Ajankohtaista

Avomaavihannesten kasvinsuojeluun uudet oppaat

15.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Avomaavihannesten integroidun kasvinsuojelun uudet ohjeet on julkaistu Luonnonvarakeskuksen (Luke) sivuilla. Integroidussa kasvinsuojelussa (IPM, integrated pest management) pyritään terveen sadon tuotantoon vahvistaen luontaisia tuholaisten torjuntamekanismeja ja häiriten viljelyekosysteemiä mahdollisimman vähän. Kasvilajikohtaiset IPM-oppaat on saatavilla perunan, herneen, porkkanan, lantun, punajuuren, palsternakan, purjon ja mukulasellerin kasvinsuojelua varten.

Ohjeiden tavoitteena on vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja ne on suunnattu erityisesti ammattiviljelijöille. IPM-ohjeet sisältävät myös kotipuutarhureille runsaasti hyödyllistä tietoa vihanneskasvien viljelystä.

IPM-ohjeissa on kuvattu kunkin vihanneskasvin viljelyssä esiintyvät kasvintuhoojat ja kuinka niitä voidaan torjua integroidun kasvinsuojelun avulla. Monipuolisissa ohjeissa kerrotaan myös kasvintuhooja- ja rikkakasviongelmista, joihin tarvitaan kemiallisia torjuntakeinoja. Kasvinsuojelussa kotipuutarhuri voi hyödyntää lähinnä ekologiset vaihtoehdot, sillä useimpien kasvinsuojeluaineiden käyttö edellyttää kasvinsuojelututkinnon suorittamista.

Oppaissa on kasvinsuojelun ohella runsaasti tietoa muun muassa kullekin viljelykasville parhaiten soveltuvasta maalajista, maan muokkauksesta ja lannoittamisesta sekä siemenhuollosta ja lajikevalinnasta.

Lue Luken uutinen täältä:

https://www.luke.fi/uutiset/uusia-oppaita-avomaan-vihannesten-kasvinsuojeluun/

IPM-oppaat löytyvät pdf-muodossa täältä:

https://www.luke.fi/vipm-oppaat/

 

 

Kestävyys hankintakriteeriksi julkisissa ruokahankinnoissa

14.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Luonnonvarakeskus tutki kestävyysasioiden käyttämistä hankintakriteereina julkisen sektorin hankintamenettelyissä. Tutkimukseen valittiin pilotoitaviksi elintarviketuotteita eri puolilta Suomea. Kaikki tuotteet oli tuotettu lähellä käyttökohteita. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin kyseisiä lähiruokatuotteita volyymituotteisiin ja tutkittiin voitaisiinko julkisissa hankinnoissa lähiruokaa suosimalla parantaa julkisen hankintamenettelyn ekologista kestävyyttä.

Pilot-tuotteita oli yhteensä kahdeksan: kuoretonta luomuohraa sisältävä piirakka Pohjois-Karjalasta, tavanomaisista viljoista valmistettu ohrarieska ja kokojyväruisleipä Etelä-Karjalasta, luomukaura Pohjanmaalta, mansikkasose pääkaupunkiseudulta, mansikkapirtelö Pohjois-Savosta, kuoripäällinen peruna Keski- Pohjanmaalta, ahvenpihvi Varsinais-Suomesta ja pororouhe Meri-Lapista.

