Ajankohtaista

Kestävän ruokajärjestelmän kehityksen veturina Järvi-Saimaa

20.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suomen hallituksen visiona on kehittää Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa. Tämän saavuttamiseksi Sitra on laatinut Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025 -ohjelman. Kyse on maailmanlaajuisesti uniikista tiekartasta, jonka toimenpiteillä tavoitellaan 3 miljardin euron lisäarvopotentiaalia kansantaloudelle. Kestävien ruokajärjestelmien kehittäminen on osa kiertotalouden tiekartan kehittämiskohteita. Muut painopistealueet ovat metsäperäiset kierrot (uudet biopohjaiset tuotteet, palvelut, yhteistyö, digiteknologia), tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä eri toimijoiden yhteiset toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi.

- Tavoitteena on, että ruokatuotanto olisi ekologista sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, Sitran asiantuntija Merja Rehn kertoi kestävän ruokajärjestelmän tavoitteista Järvi-Saimaan ruokajärjestelmähankkeen tilaisuudessa Juvalla.

– Tavoitteena on, että ruokatuotanto olisi ekologista sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, Sitran asiantuntija Merja Rehn kertoi kestävän ruokajärjestelmän tavoitteista Järvi-Saimaan ruokajärjestelmähankkeen tilaisuudessa Juvalla.

– Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti 31 % käyttökelpoisesta ruoasta menee hukkaan. Suomessa hukkaan menee ruokaa 300-400 miljoonaa kiloa vuodessa, Merja Rehn kertoo. Merja Rehn toimii Sitrassa asiantuntijana kestävän ruokajärjestelmän painopistealueella.

Maailma on täynnä hukkaa – niin metallien, energian, veden, tilojen, ruuan kuin monen muunkin tuotteen. Toisaalta meillä häämöttää raaka-ainepula. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan viljelysmaan tarpeen kaksinkertaistuvan, samoin vettä tarvittaisiin liki puolitoista kertaisesti nykyiseen verrattuna.

– Olemme kahden mahdottoman yhtälön keskellä, samalla kun ylikulutamme hallitsemattomasti, odotettavissa on merkittävää puutetta. Kiertotalouteen perustuvaa säästäväisyyttä, uudelleen käyttöä ja elinkaariajattelua tarvitaan, Merja Rehn toteaa.Alueellinen kestävä ruuantuotanto alkaa julkiselta sektorilta. Julkiset ruokapalvelut käyttävät 350 miljoonaa euroa vuodessa ruokahankintoihin. Kun ruoka tuotetaan ja kulutetaan alueellisesti, puhutaan myös merkittävistä aluetaloudellisista ja työllisyysvaikutuksista.

Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä valittiin yhdeksi Sitran rahoittamaksi alueelliseksi ruokajärjestelmähankkeeksi. Muut alueet ovat Ahvenanmaa, Keski-Suomi, Lappi ja Uusimaa.

Alueellisella ja kestävällä ruokajärjestelmällä tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman paljon käytetyistä tuotantopanoksista tulee alueelta, jolla ruoka tuotetaan ja kulutetaan. Tällöin päästöt ja resurssien kulutus ovat vähäisempiä. Tavoitteena on paikallisen ruuan arvostus ja ruokakulttuurin kehittäminen.

Järvi-Saimaa Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksonen julkaisi KERU-kilpailun Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tilaisuudessa 12.12. Juvalla. Kilpailuun toivotaan saatavan useita kymmeniä kokeiluja ruokajärjestelmien kiertotalouden kehittämiseksi.

Järvi-Saimaa Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksonen julkaisi KERU-kilpailun Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tilaisuudessa 12.12. Juvalla. Kilpailuun toivotaan saatavan useita kymmeniä kokeiluja ruokajärjestelmien kiertotalouden kehittämiseksi.

