Hankkeet

Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan HIHAT

Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan -hankkeen (HIHAT) avulla maatilayrittäjät pystyivät perehtymään kestävän tuotannon mahdollisuuksiin ja menetelmiin, lisäämään osaamistaan ja osallistumaan mm. ilmastokeskusteluun. Hankkeessa toteutettiin seuraavat koulutuskokonaisuudet:

Maatilojen hiilensidonta
Maaperän eroosion torjunta
Ravinteiden kierrätys
Kestävän tuotannon arvonlisä

Koulutusryhmät

Yrittäjäryhmien koulutuksissa käsiteltiin alkutuotannon ja maatalousmaan mahdollisuuksia hiilensidonnassa, tilan ravinnekierron tehostamista, eroosioherkkien maiden viljelysuunnittelua ja tilakohtaisen kestävän tuotannon lisäarvon määrittelemistä. Esillä oli erityisesti kestävä tuotanto osana yrityksen strategiaa, ja sen tavoitteena luoda tuotteille maatilayrittäjää taloudellisesti hyödyttävää arvonlisää.

Hiilikartoitus

Maatilan hiilikartoituksella on mahdollista selvittää sekä kasvintuotanto- että kotieläintilan näkökulmasta keskeiset asiat, joilla vaikutetaan ilmastoon ja kasvihuonekaasupäästöihin. Kartoituksen tuloksena tila saa arvion, mitkä tuotannon osa-alueet ovat kunnossa ilmastonäkökulmasta ja missä on vielä kehitettävää. Arvioinnin kautta päästään kohdentamaan toimenpiteet oikeisiin asioihin. Hiilikartoituksen avulla pääsee myös käsitykseen siitä, mitä asioita on ylipäätään huomioitava ilmastoystävällisessä maatalouden harjoittamisessa. Asiantuntijan kanssa keskustelu auttaa syventämään näkökulmia. Hiilikartoitustyökalua (Excel-tiedosto) kehitettiin HIHAT-hankkeessa ProAgrian Hiilitsekkilistan pohjalta.

Seminaarit, teemapäivät, työnäytökset

Kaikille avoimet teemapäivät, seminaarit, työnäytökset ja pellonpiennarpäivät tarjosivat kestävästä tuotannosta ja tuotannon ilmastovaikutuksista kiinnostuneille yrittäjille lisämaustetta ja konkreettisia havaintoja kehittämistarpeiden tunnistamiseksi ja viljelytoimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi.

Mainio Maitotila

Hankkeiden tavoitteena on maidontuotantotilojen kannattavuuden ja ilmastotehokkuuden parantaminen. Hankkeisiin osallistuville tiloille lasketaan Valion CARBO®-ympäristölaskurilla hiilijalanjälki ja tehdään hiiliviljelysuunnitelma. Mainio Maitotila-hankkeessa oli mukana vuoden 2022 päättyessä 140 maitotilaa ja Mainio Maitotila Kainuu-hankkeessa 35 maitotilaa.

Tilakohtaisten toimien lisäksi pidetään webinaareja, joissa käsitellään hiilineutraalin maitoketjun ja maidontuotannon kannattavuuden kehittämistä. Vuoden 2022 aikana webinaariaiheita olivat mm. ilmastotehokkuuteen vaikuttaminen lypsykarjanjalostuksella, ilmastonmuutoksen vaikutukset maataloudelle, muuttuneeseen kustannustilanteeseen sopeutuminen maatiloilla ja investoinnit maidontuotannossa tulevaisuudessa.

Covid 19- pandemian laannuttua webinaarien lisäksi järjestettiin pellonpiennartapahtumia, joissa esillä oli käytännön toimia hiiliviljelyyn, maan kasvukunnon parantamiseen ja tilusjärjestelyihin.

Pienryhmätoimintaa jatkettiin vuonna 2022: neljä nurmipienryhmää, neljä tuotantopienryhmää ja yksi sekä nurmi- että tuotantopienryhmien aiheita käsittelevä pienryhmä. Mainio Maitotila Kainuu-hankkeessa aloitti kaksi pienryhmää syksyn 2022 aikana. Toinen ryhmistä oli nurmiryhmä ja toisessa käsiteltiin sekä nurmi- että tuotantopienryhmien aiheita. Molemmat ryhmät jatkavat toimintaansa vielä vuonna 2023.

Nurmipienryhmissä keskityttiin nurmen tuotannon tehostamiseen, maan rakenteeseen ja ylipäätään hiiliviljelyyn. Tapaamisten teemoina olivat mm. säilörehun tuotantokustannukset, nurmiseosten valinta, viljelykiertojen suunnittelu, maan viljavuus ja ravinteiden saanti. Tuotantopienryhmien sisällöt painottuivat navetan sisäiseen toimintaan eli esimerkiksi ruokintaratkaisuihin, työjärjestelyihin ja eläinten terveyteen sekä kestävyyteen. Tapaamisissa keskusteltiin mm. nuorkarjan managementista, laidunnuksesta sekä lehmien rakenteen merkityksestä kestävyydelle.

