman tuotteensa mukaan maistelu-/testailupöytään. ILMOITTAUDU VALMENNUKSEEN 12.9.2022 MENNESSÄ TÄSTÄ LINKISTÄ
Saimaan seudun ruokatuotteiden menestystä testattiin upein lopputuloksin Menorcalla järjestetyssä World Food Gift Challenge 2022 -kilpailussa 7.4.2022. Kilpailuun osallistui yhteensä 33 korkealuokkaista tuotetta. Luomus Koivu – sisustuselementti ja lautanen sijoittui kolmanneksi ja parhaan alueellisen tuote-esittelyn voitti D.O. Saimaa -herkkulahjapakkaus.
Ennakkovaraajan etu yrityksille Lähiruoka & luomu -messuille!
26.08.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaPerinteinen ja suuren suosion saavuttanut lähiruokatapahtuma Herkkujen Suomi on nyt teema-alueena Lähiruoka & Luomu 2023 -messuilla.
Lähiruoka & luomu -messut 30.3–3.4.2023 on omistettu suomalaisille pientuottajille, lähellä tuotetulle ruoalle sekä sertifioiduille luomutuotteille. Ostosten ja maistelun lomassa saat parhaat vinkit kokkailuun ja voit tutustua lähi- ja luomuruokaa tuottaviin yrityksiin ja pienyrittäjiin. Höysteenä saat aimo annoksen tietoa suorana tuottajilta ruoan vastuullisesta tuotannosta.
Messujen järjestäjä tarjoaa pienille ja keskisuurille elintarvikealan yrityksille mahdollisuuden tuotteiden ja ruoka-annosten myyntiin Herkkujen Suomi on teema-alueella.
Varaa nyt paikkasi ensi vuoden messuille ja hyödynnä lisäksi -10% ennakkovaraajan alennus! Nopean varaajan etu on voimassa elokuun loppuun 2022 asti.
Helpoin tapa ilmoittautua messuille on verkossa: lahiruokaluomu
Farmari 2022 -maatalousnäyttelyssä esillä laajasti paikallinen ruoka
25.05.2022 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Farmari 2022 järjestetään 30.6.–2.7. Mikkelin Kalevankankaalla. Maatalousnäyttely levittäytyy laajalle alueelle Kalevankankaalla ja vierailukohteiden myötä myös neljään Mikkelin lähikuntaan. Farmari 2022 -näyttelyssä ruoantuotanto ja paikallinen ruoka on esillä monella tavalla osastoilla, ruokapalveluissa ja vierailukohteissa. Mukaan mahtuu vielä paikallisia yrittäjiä!
Kotimaisuus ja paikallisuus valintakriteereinä näyttelyvierasravintoloissa
Ravintolapalveluista Farmari 2022 näyttelyvieraille vastaavat Osuuskauppa Suur-Savo ja XAMK-ravintolat, jotka suosivat aterioiden raaka-aineissa kotimaisuutta, paikallisia tuotteita ja luomutuotteita. Raaka-aineina käytetään niin Kuvalan tilan possua kuin paikallisia vihanneksia. Tarjolla on toki myös eteläsavolaisia perinnetuotteita kuten paistettuja muikkuja, lörtsyjä, lepuskoja ja kauratuotteita.
Kotiin viemisiksi ruokatuotteita
Saimaa Stadiumin isosta sisähallista löytyy Lähiruokatori, jossa niin eteläsavolaiset kuin muualtakin lähiseudulta olevat ruoka-alan yrittäjät esittelevät toimintaansa sekä myyvät upeita tuotteitaan. Paikallista lähiruokaa löytyy myös ulkoa Farmarin torilta. Tarjolla on mm. maukkaita marjatuotteita Aten Marja-aitalta, Vierulan marja- ja vihannestilalta ja Vavesaaren tilalta.
