Maaseudun Kasvupolku® tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia ideoita, ajatuksia sekä innovaatioita maaseudulla yrittämiseen. Kasvupolku®-sparraukseen valitaan 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa, maaseudulta ponnistavaa yritystä, jotka saavat kahden päivän ajan maksutonta sparrausta Suomen liike-elämän asiantuntijoilta. Nämä kokeneet “myllärit” auttavat yrityksiä löytämään kasvun eväitä ja kontakteja. Yritys voi olla jo pidempään toiminut tai vasta keksitty.

Miten pääsee mukaan Kasvupolulle?

Maaseudun Kasvupolku®-sparraukseen voi hakea mukaan 16.1.2017 mennessä hakulomakkeella. Kasvupolun tuomaristo valitsee 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa yritystä mukaan sparraukseen. Kaikille mukaan hakeneille ilmoitetaan valinnoista.

Valintakriteereissä painottuu yrityksen kasvusuunnitelma. Tärkeimpiä painotettavia asioita ovat kasvun nälkä, kasvupotentiaali (markkinatilanne, kansainvälistymismahdollisuudet, tiimi), skaalautuvuus, uskottavuus, ajankohtaisuus, disruptiivisuus ja omintakeisuus.

Kasvupolulle mukaan valituille yrityksille järjestetään sparrausta 16.2. ja 15.3. Kiitorata-nimisissä työpajapäivissä. Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa mylläreitä yhteensä 10×45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa.

Kasvupolun tuomaristo valitsee lopuksi kaksi voittajaa, jotka julkistetaan 16.6. Seinäjoella Farmari-maatalousnäyttelyn yhteydessä. Tästä semifinaalista voittajat etenevät valtakunnalliseen Kasvu Open 2017 -finaaliin.

”Saimme Kasvupolulta monipuolista sparrausta, positiivista pommitusta liiketoiminnan kehittämiseen sekä testattua kasvuideoitamme monen asiantuntujan kanssa eri näkökulmista. Työstämme tällä hetkellä kansainvälistä kasvusuunnitelmaa ja etsimme mukaan uusia kumppaneita. Sparrauspäivissä oli hieno huomata, ettemme paini kasvuhaasteidemme kanssa yksin. Löysimme muista mukana olleista yrityksistä hyviä uusia kontakteja ja yhteinen tekeminen päivissä oli mahtavaa.” Samuli Laurikainen, Silmusalaatti. Silmusalaatti osallistui v. 2015 Kasvupolku®-sparraukseen.

Maaseudun Kasvu Open nettisivut

Mikkelissä sijaitseva Otava Food Factory sai menestystä Artesaaniruoan Suomenmestaruuskisoissa 10-13.10.2016 Tammisaaressa. Se sijoittui hopeasijalle sekä homejuustojen että ilmakuivattujen lihojen kilpailusarjassa. Palkitut tuotteet olivat Otava Food Factoryn Lorelei-homejuusto ja Kylmäsavu possufile.

Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2016. Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa on myös ruoka-alan tapahtumia, joista suurin on Artesaaniruokakilpailu. Kilpailu on avoin kaikille Pohjoismaille. Tänä vuonna kilpailuun osallistui yli 60 yritystä Suomesta ja Ruotsista. Kilpasarjoja oli 10 ja yksittäinen yritys pystyi osallistumaan useampaan sarjaan.

Mikkeliläisen Ramin Konditorian leivos pääsi finaaliin Suomi100 –leivoskilpailussa. ”Itsenäinen mustikka” –leivoksen lisäksi voittoa tavoittelee 7 muuta finalistia. Leivoskilpailun finaali käydään perjantaina 28.10.2016 Helsingin Messukeskuksessa Viini ja Ruoka –messuilla.