Yhtenä Mainio Maitotila-hankkeen toimenpiteenä on kouluttaa ProAgrian asiantuntijoita, jotta he kykenevät jatkossa huomioimaan maidontuotannon ilmastotehokkuuden neuvontatyössään. Vuoden 2022 aiheita koulutuksessa olivat markkinoinnin ja viestinnän merkitys ilmastotyössä ja hiiliviljelyn toimenpiteet käytännön viljelyssä.

Tapahtumista ja tilakohtaisesta työstä kerrottiin sähköisten uutiskirjeiden, sosiaalisen median sekä yhteistyökumppaneiden tiedotuksen kautta. Hankkeilla on omat Mainio Maitotila-ryhmät Facebookissa.

Digi-Märe

Lähtötilanteen analysointi

Lähtötilanteen analysoinnin tarkoituksena on luoda käsitys yrityksen johtamisjärjestelmän nykytilanteesta. Siis käytännössä luomme yhdessä käsityksen siitä, mihin johtamisen osa – alueisiin on onnistuttu rakentamaan systemaattinen yrityksen tavoitteiden saavuttamista tukeva tapa toimia? Missä on vielä puutteita? Mitä meidän tulisi yhdessä kehittää ja mihin asioihin tulisi luoda toimivammat käytännöt?
Tätä työskentelyä tukemaan olemme laatineet kuvauksen siitä, millainen on toimiva ja arvoa tuottava yrityksen johtamisjärjestelmä. Tätä kuvausta vasten peilaamme sinun yrityksesi johtamista ja toimintatapoja. Tämä auttaa meitä ja sinua löytämään yrityksesi toiminnan ja menestyksen näkökulmasta tärkeimmät johtamiseen liittyvät kehittämiskohteet.

Kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja tarkentaminen jatkovaiheessa

Lähtötilanteen analysointiin perustuen tunnistamme ja valitsemme yhdessä asiakkaamme kanssa kehittämiskohteet, joilla on maksimaalinen vaikuttavuus yrityksen ja yrittäjien tulevaisuuden menestymiseen. Koska kaikkea ei voi kehittää yhtäaikaisesti, on valintoja tehtävä.

Kehittämisroadmap – Tiekartta paremmin johdettuun yritykseen jatkovaiheessa

Perustuen yrityksen johtamisjärjestelmän analysointiin ja suoritettuun kehittämistoimenpiteiden suunnittelutyöhön syntyy lopputulemana kehittämisalueiden tiekartta. Se priorisoi, aikatauluttaa ja vastuuttaa kunkin yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämistyön loogisiin ja hallittavan kokoisiin tekemisiin valituilla osa-alueilla, joiden sparrauksessa olemme tukena.

Rakennamme asiakkaittemme kanssa vuorovaikutukseen, kohtaamiseen ja keskusteluihin perustuvia arvoa tuottavia yhteistyösuhteita. Toimintamme tavoite on olla laadukasta, tehokasta ja vaikuttavaa ja siksi olemme kehittäneet johtamis- ja analysointityökaluja, joita hyödynnämme työskentelyssä.

Hankkeessa on mahdollista järjestää yrityskohtaisen valmentamisen lisäksi pienryhmiä, matkoja ja koulutuksia mukana olevien yritysten tarpeen ja kiinnostuksen mukaan.

Yhessä lihat liikkeelle YLLI

Tavoite

Tavoitteena on saada sitoutettua ketjun yritykset kehittämään lihaketjua. Sitoutuneen yritysjoukon kanssa käynnistetään jatkotoimenpiteitä lihaketjun kehittämiseksi, esimerkiksi yritysryhmähanke.

Toimenpiteet

1. Tunnistetaan isojen lihaketjujen ulkopuolella toimivia ketjuja ja tehdään niistä lähtötilanneanalyysi. Sen perusteella suunnitellaan ketjun kehittämiseen liittyviä asioita, joita työstetään työpajoissa.

2. Sektorikohtaiset työpajat

toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet

oman sektorin eri prosessit ja haasteet niissä

pohditaan, miten yritys itse kuin ketjun muutkin toimijat voisivat omalla toiminnallaan niihin vaikuttaa

valmistellaan yhteenveto omasta sektorista ja toiveet ketjun muille toimijoille

3. Yrityskohtaisten yhteistyövalmiuksien selvittäminen ja kumppanuuksien etsiminen, joiden avulla voidaan tuottaa uusia yhteistyömuotoja

Yritysten strategioita päivitetään yhteistyöhön sopiviksi ja suunnitellaan tarvittavia muutoksia toimintaan

4. Etsitään keinoja, joiden avulla lihaketjut voivat selvittää ja ylläpitää kuluttaja ja asiakastoiveita. Samalla kehitellään yhteistyöverkostoja markkinointiin.