Lähiruokatorin lisäksi ruoka-alan yrittäjien herkullisiin tuotteisiin pääsee tutustumaan D.O.Saimaa -osastolla, jossa merkkiyrittäjät esittelevät toimintaansa. Farmari-torilla on monenlaisia ruokatuotteita kotiin viemisiksi. Lähiruokayrittäjien toimintaan voi tutustua myös Etelä-Savon ELY-keskuksen osastolla.
Yritystoiminnan arki esillä vierailukohteissa
Maatalousnäyttelyssä on yhdeksän erilaista vierailukohdetta, jotka tarjoavat monipuolisen kattauksen Etelä-Savon maataloudesta. Esiin nousee maakunnan maataloudelle tyypillisiä piirteitä, kuten erikoistumista, ympäristön ja toiminnan ainutlaatuisuutta, vahvaa kehitysmyönteisyyttä, perinteiden arvostamista sekä vahvaa uskoa paikallisuuteen, lähiruokaan ja ekologisuuteen.
Ruokajalosteiden valmistajista vierailukohteina ovat juvalainen Rapion Mylly, Suomen vanhin vesivoimainen viljamylly, jossa jauhetaan eteläsavolaista kauraa, ruista, ohraa ja vehnää ensiluokkaisiksi, puhtaiksi jauhoiksi. Mikkelin Anttolassa sijaitseva Hauhalan Hanhifarmi on puolestaan maamme ainoa suomalaisen hanhen lihan tuottaja. Perheyritys huolehtii koko tuotantoketjusta hanhien ruoasta lihanjalostukseen saakka. Mäntyharjulaisen Vierulan marja- ja vihannestilan itsepalvelukioskissa on 24/7 tarjolla omasta pellosta nostettuja tuoreita mansikoita, uusia perunoita ja muita kesävihanneksia sekä Vierulan hilloja, pakastekuivattuja marjoja ja lähituottajien herkkuja.
Mukaan messuille esittelijäksi
Onko Farmari 2022 -maatalousnäyttelyyn osallistumispäätös jäänyt kevättöiden jalkoihin. Ei huolta, sillä vielä ehtii mukaan. ProAgria Etelä-Savo ja MTK Etelä-Savo ovat varanneet muutaman Lähiruokatorin paikan alueen yrittäjien yhteisesittelyä varten. Yhden näyttelypaikan koko on 2×3 metriä. Paikalla on valmiina messuseinät, otsalauta, pöytä ja sähkö maksupäätteelle. Lähiruokayritys voi esitellä, maistattaa ja myydä messuvieraille mukaan kotiin viemisiksi tuotteitaan.
Paikoille otetaan varauksia ensisijaisesti 1 päivä/lähiruokayrittäjä. Mikäli kiinnostuneita on vähemmän kuin tarjolla olevia myyntipaikkoja, voi yksittäinen yritys osallistua halutessaan useampanakin päivänä. Paikan hinta lähiruokayrittäjälle on MTK Etelä-Savon tuella vain 80 € + alv/päivä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä viimeistään 31.5. mennessä. Varaukset ja tiedustelut: kirsi.mutka-paintola@maajakotitalousnaiset.fi
Farmari 2022 järjestetään 30.6.–2.7. Mikkelin Kalevankankaalla. Näyttely on ainutlaatuinen maa- ja metsätalouden sekä maaseudun suurkatselmus, jossa kohtaavat alan ammattilaiset ja kuluttajat. Näyttely on koko perheen tapahtuma, joka esittelee nykyaikaista suomalaista ruoantuotantoketjua pellolta pöytään, unohtamatta parhaimman kesälomakauden elämyksiä. Tapahtuma on täynnä ammattiasiaa, uutuuksia sekä unohtumattomia kokemuksia ja kohtaamisia! Farmari-näyttely on auki 30.6 – 2.7.2022 torstaina kello 10-18, perjantaina kello 10-18 ja lauantaina kello 10-17. Vierailukohteiden aukioloajat ilmoitetaan erikseen – seuraa sivuja www.farmari.net!