Lähituotteita verrattiin keskimääräisiin tuotteisiin

Kaikille näille tuotteille tehtiin koko tuotantoketjun kattavat ympäristövaikutustarkastelut elinkaariarviointimenetelmällä käsittäen ilmastovaikutuksen ja rehevöittävän vaikutuksen. Pilot-tuotteita verrattiin keskimääräiseen kotimaiseen tuotantoon sekä tuontituotteisiin. Luomu/ tavanomainen vertailua tässä tutkimuksessa ei tehty, vaan luomutuotteita verrattiin muihin luomutuotteisiin ja tavanomaisella menetelmällä tuotettuja tuotteita toisiin tavanomaisiin. Ohrapiirakkaa verrattiin riisipiirakkaan, leipiä muihin Suomessa tehtyihin leipätutkimuksiin, mansikan viljelyä ProAgrian aineistoon Suomen keskimääräisestä tuotannosta ja valmiita tuotteita säilykepersikkaan ja banaanipirtelöön. Kuoripäällisen perunan vertailupari oli teollisesti kuorittu samalla alueella viljelty peruna ja luomukauralle suomalainen keskimääräinen luomukaura. Ahvenpihviä verrattiin kalapuikkoihin ja kotimaiseen kirjoloheen ja pororouhetta naudanlihapihviin.

Tutkittujen lähituotteiden ympäristövaikutukset pienempiä

Tutkimustulokset olivat monessa tapauksessa lähiruokatuotteille edullisia volyymituotteisiin verrattuna. Erityisen hyvin vertailussa volyymituotteisiin pärjäsivät ahvenpihvi ja mansikkatuotteet sekä kuoripäällinen peruna. Myös kokojyväruisleivän ja luomuviljan ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus olivat selvästi verrokkituotteita pienemmät. Pororouheen ja ohrarieskan tulokset olivat suhteellisen samalla tasolla verrokkien kanssa ja ohrapiirakan ilmastovaikutus oli samalla tasolla verrokkituotteena käytetyn riisipiirakan kanssa, mutta rehevöittävä vaikutus oli korkeampi.

Tuloksista voidaan tehdä se johtopäätös, että monessa tapauksessa havaittiin suuriakin eroja tutkittujen lähiruokatuotteiden ympäristövaikutustarkastelun tuloksissa verrattuna volyymituotteisiin.

Vaikka lähiruokatuotteiden ja elintarviketuotteiden ympäristövaikutukset yleensä ovat tapauskohtaisia eikä näitä tutkimustuloksia voi yleistää, on tämän tutkimuksen perusteella hyvin odotettavissa, että tulevaisuudessa ympäristöasiat ja niiden tutkiminen elinkaariarviointimenetelmällä nousevat tärkeiksi hankintakriteereiksi julkisten ruokapalveluiden hankintamenettelyssä.

Lue lisää tutkimuksesta ja keinoista käyttää ympäristövaikutuksia hankintakriteerinä:

Silvenius, Frans; Kurppa, Sirpa; Tauriainen, Jukka; Nousiainen, Jouni; Hietala, Sanna (2015)Lähiruoat julkisissa hankinnoissa – ympäristövaikutukset hankintakriteereinä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 19/2015. 42 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-018-4

Silvenius, F., Kurppa, S., Husso, H. ja Väänänen, S. 2015. Maaseudun Tiede 1/2015. S 16.   https://issuu.com/mttelo/docs/maaseudun_tiede_1_2015/16

Arktisuus – mitä hyötyä siitä on ruoantuotannossa?

