Hankkeet
Lisäarvoa järvikalajalosteista
Hanke vahvistaa pitkällä aikavälillä Itä-Suomen elinkeinokalataloutta, edistää kalanjalostuksen liiketoiminnan kehitystä ja kannattavuutta, sekä lisää Suomen huoltovarmuutta elinkeinokalatalouden osalta.
KONKREETTISENA TAVOITTEENA ON:
- Lisätä tietoa ja osaamista sisävesien kalansaaliiden vientiin liittyvistä mahdollisuuksista,edellytyksistä ja riskeistä.
- Vahvistaa itäsuomalaisen kalanjalostuksen liiketoiminnan kasvun ja kannattavuudenedellytyksiä sisämarkkinoilla.
KESKEISIMMÄT TOIMENPITEET:
- Selvitys kuoreen, muikunmädin ja pienikokoisen muikun vientimahdollisuuksista ja vienninedellytyksistä Itä-Suomessa.
- Selvitys kalanjalostuksen tuotantolaitteiden teknologian tasosta ja kehittämistarpeista.
- Esitys muikunmädin käsittelyn hyvistä käytänteistä/laatujärjestelmästä.
- Selvitys muikun tuotteistamisen mahdollisuuksista eri kohderyhmille.
TULOKSET:
- Tuotantotekniikan nykytila ja kehittämistarpeet.
- Kalastustuotteiden viennin yhteistyön vaatimukset ja organisointivaihtoehdot.
- Yhtenäinen muikunmädin käsittely- ja laatujärjestelmä.
- Kalanjalosteiden kotimaan myynnin kasvattaminen.
KOHDERYHMÄ:
Varsinainen kohderyhmä: Kalanjalostusyritykset (jalostajat, kalatukut) Itä-Suomessa.
Välillinen kohderyhmä: Elintarvikkeita jalostavat yritykset, joilla on valikoimassa kalatuotteita tai kiinnostusta niiden jalostamiseen. Itä-Suomen kalaleader, alan kehittäjät ja viranomaiset.
Erityiseksi todettu
Tavoite
Hankkeen tavoitteena on lisätä ravintoloiden, vähittäiskaupan, ammattikeittiöiden ja matkailuyritysten tietoisuutta EU:n nimisuojajärjestelmästä. Lisäksi tavoitteena on aktivoida uusia hakijaryhmittymiä ja saada siten uusia nimisuojatuotteita Suomeen.
Hankkeessa järjestetään tiedottamista, neuvontaa sekä käytännön ohjausta nimisuojauksen hyödyntämiseen ja uusien hakemusten tekemiseen.
Toimenpiteet
Hankkeessa toteutetaan kaksi työpakettia:
Työpaketti 1: Viestintätoimenpiteet, joilla lisätään ravintoloiden, vähittäiskaupan, ammattikeittiöiden ja matkailuyritysten tietoisuutta ja kiinnostusta
– EU:n nimisuojajärjestelmästä
– nimisuojamerkeistä ja
– järjestelmään rekisteröidyistä suomalaisista tuotteista.
Tunnettuuden lisääntymistä selvitetään kuluttajakyselyllä hankkeen viimeisenä vuonna (toteutusvastuu Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti).
Viestintätoimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa hankekumppanina toimivan viestintätoimisto Kaiku Helsinki Oy:n asiantuntijat.
Työpaketti 1 on käytännössä myös hankkeen viestintäsuunnitelma.
Työpaketti 2: Uudet hakemukset ja hakemustyö
Työpaketti koostuu seuraavista painotuksista:
1.uudet tuotteet ja hakijaryhmittymien kokoaminen niiden taakse
2.hakemustyö (työpajat, neuvonta, viranomaisyhteistyö)
3.ohjeistukset/aineistot yleisellä tasolla
4.asiantuntijawebinaarit.
Kohderyhmä
Hankkeessa toteutetaan valtakunnallisia tiedottamistoimenpiteitä, jotka on suunnattu ravintoloille, vähittäiskaupalle, ammattikeittiöille, matkailuyrityksile ja hakijaryhmittymille.
Kirjoita tähän hankekuvaus: keskeiset tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset
Ruokatuotteista boostia – kehittämisen välineitä mikro- ja pk-yrityksille
Tavoitteena on:
- lisätä ruoka- ja ravitsemispalveluja tuottavien yritysten johdon ja henkilöstön palvelujen systemaattista kehittämisosaamista
- tuottaa lisätietoa alueen matkailu- ja ravitsemisalan yrityksille, miten oma palvelutarjonta asemoituu osaksi Etelä-Savon ruokapalvelujen tarjontaa
Toimenpiteinä:
- Hankkeessa suunnitellaan, testataan ja arvioidaan yritysten kehittämisprosessin toimintamallia.