Tuoretta tilastotietoa kalan kulutuksesta
10.05.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: PirjoTuoreen tilastojulkaisun mukaan kotimaisen kalan kulutus on lisääntynyt verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vuonna 2020 suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa yli neljä kiloa asukasta kohti. Tuontikalan kulutus on pysynyt samansuuruisena viimeiset viisi vuotta. Tuontikalaa kulutettiin vuonna 2020 yli yhdeksän kiloa asukasta kohti. Kotimaisen kalan kulutus on laskettu filepainona ja tuontikalan kulutus osin tuotepainona.
Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,5 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (3,9 kiloa). Tuontilohen kulutus oli hieman suurempi kuin vuonna 2019. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin ahventa (0,67 kiloa). Seuraavina olivat hauki (0,47 kiloa), silakka (0,43 kiloa), muikku (0,36 kiloa), kuha (0,30 kiloa) ja siika (0,26 kiloa). Norjalaisen kasvatetun lohen jälkeen eniten ulkomaisista tuotteista kulutettiin tonnikalasäilykkeitä ja –valmisteita, sillisäilykkeitä, katkarapuja ja katkaraputuotteita ja pakastettua seitiä.
Lue aiheesta lisää Luonnonvarakeskuksen sivulta: https://www.luke.fi/fi/tilastot/kalan-kulutus/kalan-kulutus-2020
Kiinnostaako sinua Etelä-Savon ruoka-ala – liity ruokaviestijäverkostoon
06.04.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaKiinnostaako sinua Etelä-Savon ruoka-ala – alkutuotanto, jalostus, marjastus, kalastus? Oletko innokas ruoanlaittaja tai otatko mielellään ruoka-annoksista kuvia? Juuri Sinua etsimme ruokaviestijäverkostoomme!
Miksi verkosto?
Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeen yhtenä tavoitteena on Etelä-Savon ruoka-alan näkyvyyden lisääminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi kokeilemme joukkovoimaa eli kokoamme yhteen vapaaehtoisia ruokaviestijöitä verkostoksi lisäämään maakunnan ruoka-alan näkyvyyttä.
Etelä-Savon ruoka-ala on hyvin monipuolinen ja yrityksiä on yli 2 500. Maakunnan ruokakulttuuri on ainutlaatuinen. Monipuolisen alkutuotannon lisäksi vesistöinen ja metsäinen luonto tarjoaa monenlaisia antimia. Ruokaviestijä-verkoston tavoitteena on kuvin, sanoin, videoin ja podcastein tuoda Etelä-Savon ruoka-alaa laajemman väestön tietoisuuteen.
Kuka voi olla ruokaviestijä?
Ruokaviestijä voi olla kuka vaan ikään, sukupuoleen, koulutukseen ja asunpaikkaan katsomatta. Ainoa vaade on, että haluaa nostaa omalla panoksellaan Etelä-Savon ruoka-alaa positiivisesti esille. Toiminta perustuu vapaaehtoiseen ruoka-alan edistämiseen, joten emme voi maksaa viestijöille palkkaa.
Miten toimitaan?
Toivomme vapaaehtoisten ruokaviestinnästä kiinnostuneiden henkilöiden ilmoittautuvan tästä linkistä löytyvällä lomakkeella 17.4.2022 mennessä https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScC3udTwbqGJQEEzaWFSYsUbTksYKzJwH5G2cs530cXtlj1yQ/viewform?usp=sf_link
Järjestämme ruokaviestinnästä kiinnostuneille yhteisen etätapaamisen viikolla 16. Suunnittelemme siinä yhdessä ruokaviestinnän sisältöä, kanavia ja yhteisiä viestintäteemoja. Samalla kartoitamme kunkin kiinnostuksen kohteita ja luomme yhteisen keskustelufoorumin viestijäverkoston kanssakäymiseen.
Lisätietoja:
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke, taina.harmoinen[at)xamk.fi
Koottua tietoa avuksi elintarvikkeiden tuotekehitykseen
21.01.2022 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaTuotekehitys, jatkojalostus, lisäarvo, aluetaloudellinen hyöty – sanoja, jotka toistuvat lähes joka maakunnan ruoka-alan keskusteluissa. Etelä-Savossa Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hankkeessa on tuotettu elintarvikkeiden jatkojalostuksen tueksi Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys ja esittelyvideo Leevi-tuotekehitystilasta.
Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys
KURVI-hankkeessa koottu Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys on läpileikkaus tuotekehityksen vaiheista ja kertoa esimerkein siitä, millaista tukea on saatavilla elintarvikkeiden tuotekehitysprosessin eri vaiheissa Etelä-Savossa ja myös laajemmin muualta Suomesta. Tietoja on koottu pääasiassa eri palveluntarjoajien verkkosivuilta. Palveluja esitellään tiiviissä muodossa ja selvityksen liitteessä on yksityiskohtaisemmat tiedot palveluntarjoajien ilmoittamista palveluista.
Tutustu Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut selvitykseen.
Leevi-tuotekehitystilasta video
Etelä-Savon Koulutus Oy Esedun Otavankadun tiloihin Mikkeliin on valmistunut Leevi-tuotekehitystilat. Tiloissa on testikuivurit: infrapunakuivuri, kuumailmakuivuri ja kaksi pakastekuivuria, jotka soveltuvat muun muassa marjojen, kasvisten ja luonnonyrttien kuivaamiseen. Käytettävissä on fermentointihuone ja erikokoisia fermentointiruukkuja. Kalan tuotekehitystä varten on leivityskone ja pieni kuumailmakuivuri. Pakkausannosteluun on kaksi laitetta kuivatuotteille ja kaksi laitetta märkätuotteille.
Leevi-tuotekehitystilat ovat valmistuneet Luonnoneväistä elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeessa, jonka kanssa yhteistyössä KURVI-hanke teki Leevin tiloista esittelyvideon.
Taina Harmoinen
Nielu metsäravintola on Suomen paras ruokamatkailutuote 2021!
16.09.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: TainaHungry for Finland -ruokamatkailukilpailun arviointiraati on valinnut Nielu metsäravintolan Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi 2021. Palkinnon jakoivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja Senior Director Travel Kristiina Hietasaari, Business Finland Oy/ Visit Finland 16.9.2021 Helsingissä. Loppukilpailuun selvinnyt eteläsavolainen Activity Makerin ja Ovaskala Oy:n yhteistuote Päivä muikunkalastajan mukana sai kunniamaininnan.
Ruokamatkailukilpailun voittaja Nielu metsäravintola (Bites&Bubbles Oy) on upeasti suunniteltu kokonaisuus, jossa todellinen fine dining tuodaan keskelle suomalaista metsää lähelle luontoa. Tuote on kuitenkin helposti saavutettavissa ja ostettavissa. Vastuullisuus ja ekologiset ulottuvuudet on huomioitu. Jokaisella annoksella suojelleen ikimetsää yhden neliön verran. Metsänsuojelu ja yhteiskuljetukset tukevat hienosti ympäristönäkökulmaa ja asiakas kokee tekevänsä samalla hyvää ostaessaan tuotteen. Kotimaiset raaka-aineet, ja villiyrttien käyttö on onnistunutta. Illallinen on jo lähtökohtaisesti suunniteltu innovatiivisesti sopimaan moneen ruokavalioon. Pienin muutoksin se sopii kasvissyöjille ja jopa täysin vegaaneillekin. Mielenkiintoinen juomapaketti, myös alkoholiton, on suunniteltu vastuullisuusajattelun mukaisesti. Nettisivut ovat houkuttelevat ja koko palvelupolku toimii. Elämyksellisyys, uudenlainen ajattelu erottuu. Tyylikkäästi erilainen – arviointiraati toteaa.
Elämyksellisyys korostui arvioinnissa
Kristiina Hirvisaari Visit Finlandista kertoi palkintojenjakotilaisuudessa kilpailutuotteita arvioidun seitsemällä kriteerillä, joista elämyksellisyys korostui. Muut arviointikriteerit olivat asiakaslähtöisyys, lähiruoan ja tarinoiden hyödyntäminen, vastuullisuus, liiketoiminnallisuus, verkostot ja yhteistyökumppanit, monipuolisuus myynti- ja markkinointikanavien käytössä sekä ruokamatkailutuote kokonaisuutena.