Kilpailun järjestää Leipuriliitto ry ja kilpailun tavoitteena on löytää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi leivos resepteineen. Finaalissa arviointiperusteina ovat maku, ulkonäkö, teemanmukaisuus (suomalaisuus ja kotimaiset raaka-aineet sekä Suomen itsenäisyys 100 vuotta) sekä tuotantoon soveltuvuus.

Jo 20 vuoden ajan keskuskeittiö Isopata on pitänyt huolen mikkeliläisten lasten, nuorten ja muiden kuntalaisten päivittäisistä aterioista. 20-vuotistaivalta juhlittiin torstaina 11.8. alkaen klo 13, jolloin Isopadan ovet olivat avoinna kaikille.

Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelut valmistavat päivittäin noin 9500 lounasateriaa 49 eri keittiössä. Yksi näistä keittiöistä on 20-vuotias keskuskeittiö Isopata, jonka tiloissa valmistetaan 1,4 miljoonaa ateriaa vuodessa. Keskuskeittiön toiminta on aloitettu virallisesti 1.8.1996, jolloin keskuskeittiöllä oli toimituspisteitä 27, ruokalistoja kolme, annoksia valmistui päivässä 6300 ja ateriat olivat lounas sekä välipala.

Vuonna 2016 Isopadan toimituspisteitä on yhteensä 55, johon kuuluu 16 koulua, kahdeksan iltapäiväkerhoa, 19 päivähoidon yksikköä, kolme henkilöstöravintolaa sekä yhdeksän palvelutaloa. Lounaita keskuskeittiöllä valmistuu 5600 päivässä, välipaloja 480 ja päivällisiä 190.

Ruoka- ja puhtauspalveluiden kantavina arvoina ovat suomalaisuus ja Etelä-Savon elinvoimaisuus sekä ekologisuus. Kaikkien keittiöiden liha, maito ja kananmunat sekä niistä valmistetut elintarvikkeet ovat 100 % suomalaista ja salaateissa käytetyt vihannekset ja juurekset ovat pääasiassa kotimaisia. Lähialueen tuottajilta tulee muun muassa perunoita, kasviksia, leipää, marjoja, kalaa sekä sesonkituotteita saatavuuden mukaan. Lähiruoan lisäksi luomutuotteita on tarjolla säännöllisesti kaikissa keittiöissä.

Lue Mikkeli kaupungin uutinen kokonaan tästä.

Maaseudun Tulevaisuus 29.7.2016 kertoo lähiruuan menestyksen avaimista:

Markkinointi, toimitusvarmuus ja asiakassuhteet

Turku on vienyt lähiruokaa eteenpäin ja saanut ruokamaineensa nousuun hauskalla ja räväkällä markkinoinnilla. Lähiruoka juurtui keittiöihin pysyvästi kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 jälkeen ja myös luomua on nostettu vuosia tomerin ottein.

Monipuolisten ruokatapahtumien lisäksi Turussa on otettu käyttöön Food Walk -kortti. Kortin ostanut matkailija pääsee maistelemaan Turun laaturavintoloiden annoksia pikkurahalla. Ideana on mahdollisuus vierailla viidessä ravintolassa sen sijaan, että käyttää illallisbudjettinsa yhteen paikkaan. Mukana on yhdeksän ravintolaa, ja ne ovat valinneet maisteluannoksensa itse.

Turkulaisen ravintolan keittiömestari  arvostaa pientuottajasuhteissa toimitusvarmuutta ja hyvää asiakaspalvelua. Se tarkoittaa esimerkiksi tuotteiden pikatoimitusta saman päivän aikana, jos tavara uhkaa loppua. Lyhyet välimatkat ovat siis lähiruuan konkreettinen etu.

Tuottajalle ravintola on hyvä ja tarkka asiakas, kertoo varsinaissuomalainen lammastilallinen. Suhde alkaa sujua, kun toimitusvarmuus on kunnossa eli tilalla on riittävästi myytävää ja se on oikeanlaista. Lammastilan lihan salaisuutena on maku ja tarina. Tila kertoo avoimesti, kuinka lampaita hoidetaan ja ruokitaan. Lammastilallisen mukaan tarinat ja tuotteiden eriyttäminen ovat mahdollisuus koko Suomen maataloudelle.

