Hankkeet
Erityiseksi todettu
Tavoite
Hankkeen tavoitteena on lisätä ravintoloiden, vähittäiskaupan, ammattikeittiöiden ja matkailuyritysten tietoisuutta EU:n nimisuojajärjestelmästä. Lisäksi tavoitteena on aktivoida uusia hakijaryhmittymiä ja saada siten uusia nimisuojatuotteita Suomeen.
Hankkeessa järjestetään tiedottamista, neuvontaa sekä käytännön ohjausta nimisuojauksen hyödyntämiseen ja uusien hakemusten tekemiseen.
Toimenpiteet
Hankkeessa toteutetaan kaksi työpakettia:
Työpaketti 1: Viestintätoimenpiteet, joilla lisätään ravintoloiden, vähittäiskaupan, ammattikeittiöiden ja matkailuyritysten tietoisuutta ja kiinnostusta
– EU:n nimisuojajärjestelmästä
– nimisuojamerkeistä ja
– järjestelmään rekisteröidyistä suomalaisista tuotteista.
Tunnettuuden lisääntymistä selvitetään kuluttajakyselyllä hankkeen viimeisenä vuonna (toteutusvastuu Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti).
Viestintätoimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa hankekumppanina toimivan viestintätoimisto Kaiku Helsinki Oy:n asiantuntijat.
Työpaketti 1 on käytännössä myös hankkeen viestintäsuunnitelma.
Työpaketti 2: Uudet hakemukset ja hakemustyö
Työpaketti koostuu seuraavista painotuksista:
1.uudet tuotteet ja hakijaryhmittymien kokoaminen niiden taakse
2.hakemustyö (työpajat, neuvonta, viranomaisyhteistyö)
3.ohjeistukset/aineistot yleisellä tasolla
4.asiantuntijawebinaarit.
Kohderyhmä
Hankkeessa toteutetaan valtakunnallisia tiedottamistoimenpiteitä, jotka on suunnattu ravintoloille, vähittäiskaupalle, ammattikeittiöille, matkailuyrityksile ja hakijaryhmittymille.
Kirjoita tähän hankekuvaus: keskeiset tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset
Saimaa Taste of Place – SToP. Ruoka paikan tunnun ilmentäjänä ja matkailun edistämiskeinona
Hankkeessa tavoitteena on etsiä ja tunnistaa Etelä-Savon alueella tekijöitä, jotka korostavat Saimaan alueen erityisyyttä; poikkeavuutta muista alueista. Erityisyyttä lähestytään paikan tuntu eli Sense of Place -käsitteen avulla. Se käsittää alueen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä näihin sisältyvät konkreettiset ja aineettomat tekijät. Tarkastelun fokuksessa on Saimaa Taste of Place so. ruokaan kytkeytyvien erityistekijöiden tunnistaminen. Tarkoituksena on, että yritykset voivat syventää matkailijoiden saamia paikkakokemuksia ja saada aineksia tuotteistamiseen ja uuden palvelutarjonnan kehittämiseen laajasti ruokaan liittyen sekä tuottaa sisältöjä Saimaan alueen markkinointiin matkailukohteena.
Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki matkailuun ja ruokaan kytkeytyvät yritykset, jotka voivat toiminnassaan tai tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä hyödyntää alueen erityisyyttä. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Saimaan alueen matkailun markkinoinnista ja kehittämisestä vastaavat organisaatiot ja yhdistykset.
Hankkeen toimenpiteinä
- toteutetaan monivaiheinen ja monitasoinen tiedonhankinta Etelä-Savon alueella. Lähteinä käytetään kuntien ja alueen matkailun verkkosivustoja (Visit-sivustoja), matkailuyrittäjien ja matkailun kehittäjien haastatteluja sekä etnografista kenttätyötä. sekä etnografisesta kenttätyöstä saatavia aineistoja, joiden perusteella selvitetään Saimaan alueen erityisyyttä ja ruokaan liittyviä tekijöitä.