14.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna
Mitä on arktinen ruoantuotanto?
Arktiselle alueelle ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää. Globaalista näkökulmasta 60° ja 70° pohjoisen leveyspiirin välissä sijaitseva Suomi on arktinen maa. Sama todetaan vuonna 2013 julkaistussa Suomen arktisessa strategiassa.
Arktisella ruoantuotannolla tarkoitetaan Suomessa 60° pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella tapahtuvaa ruoantuotantoa. Kolmasosa 60° leveysasteen pohjoispuolella asuvista ihmisistä asuu Suomessa.
Pohjoinen sijainti koetaan usein ruoantuotantoa haittaavana tekijänä, mutta mitä lisäarvoa pohjoiset olosuhteet tuovat ruoantuotantoomme?
    • Suomessa on runsaat ja korkealaatuiset vesivarat. Pohjaveden osalta Suomi on täysin omavarainen. World Water Council ja Britannian Centre for Ecology and Hydrology ovat kehittäneet vesiköyhyysindeksin, jonka mukaan Suomi on veden suhteen maailman rikkain maa. Suomessa tuotetulla ruualla on pieni vesijalanjälki.
    • Ilman laatu on pääosassa Suomea erittäin hyvä. Myös ilman pienhiukkasten esiintymisen osalta Suomi on erittäin hyvässä asemassa.
    • Suomalainen maaperä on kansainvälisesti verrattuna puhdasta. Suomi on maapinta-alaan suhteutettuna Euroopan metsäisin maa. Suomen maapinta-alasta 72 % on metsää. Vihreä infrastruktuuri on strategisesti suunniteltu verkosto, jossa on luonnontilassa olevia alueita, osaksi luonnontilassa olevia alueita ja muita ympäristöön liittyviä tekijöitä, joka on suunniteltu tuottamaan useita erilaisia ekosysteemipalveluja ja jota hoidetaan tässä tarkoituksessa. Prosentuaalisessa tarkastelussa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Irlannin vihreän infrastruktuurin kattavuus on arvioitu olevan yli 85 % maapinta-alasta. Vihreä infrastruktuuri – käsite tarjoaa Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kehittää kestävää ruoantuotantoaan kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteiden mukaisesti.
      Pohjolan kesän valoisuudella on sekä luonnonkasvien että viljelykasvien kannalta tärkeä merkitys. Viljan osalta päivän pituus vaikuttaa sen kehittymisnopeuteen. Missään muualla maailmassa esimerkiksi viljaa ei viljellä olosuhteissa, joissa päivä on kasvukauden aikana yhtä pitkä kuin Suomessa.
    • Viileä ilmasto vähentää kasvintuhoojien esiintymistä hidastamalla niiden lisääntymistä, ja estää sellaisten lajien leviämistä maahamme pysyviksi kannoiksi, jotka eivät selviä talvikauden yli. Ilmasto-olosuhteiden ansiosta kasvinsuojeluaineiden tarve on keskimääräistä vähäisempi ja torjunta-aineiden myynti keskittyy valtaosin rikkakasvihävitteiden myyntiin.
Arktisen tuotteen lisäarvossa keskeisiä termejä ja tavoitteita ovat puhtaus, terveys, korkea sisäinen ja hygieeninen laatu, jäljitettävyys, pieni ympäristöjalanjälki, vastuullisuus, kiertotalous ja hiilineutraalius sekä jätteettömyys. Puhtaan teknologian mukainen bioenergian käyttö sekä tuotannon digitalisoituminen, teollinen internet ja esineiden internet tulevat ratkaisevasti parantamaan erityisesti arktisen tuotannon hallintaa ja tehokkuutta.
Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tekemästä taustaselvityksestä:
Sirpa Kurppa, Jaana Kotro, Lotta Heikkilä, Anu Reinikainen, Karetta Timonen, Rainer Peltola, Outi Manninen.2015. Arktinen ruoantuotanto – Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 47/2015. 90 s.
Julkaisun tiivistelmä.
Julkaisu pdf-muodossa.

Tarkistatko luomutuotteen luomuisuuden vastaanotossa?

14.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Luomuelintarvikkeen aitouden todentamisessa oleellisin keino on varmistaa tuotteiden jäljitettävyysketjun toimivuus. Kukin toimija vastaa osaltaan luomun varmentamisesta. Koko ketjua ei tarvitse jäljittää, vaan riittää, että jokainen ketjun lenkki varmistaa saavansa luomua. Tämä varmentaminen koskee niin tukku- ja vähittäiskauppoja kuin ammattikeittiöitäkin. Luomutuotteiden vastaanotto -videossa kerrotaan, mitä eri asioita pitää tarkistaa otettaessa vastaan luomutuotteita ammattikeittiössä tai kaupassa.