Saimaa lautasella

Hanke kokoaa ja aktivoi B2B-lähiruokaverkoston alkutuottajista, jatkojalostajista sekä ravintola- ja ruokapalveluyrityksistä. Tavoitteena varmistaa paikallisten tuotteiden saaminen ravintoloihin ja kauppoihin sekä uusien palveluiden ja tuotteiden avulla kasvattaa maaseudun, ruoan, ravintoloiden ja matkailuyritysten myyntiä ja vahvistaa Savonlinnan asemaa houkuttelevana ruokamatkailukohteena.

Maakunnallista ruoka-alan synergiaa kehitetään saattamalla yrityksiä mukaan Etelä-Savon ruokaklusteriin, D.O. Saimaa -verkostoon ja Taste Saimaa -partneriverkostoon. Yhteistyötä kehitetään myös eri hankkeiden ja toimijoiden välillä Savonlinnan seutukunnissa, mikä tehostaa ruoka-alan kehitystoimien vaikuttavuutta ja tavoittavuutta.

Matkailun osalta panostetaan kylien ja maaseudun vetovoimaan uusien ruokamatkailureittien ja -palveluiden avulla, vahvistetaan ruokamatkailun merkitystä ja vähennetään matkailun kausiluonteisuutta. Muikun tunnettuutta vahvistetaan, ja Savonlinna profiloituu Suomen muikkupääkaupungiksi. Saimaa European Region of Gastronomy 2024 -juhlavuoden hyödyt integroidaan konkreettisesti alku- ja elintarviketuotantoon, horaca- ja matkailualoille. Hankkeessa kehitetyt sisällöt tukevat osaltaan koko juhlavuoden tarjontaa ja lisäävät Saimaan vetovoimaa matkailukohteena.

Ruoka-alan yrittäjiä tuetaan liiketoiminnan kehittämisessä D.O. Saimaan ja muiden ruokamerkkien avulla. Mikro- ja pk-yrittäjille järjestetään valmennusta markkinointiin, messuosallistumiseen sekä lähiruokapalvelujen tuotteistamiseen.

B2B-yhteistyöverkostoa kehitetään luomalla toimintatavat alkutuottajien, jatkojalostajien sekä ravintola- ja ruokapalveluja tarjoavien yritysten kohtaamiseen. Digitaalisia myyntikanavia aktivoimalla tehostetaan raaka-aineiden saatavuutta.

Lähiruokatuotteiden tunnettuutta kasvatetaan rakentamalla ravintoloihin Taste Saimaa -tuoteperhe, lähiruokatuotteita hyödyntävää reseptiikkaa sekä järjestämällä ruokatapahtumia. Alueen koulutustarjontaa lähiruoan valmistukseen sekä erä- ja luontomatkailuosaamiseen liittyen kehitetään.

Yhteistyössä matkailuyritysten kanssa kehitetään paikallisia elämyksiä ja uusia kylä- ja ruokamatkailutuotteita. Seudullisia ruokamatkailureittejä kartoitetaan ja rakennetaan, liiketoimintaosaamista ja yhteisöllisyyttä ruokamatkailun saralla tuetaan vahvistaen Saimaan vetovoimaa matkailukohteena. Pilotoidaan ruokatapahtumia ja kehitetään Taste Saimaa -alasivusto VisitSavonlinna.fi-alustalle.

Ruokaklusterin toiminnallistaminen – RUOTO

Hankkeen päätavoitteena on ruokaklusterin palveluiden ja toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Muina tavoitteina on ruokaketjun toimijoiden yhteistyön, verkostoitumisen, vuoropuhelun sekä osaamisen ja näkyvyyden lisääminen.

Hankkeen toiminnan tavoitteet ovat:
• Ruokaklusteritoiminnan ja palveluiden kehittäminen pilottiyritysten kanssa
• Ideasta innovaatioksi toimintatavan kehittäminen
• Jäsenmäärän lisääminen
• Luoda mahdollisuuksia osaamisen, tiedon ja taidon jakamiselle
• Klusterin kotisivujen ja esittelyvideon tuottaminen
• Yhteinen ruokapöytä-keskustelufoorumin pilotointi ruokaketjun toimijoille

Hankkeen yleisenä tavoitteena on vahvistaa Etelä-Savon ruoka-alan kilpailukykyä ja kasvua sekä lisätä Etelä-Savon ruoka-alan toimijoiden näkyvyyttä.