Ajankohtaista

Luonto ja lähiruoka Etelä-Savon valtteja

28.07.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Länsi-Savo 28.7.2016:

Heinä-elokuun vaihde on kuuminta turistisesonkia, kun suomalaiset vielä mökkeilevät ja keskieurooppalaistenkin lomat ovat alkaneet, kertoo Länsi-Savo-lehti. Etelä-Savoon tullaan Saimaan ja puhtaan luonnon vuoksi, mutta myös ruokamatkailukohteena seutu on lyönyt läpi muutaman viime vuoden aikana.

Lisäksi lomalta halutaan aktiivisuutta sekä aitouden tuntua paikallisten kohtaamisen kautta. Ulkomaalaisille voisi olla elämys päästä kalalle tai marjaan suomalaisen kanssa, jutussa vinkataan. Näin yhdistyisivät elämykset, ruoka ja matkailu.

Matkailun seuraavat kehityskohteet Etelä-Savossa liittyvät palvelujen ostamiseen ja liikenteeseen, kertoo Länsi-Savo.

Lue Länsi-Savon juttu täältä.

 

Mustikkasadosta paikoin runsas

12.07.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Yle 12.7.2016:

Mustikkasadosta tulee paikoin runsas

Alueellisia ja paikallisia eroja mustikkasadossa on paljon riippuen siitä, paljonko pölyttäjiä on ollut liikkeellä. Mustikkametsällä paikallistuntemus on nyt valttia, vanhempi tutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta luonnehtii.

Mustikkasato on kypsynyt selvästi etuajassa. Sadosta on tulossa vähintään keskinkertainen tai jopa runsas, sanoo vanhempi tutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.

Mustikkaa on saanut sormin poimimalla jo pari viikkoa. Joukossa on vielä raakileita, mutta lähipäivinä mustikka on niin kypsää, että sitä voi poimia myös poimurilla.

Lue Ylen uutinen kokonaan tästä.

Poimi tai osta ja leivo herkut

Vinkkejä marjojen poimintaan ja säilöntään löytyy mm. Maa- ja kotitalousnaisten sivuilta.

Torimyyjien tarjontaa voit etsiä lähitoreilta, esimerkiksi Savonlinnan torilta ja Mikkelin torilta.

Mustikoista voit leipoa esimerkiksi mustikkakukon eli rättänän, katso resepti täältä.

 

Saimaan tuotteille oma alkuperä- ja laatumerkki

11.07.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Länsi-Savo 11.7.2016:

Etelä-Savossa ollaan kehittämässä omaa D.O. Saimaa -merkkiä. D.O. Saimaa tulee sanoista Designation of Origin Saimaa, ja se mukailee varsinkin Etelä- ja Keski-Euroopassa hyvin tunnettuja alkuperämerkintöjä D.O.C ja D.O.

Merkin ideana on kertoa asiakkaille, että raaka-aine tai elintarvike on tuotettu Saimaan alueella. Vaikka alueellisuus on keskeinen kriteeri, se ei ole riittävä peruste käyttöoikeuteen. Elintarvikkeilta edellytetään lisäksi, että ne on tuotettu korkeiden gastronomisten ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Etelä-Savon maakuntaliitto sai aloitteen ja pyynnön merkin kehittämiselle matkailutoimijoilta.

Lue Länsi-Savon uutinen kokonaan täältä.

Etelä-Savon maakuntaliiton tiedote (8.7.2016) löytyy täältä.

Merkin ensimmäinen hakuaika on avattu, ja hakemuksen voi jättää elokuun 2016 loppuun mennessä. D.O. Saimaa -laatumerkin hakemuksen voi täyttää sähköisesti täällä.

 

Julkisten ruokapalveluhankintojen vastuullisuudesta periaatepäätös

30.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

MMM tiedote 29.6.2016:

Periaatepäätös julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen vastuullisuudesta hyväksytty

Hallituksen tavoite on, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa käytetään jatkossa vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Tänään hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätös linjaa, että valtion elintarvikehankinnoissa otetaan tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Käytännössä periaatepäätös näkyy julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrän kasvuna.

Suomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain 35 miljardia euroa, josta ruokahankintojen osuus on 350 miljoonaa euroa. Periaatepäätöksellä odotetaan olevan merkittävä vaikutus kotimaisten tuotteiden ja yritysten palveluiden kysynnälle.

Lue MMM:n tiedote kokonaisuudessaan tästä>>

Lue Valtioneuvoston periaatepäätös pdf-muodossa tästä>>

 

Turistille lähiruokaa ja aitoja makuja

30.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Maaseudun Tulevaisuus 27.6.2016

Turisti haluaa lähiruokaa ja suosii aitoja makuja

Keskiverto turisti tutkii kotona visusti kohdemaan matkaoppaita ja hakee sieltä matkakohteiden lisäksi yhä useammin paikalliseen ruokaan liittyvää tietoa.

Yhtä lailla matkasta jäävä mielikuva riippuu siitä, miten maistuvaa ja laadukasta ruokaa on ollut tarjolla. Luomu, kasvispainotteisuus ja rento street food ruokarekkoineen ovat nousevia trendejä.

Ruokaa myös kuvataan ahkerasti ja jaetaan sosiaalisessa mediassa.

Lue Maaseudun Tulevaisuuden kirjoitus kokonaan täältä>>

 

 

Kotimaisuus tärkeä ostokriteeri ruokaostoksia tekevälle

22.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suomalaiset ovat ruuan suhteen aiempaa tiedostavampia ja kotimaista ruokaa arvostetaan aiempaa enemmän. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tilaaman selvityksen mukaan myös tietoisuus kotimaisten valintojen vaikutuksista on noussut. Neljä viidestä muistaa ruokakaupassakin, että suomalaisen elintarvikkeen ostaminen tukee työllisyyttä.

Suomalaisten tuotteiden tuoreus, maukkaus, jäljitettävyys ja lisäaineettomuus arvioidaan ylivoimaisesti paremmiksi kuin ulkomaisten tuotteiden. Vain hintamielikuva puhuu ulkomaisen elintarvikkeen ostamisen puolesta.

Yli 80 prosenttia tutkimukseen osallistuneista pitää tärkeänä, että Suomi on maataloustuotannon suhteen omavarainen. Suomalaiset arvostavat maanviljelijöiden työpanoksia. Neljä viidestä uskoo maanviljelijöiden hoitavan työnsä erittäin tai melko taitavasti ja paneutuen.

Selvityksestä ilmeni myös, että ruuanlaittoa ja yhdessä syömistä arvostetaan ja että ruokailuun halutaan varata oma aikansa ja rauhansa.

Selvitys toteutettiin internet-kyselynä huhtikuussa 2016 ja se on jatkoa vastaaville tutkimuksille vuosilta 2008, 2010 ja 2012. Osa kysymyksistä oli samoja kuin aiemmin, osa oli uusia ja ne kohdistuivat ajankohtaiseen yhdessä syömisen teemaan.

Lue MMM:n tiedote tästä.

Tutustu tutkimusraporttiin tarkemmin tästä.

Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset julkaistu

21.06.2016 Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset on julkaistu, kerrotaan Kuluttajaliiton Syö hyvää –sivuilla (syohyvaa.fi).

Uudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemat suositukset esittelevät terveyttä edistävän ja monipuolisen ruokavalion periaatteet. Tärkeää on iloinen ruokasuhde, koko perheen yhteinen ruokailu, ruokakasvatus ja hyvinvointioppiminen. Pohja elinikäiselle hyvinvoinnille ja makutottumuksille luodaan jo lapsena.

Uusien suositusten painopisteitä ovat mm. monikulttuurisuus ja erilaiset ruokavaliot. Perinteisen lautasmallin rinnalle on piirretty myös monikulttuurinen ja vegaanin lautasmalli.

Lasten ravitsemuksen haasteet ovat pitkälti samoja kuin muun väestön. Rasvan laatuun panostaminen, kalan ja kasvisten käytön lisääminen, lautasmalli, ruokakolmio ja lihan käytön kohtuullistaminen ovat kaikki tuttuja vuonna 2014 julkaistuista suomalaisista ravitsemussuosituksista (linkki).