Tuotteiden vastaanotossa käydään läpi tavaralähetyksen oikeellisuus ja tuotteiden hyväksyttävä laatu. Luomutuotteita vastaanotettaessa tarkistetaan, että tuotteessa on pakolliset luomumerkinnät ja että saateasiakirjoista löytyy merkinnät luomutuotteesta. Myös tavaroiden lähettäjää valvovan viranomaisen tunnus tulee olla asiakirjoissa. Kuulostaa ehkä monimutkaiselta, mutta restonomiopiskelijat Janne ja Eetu havainnollistavat asiaa hyvin Luomutuotteiden vastaanotto -videossa.

Luomutuotteiden vastaanotto -video on tuotettu Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Viesti luomusta oikein -hankkeessa, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Lisätietoja: http://www.mamk.fi/luomuviestinta
Taina Harmoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu

 

Luomuvihannesten ja -hedelmien tuotantoon ratkaisuja

10.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Luomuinstituutin tutkijaseminaari kokosi yli 30 tutkijaa Mikkeliin Kyyhkylän kartanoon 8.-9.6.2016.

Meneillään olevissa tutkimuksissa etsitään ratkaisuja luomuvihannestuotannon ongelmiin. ”Kasvisten varastotappiot voivat olla suuri taloudellinen rasite erityisesti luomuviljelijälle.” totesi Pirjo Kivijärvi esityksessään. Luomusipulin viljely-ympäristön olosuhteet ja kasvin lisäysaineiston laatu ovat kehitystyön ja tutkimuksen kohteita, joista keskusteltiin vilkkaasti seminaarissa.

Luomuomenaa viljellään noin 10 % maamme omenanviljelyalasta. ”Tehokkuutta ja sitä kautta kannattavuutta pitäisi saada lisää luomuomenan viljelyyn ottamalla käyttöön nykyaikaisia viljelymenetelmiä. Luomuomenan haasteet Suomessa ovat erityisesti omenarupi ja pihlajanmarjakoi, joihin etsitään ratkaisuja.” kertoi Sanna Kauppinen.

”Suomen metsissä on maailman suurin luomukeruualue, tällä hetkellä luomukeruualuetta on jo 40 % Suomen metsäalasta.” kertoi Birgitta Partanen. Partasen mukaan metsien luomusertifiointi ei estä normaalia metsänhoitoa. Luomukeruutuotteiden suurimpia markkinointivaltteja ovat puhtaus, aitous, luomu ja villiys.

Tutustu tarkemmin näihin ja seminaarin muihin aiheisiin Luomuinstituutin sivuilla.

Tilojen suora- ja vähittäismyyntiä helpotetaan

10.03.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: yllapito

Hallitus on tänään päätöksillään helpottanut lähiruoan saatavuutta 15.3.2016 alkaen. Tilalla kasvatetun siipikarjan ja kanin lihaa on mahdollista toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin ilman lihantarkastusta 15.3.2016 alkaen. Jatkossa tilalla teurastetun siipikarjan lihaa voi joko luovuttaa suoraan kuluttajille tai toimittaa vähittäismyyntiin ilman lihantarkastusta yhteensä enintään 40 000 kiloa vuodessa. Lisäksi tilalta suoraan kuluttajille myytävien kananmunien ja linnunmunien enimmäismäärät nousevat. Myös luonnonvaraisia hirvieläimiä saa jatkossa toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin.

Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta

 

Luomuruoka ravintolassa –video julkaistu

26.02.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Luomun käytöstä ravintolassa tulisi kertoa asiakkaille. Monesti ongelmana on, että kertomista pidetään hankalana eikä tiedetä miten luomusta tulisi viestiä. Tärkeää on, ettei viestinnällä johdeta asiakasta harhaan.

Luomusta kertominen tulee olla linjassa keittiön toiminnan kanssa. Jos ruokalistalla on maininta ruoan olevan kokonaan luomua, niin kaikkien valmistuksessa käytettävien maatalousperäisten raaka-aineiden tulee olla luomua.

