Hankkeet
SMEOrigin
Interreg Europe -hankkeiden tärkein toimenpide on hyvien käytäntöjen oppiminen toisilta kumppaneilta ja niiden soveltaminen omaan toimintaan. Hankkeen sidosryhmän edustajat ovat tervetulleita osallistumaan opintomatkoille, joita järjestetään puolivuosittain eri hankepartnerimaiden kutsumina.
Hankkeen tavoitteena on parantaa elintarvikealan pk-yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Erityisenä kehittämiskohteena on ruoan alkuperämerkintöjen hyödyntäminen tuotteen lisäarvon kasvattamiseksi. Savonlinnassa Puruveden muikku on suojattu maantieteellisellä alkuperämerkinnällä (SMM) vuonna 2013.
Tavoitteena on tehostaa elintarvikkeiden suojattujen maantieteellisten alkueperämerkintöjen hyödyntämistä liiketoiminnassa ja parantaa niihin perustuvien tuotteiden jakelua, markkinointia, arvoketjuja – huomioiden myös digitaaliset jakelukanavat ja sovellukset myynnissä ja markkinoinnissa. Hanke edistää paikallisten elintarvikkeiden ja lähiruoan huomioimista kaupungin strategian tasolla.
Eurooppalaisesta klusteriverkostosta tukea eteläsavolaisille ruoka-alan yrityksille
Eurooppalaisen klusteriverkostosta tukea eteläsavolaisille ruoka-alan yrityksille -hankkeen tavoitteena on luoda ruokaklusteritoiminnalle kokonaisvaltainen ja dynaaminen toimintamalli. Ruokaklusterin systemaattisella toiminnalla tuodaan ruoka-alan liiketoiminnan kehittämisen, innovoinnin sekä kansainvälistymisen palvelut ja rahoitusmahdollisuudet lähelle ruoka-alan yrityksiä.
TOIMENPITEET
Hankkeen toimenpidekokonaisuudet liittyvät European Cluster Collaboration Platform (ECCP) alustan hyödyntämiseen klusteritoiminnassa, ruokaklusterin tuomiseen osaksi yrityksille suunnattua TKI-palveluverkostoa sekä alueelliseen ja kansalliseen klusteriyhteistyöhön.
Työpaketti 1. Eurooppalaisesta verkostosta tukea
Rekisteröityminen ECCP-alustalle antaa lisämahdollisuuksia verkostoitumiselle ja uusien rahoituskanavia käyttöön. ECCP-alustan seuraamisen ja mahdollisuuksista tiedottamisen lisäksi on tuotava esille maakunnan ruoka-alan toimijoiden osaamista ja näkyvyyttä.
Keskeisimmät toimenpiteet ovat:
1. ECCP-alustan tarjoamien mahdollisuuksien seuraaminen ja niihin reagointi sekä tiedonvälitys kohdennetusti jäsenyrityksille mm. kv-kontakteista.
2. Tiedonvälitys kv-rahoitushauista ja niiden soveltuvuudesta klusterin jäsenille ja maakunnan TKI-palveluja tarjoaville organisaatioille/verkostoille. Osallistutaan soveltuviin hakuihin ja/tai avustetaan klusterin jäseniä hakemaan EU-rahoituksia.
3. Osallistuminen kv-verkostotyöhön. Seurataan ruoka-alan eurooppalaisia tapahtumia, koulutustilaisuuksia ja uutta tutkimustietoa (soveltuvin osin) ja tiedotetaan näistä.
4. Valmistaudutaan klusterin pronssitason laatuauditointiin.
Työpaketti 2. Ruokaklusteri osana maakunnan TKI-palveluja
Ruokaklusteri on uusi toimija ruoka-alan toimijakentällä Etelä-Savossa. Työpaketin tavoitteena on luoda toimintatapa, jossa klusteriorganisaation rooli tiedon välittäjänä, sparraajana ja innovaatioiden edistäjänä on selkeä.
Keskeisimmät toimenpiteet ovat:
1. Perehdytään olemassa oleviin ruoka-alan yrityksille tarjolla oleviin TKI-palveluihin ja palvelutarjoajiin ja kuvataan keskeisimmät palvelut ja palveluverkostot.
2. Laaditaan ruoka-alan kehittämisen näkökulmasta räätälöitävät haastattelu- ja / tai kyselypohjat, joita käytetään palveluntarjontaa koskevan tiedonkeruun apuna.