 

Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tuotoksena tavoitellaan ruokajärjestelmää, jossa ruuan tuotanto ja käyttö ovat vastuullista alueella ja ruokaa tuotetaan vastuullisesti. Vastuu ulottuu ruokalautaselle asti. Esimerkiksi villikala puhdistaa veden, tuo työtä, pienentää hävikkiä ja voi päätyä älykkäin logististen ratkaisuin tuoreena suoraan kalastajalta ruokapöytään. Sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti ja ravinteet kierrätetään älykkäästi. Hävikkiä ei juurikaan synny ja julkisten keittiöiden kapasiteetin tehokkaampaan käyttöön luodaan mallit.

Tavoitteena on kokeilujen ja mallinnuksien kautta luoda suunnitelma kestävälle ruokajärjestelmälle vuoden 2018 loppuun mennessä. Järvi-Saimaan hankkeen toteuttajina ovat Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n lisäksi Juvan, Rantasalmen, Sulkavan kunnat, Tamora Oy, Luke, Luomuinstituutti, Pro Agria, Ruralia ja XAMK.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kinkkutemppu kerää kinkun paistinrasvat polttoaineeksi

19.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Joka joulu Suomessa syödään jopa 7 miljoonaa kiloa kinkkua, josta syntyy myös suuri määrä paistinrasvaa. Kinkun paistinrasva kerätään talteen Kinkkutemppu-tempauksessa.

Suomessa on erinomainen osaaminen uusiutuvan dieselin valmistukseen rasvapitoisista jätteistä ja tähteistä. Kun diesel valmistetaan jätteistä ja tähteistä, on se myös ilmastolle ystävällisempää. Jätteistä ja tähteistä tuotetulla Neste MY uusiutuvalla dieselillä on jopa 90 % pienempi CO2 – jalanjälki kuin fossiilisella dieselillä.

TOIMI NÄIN:
1. Avaa ja huuhtele tyhjä maitopurkki.
2. Kaada rasva varovasti tölkkiin (äläkä hyvä ihminen polta itseäsi).
3. Sulje tölkki esimerkiksi teipillä.
4. Anna rasvan hyytyä viileässä ja kiikuta se lähimpään keräyspisteeseen 20.12.2017–4.1.2018.
Lähimmän keräyspisteen löydät osoitteesta www.kinkkutemppu.fi

Kinkkutemppu-kampanjan tavoitteena on saada mukaan satatuhatta suomalaista kotitaloutta. Jos tavoite täyttyy, Kinkkutemppu lahjoittaa 20 000 euroa vähävaraisia perheitä tukevalle Hopelle. Kemianteollisuuden lisäksi Kinkkutempussa ovat mukana Neste, Lassila & Tikanoja, Honkajoki, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Atria, HKScan, Snellman, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima ry KIVO ja kunnalliset jätelaitokset, Suomen Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus- ja palvelut YTP.

 

Ruokafaktasivustolta tietoa suomalaisista elintarvikkeista kansainvälisessä vertailussa

13.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Tilastotietoa Suomen elintarvikeketjusta on tuotettu pitkään, mutta tilastopalveluissa painopisteenä on ollut kotimaan tilanteen kuvaaminen. Luonnonvarakeskuksen uudelle Ruokafaktasivustolle on koottu kuluttajille ja elintarvikealan yrityksille sekä medialle käyttökelpoisessa muodossa tietoa elintarvikeryhmittäin esimerkiksi ruuan torjunta-aine- tai antibioottijäämistä ja tuotantotavoista.

Suomalaiset elintarvikkeet ovat monilla mittareilla mitattuna laadukkaita: elintarvikeketju on hygieeninen, tuotteet jäljitettävissä ja tuotanto vastuullista. Kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla yritysten on kuitenkin kyettävä perustelemaan suomalaisen ruuan laadukkuus suhteessa kilpailijamaihin niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Perusteisiin pitää pystyä esittämään faktat.

Luonnonvarakeskuksen ja Elintarviketurvallisuusviraston yhteistyönä toteuttamassa ruokafaktapalvelussa suomalaisen ruuantuotannon ja elintarvikkeiden laatua kuvaava tilastotieto on esitetty suhteessa muista, lähinnä Euroopan maista kerättyyn tilastotietoon. Palvelusta löytyy tuoteryhmittäin tietoja esimerkiksi vierasainepitoisuuksista, tuotantoeläinten lääkitsemisestä ja tuotantotavoista.

