Hankkeet
Luomuopetuksen nykytila ja koulutuksen kehittämistarpeet (LUKOKE)
Hankkeen päätavoitteena on tuottaa tietoa ammatillisen ja korkea-asteen (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) luomuopetuksen lisäämiseksi ja kehittämiseksi Suomessa sekä kansainvälisten verkostojen rakentamiseksi.
Selvitystyö kattaa ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten lisäksi elintarvikealan yritykset Suomessa sekä esimerkkejä luomuopetuksen tarjonnasta kansainvälisesti. Työssä hyödynnetään verkkokyselyjä ja -hakuja, haastatteluja sekä teemallisia asiantuntijatyöpajoja.
Osaselvitykset (vastuutaho suluissa):
– Luomuopetus ja -osaaminen Suomen yliopistoissa, kansainvälinen koulutustarjonta ja verkostoyhteistyö (Helsingin yliopisto)
– Luomuopetus ja -osaaminen toisen asteen ammatillisessa ja ammattikorkeakoulutuksessa (Hämeen ammattikorkeakoulu)
– Luomukoulutuksen erityistarpeet elintarvikeyritysten luomuosaamisen liittyen (Savon koulutuskuntayhtymä)
Selvitysten ja työpajojen tulosten pohjalta ehdotetaan toimenpiteitä luomuopetuksen kehittämiseksi ja edistämään luomun kasvua. Lisäksi kustakin osaselvityksestä kirjoitetaan yhteenvedot.
Selvitystyö on osa luomun kehittämiseen tähtäävää kansallista Luomu 2.0 -ohjelmaa. Ohjelmaa tehdään tunnetuksi hankkeen kyselyiden, haastattelujen ja työpajojen yhteydessä.
Luomuviljelyn viljelyvarmuuden ja ilmastokestävyyden parantaminen sekaviljelyn ja syysmuotoisten valkuaiskasvien avulla – LuovaMix
Projektin tavoitteena on nostaa luomuviljelyn satotasoja ja lisätä resilienssiä sekaviljelyn keinoin. Satotasoja nostamalla voitaisiin parantaa luomutuotannon ilmastokestävyyttä. Tutkimuksista on saatu viitteitä, että sekaviljelyn keinoin voidaan luomutuotannossa saavuttaa korkeampia satotasoja ympäristökestävästi. Tässä hankkeessa testataan useammalla luomutilalla eri puolilla Suomea sekaviljelytekniikoiden (esim. rypsi + härkäpapu) käytännön toteutettavuutta tilamittakaavassa ja verrataan saavutettavia satotasoja Luken luomusatoaineistoon. Luken luomusatoaineistoa tullaan tarkastelemaan huomioiden aineiston vaihtelu (min-max) pitkällä ajalla. Tavoitteena on myös etsiä aineiston taustamuuttujista selittäviä tekijöitä keskimääräistä korkeammille luomusatotasoille.
KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta
Maataloustuotannon kannattavuus ja arvostus, kotimaisen ruoan kysyntä, ruoantuotannon ja -kulutuksen kestävyys sekä kaupan rakenne ovat ajankohtaisia haasteita. Tulee etsiä ratkaisuja monipuolisesti ja tarkastella erilaisia ruoantuotannon malleja, kuluttajien valintoja ja suhdetta tuottajiin.
Kumppanuusmaatalous (Community supported agriculture, CSA) on paikallisuuteen perustuva maataloustuotannon ja ruoanjakelun malli. Siinä tuottaja ja kuluttajat tai muut kumppanit jakavat maatalouden riskejä ja palkitsevuutta – yhteistyönä, ilman välikäsiä, tuotannon kestävyyttä kehittäen ja yhteisön tuella. Toimintaa tunnetaan ja harjoitetaan vielä vähän, vaikka se voisi olla merkittävä lähiruoan myyntikanava ja vahvistaa alkutuotannon kestävyyttä, kannattavuutta ja kuluttaja/tuottajasuhdetta.
Hankkeen tavoitteena on nostaa, kehittää ja vahvistaa kumppanuusmaataloutta kestävän kehityksen toimintana, kuluttaja-tuottajasuhteen vahvistajana, taloudellisesti kannattavana ruoantuotannon mallina ja lähiruoan jakeluketjuna sekä tavanomaisessa että luonnonmukaisessa tuotannossa.