Matkailun perimmäinen olemus on tuottaa elämyksiä. Elämyksellisyyteen liittyy ainutlaatuisuus, mihin luonnon hyödyntäminen sopii hyvin.
”Puhtaus, väljyys ja turvallisuus ovat kriteereinä matkailun taas avautuessa. Kansainvälisille asiakkaille palveluketjujen tulee olla kunnossa”, Kristiina Hirvisaari korosti.
”Jos Suomi haluaa olla mukana kilpailussa ruokamatkailijoista, niin ruokamatkailuelämykset ja palvelut pitää saada näkyville”. Tähän yhdeksi ratkaisuksi Kristiina Hirvisaari toi esille Business Finlandin sivuilta löytyvän DataHub-alustan, jota on kehitetty korona-aikaan.
Tänä vuonna ruokamatkailukilpailussa erityistavoite oli saada mukaan uusia tuotteita, joilla noustaan korona-ajasta. Kilpailuun osallistui 77 monipuolista ja tasokasta tuotetta, joista 33 on kehittämisvaiheessa. Uusia ruokamatkailutuotteita on siis tulossa markkinoille.
Ruokamatkailuteot
Arviointiraati palkitsi kolme merkittävää ruokamatkailutekoa. Kyrö Distilleryn Illallispaketissa panimotuotteiden lisäksi nautitaan sosiaalisesti toteutettu menu. Ravintola Nokan Menu Nokassa lähiruoka on avainasiassa. Kolmas palkittu oli Taste of Häme -verkoston: Hahkialan Kartanon, Pekkolan tilan, Ilorannan ja Tiirinkosken Taste of Slow Häme -tuote, joka sisältää ruokakierroksen verkoston kohteissa. Hämäläinen verkkainen luonteenpiirre on otettu osaksi ruokaelämystä. Matkailuteon palkituista tuotteista on tehty palkinnoksi esittelyvideot.
Viisi kunnaimainintaa
Arviointiraati antoi myös viisi kunniamainintaa, joista yhtenä Päivä muikunkalastajan mukana. Activity Makerin ja Ovaskala Oy:n tuote on vielä kehitteillä. Talvituotteessa asiakkaat kuljetetaan reki- ja kelkkakyydein jäälle, jossa osallistujat pääsevät näkemään kalastuksen kohokohdan eli nuotanvedon. Kalastuksen jälkeen tutustutaan satamaan ja tarinoidaan nuotiotulen äärellä maistellen paikallisia muikkuruokia. Kehitteillä on myös kesätuote.
”Suomen ruokamatkailustrategia 2020-2028 korostaa yhdessä tekemistä, ohjelmallisuutta ja uuden oppimista. Tässä muikunkalastukseen tutustumisessa nämä yhdistyvät, on esimerkillistä, että ruokaelämyksessä suomalainen järvikala on keskiössä. Tuotetta edelleen kehittämällä ei olla riippuvaisia vain talvisesongista”, arviointiraati totesi tuotteesta.
Muut kunniamaininnan saaneet ja niiden toteuttajat ovat Gastrojuna/Gastrotrain, GreenEscape Oy, Hotelliaamiainen, Lapland Hotels Oy, Wine in the Woods, Finland Naturally Experiences sekä Pohjois-Savon tarjonta kokonaisuutena: SATOA Kuopio Food Festival, SATOA Goes WILD -villiruokafestivaali ja European Region of Gastronomy, juhlavuosikokonaisuus, Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria.
Uusia muikkumakuja kotimaisen kalankäytön edistämiseen!
31.08.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Monenlaista muikusta -tilaisuudessa 26.8.2021 Mikkelissä TKI-asiantuntija Jenni Palosaari Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta haastatteli tuotanto- ja myyntipäällikkö Aki Malista Kerimäen Kalatalon kalankäsittelyn kuulumisista.