– Tilastoista käy selvästi ilmi esimerkiksi antibioottien vähäinen käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä ja salmonellan lähes olematon esiintyminen. Molemmissa Suomi on Ruotsin rinnalla aivan omaa luokkaansa eurooppalaisessa tilastovertailussa, kertoo hankkeesta vastannut erikoistutkija Csaba Jansik Luonnonvarakeskuksesta.

Myös esimerkiksi eläin- ja kasvitautien hyvä tilanne erottuu vertailussa. Kasvitautien vähäisen esiintymisen etuna on pienempi tarve käyttää kasvinsuojeluaineita kuin esimerkiksi suurissa eurooppalaisissa ruuantuottajamaissa.

Talousveden laatu puolestaan osoittautui tilastollisessa vertailussa korkealuokkaiseksi lähes koko EU:ssa yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Löydettiin myös heikommin tunnettuja suomalaisia vahvuusalueita, esimerkkinä luomukeruualueeksi soveltuvan metsän osuus. Tilastokatsauksen perusteella todettiin, että Suomessa on peräti maailman suurin sertifioitu luomukeruuala, 11,6 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa 30 prosenttia maailman kaikesta luomukeruualasta.

Ruokafaktasivusto löytyy osoitteessa www.luke.fi/ruokafakta. Ruokafaktasivuston tavoite on edistää Ruoka2030 ruokapoliittisen selonteon toimeenpanoa ja sen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö osana maatalouden kriisipakettia.

Etelä-Savossa 111 elintarvikejalostajaa

05.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Valtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke ja maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät kokosivat vuonna 2017 yhteistyössä maakunnittaisen Aitoja makuja yritystilaston. Suomessa on noin 2860 jalostavaa elintarvikeyritystä. Niistä Etelä-Savossa on 111 yritystä.

Suurin osa jalostavista elintarvikeyrityksistä on pieniä. Etelä-Savossa alle viiden henkilön yrityksiä on 75 % ja 5-9 henkilön yrityksiä 12 %. Valtakunnallisesti alle 10 henkilöä työllistäviä on 85 % yrityksistä. Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa näiden pienten yritysten suhteellinen osuus on pienempi kuin muualla Suomessa.

Toimialoittain tarkasteltuna leipomoalalla toimii 29 % yrityksistä eli 835 yritystä. Etelä-Savossa leipomoyrityksiä on suhteessa vähän enemmän, kaikkiaan 32 % eli 36 yritystä. Teurastus ja lihanjalostus on seuraavaksi yleisin toimiala Etelä-Savossa 23 yrityksellä. Vihannesten, hedelmien ja marjojen jalostusta harjoittaa 16 yritystä. Monipuolisesta jalostustoiminnasta kertoo loppujen yritysten toimialojen jakaantuminen kalanjalostukseen, juomien valmistukseen, viljatuotteiden jalostukseen, maidon jatkojalostukseen ja muiden elintarvikkeiden jalostukseen.

Etelä-Savon ruokaviesti –hankkeessa kootuissa Etelä-Savon elintarvikejalostajien tilastoissa ovat mukana myös maatilojen jalostajat, jotka eivät sisälly Tilastokeskuksen vastaaviin tilastoihin. Tilastoitujen jalostavien elintarvikeyritysten liikevaihto on vähintään 10 000 euroa.

Etelä-Savo elintarvikeyritykset 2017

Riitta Kaipainen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

 

 

Ugly is the new beautiful – ajatuksia ruoasta tunteella ja vähän järjelläkin

20.11.2017 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Food Camp Finlandin järjestämässä Food & Talk 2017 -tilaisuudessa pohdittiin ruokailua ja sen tulevaisuutta ”muuttuvan kulttuurin ja kiinnostavimpien ilmiöiden ja innovaatioiden kautta”.