- Vuorovaikutteinen työskentely pohjautuu yritysten tunnistamiin kehittämiskohteisiin, ja siihen sisältyy itsenäisiä tehtäviä yrittäjille ja yritysten henkilöstölle, vertaisoppimisen työpajoja, verkkotapaamisia ja hankeasiantuntijoiden tekemiä yrityskäyntejä.
- Mukana olevat yritykset valitsevat liiketoiminnastaan kehittämiskohteen
- Hanke kokoaa ja luokittelee Etelä-Savon maakunnan ruokapalvelutarjontaa
- Hanke viestii ja tiedottaa kehittämisprosessin toimintamallista
Tuloksena:
- Kehittämisprosessin malli ja sen tukiaineisto on hankkeen päätyttyä ruokapalveluyritysten hyödynnettävissä
- Etelä-Savon ruoka-alan yritysten ruokatuotteiden ja -palveluiden kuvaus ja luokittelu tukee yritysten kykyä profiloida omaa tuote- ja palvelutarjontaa. Tämä edesauttaa maakunnan ruokapalvelujen markkinointia ja viestintää.
Saimaa Taste of Place – SToP. Ruoka paikan tunnun ilmentäjänä ja matkailun edistämiskeinona
Hankkeessa tavoitteena on etsiä ja tunnistaa Etelä-Savon alueella tekijöitä, jotka korostavat Saimaan alueen erityisyyttä; poikkeavuutta muista alueista. Erityisyyttä lähestytään paikan tuntu eli Sense of Place -käsitteen avulla. Se käsittää alueen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä näihin sisältyvät konkreettiset ja aineettomat tekijät. Tarkastelun fokuksessa on Saimaa Taste of Place so. ruokaan kytkeytyvien erityistekijöiden tunnistaminen. Tarkoituksena on, että yritykset voivat syventää matkailijoiden saamia paikkakokemuksia ja saada aineksia tuotteistamiseen ja uuden palvelutarjonnan kehittämiseen laajasti ruokaan liittyen sekä tuottaa sisältöjä Saimaan alueen markkinointiin matkailukohteena.
Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki matkailuun ja ruokaan kytkeytyvät yritykset, jotka voivat toiminnassaan tai tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä hyödyntää alueen erityisyyttä. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Saimaan alueen matkailun markkinoinnista ja kehittämisestä vastaavat organisaatiot ja yhdistykset.
Hankkeen toimenpiteinä
- toteutetaan monivaiheinen ja monitasoinen tiedonhankinta Etelä-Savon alueella. Lähteinä käytetään kuntien ja alueen matkailun verkkosivustoja (Visit-sivustoja), matkailuyrittäjien ja matkailun kehittäjien haastatteluja sekä etnografista kenttätyötä. sekä etnografisesta kenttätyöstä saatavia aineistoja, joiden perusteella selvitetään Saimaan alueen erityisyyttä ja ruokaan liittyviä tekijöitä.
- kerätään tietoa EU:n nimisuojatuotteiden kuvauksia eAmbrosia ja GIview – tietokannoista ja käynnistää hakemusprosessin Saimaan alueelle kytkeytyvän tuotteen nimisuojaamiseksi. Tuotekuvauksista tarkastellaan millaisiin maantieteellisiin seikkoihin ko. tuotteiden erityisyys perustuu ja millaisilla maantieteellisillä perusteilla esimerkkituotteet on hvväksytty EU:n nimisuojajärjestelmään. Maantieteellisen alkuperän indikaattoreista laaditaan kooste, jota voidaan hyödyntää hankkeen työpajoissa ja Saimaan alueen erityisyyttä esille tuovassa kehitystyössä.
- järjestetään työpajoja, joissa yrityksiä ohjataan tunnistamaan, ideoimaan ja työstämään paikallisiin erityisyystekijöiden hyödyntämistä lisäarvoa tuottavasti yritystoiminnassa. Toimepide käsittää tuote- ja palveluesimerkkien laatimisen, itsearvointityökalun työstämisen yrityksille, kaikille avoimet työpajat, aktivointikäynnit yrityksissä sekä yrityskohtaiset ohjauskäynnit halukkaille.