Hanke
1. tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä kumppanuusmaataloudesta, sen kestävyydestä ja toteuttamisesta (selvitys kumppanuusmaataloudesta paikallisena ruokajärjestelmänä sekä tuottajan ja kuluttajan kohtaamispaikkana)
2. vahvistaa kumppanuusmaataloutta toteuttavien sekä sen harjoittamisesta ja kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen yhteistyötä ja osaamista (kumppanuusmaatalouden verkosto)
3. tuottaa verkostoyhteistyönä ja hankkeessa tehdyn selvityksen pohjalta esityksen kumppanuusmaatalouden edistämiseksi
4. tiedottaa kumppanuusmaataloudesta
Kohderyhmät: kumppanuusmaataloudesta kiinnostuneet ja sitä jo toteuttavat ruoantuottajat (maa- ja puutarhatilat, viljelijäyhteisöt) ja ruoankuluttajat (kotitaloudet, ravintolat, päiväkodit ja muut)
Luomu 2.0 – Tutkittua tietoa ja käytännön malleja regenaratiivisen luomuviljelyn tueksi
Ilmastonmuutoksen hillintätoimien kiireellisyys on nostanut ruoantuotannon yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Maataloudelta odotetaan yhä suurempaa ilmastokestävyyttä, kykyä sitoa hiiltä maaperään ja kasvihuonekaasujen päästöjen hillitsemistä. Ilmastohuolen rinnalle yhtä polttavaksi on noussut huoli elonkirjon hupenemisesta: luonnon monimuotoisuuden ylläpito ja palauttaminen on myös maataloudessa korostuva tavoite. Nämä tavoitteet vaativat monimuotoisen keinovalikoiman. Paine maatalouden ilmastokestävyyden parantamiseen on jo lisännyt viljelijöiden kiinnostusta maan hoitoa kohtaan, ja monia luomutuotannossa jo pitkään käytössä olleita menetelmiä hyödynnetään yhä yleisemmin myös tavanomaisessa maataloustuotannossa. Elonkirjon vaalimista vasta opetellaan.
Maataloutemme on siirtymässä kohti regeneratiivista tuotantoa. Regeneratiivisella eli uudistavalla maataloudella tarkoitetaan omat resurssinsa uudistavaa ja ekosysteemejä palvelevaa ruoan tuotantoa, jonka keskiössä on viljelymaan viljavuuden ylläpito ja sen nostaminen. Keinovalikoimaan sisältyvät jo monimuotoinen hiiltä sitova ja maan kasvukuntoa parantava viljelykierto, kasvipeitteisyyden ylläpito ja mahdollisimman vähäinen maan muokkaus.
Luomutuotannon täytyy kehittyä, jotta sen asema kestävän ruoantuotannon sertifioituna tuotantotapana säilyy ja vahvistuu entisestään globaalissa ruokajärjestelmässä. Luomuviljelyn kehittäminen edellyttää sen ympäristötehokkuuden parantamista tutkimusperustaisesti ja käytännön toimintaympäristöä ymmärtäen. Yhtä tärkeää on tuottaa tutkimukseen perustuvia syötteitä luomusertifioinnin kehittämiseksi.
Hankkeen päätavoitteena on kehittää eteläsavolaista luomuosaamista erityisesti regeneratiivisen tuotannon suunnassa, ja nostaa sen profiilia valtakunnan tasolla.
Hankkeen toimenpiteinä
- kehitetään ja testataan regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisen mahdollisuuksia ja käytäntöjä olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen ja luomutiloilla tehtävien käytännön kokeilujen avulla.
- tuotetaan osaamista ja opasmateriaalia regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisesta eri tuotantosuunnilla
Hankkeen kohderyhmänä ovat luomuviljelijät, luomututkijat, luomuneuvojat, luomutuotannosta kiinnostuneet kuluttajat ja muut yhteiskunnalliset toimijat.
Lähde luomun matkaan – Luomun lisäarvon hyödyntäminen Etelä-Savon matkailuyritysten liiketoiminnassa
Hankkeessa innovoidaan, tuotteistetaan ja pilotoidaan yhdessä alueen matkailualan, ruokaketjun ja luonnontuotealan yritysten kanssa matkailutuotteita/-palveluita, joissa luomu on jossain muodossa mukana. Hankkeen tavoitteena on lisätä luomun ja luomubrändin käytettävyyttä matkailussa Etelä-Savossa.
Hanke koostuu neljästä työpaketista.
TP 1. Luomun mahdollisuuksien kartoittaminen matkailusektorilla
TP 2. Luomun tuotteistaminen Saimaan matkailussa – innovointi
TP 3. Luomun tuotteistaminen – tuotekehitystoimenpiteet ja pilotointi
TP 4. Luomusta viestiminen
Hankkeen tuloksena 1. muodostuu käsitys luomun mahdollisuuksista matkailussa ja arvio käytettävyydestä/soveltuvuudesta Etelä-Savon matkailuympäristöön, 2. on kehitetty uusia luomumatkailutuotteita/-palveluita yhteistyössä ruokaketjun, matkailuyritysten ja luonnontuotealan toimijoiden kanssa ja 3. luomusta viestitään oikein ja matkailijoita houkuttavasti.