food& talk ilman ruokailuvälineitä miehet juttuunItsestään titteliä ”eating designer” käyttävä hollantilainen muotoilija Marije Vogelzang on tehnyt merkittäviä ja kantaa ottavia ruokailuteoksia ympäri maailmaa viimeiset 17 vuotta sloganinaan ”Eat love”. Ruoka itsessään on Vogelzangin mielestä jo täydellisestä designia. Ihmisten tulisikin käyttää ruokaan ja sen muotoihin ja makuihin tutustuessaan niitä työkaluja ja välineitä, joita jokaisella on helposti ulottuvilla: huulia, suuta ja käsiä. Esimerkiksi lapsia Marije Vogelzang on tutustuttanut uusiin makuihin ja vihanneksiin siten, että vihannespaloista lapset ovat saaneet syöden muotoilla itselleen koruja, silmälasit tai mitä mielikuvitus on vain antanut myöten. Yleensä Vogelzangin teoksissa päämääränä onkin vedota tunteisiin ja luoda tapahtumasta osallistujille merkityksellinen.

 

Food& talk rakenne  Food& talk musta

Food& talk vesiTrendikkyyttä ruokiin tuo nyt pyöreät muodot, musta väri, suussa elävä tai liikkuva ruoka, maa-ainesta muistuttava ruoka ja ylipäänsä yllättävät tekstuurit. Tulossa on myös nieltäviä parfyymejä. Näin listasi trendejä ruokafuturologi Morgaine Gaye Lontoosta. Morgaine Gaye tarkastelee ruokaa sosiaalisesta, kulttuurisesta, taloudellisesta, geopoliittisesta sekä trendien ja brändäämisen näkökulmasta. Seuraava globaalisti merkittävä trendituote on Gayen mukaan vesi. Jo nyt erilaisia vesiä myydään design-pulloissa ja itse vesi voi olla peräisin esimerkiksi jäävuoresta tai maustettu kultahipuilla.

Tiedotemaiset ja rationaaliset mainokset ovat suomalaisen mainonnan arkipäivää mainostoimisto Folkin toimitusjohtaja Tommi Laihon mukaan. Laiho itse haluaisi viedä mainontaa tunteisiin vetoavien tarinoiden suuntaan, mutta painotti esityksessään, että tarina ei ole kuitenkaan satu. Luottamus tuotteeseen on ansaittava tekemällä sen mitä lupaa. Suomalaisella ruoalla on Laihon mukaan kaikki edellytykset kansainvälisiksi menestystarinoiksi, kunhan markkinointi saadaan ruoan laadun kanssa samalle tasolle.

Seuraavan kerran Food & Talk -tapahtuma järjestetään 18.-19.5.2018 Helsingissä. Teemana on edelleen muutos: mikä muuttuu ja miksi, ketkä muutoksia tekevät ja kuinka muutokset tulevat vaikuttamaan niin yritysten kuin tavallisten kuluttajien arkeen ja elämään.

Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopisto – Ruralia-instituutti
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Julkaisu vastuullisesta ruoantuotannosta

03.11.2017 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Vastuullisuudesta on tullut keskeinen teema ruoka-alan markkinointiviestinnässä. Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle –hanke (www.xamk.fi/valtti) järjesti maakunnan ruokapalveluja tuottaville ja elintarvikkeita jalostaville yrityksille infotilaisuuksia ja työpajoja, joissa teemoina olivat uuden elintarviketietoasetusten vaikutukset yritysten toimintaan, vastuullisen toiminnan hyödyntäminen markkinoinnissa ja markkinointiviestinnän uusista mahdollisuuksista. Tilaisuuksiin osallistui 152 yritysten edustajaa 95 yrityksestä. Hankkeen toteutti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskuksen tukemana ja EU:n maaseuturahaston rahoituksella.

Hankkeen keskeisistä teemoista koottiin julkaisu Vastuullisuudesta valttia: Ruoan lakisääteisestä kuluttajaviestinnästä kohti vastuullisuusviestintää, joka on nyt vapaasti saatavana osoitteesta

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-038-8.

 

Hyönteiset tulevat Suomen elintarvikemarkkinoille

26.09.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suomi muuttaa Euroopan unionin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa siten, että hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallitaan myös Suomessa. Samalla hyönteisala saadaan elintarvikevalvonnan piiriin.