Löydösten mukaan Etelä-Savossa Saimaan paikan tuntu yhdistyy kolmeen teemaan: metsä, vesistö sekä alueen ihmiset ja aika. Saimaan paikan tuntua kuvaavat hiljaisuus ja rauhallisuus. Saimaan tuntu on myös kudos ihmisiä ennen ja nyt, heidän ominaisuuksiaan ja tapoja tehdä asioita. Se on myös kotoisuutta, vieraanvaraisuutta ja turvallisuutta, tekemistä yksin ja yhdessä.
Ruokaan ja ruoalliseen kulttuuriin liitettynä Saimaan paikan tuntu voi olla luonnon, metsän ja järven raaka-aineiden käyttöä, hätäilemätöntä ruoan laittoa ja leppoisa ruokailutilanne, johon kaikki ovat tervetulleita. Tämä ei vielä tee Saimaan alueen ruoasta kovin erilaista verrattuna muihin alueisiin. Paikan tunnun tunnistamisen avulla voidaan kuitenkin päästä pintaa syvemmälle paikan kuvaamisessa ja kohdemielikuvan luomisessa myös ruokanäkökulmasta. On siis tärkeää kaivaa ja nostaa esille tietyn paikan tuntu. Sieltä alkaa nousemaan erityisyyksiä, joita muualla ei ole.
Hankkeess toteutetun Paikan tuntu -itsearviointityökalun tarkoituksena on auttaa toimijoita matkakohteen paikan tuntu -tekijöiden omatoimiseen tunnistamiseen. Itsearviointityökalu perustuu Walesissa kehiteltyyn matkailuyrityksille suunnattuun “About Sense of Place” -työkirjaan. Myös hankkeessa laaditun EU:n nimisuojatuotteiden tuotekuvauskoosteen tarkoituksena on olla avuksi yrityksille: se antaa esimerkkejä siitä, millaisilla tekijöillä maataloustuotteen tai elintarvikkeen maantieteellistä erityisyyttä voidaan perustella ja auttaa yrityksiä tuomaan esille tuotteiden maantieteellistä alkuperään perustuvaa erityisyyttä. Hankkeessa havaitun pohjalta on lisäksi koottu vinkkejä paikan tunnun hyödyntämisestä ruokamatkailussa ja ruokamatkailun tuotteistamisessa.
Future’s farm business management – towards economically sustainable farm businesses – FUBUMA
Taloudellinen kestävyys on edellytys suomalaisten maa- ja puutarhatalouden yritysten kilpailukyvylle. FUBUMA -projektin tehtävänä on rakentaa siltaa maatilayritysten johtamisen teorian ja käytännön välillä, tukea tehokasta ja nopeaa tutkimustulosten levittämistä yritysten käyttöön sekä tuottaa kokemuksia erilaisten tietovarantojen yhdistämisen hyödyntämisestä. Nämä tehtävät yhdessä rakentavat perustaa suomalaiselle maatilayritysten liikkeenjohto-osaamisen uudistumiselle. Maa- ja puutarhatalousyritysten johtaminen saavat uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia digitalisaation myötä kehittää vahvempaa yritystaloutta.
FUBUMA -projektissa on neljä työpakettia, joiden avulla päivitetään farm business management -kompetenssia Suomessa. Tietovarantojen hyödyntämisen ja yhdistelemisen käytännön mahdollisuuksia ja lisäarvoa selvitetään puutarhatalouden pilotin avulla.
#nimisuoja2025 – Suomalaisen nimisuojan uudet tuotteet, tekijät ja kuluttajat
Euroopan unionilla on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimiä suojaava EU:n nimisuojajärjestelmä, jonka puitteissa elintarvikkeiden nimet voidaan suojata alkuperänimityksinä (SAN), maantieteellisinä merkintöinä (SMM) tai aitoina, perinteisinä tuotteina (APT). Järjestelmä on sama kaikissa EU-maissa ja suojaus toimii automaattisesti myös EU:n ulkopuolella kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten kautta. Suojauksen tavoitteena on edistää monipuolista maataloustuotantoa, suojata tuotenimiä väärinkäytöltä ja jäljittelyltä sekä antaa kuluttajille tietoa tuotteen erikoisluonteesta.