- kerätään tietoa EU:n nimisuojatuotteiden kuvauksia eAmbrosia ja GIview – tietokannoista ja käynnistää hakemusprosessin Saimaan alueelle kytkeytyvän tuotteen nimisuojaamiseksi. Tuotekuvauksista tarkastellaan millaisiin maantieteellisiin seikkoihin ko. tuotteiden erityisyys perustuu ja millaisilla maantieteellisillä perusteilla esimerkkituotteet on hvväksytty EU:n nimisuojajärjestelmään. Maantieteellisen alkuperän indikaattoreista laaditaan kooste, jota voidaan hyödyntää hankkeen työpajoissa ja Saimaan alueen erityisyyttä esille tuovassa kehitystyössä.
- järjestetään työpajoja, joissa yrityksiä ohjataan tunnistamaan, ideoimaan ja työstämään paikallisiin erityisyystekijöiden hyödyntämistä lisäarvoa tuottavasti yritystoiminnassa. Toimepide käsittää tuote- ja palveluesimerkkien laatimisen, itsearvointityökalun työstämisen yrityksille, kaikille avoimet työpajat, aktivointikäynnit yrityksissä sekä yrityskohtaiset ohjauskäynnit halukkaille.
Löydösten mukaan Etelä-Savossa Saimaan paikan tuntu yhdistyy kolmeen teemaan: metsä, vesistö sekä alueen ihmiset ja aika. Saimaan paikan tuntua kuvaavat hiljaisuus ja rauhallisuus. Saimaan tuntu on myös kudos ihmisiä ennen ja nyt, heidän ominaisuuksiaan ja tapoja tehdä asioita. Se on myös kotoisuutta, vieraanvaraisuutta ja turvallisuutta, tekemistä yksin ja yhdessä.
Ruokaan ja ruoalliseen kulttuuriin liitettynä Saimaan paikan tuntu voi olla luonnon, metsän ja järven raaka-aineiden käyttöä, hätäilemätöntä ruoan laittoa ja leppoisa ruokailutilanne, johon kaikki ovat tervetulleita. Tämä ei vielä tee Saimaan alueen ruoasta kovin erilaista verrattuna muihin alueisiin. Paikan tunnun tunnistamisen avulla voidaan kuitenkin päästä pintaa syvemmälle paikan kuvaamisessa ja kohdemielikuvan luomisessa myös ruokanäkökulmasta. On siis tärkeää kaivaa ja nostaa esille tietyn paikan tuntu. Sieltä alkaa nousemaan erityisyyksiä, joita muualla ei ole.
Hankkeess toteutetun Paikan tuntu -itsearviointityökalun tarkoituksena on auttaa toimijoita matkakohteen paikan tuntu -tekijöiden omatoimiseen tunnistamiseen. Itsearviointityökalu perustuu Walesissa kehiteltyyn matkailuyrityksille suunnattuun “About Sense of Place” -työkirjaan. Myös hankkeessa laaditun EU:n nimisuojatuotteiden tuotekuvauskoosteen tarkoituksena on olla avuksi yrityksille: se antaa esimerkkejä siitä, millaisilla tekijöillä maataloustuotteen tai elintarvikkeen maantieteellistä erityisyyttä voidaan perustella ja auttaa yrityksiä tuomaan esille tuotteiden maantieteellistä alkuperään perustuvaa erityisyyttä. Hankkeessa havaitun pohjalta on lisäksi koottu vinkkejä paikan tunnun hyödyntämisestä ruokamatkailussa ja ruokamatkailun tuotteistamisessa.
#nimisuoja2025 – Suomalaisen nimisuojan uudet tuotteet, tekijät ja kuluttajat
Euroopan unionilla on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimiä suojaava EU:n nimisuojajärjestelmä, jonka puitteissa elintarvikkeiden nimet voidaan suojata alkuperänimityksinä (SAN), maantieteellisinä merkintöinä (SMM) tai aitoina, perinteisinä tuotteina (APT). Järjestelmä on sama kaikissa EU-maissa ja suojaus toimii automaattisesti myös EU:n ulkopuolella kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten kautta. Suojauksen tavoitteena on edistää monipuolista maataloustuotantoa, suojata tuotenimiä väärinkäytöltä ja jäljittelyltä sekä antaa kuluttajille tietoa tuotteen erikoisluonteesta.
EU ylläpitää eAmbrosia-tietokantaa kaikista nimisuojatuotteista. Merkin antamaa lisäarvoa voivat hyödyntää myös monet muut paikalliset toimijat kuin itse tuotetta valmistavat yritykset. Esimerkiksi ravintolat, agroturismi ja kulttuuriaktiviteetit saavat lisäarvoa omaan toimintaansa suosimalla nimisuojatuotteita, sillä nimisuoja lisää tunnettuutta niin Suomessa kuin maailmallakin.
Hankkeella on kaksi päätavoitetta:
1. Tehdä suomalaisia nimisuojatuotteita kuluttajille tunnetuksi.
2. Edistää uusien suomalaisten nimisuojatuotteiden saamista nimisuojajärjestelmään.
Nämä tavoitteet tuodaan selkeästi esille mm. maa- ja metsätalousministeriön kehittämissuunnitelmassa vuosille 2018-2025. Kehittämissuunnitelmassa asetetaan mm. tavoite saada 20 uutta maantieteellistä merkintää rekisteröityä EU-tasolla vuoteen 2025 mennessä. Hankkeen akronyymillä #nimisuoja2025 viestitään tästä tavoitteesta.
Hankkeessa toteutetaan valtakunnallisia tiedottamistoimenpiteitä, jotka on suunnattu kuluttajille, yrittäjille ym. hankkeen eri kohderyhmille. Lisäksi hankkeessa kehitetään yrittäjien osaamista nimisuojatuotteiden hakuprosessien osalta.
Hankkeen kohderyhmänä ovat
– kuluttajat
– tuottajat ja elintarvikealan yritykset
– elintarvikealan asiantuntijat ja kehittäjät sekä alan viranomaiset Suomessa
– uudet hakijaryhmittymät
– jo olemassa olevien nimisuojatuotteiden taustalla olevat hakijaryhmittymät, tuottajat ja yritykset
– matkailualan yritykset ja matkailijat.
Hankkeessa lisättiin kuluttajien tietoisuutta nimisuojatuotteista ja siinä hyödynnettiin muun muassa sosiaalisessa mediassa aiemmassa PROMO-hankkeessa tuotettuja kuva- ja videomateriaaleja. Kuluttajapakkauksia ja ravintolamenuja varten laadittiin merkintöjä ohjeistavat infograafit. Tuotteiden hakemista järjestelmään kuvattiin selitysvideon avulla sekä laadittiin nimisuojasta kertovaa opetusmateriaalia oppilaitoksia varten. Nimisuojamerkkien tunnettuutta selvitettiin kuluttajien keskuudessa keväällä 2022 ja se osoitti merkkien tunnettuuden hienoista kasvua vuodesta 2018.
Keskeinen osa koko hanketta oli uusien tuotteiden saaminen nimisuojajärjestelmään ja hakijaryhmien kokoaminen ja tukeminen hakuprosessissa. Maa- ja kotitalousnaisten aluetoimijoille toteutettiin valtakunnallinen valmennus kattavan asiantuntijaverkoston luomiseksi. EU-tason hyväksymismenettelyn läpäisi syyskuussa suojattuna maantieteellisenä merkintänä (SMM) ”Aito saunapalvikinkku/Äkta basturökt skinka”. Hyväksymistä odottelee SMM-statuksella ”Suonenjoen mansikka” ja kansallinen vastaväitemenettely on käynnissä 19.12.2022 asti nimille ”Savolainen talkkuna” ja ”Savolainen talakkuna”.
Pakuri ja metsien erikoissienet – nimisuojan turvin vientiin
Erikoisienten viljelyn kehitystyö, alan yrityskentän kehittyminen, sekä alkutuotanto että jalostusteollisuus, on luonut täysin uuden arvoketjun Suomeen. Suomessa on jo huomattavan suuri suunnitelmallisen erikoissienten viljelyn aloittanut metsänomistajien joukko. Myös lainsäätäjä on reagoinut uusien innovaatioiden ja tuotantosuunnan leviämiseen metsänomistajien keskuudessa ja on viemässä tätä tuotantosuuntaan lainsäädäntöön, verolainsäädännöstä alkaen. Erikoissientenviljely on näin ollen saanut jo teollisen logiikan omaavia piirteitä tuotantoon ja suurten elintarviketoimijoiden mukaantulo kentälle on saanut elintarviketoimijoita laajentamaan tuotepalettiaan ja etsimään vientimarkkinoita uusille tuotteille.