Hyönteisten rooli valkuaisravinnon tuottamisessa ja maailman ruokaturvan varmistamisessa on herättänyt keskustelua EU-maissa. FAO on vuodesta 2003 kartoittanut hyönteisten mahdollisuuksia maailman ruokaturvan varmistamisessa. FAO:n ja Wageningenin yliopiston vuonna 2014 järjestämän konferenssin keskusteluissa todettiin, että rehujen ja elintarvikkeiden hyönteiset ovat merkittävä ratkaisu proteiinivajeongelmaan.

Ruokaturvakeskustelu on johtanut siihen, että osa EU:n jäsenvaltioista on tulkinnut EU:n uuselintarvikeasetusta siten, että kokonaisten hyönteisten tuotanto ja myynti elintarvikkeeksi on ollut mahdollista. Maa- ja metsätalousministeriö päätyi syyskuun lopulla suosittamaan samaa tulkintaa myös Suomen osalta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa, että hyönteisten tulkitseminen elintarvikkeeksi mahdollistaa, että vaivihkaa syntyneeseen hyönteisalaan voidaan kohdistaa asianmukaista valvontaa elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi. Evira laatii parhaillaan hyönteisten kasvatusta ja myyntiä koskevaa ohjeistusta elintarvikealalle. Tavoitteena on saada ohjeistus marraskuun alkuun mennessä.

– Tuotannossa on esimerkiksi huolehdittava hyvästä hygieniasta ja pakkausmerkintöihin tarvitaan tiedot allergian aiheuttajista eli allergeeneista, toteaa elintarviketurvallisuusosaston johtaja Leena Räsänen Evirasta.

Myös hyönteisten käyttöä rehuna koskeva lainsäädäntö on valmisteilla, mutta jo nyt hyönteisiä voi käyttää rehuna tietyin edellytyksin. Lemmikkien ja turkiseläinten ruokinnassa hyönteisten käyttö on varsin vapaata, mutta elintarviketuotantoeläimille erityisesti hyönteisvalkuaisen käyttö on rajoitettua.

Hyönteisalan kehittyminen tarjoaa Lepän mielestä myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suomen ruoka-alalle. Syntyykö hyönteisyrittäjyyttä Etelä-Savoon?

Etelä-Savon ruokaviesti -hanke järjestää Hyönteiset – tulevaisuuden ravintoa Suomessakin -infon 5.10.2017 iltapäivällä Pieksämäellä. Infossa kerrotaan hyönteisten kasvatuksesta sekä käytöstä ruokana. Katso tästä tarkemmin tilaisuuden ohjelma.

Sitran kyselytutkimus: ”Harvalle maistuu ilmastoystävällinen ruoka”

10.07.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Sitra 5.7.2017:

Liha on ja pysyy suomalaisten ruokalautasella, vahvistaa tuore kyselytutkimus. Kasvisruoka on pinnalla ja puhuttaa, mutta vain kolme prosenttia kyselyn vastaajista kertoo olevansa kasvissyöjiä ja vegaaneja on prosentti. Vaikka lihansyönti koettelee maapalloa, harva valitsee ilmastoystävällisyys edellä. Ruoan kotimaisuus on tärkeää, yhä useampi suosii kausiruokaa ja hävikkiä vältetään kiitettävästi.

Tulokset perustuvat Sitran Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimukseen, jossa selvitetään suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja toimia.

Ruokahävikin vähentämisen kannalta kyselytutkimuksen tulokset ovat positiivisia. Lautanen syödään tyhjäksi ja ruokaa ei haluta heittää hukkaan. 83 prosenttia vastaajista kertoo pyrkivänsä pienentämään ruokahävikkiä.

Myös kotimaisuus on suomalaisille tärkeää. 79 prosenttia kertoo suosivansa kotimaista ruokaa. Samoin kausiruokaa kertoo suosivansa 57 prosenttia. Järvikalojen kohdalla prosenttiluku on 43 ja riistan suosimisen osalta 32 prosenttia.

Lue Sitran Liisa Poussan kirjoittama uutinen kokonaan tästä.