EU ylläpitää eAmbrosia-tietokantaa kaikista nimisuojatuotteista. Merkin antamaa lisäarvoa voivat hyödyntää myös monet muut paikalliset toimijat kuin itse tuotetta valmistavat yritykset. Esimerkiksi ravintolat, agroturismi ja kulttuuriaktiviteetit saavat lisäarvoa omaan toimintaansa suosimalla nimisuojatuotteita, sillä nimisuoja lisää tunnettuutta niin Suomessa kuin maailmallakin.
Hankkeella on kaksi päätavoitetta:
1. Tehdä suomalaisia nimisuojatuotteita kuluttajille tunnetuksi.
2. Edistää uusien suomalaisten nimisuojatuotteiden saamista nimisuojajärjestelmään.
Nämä tavoitteet tuodaan selkeästi esille mm. maa- ja metsätalousministeriön kehittämissuunnitelmassa vuosille 2018-2025. Kehittämissuunnitelmassa asetetaan mm. tavoite saada 20 uutta maantieteellistä merkintää rekisteröityä EU-tasolla vuoteen 2025 mennessä. Hankkeen akronyymillä #nimisuoja2025 viestitään tästä tavoitteesta.
Hankkeessa toteutetaan valtakunnallisia tiedottamistoimenpiteitä, jotka on suunnattu kuluttajille, yrittäjille ym. hankkeen eri kohderyhmille. Lisäksi hankkeessa kehitetään yrittäjien osaamista nimisuojatuotteiden hakuprosessien osalta.
Hankkeen kohderyhmänä ovat
– kuluttajat
– tuottajat ja elintarvikealan yritykset
– elintarvikealan asiantuntijat ja kehittäjät sekä alan viranomaiset Suomessa
– uudet hakijaryhmittymät
– jo olemassa olevien nimisuojatuotteiden taustalla olevat hakijaryhmittymät, tuottajat ja yritykset
– matkailualan yritykset ja matkailijat.
Hankkeessa lisättiin kuluttajien tietoisuutta nimisuojatuotteista ja siinä hyödynnettiin muun muassa sosiaalisessa mediassa aiemmassa PROMO-hankkeessa tuotettuja kuva- ja videomateriaaleja. Kuluttajapakkauksia ja ravintolamenuja varten laadittiin merkintöjä ohjeistavat infograafit. Tuotteiden hakemista järjestelmään kuvattiin selitysvideon avulla sekä laadittiin nimisuojasta kertovaa opetusmateriaalia oppilaitoksia varten. Nimisuojamerkkien tunnettuutta selvitettiin kuluttajien keskuudessa keväällä 2022 ja se osoitti merkkien tunnettuuden hienoista kasvua vuodesta 2018.
Keskeinen osa koko hanketta oli uusien tuotteiden saaminen nimisuojajärjestelmään ja hakijaryhmien kokoaminen ja tukeminen hakuprosessissa. Maa- ja kotitalousnaisten aluetoimijoille toteutettiin valtakunnallinen valmennus kattavan asiantuntijaverkoston luomiseksi. EU-tason hyväksymismenettelyn läpäisi syyskuussa suojattuna maantieteellisenä merkintänä (SMM) ”Aito saunapalvikinkku/Äkta basturökt skinka”. Hyväksymistä odottelee SMM-statuksella ”Suonenjoen mansikka” ja kansallinen vastaväitemenettely on käynnissä 19.12.2022 asti nimille ”Savolainen talkkuna” ja ”Savolainen talakkuna”.
Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta
Hankkeessa luodaan vuoropuhelua eteläsavolaisen elintarvikeketjun sisälle keskustelutilaisuuksilla, verkostotapaamisilla ja työpajoilla. Näissä kokoontumisissa muodostuu maakuntamme ruokaketjun yhtenäinen näkemys vastuullisuudesta, sen kehittämistavoitteista ja yhteisestä kuluttajalle suunnattavasta selkeästä ja ymmärrettävästä viestinnästä.
Hankkeessa mukana oleva maatila tai maaseutuyritys saa konkreettisen tiedon missä vaiheessa oman tilan/yrityksen vastuullisuustyö on sen viidellä eri osa-alueella: ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi, ravitsemus, paikallisuus ja talous. Yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa määritetään omien vastuullisten toimintatapojen tavoitetasot ja arjessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet.
Hankkeen tavoitteena on saada osallistujille ja koko elintarvikeketjuun uutta osaamista, tietoa, yhteisiä tavoitteita, yrityskohtaisia mittareita, uusia toimintamalleja ja yhteisiä viestejä vaikuttavuuden konkretisoimiseksi ja kilpailukyvyn rakentamiseksi.