Näin kertoi Maaseudun Tulevaisuus printtilehdessään 29.7.2016.

Lue myös Maaseudun Tulevaisuuden nettiartikkeli: Turusta tuli ruokakaupunki – lähiruoka tuo turisteja.

Länsi-Savo 28.7.2016:

Heinä-elokuun vaihde on kuuminta turistisesonkia, kun suomalaiset vielä mökkeilevät ja keskieurooppalaistenkin lomat ovat alkaneet, kertoo Länsi-Savo-lehti. Etelä-Savoon tullaan Saimaan ja puhtaan luonnon vuoksi, mutta myös ruokamatkailukohteena seutu on lyönyt läpi muutaman viime vuoden aikana.

Lisäksi lomalta halutaan aktiivisuutta sekä aitouden tuntua paikallisten kohtaamisen kautta. Ulkomaalaisille voisi olla elämys päästä kalalle tai marjaan suomalaisen kanssa, jutussa vinkataan. Näin yhdistyisivät elämykset, ruoka ja matkailu.

Matkailun seuraavat kehityskohteet Etelä-Savossa liittyvät palvelujen ostamiseen ja liikenteeseen, kertoo Länsi-Savo.

Lue Länsi-Savon juttu täältä.

Yle 12.7.2016:

Mustikkasadosta tulee paikoin runsas

Alueellisia ja paikallisia eroja mustikkasadossa on paljon riippuen siitä, paljonko pölyttäjiä on ollut liikkeellä. Mustikkametsällä paikallistuntemus on nyt valttia, vanhempi tutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta luonnehtii.

Mustikkasato on kypsynyt selvästi etuajassa. Sadosta on tulossa vähintään keskinkertainen tai jopa runsas, sanoo vanhempi tutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.

Mustikkaa on saanut sormin poimimalla jo pari viikkoa. Joukossa on vielä raakileita, mutta lähipäivinä mustikka on niin kypsää, että sitä voi poimia myös poimurilla.

Lue Ylen uutinen kokonaan tästä.

Poimi tai osta ja leivo herkut

Vinkkejä marjojen poimintaan ja säilöntään löytyy mm. Maa- ja kotitalousnaisten sivuilta.

Torimyyjien tarjontaa voit etsiä lähitoreilta, esimerkiksi Savonlinnan torilta ja Mikkelin torilta.

Mustikoista voit leipoa esimerkiksi mustikkakukon eli rättänän, katso resepti täältä.

Länsi-Savo 11.7.2016:

Etelä-Savossa ollaan kehittämässä omaa D.O. Saimaa -merkkiä. D.O. Saimaa tulee sanoista Designation of Origin Saimaa, ja se mukailee varsinkin Etelä- ja Keski-Euroopassa hyvin tunnettuja alkuperämerkintöjä D.O.C ja D.O.

Merkin ideana on kertoa asiakkaille, että raaka-aine tai elintarvike on tuotettu Saimaan alueella. Vaikka alueellisuus on keskeinen kriteeri, se ei ole riittävä peruste käyttöoikeuteen. Elintarvikkeilta edellytetään lisäksi, että ne on tuotettu korkeiden gastronomisten ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Etelä-Savon maakuntaliitto sai aloitteen ja pyynnön merkin kehittämiselle matkailutoimijoilta.

Lue Länsi-Savon uutinen kokonaan täältä.

Etelä-Savon maakuntaliiton tiedote (8.7.2016) löytyy täältä.

Merkin ensimmäinen hakuaika on avattu, ja hakemuksen voi jättää elokuun 2016 loppuun mennessä. D.O. Saimaa -laatumerkin hakemuksen voi täyttää sähköisesti täällä.