Viesti luomusta oikein -hankkeen videolla ”Luomuruoka ravintolassa” havainnollistetaan, miten luomun käytöstä voi viestiä ravintolan ruokalistalla ja mitä se tarkoittaa keittiön toiminnassa.

Lisätietoja luomuviestinnästä löytyy osoitteesta www.mamk.fi/luomuviestinta.

Taina Harmoinen / Mikkelin ammattikorkeakoulu

 

Ruoka-Saimaa -tapahtuma 4.4.2016 – kokoaa lähiruoan ja ostajat!

25.02.2016 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Lähiruoan merkitys on kasvanut huimasti viime vuosina. Lähiruoan tärkeydestä puhutaan niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisestikin. Kuluttajat haluavat nauttia lähiruoasta, mutta liian usein törmätään vielä saatavuusongelmaan. Ruoka-Saimaa -tapahtumassa 4.4.2016 kohtaavat tuottajat, jalostajat ja lähiruoan ostajat ammattikeittiöistä ja kaupoista.

Ruoka-Saimaa -tapahtuma 4.4.2016 alkaa ammattilaisten lähiruokamessuilla. Paikalliset tuottajat ja elintarvikejalostajat esittelevät tuotteitaan Ravintola Kasarminassa Mikkelin ammattikorkeakoululla klo 16-18. Messuvieraiksi kutsutaan ammattikeittiöiden ja kauppojen edustajia. Esittelyjen lomassa voi seurata ajankohtaisinfoja raakaruoasta ja miten lähiruoka voisi olla esillä Mikkelin Asuntomessut 2017 aikana.

Messutapahtumaan liittyen järjestetään klo 18.15 alkaen ”Miten toimin HoReCa-tukkujen kanssa?” –miniseminaari. Seminaari kestää noin klo 19.30 saakka.

Tilaisuuden tavoitteena tutustuttaa ammattikeittiösektorilla (HoReCa) toimivien tukkujen toimintatapoihin ja siihen, miten pk-yritys voi saada tuotteen tukun valikoimiin.

18.15-18.45      Miten toimin HoReCa-tukun kanssa? Päivi Töyli, projektipäällikkö, Turun yliopisto Brahea-keskus

18.45-19.15      Apuvälineitä pk-yrityksille tilausten ja toimitusten käsittelyyn tukkujen kanssa, Mikko Luokkamäki, asiantuntija, GS1 Finland Oy

19.15-19.30      Kommenttipuheenvuoro: Ota rohkeasti yhteyttä tukkuun! Tarja Kankkunen, toimitusjohtaja Palvelutukku Itä-Suomi

Ruoka-Saimaa -tapahtuman järjestää Etelä-Savon ruokaviesti -hanke, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Luonnonvarakeskus ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus. Miten toimin HoReca-tukkujen kanssa tilaisuus järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskuksen Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä –hankkeen kanssa.

Lisätietoa:
Taina Harmoinen, projektipäällikkö, Etelä-Savon ruokaviesti -hanke, Mikkelin ammattikorkeakoulu, taina.harmoinen(at)mamk.fi, 040 662 5560

Pienteurastamoja Suomessa noin 50 – alan opas uudistettu

12.02.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: yllapito

Suomessa on noin 50 pienteurastamoa. Pienteurastamoja, jotka teurastavat sikoja, nautoja ja/tai lampaita on noin 40. Siipikarjan pienteurastamoja on noin 10. Suomessa Evira pitää rekisteriä hyväksytyistä liha-, kala-, maito- ja muna-alan sekä varastolaitoksista. Uudistettu opas neuvoo pienteurastamoja niin sivutuotteiden hävittämisessä kuin hyödyntämisessä. Opas on tarkoitettu apuvälineeksi erityisesti alan pienyrityksille ja siinä on huomioitu vuoden 2015 aikana tulleet säädösmuutokset.

Opas