Kasvisten käytön lisääminen on yksi keskeinen keino, jolla sekä lasten että aikuisten ruokavalion laatua voitaisiin parantaa. Monet lapset ovat luonnostaan epäluuloisia vieraita makuja kohtaan, joten opettelussa vaaditaan sinnikkyyttä, rohkaisua ja useita maistelukertoja. Koska lapsi oppii mallista, kannattaa aikuisen kiinnittää omiin ruokailutottumuksiin erityistä huomiota silloin kun pöydässä istuu myös pienempiä ruokailijoita.

Lue artikkeli Kuluttajaliiton Syö hyvää –sivuilta tästä: Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset – Ruokailoa koko perheelle.

Tutustu tarkemmin julkaisuun Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset (pdf) tästä.

Kauraa, härkäpapua ja rapsia – viljelyaloista ennakkotietoja

16.06.2016 Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi ennakkotietoja viljelyaloista. Suomen noin 2,3 miljoonan hehtaarin peltoalasta yli kolme neljäsosaa on rehuviljaa ja -nurmea. Suurin osa peltoalasta palvelee siten kuluttajien tarpeita kotieläintuotannon mahdollistajana. Tänä kesänä pelloilla kasvaa entistä enemmän erikoiskasveja kuten härkäpapua, rapsia ja kuminaa.

  • Härkäpapuala lähenee peruna-alaa
  • Rapsi rynni rypsin ohi
  • Rehunurmiala kasvoi – lähes kolmannes viljelyalasta

Lue Luken uutinen täältä: Kauraa, härkäpapua ja rapsia – Suomen pelloilta entistä monipuolisempaa kasvisenergiaa

Rypsi_(c)_Tontti            Härkäpapu 2011_(c)_Tontti

Kuvissa rypsi ja härkäpapu (kuvat: T. Tontti)

Avomaavihannesten kasvinsuojeluun uudet oppaat

15.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Avomaavihannesten integroidun kasvinsuojelun uudet ohjeet on julkaistu Luonnonvarakeskuksen (Luke) sivuilla. Integroidussa kasvinsuojelussa (IPM, integrated pest management) pyritään terveen sadon tuotantoon vahvistaen luontaisia tuholaisten torjuntamekanismeja ja häiriten viljelyekosysteemiä mahdollisimman vähän. Kasvilajikohtaiset IPM-oppaat on saatavilla perunan, herneen, porkkanan, lantun, punajuuren, palsternakan, purjon ja mukulasellerin kasvinsuojelua varten.

Ohjeiden tavoitteena on vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja ne on suunnattu erityisesti ammattiviljelijöille. IPM-ohjeet sisältävät myös kotipuutarhureille runsaasti hyödyllistä tietoa vihanneskasvien viljelystä.

IPM-ohjeissa on kuvattu kunkin vihanneskasvin viljelyssä esiintyvät kasvintuhoojat ja kuinka niitä voidaan torjua integroidun kasvinsuojelun avulla. Monipuolisissa ohjeissa kerrotaan myös kasvintuhooja- ja rikkakasviongelmista, joihin tarvitaan kemiallisia torjuntakeinoja. Kasvinsuojelussa kotipuutarhuri voi hyödyntää lähinnä ekologiset vaihtoehdot, sillä useimpien kasvinsuojeluaineiden käyttö edellyttää kasvinsuojelututkinnon suorittamista.

Oppaissa on kasvinsuojelun ohella runsaasti tietoa muun muassa kullekin viljelykasville parhaiten soveltuvasta maalajista, maan muokkauksesta ja lannoittamisesta sekä siemenhuollosta ja lajikevalinnasta.

Lue Luken uutinen täältä:

https://www.luke.fi/uutiset/uusia-oppaita-avomaan-vihannesten-kasvinsuojeluun/

IPM-oppaat löytyvät pdf-muodossa täältä:

https://www.luke.fi/vipm-oppaat/

 

 

Kestävyys hankintakriteeriksi julkisissa ruokahankinnoissa

14.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Luonnonvarakeskus tutki kestävyysasioiden käyttämistä hankintakriteereina julkisen sektorin hankintamenettelyissä. Tutkimukseen valittiin pilotoitaviksi elintarviketuotteita eri puolilta Suomea. Kaikki tuotteet oli tuotettu lähellä käyttökohteita. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin kyseisiä lähiruokatuotteita volyymituotteisiin ja tutkittiin voitaisiinko julkisissa hankinnoissa lähiruokaa suosimalla parantaa julkisen hankintamenettelyn ekologista kestävyyttä.