3. Luodaan ruokaklusterille toimintamalli palveluverkostossa, joka huomio yhteydenpidon tukipalveluihin ja yrittäjiin, ohjauksen ja neuvonnan keinot sekä klusterin omat (täydentävät) palvelut.
Työpaketti 3. Alueellinen ja kansallinen klusterityö
Yhteistyö suomalaisten klustereiden ja muiden ekosysteemien kanssa (mm. Nordic Hub, VieXpo, Pohjois-Savo Agrifood Cluster ja Arctic Smartness – Älykäs maaseutuverkosto, BEM Mikkeli) on keskeistä, koska toimijoilla on samoja haasteita ja ongelmia ja toisaalta yhteistyömahdollisuuksia.
Keskeisimmät toimenpiteet ovat:
1. Aloitetaan yhteistyö muiden alueellisten ja kansallisten klustereiden tai klusteritoimintaan aloittavien tahojen kanssa. Yhteistyötahoja haetaan myös ruoka-alan ulkopuolelta, kuten digitaalisuus, kiertotalous, vihreä siirtymä -teemoista.
2. Hakeudutaan mukaan muihin kansallisiin ruoka-alan tai sitä tukeviin verkostoihin. Aktiivinen toiminta ja tiedottaminen ko. verkostosta.
3. Osallistutaan kansalliseen/maakunnallisen TKI-tiekarttatyöhön ruoka-teeman osalta tarpeen mukaan.
TULOKSET
Hankkeen konkreettiset tulokset ovat:
Etelä-Savon ruokaklusteri on verkostoitunut Etelä-Savon ruoka-alaa hyödyttävien kansallisten ja kansainvälisten klustereiden ja muiden kv-toimijoiden kanssa.
Ruokaklusterin jäsenet ovat saaneet uutta tietoa, joka mahdollistaa aktivoitumisen kansainvälisissä yhteistyötoimissa (esim. henkilövaihto) ja rahoitushauissa.
Ruokaklusteri tunnistetaan ja se on osa maakunnan (ja lähimaakuntien) tki- ja rahoituspalvelujen palveluverkostoa.
E-S ruokaklusterin toimintaperiaatteet ja laajuus vastaa kansainvälisiä klusterin laatuauditoinnin vaatimuksia.
Ruokaklusterin toimintamalli ruoka-alan yritysten liiketoiminnan kehittämisen tukemiseen on integroitu osaksi alueellisia TKI-palveluja.
Yrityksille kehittämispalveluja tarjoavat/ neuvojat ovat tietoisia Etelä-Savon klusteritoiminnasta ja sen mahdollisuuksista yrityksille.
Etelä-Savon ruokaklusteri on kiinnittynyt ECCP-alustan kv-verkostoihin.
Ruoka-alan TKI-toiminnan rooli vahvistuu.
Hankkeen aikaisesta eurooppalaisesta verkostoyhteistyöstä kootaan keskeiset asiat loppujulkaisuun.
Pakuri ja metsien erikoissienet – nimisuojan turvin vientiin
Erikoisienten viljelyn kehitystyö, alan yrityskentän kehittyminen, sekä alkutuotanto että jalostusteollisuus, on luonut täysin uuden arvoketjun Suomeen. Suomessa on jo huomattavan suuri suunnitelmallisen erikoissienten viljelyn aloittanut metsänomistajien joukko. Myös lainsäätäjä on reagoinut uusien innovaatioiden ja tuotantosuunnan leviämiseen metsänomistajien keskuudessa ja on viemässä tätä tuotantosuuntaan lainsäädäntöön, verolainsäädännöstä alkaen. Erikoissientenviljely on näin ollen saanut jo teollisen logiikan omaavia piirteitä tuotantoon ja suurten elintarviketoimijoiden mukaantulo kentälle on saanut elintarviketoimijoita laajentamaan tuotepalettiaan ja etsimään vientimarkkinoita uusille tuotteille.