Ainutlaatuisen tuotantoympäristön lisäksi Suomella on jo pitkä historia niin kutsuttujen lääkinnällisten sienten käytössä. Pakuri ja tikkatee ovat olleet tunnettuja sekä juomina että kansanlääkinnässä jo satoja vuosia. Tuotteiden käyttö löytyy myös kirjoitetussa tiedossa muun muassa jo Lönnrotin kirjoista. Tämän lisäksi tuotteet ovat olleet mittavassa teollisessa tuotannossa 1930-40-luvulla. Tämän pohjalta Suomella on mahdollisuus vahvistaa tuotteiden näkyvyyttä ja brändi-imagoa käyttämällä EU:n nimisuojaa keskeisimpien pitkän käyttöhistorian omaavien tuotteiden osalta.
Tämän hankkeen tarkoituksena on valmistella pakurille ja tikkateelle EU:n nimisuojaa, suojattua alkuperänimitystä (SAN). Sillä tarkoitetaan nimeä, joka on peräisin tietyltä alueelta, tietystä paikasta tai poikkeustapauksissa tietystä maasta. Sen laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen. Tuotteen kaikki tuotantovaiheet tapahtuvat rajatulla maantieteellisellä alueella. Nimisuojan saaminen pakurille ja tikkateelle antaa pohjaa luoda suomalaisille erikoissienituotteille yhteistä kansallista brändiä, johon yritykset voivat tukeutua ja saada synergiaa markkinoinnissa.
Hanke jakautuu toiminnallisesti eri työpaketteihin, joiden yhteisenä päämääränä on EU:n alkuperäisnimisuoja hakemuksen valmistelu ja hakuprosessin toteuttaminen sekä viestintämateriaalin tuottaminen alkutuottajien ja jalostajien tueksi ja yrityssynergioita tuottavan brändin sekä markkinointistrategian tuottaminen.
Työpaketit eriteltynä:
1. EU:n alkuperänimisuoja hakemuksen valmistelu ja hakuprosessin loppuunsaattaminen (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa valmistellaan kirjallisuuskatsaus (Kansallisarkisto) ja määritellään erityispiirteet pakurin ja tikkateen käyttö- ja tuotantohistoriasta nimisuojahakemuksen tueksi. Työpaketissa työstetään myös varsinainen nimisuojahakemus ja toteutetaan hakuprosessi yhteistyössä Maaseutuviraston vastuuviranomaisten kanssa. Jo valmisteluprosessi itsessään hyödyttää pakurisientä tuotteistavia ja markkinoivia toimijoita, koska systemaattinen pakurin olennaisten tuotetekijöiden seulonta sparraa hakijaryhmittymää mm. laatukriteeristön luomisessa ja edistää ylipäänsä toimijoiden yhteistyötä.
2. Viestintä ja brändin luominen (Helsingin yliopiston Ruralia-instituuutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa tuotetaan koulutus- ja esitemateriaalia sekä alkutuottajille että jalostavalle teollisuudelle pakurista sekä muista meillä viljeltävistä erikoissienistä. Työpaketissa aloitetaan yrityssynergiointia tuovan markkinointi- ja vientistrategian valmistelu.
Työpaketissa järjestetään 4 kpl alueellisia koulutus- ja infotilaisuuksia, tuotetaan 4 kpl videoita ja 3 kpl tietoesitteitä.
3. Kansainvälisten toimintamallien benchmarkkaus – Case Japan Reishi Association (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa tutustutaan alan kansainvälisiin toimintamalleihin. Pääasiallisena kohteena Japan Reishi Association, mutta myös eteläkorealaisten tuottajajärjestöistä tehdään kartoitus ja heidän toimintamallinsa kuvataan myös esiselvityksessä/raportissa. Työpaketin tuotoksena syntyy raportti kansainvälisestä toimintamallista ja analyysi sen soveltuvuudesta suomalaiseen tuotantoon ja tuotevalvontaan.
5. Hankehallinto (Pro Pakuri ry)
Hankehallinnoinnista (taloushallinto, resursointi, koordinointi, toimintaraportit yms.) vastaavat hanketoteuttajat toimenpiteiden ja osuuksiensa puitteissa. Hankekoordinaattori kokoaa maksatukseen tarvittavat tiedot ja toimii rahoittajan kanssa yhteystahona. Hankkeelle määritelty ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hankekoordinaattori kutsuu ohjausryhmän kokoon.