Pilot-tuotteita oli yhteensä kahdeksan: kuoretonta luomuohraa sisältävä piirakka Pohjois-Karjalasta, tavanomaisista viljoista valmistettu ohrarieska ja kokojyväruisleipä Etelä-Karjalasta, luomukaura Pohjanmaalta, mansikkasose pääkaupunkiseudulta, mansikkapirtelö Pohjois-Savosta, kuoripäällinen peruna Keski- Pohjanmaalta, ahvenpihvi Varsinais-Suomesta ja pororouhe Meri-Lapista.

Lähituotteita verrattiin keskimääräisiin tuotteisiin

Kaikille näille tuotteille tehtiin koko tuotantoketjun kattavat ympäristövaikutustarkastelut elinkaariarviointimenetelmällä käsittäen ilmastovaikutuksen ja rehevöittävän vaikutuksen. Pilot-tuotteita verrattiin keskimääräiseen kotimaiseen tuotantoon sekä tuontituotteisiin. Luomu/ tavanomainen vertailua tässä tutkimuksessa ei tehty, vaan luomutuotteita verrattiin muihin luomutuotteisiin ja tavanomaisella menetelmällä tuotettuja tuotteita toisiin tavanomaisiin. Ohrapiirakkaa verrattiin riisipiirakkaan, leipiä muihin Suomessa tehtyihin leipätutkimuksiin, mansikan viljelyä ProAgrian aineistoon Suomen keskimääräisestä tuotannosta ja valmiita tuotteita säilykepersikkaan ja banaanipirtelöön. Kuoripäällisen perunan vertailupari oli teollisesti kuorittu samalla alueella viljelty peruna ja luomukauralle suomalainen keskimääräinen luomukaura. Ahvenpihviä verrattiin kalapuikkoihin ja kotimaiseen kirjoloheen ja pororouhetta naudanlihapihviin.

Tutkittujen lähituotteiden ympäristövaikutukset pienempiä

Tutkimustulokset olivat monessa tapauksessa lähiruokatuotteille edullisia volyymituotteisiin verrattuna. Erityisen hyvin vertailussa volyymituotteisiin pärjäsivät ahvenpihvi ja mansikkatuotteet sekä kuoripäällinen peruna. Myös kokojyväruisleivän ja luomuviljan ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus olivat selvästi verrokkituotteita pienemmät. Pororouheen ja ohrarieskan tulokset olivat suhteellisen samalla tasolla verrokkien kanssa ja ohrapiirakan ilmastovaikutus oli samalla tasolla verrokkituotteena käytetyn riisipiirakan kanssa, mutta rehevöittävä vaikutus oli korkeampi.

Tuloksista voidaan tehdä se johtopäätös, että monessa tapauksessa havaittiin suuriakin eroja tutkittujen lähiruokatuotteiden ympäristövaikutustarkastelun tuloksissa verrattuna volyymituotteisiin.

Vaikka lähiruokatuotteiden ja elintarviketuotteiden ympäristövaikutukset yleensä ovat tapauskohtaisia eikä näitä tutkimustuloksia voi yleistää, on tämän tutkimuksen perusteella hyvin odotettavissa, että tulevaisuudessa ympäristöasiat ja niiden tutkiminen elinkaariarviointimenetelmällä nousevat tärkeiksi hankintakriteereiksi julkisten ruokapalveluiden hankintamenettelyssä.

Lue lisää tutkimuksesta ja keinoista käyttää ympäristövaikutuksia hankintakriteerinä:

Silvenius, Frans; Kurppa, Sirpa; Tauriainen, Jukka; Nousiainen, Jouni; Hietala, Sanna (2015)Lähiruoat julkisissa hankinnoissa – ympäristövaikutukset hankintakriteereinä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 19/2015. 42 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-018-4

Silvenius, F., Kurppa, S., Husso, H. ja Väänänen, S. 2015. Maaseudun Tiede 1/2015. S 16.   https://issuu.com/mttelo/docs/maaseudun_tiede_1_2015/16