Ainutlaatuisen tuotantoympäristön lisäksi Suomella on jo pitkä historia niin kutsuttujen lääkinnällisten sienten käytössä. Pakuri ja tikkatee ovat olleet tunnettuja sekä juomina että kansanlääkinnässä jo satoja vuosia. Tuotteiden käyttö löytyy myös kirjoitetussa tiedossa muun muassa jo Lönnrotin kirjoista. Tämän lisäksi tuotteet ovat olleet mittavassa teollisessa tuotannossa 1930-40-luvulla. Tämän pohjalta Suomella on mahdollisuus vahvistaa tuotteiden näkyvyyttä ja brändi-imagoa käyttämällä EU:n nimisuojaa keskeisimpien pitkän käyttöhistorian omaavien tuotteiden osalta.
Tämän hankkeen tarkoituksena on valmistella pakurille ja tikkateelle EU:n nimisuojaa, suojattua alkuperänimitystä (SAN). Sillä tarkoitetaan nimeä, joka on peräisin tietyltä alueelta, tietystä paikasta tai poikkeustapauksissa tietystä maasta. Sen laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen. Tuotteen kaikki tuotantovaiheet tapahtuvat rajatulla maantieteellisellä alueella. Nimisuojan saaminen pakurille ja tikkateelle antaa pohjaa luoda suomalaisille erikoissienituotteille yhteistä kansallista brändiä, johon yritykset voivat tukeutua ja saada synergiaa markkinoinnissa.
Hanke jakautuu toiminnallisesti eri työpaketteihin, joiden yhteisenä päämääränä on EU:n alkuperäisnimisuoja hakemuksen valmistelu ja hakuprosessin toteuttaminen sekä viestintämateriaalin tuottaminen alkutuottajien ja jalostajien tueksi ja yrityssynergioita tuottavan brändin sekä markkinointistrategian tuottaminen.
Työpaketit eriteltynä:
1. EU:n alkuperänimisuoja hakemuksen valmistelu ja hakuprosessin loppuunsaattaminen (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa valmistellaan kirjallisuuskatsaus (Kansallisarkisto) ja määritellään erityispiirteet pakurin ja tikkateen käyttö- ja tuotantohistoriasta nimisuojahakemuksen tueksi. Työpaketissa työstetään myös varsinainen nimisuojahakemus ja toteutetaan hakuprosessi yhteistyössä Maaseutuviraston vastuuviranomaisten kanssa. Jo valmisteluprosessi itsessään hyödyttää pakurisientä tuotteistavia ja markkinoivia toimijoita, koska systemaattinen pakurin olennaisten tuotetekijöiden seulonta sparraa hakijaryhmittymää mm. laatukriteeristön luomisessa ja edistää ylipäänsä toimijoiden yhteistyötä.
2. Viestintä ja brändin luominen (Helsingin yliopiston Ruralia-instituuutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa tuotetaan koulutus- ja esitemateriaalia sekä alkutuottajille että jalostavalle teollisuudelle pakurista sekä muista meillä viljeltävistä erikoissienistä. Työpaketissa aloitetaan yrityssynergiointia tuovan markkinointi- ja vientistrategian valmistelu.
Työpaketissa järjestetään 4 kpl alueellisia koulutus- ja infotilaisuuksia, tuotetaan 4 kpl videoita ja 3 kpl tietoesitteitä.
3. Kansainvälisten toimintamallien benchmarkkaus – Case Japan Reishi Association (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa tutustutaan alan kansainvälisiin toimintamalleihin. Pääasiallisena kohteena Japan Reishi Association, mutta myös eteläkorealaisten tuottajajärjestöistä tehdään kartoitus ja heidän toimintamallinsa kuvataan myös esiselvityksessä/raportissa. Työpaketin tuotoksena syntyy raportti kansainvälisestä toimintamallista ja analyysi sen soveltuvuudesta suomalaiseen tuotantoon ja tuotevalvontaan.
5. Hankehallinto (Pro Pakuri ry)
Hankehallinnoinnista (taloushallinto, resursointi, koordinointi, toimintaraportit yms.) vastaavat hanketoteuttajat toimenpiteiden ja osuuksiensa puitteissa. Hankekoordinaattori kokoaa maksatukseen tarvittavat tiedot ja toimii rahoittajan kanssa yhteystahona. Hankkeelle määritelty ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hankekoordinaattori kutsuu ohjausryhmän kokoon.
Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle
Etelä-Savon ruoka-alalla on potentiaalia kehittyä ja tuottaa enemmän taloudellista hyvinvointia alueelle. Vuonna 2018 ruoka-alalla oli 2 707 yritysten toimipaikkaa, joka on 21,3 prosenttia Etelä-Savon kaikista toimipaikoista, ja liikevaihto lähes miljardi euroa. Monipuolinen alkutuotanto sekä matkailun ja ruokamatkailun vahvistuminen Etelä-Savossa tarjoavat osaltaan hyvät lähtökohdat alueen ruoka-alan kasvulle.
Ruoka-alan kasvun edistämiseksi Etelä-Savoon on tarve perustaa ruokaklusteri. Klusterin tärkeänä tavoitteena on edistää yrittäjyyttä sekä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja sitä kautta tukea alueen taloudellista kehitystä. Lisäksi klusterin toiminnan tavoitteena on tukea yritysten ja ruokajärjestelmän eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteistä tuotteistamista.
TAVOITTEET
Klusterilla elinvoimaan Etelä-Savon ruoka-alalle -hankkeen tavoitteena on käynnistää Etelä-Savon ruokaklusterin toiminta, luoda ruoka-alan klusterin toimintaperiaatteet, sitouttaa toimintaan mukaan yrityksiä ja muita toimijoita ja hakeutua European Cluster Collaboration Platformin jäseneksi.
TOIMENPITEET
Hankkeen sisällölliset toimenpiteet on jaettu kolmeen työpakettiin, jotka liittyvät kiinnostuneiden klusterijäsenten kartoittamiseen ja yhteisten tavoitteiden luomiseen (TP1), klusterin tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden määrittelyyn (TP2) ja klusterin verkottumiseen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti (TP3).
TP1. Toimijoiden kiinnostuksen kartoittaminen ja yhteisen tavoitteen asettaminen
- Ruokaklustereiden hyötyihin ja organisointimalleihin perehtyminen
- Klusteritoiminnasta kiinnostuneiden yritysten ja muiden ruoka-alan toimijoiden kartoitus ja sitouttaminen klusterin toimintaan mukaan sekä klusterin toiminnan tavoitteiden kartoittaminen.
- Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n toiminnan muokkaaminen klusteria varten. Ekoneumissa tehty 20 vuoden yhteistyö on perustana ruokaklusterin rakentamisessa.
- Ilmoittautuminen European Cluster Collaboration Platform (ECCP) alustalle, tavoitteena maaliskuun 2022 loppuun mennessä.
TP2. Klusterin toimintaperiaatteet ja palvelut
- Ruokaklusterin toimintaperiaatteiden ja palveluiden määrittely yhdessä klusterin jäsenten kanssa.
- Ydinviestien kirkastaminen klusterin toiminnasta klusterin ulkoiselle viestinnälle.
- Klusterin viestintäelementtien työstäminen (ydinviestit, logo/tunnus, värimaailma)
- Suomen- ja englanninkielisen sähköisen viestintämateriaalin tuottaminen alueellista ja kansainvälistä verkostoitumista varten.
TP3. Klusterin alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen
- Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen alueen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien muiden klustereiden tai yhteistyöverkostojen kanssa.
- Klusterin jäsenhankinnan jatkaminen ja toiminnasta tiedottaminen erityisesti alkutuotannon edustajille Farmari 2022 -messuilla.
- Kansainvälisiin klusterialustoihin perehtyminen ja niiden toiminnasta tiedottaminen Etelä-Savon maakunnan toimijoille.
- Kansallisten ja kansainvälisten (klusteri) rahoituskanavien ja -hakujen seuraaminen ja niistä tiedottaminen.
TULOKSET
Tämä hanke käynnistää ruokaklusteritoiminnan Etelä-Savossa. Hankkeen tuloksena saatava European Cluster Collaboration Platformin (ECCP) – jäsenyys tiivistää ruoka-alan yhteistyötä ja tuo mukanaan mahdollisuuden klusterirahoituksiin ja laajentuneen kansallisen ja kv-verkoston sekä neuvontaa. ECCP -jäsenyys tuo alueelle neuvontaa ja ohjausta klusteritoiminnan eteenpäin viemisessä.
Ruoka-alan klusterin pitkän tähtäimen tuloksena eteläsavolaisen ruoka-alan kilpailukyky kasvaa ja Etelä-Savon ruoka-alan kansallinen ja kansainvälinen näkyvyys lisääntyy ruoka-alan foorumeilla.