 

Lisätietoja tutkimuksesta

 

 

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016? Ennakkotietoja Luken ravintotaseesta

03.07.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 166 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 67 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Viljan kokonaiskulutus nousi prosentin verran edellisvuodesta. Vehnän kulutus kasvoi vuodesta 2015 noin puoli kiloa henkeä kohti 44,7 kiloon jääden kuitenkin vielä puolitoista kiloa vuoden 2014 kulutuksesta. Kauran kulutus, 6,4 kiloa, nousi samoin puoli kiloa palaten vuoden 2014 tasolle. Myös riisin kulutuksessa oli saman verran kasvua. Sen kulutus oli 5,8 kiloa vuonna 2016. Ruista käytettiin suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna, 15,5 kiloa.

Siipikarjanlihan ja kananmunien kulutus kasvoi. Maidon kulutuksen lasku jatkui. Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi noin viisi prosenttia edellisvuodesta reiluun 60 kiloon. Tuoreiden vihannesten kulutusmääräksi viime vuonna arvioidaan vajaa 64 kiloa henkeä kohti, mikä kuitenkin sisältää myös mahdollisen hävikin.

Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka­käyttöön, josta kulutusluvut saadaan jakamalla vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.

Tutustu tarkemmin ja lue Luken uutinen täältä: Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016?

Luken Ravintotase -tilasto löytyy täältä.

Etelä-Savosta elintarvikkeita Kiinan markkinoille

29.06.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

_MG_0899Suomalais-kiinalaisen yhteistyön tärkeäksi osaksi on nousemassa puhdas ruoka ja nimenomaan sen vienti. Asiasta keskusteltiin kesäkuun lopulla Mikkelissä arvovaltaisessa suomalais-kiinalaisessa seminaarissa, jossa oli mukana niin Kiinan kansantasavallan Suomen suurlähettiläs Chen Li kuin Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sekä viranomaisia, yrittäjiä ja alan kehittäjiä.

Suomalaisen ruoan etuna on puhtaus, joka perustuu muun muassa meidän elintarvikeviranomaisten tarkkaan valvontaan, tiukkaan salmonellaohjelmaan, antibioottien vähäiseen käyttöön sekä viileän ilmastomme takia tarvittavaan vähäiseen tuholaistorjuntaan.

Puhtaalla ruoalla ja vedellä nähdään selkeinä asiakaskuntina Kiinassa muun muassa raskaana olevat naiset sekä vastasyntyneet lapset. Etelä-Savosta viedään jo elintarvikkeita Kiinaan, esimerkiksi Aten Marja-Aitta vie sinne marjamehuja.

Suomi on Unescon tutkimuksen mukaan vesivaroiltaan paras maa. Puhdas makea vesi on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi tuote. Puhtaaseen veteen erikoistunut Polar Spring on brändännyt lähdeveden Kiinan markkinoille.

Maailman luomumarkkinat ovat noin 82 miljardia US dollaria, josta Kiinan osuus on 4 % eli yli 3 miljardia US dollaria. Hyvillä luomutuotteilla on siten kysyntää Kiinassa ja tuo kysyntä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia eteläsavolaisten luomuelintarvikkeiden vientiin.

Elintarvikkeiden vienti vaatii osaamista, jota ei välttämättä yksittäisellä toimijalla ole. Kiinan markkinoiden ja erilaisten viranomaismääräysten selvittäminen vie aikaa. Tällä hetkellä esimerkiksi Shenzhen Bilberry Industrial Co. Ltd. ja Pohjolan Mustikka Oy tarjoavat apua suomalaisten ruoka- ja juomatuotteiden maahantuontiin Kiinaan. Johtaja Jia Fu kertoo yhtiöllä olevan toimintaa 60 maakunnassa Kiinassa. Tavoitteena on erityisesti luomuelintarvikkeiden viennin lisääminen Kiinaan.

Etelä-Savon ruokaviesti –hanke järjestää alkusyksystä elintarvikevientiin liittyvän infotilaisuuden. Tavoitteena on löytää elintarvikeviennistä kiinnostuneita yrityksiä ja kartoittaa, minkälaista apua ne tarvitsevat vientitoimintoihinsa.