Muikku on Etelä-Savon ykköskala. Sitä pyydetään yli miljoona kiloa vuodessa, lähes puolet koko maan saalismääristä. Valtioneuvosto hyväksyi kesällä Kotimaisen kalan edistämisohjelman. Sen tavoitteena on saada suomalaiset syömään viikossa keskimäärin 2,5 kala-annosta vuoteen 2035 mennessä, kun nykyisin kalaruokia syödään 1,7 annosta viikossa. Uusille muikkuruoille on siis tarvetta.
Kalan kulutuksen lisäyksen tulisi tapahtua erityisesti kotimaisella kestävästi tuotetulla kalalla. Sisävesien kalojen pyyntimäärät pitäisi tuplata. Se vaatii tuotekehitystä sekä pyynnin ja logistiikan kehittämistä. Tämä edellyttää myös uusien kalaruokien kehittelyä ruokapalveluihin. Tähän haasteeseen on tartuttu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille -hankkeessa. Hankkeessa on kehitetty yhdessä Etelä-Savon keittiömestareiden kanssa uusia muikkuruokia, joita on testattu mm. opiskelija- ja henkilöstöravintoloissa.
Muikusta sipsejä, pitsaa ja perinteikkäitäkin ruokia
Muikkusipsit ovat monikäyttöisiä. Ne sopivat vaikkapa oluen kanssa nautittavaksi pähkinöiden ja perunalastujen sijasta. Puolukkamajoneesi on niille maukas lisäke.
Kalan paras mauste on tuoreus, mikä saattaa logistiikan kannalta olla haasteellista. Siksi kalan pakastaminen tuoreena on yksi ratkaisu sen käytön laajentamiseen.
Hankkeessa kehitetyt valmiiksi paneroidut muikut ovat pakastetuote. Muikut ovat nopeita ja helppoja valmistaa tarjolle.
”Uusia muikkumakuja ammattikeittiöille on kehitelty erityisesti pakastetusta muikusta”, toteaa TKI-asiantuntija Jenni Palosaari Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille -hankkeessa tärkeänä yhteistyökumppanina on ollut Kerimäen Kalatalo, jossa onkin kehitetty muikun pakastukseen liittyviä toimintoja.
Etelä-Savon Keittiömestareiden puheenjohtaja Aija Lyytikäinen on ollut mukana kehittämässä uusia muikkumakuja.
”Etelä-Savon keittiömestareiden kanssa olemme työpajoissa työstäneet erilaisia muikkuruokia. Osa sopii alkuruoaksi ravintolamenuisiin, kuten pekonimuikkuterriini tai perinnemuikut, ja osa on kehitetty suurtalouskeittiöihin. Esimerkiksi muikkumureketta maistatimme Kalavankankaan yhtenäiskoulussa Mikkelissä ja se sai erittäin hyvän vastaanoton koululaisten ja opettajien keskuudessa”, Jenni Palosaari kertoo.
Kala on tulevaisuuden ruoka
Kala nähdään nimenomaan tulevaisuuden ruokana. Viidentoista vuoden päästä suomalaisten lautasilla on entistä enemmän kalaa ja kasviksia ja kohtuullisesti lihaa ja maitotuotteita. Ravitsemuksellisesti tällainen ruokavalio olisi optimaalinen ja myös ympäristöystävällinen, sillä kalastus poistaa tehokkaasti vesistöihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää siten vesistöjen rehevöitymistä.
Etelä-Savossa sisävesikalojen käyttömahdollisuuksia on niin muikun pyynnin ja käytön lisäämisessä kuin myös vähempiarvoisten kalojen pyynnin, logistiikan ja jalostuksen kehittämisessä. Tähän kannattaa panostaa, sillä kotimaisen kalan käytön lisäämisellä on myös merkittäviä talousvaikutuksia. Kotimaisen kalan kulutuksen lisäksi lisäystä tavoitellaan myös kalatuotteiden viennin kasvua.
Lisätietoja: xamk.fi/maistuvaamuikusta
Teksti ja kuvat: Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu