Hankkeet
Saimaa lautasella
Hanke kokoaa ja aktivoi B2B-lähiruokaverkoston alkutuottajista, jatkojalostajista sekä ravintola- ja ruokapalveluyrityksistä. Tavoitteena varmistaa paikallisten tuotteiden saaminen ravintoloihin ja kauppoihin sekä uusien palveluiden ja tuotteiden avulla kasvattaa maaseudun, ruoan, ravintoloiden ja matkailuyritysten myyntiä ja vahvistaa Savonlinnan asemaa houkuttelevana ruokamatkailukohteena.
Maakunnallista ruoka-alan synergiaa kehitetään saattamalla yrityksiä mukaan Etelä-Savon ruokaklusteriin, D.O. Saimaa -verkostoon ja Taste Saimaa -partneriverkostoon. Yhteistyötä kehitetään myös eri hankkeiden ja toimijoiden välillä Savonlinnan seutukunnissa, mikä tehostaa ruoka-alan kehitystoimien vaikuttavuutta ja tavoittavuutta.
Matkailun osalta panostetaan kylien ja maaseudun vetovoimaan uusien ruokamatkailureittien ja -palveluiden avulla, vahvistetaan ruokamatkailun merkitystä ja vähennetään matkailun kausiluonteisuutta. Muikun tunnettuutta vahvistetaan, ja Savonlinna profiloituu Suomen muikkupääkaupungiksi. Saimaa European Region of Gastronomy 2024 -juhlavuoden hyödyt integroidaan konkreettisesti alku- ja elintarviketuotantoon, horaca- ja matkailualoille. Hankkeessa kehitetyt sisällöt tukevat osaltaan koko juhlavuoden tarjontaa ja lisäävät Saimaan vetovoimaa matkailukohteena.
Ruoka-alan yrittäjiä tuetaan liiketoiminnan kehittämisessä D.O. Saimaan ja muiden ruokamerkkien avulla. Mikro- ja pk-yrittäjille järjestetään valmennusta markkinointiin, messuosallistumiseen sekä lähiruokapalvelujen tuotteistamiseen.
B2B-yhteistyöverkostoa kehitetään luomalla toimintatavat alkutuottajien, jatkojalostajien sekä ravintola- ja ruokapalveluja tarjoavien yritysten kohtaamiseen. Digitaalisia myyntikanavia aktivoimalla tehostetaan raaka-aineiden saatavuutta.
Lähiruokatuotteiden tunnettuutta kasvatetaan rakentamalla ravintoloihin Taste Saimaa -tuoteperhe, lähiruokatuotteita hyödyntävää reseptiikkaa sekä järjestämällä ruokatapahtumia. Alueen koulutustarjontaa lähiruoan valmistukseen sekä erä- ja luontomatkailuosaamiseen liittyen kehitetään.
Yhteistyössä matkailuyritysten kanssa kehitetään paikallisia elämyksiä ja uusia kylä- ja ruokamatkailutuotteita. Seudullisia ruokamatkailureittejä kartoitetaan ja rakennetaan, liiketoimintaosaamista ja yhteisöllisyyttä ruokamatkailun saralla tuetaan vahvistaen Saimaan vetovoimaa matkailukohteena. Pilotoidaan ruokatapahtumia ja kehitetään Taste Saimaa -alasivusto VisitSavonlinna.fi-alustalle.
BASCIL
KOHDERYHMÄ: Etelä-Savon lähiruoantuottajat, jotka haluavat lisätuloja ruokamatkailusta.
TAUSTA: Hankkeen taustalla on maaseudulla toimivien ruoantuottajien haastava tilanne pandemian jälkeisessä toimintaympäristössä. Lisänsä haastavaan tilanteeseen ovat tuoneet kohonneet tuotantokustannukset ja energian hinnan nousu. Tämä vaikuttaa voimakkaasti maaseutualueiden ruoantuottajien kestävyyskykyyn. Yksi ratkaisu on liiketoiminnan kehittäminen kohti kestävää ruokamatkailua. Monipuolistamalla liiketoimintaa ruokamatkailun saralle, on mahdollista tavoittaa suoraan kuluttajat ja lisätä tuottavuutta lyhentyneen arvoketjun myötä.
TAVOITE: Tuottaa yrityksille käytännönläheisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat lisätulojen saamisen ruokamatkailusta. Lisäksi tavoitteena on lisätä Itämeren alueen maiden tunnettuutta ruokamatkailukohteina sekä tuoda paikallisia ruoantuottajia ja aluetta esille.
TOIMENPITEET: Suunnitellaan ja pilotoidaan ruoantuotannon ja ruokamatkailun yhdistäviä tuotteita ja palvelukokonaisuuksia. Esimerkkejä tuotteista ja palvelukokonaisuuksista, joita hankkeessa voidaan kehittää ja testata: tilavierailut ja muut tapahtumat, tilapuoti, kokkauskurssit, maistelutilaisuudet, pop-up-kahvilat, tuotepaketit jne. Tunnistetaan ja testataan lisäksi uusia tapoja markkinoida kehitettyjä tuotteita.
BASCIL – Innovative Solutions Enhancing Sustainable Culinary Tourism Services Through Diversification In Rural Food Production Sector on kansainvälinen hanke, jossa on mukana 15 partneria kahdeksasta Itämeren alueen maasta. Suomesta mukana ovat Xamk ja Lomalaidun ry. Suomessa pilottialueina ovat Etelä-Savo ja Etelä-Karjala.
Ruokatuotteista boostia – kehittämisen välineitä mikro- ja pk-yrityksille
Tavoitteena on:
- lisätä ruoka- ja ravitsemispalveluja tuottavien yritysten johdon ja henkilöstön palvelujen systemaattista kehittämisosaamista
- tuottaa lisätietoa alueen matkailu- ja ravitsemisalan yrityksille, miten oma palvelutarjonta asemoituu osaksi Etelä-Savon ruokapalvelujen tarjontaa
Toimenpiteinä:
- Hankkeessa suunnitellaan, testataan ja arvioidaan yritysten kehittämisprosessin toimintamallia.
- Vuorovaikutteinen työskentely pohjautuu yritysten tunnistamiin kehittämiskohteisiin, ja siihen sisältyy itsenäisiä tehtäviä yrittäjille ja yritysten henkilöstölle, vertaisoppimisen työpajoja, verkkotapaamisia ja hankeasiantuntijoiden tekemiä yrityskäyntejä.
- Mukana olevat yritykset valitsevat liiketoiminnastaan kehittämiskohteen
- Hanke kokoaa ja luokittelee Etelä-Savon maakunnan ruokapalvelutarjontaa
- Hanke viestii ja tiedottaa kehittämisprosessin toimintamallista
Tuloksena:
- Kehittämisprosessin malli ja sen tukiaineisto on hankkeen päätyttyä ruokapalveluyritysten hyödynnettävissä
- Etelä-Savon ruoka-alan yritysten ruokatuotteiden ja -palveluiden kuvaus ja luokittelu tukee yritysten kykyä profiloida omaa tuote- ja palvelutarjontaa. Tämä edesauttaa maakunnan ruokapalvelujen markkinointia ja viestintää.
Paikallisten ruokatuliaisten tuotteistaminen
Hankkeen päätavoitteena on paikallisten ruokamatkamuistojen tuotekehitystä tukemalla lisätä harvaan asuttujen maaseutualueiden mahdollisuuksia matkailutulon kasvattamiseen. Tavoitteeseen päästään 1) edistämällä paikalliseen kulttuuriin, luontoon ja raaka-aineisiin pohjautuvien ruokamatkamuistojen tuotekehitystä Suomen ruokamatkailustrategian mukaisesti ja 2) aktivoimalla Saimaan seudun ja Kymenlaakson harvaan asutun maaseudun elintarvikejalostajia sekä matkailu- ja ravitsemisalan yrityksiä ruokaviemisten tuotteistamiseen ja yhteistyöhön.
Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen työpakettiin:
TP 1. RUOKAVIEMISILLE ASETETTAVAT OMINAISUUDET JA PAKKAUSTEN SUUNNITTELU
Selvitetään matkustajaviennin vaatimukset tuotteelle, esimerkiksi pakkauskoko, -materiaalit ja säilyvyys ja millaisille tuotteille erityisesti olisi kysyntää sekä ideoidaan ekologisia pakkausvaihtoehtoja ruokamatkaviemisille.
TP 2. TARINALLISTAMISEN MAHDOLLISUUDET JA PILOTOINTI
Tavoitteena on selvittää, miten esimerkiksi yrityksen ja paikkakunnan tarinat voidaan liittää eri tavoin tuotteisiin. Pilotoidaan yritysten kanssa tuotteiden tarinan viestimistä esimerkiksi erilaisia digitaalisia välineitä ja ratkaisuja käyttäen.
TP 3. YRITYSTEN AKTIVOINTI RUOKAMATKAVIEMISTEN TUOTTEISTAMISEEN JA HANKKEEN VIESTINTÄ
Aktivoidaan Saimaan seudulla ja Kymenlaaksossa harvaan asutun maaseudun elintarvikejalostajia sekä matkailu- ja ravitsemisalan yrityksiä ruokaviemisten tuotteistamiseen ja yhteistyöhön esimerkiksi tuotteiden jakelun ja myynnin osalta.
Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy sähköinen opas, joka sisältää ohjeita, vinkkejä ja vaihtoehtoisia malleja ruokamatkamuistojen tuotteistamiseen ja erityisesti tarinallistamisen ja digitalisaation hyödyntämiseen. Opas toimii käsikirjana alan yrityksille ja muille ruokamatkamuistojen tuotteistamisesta kiinnostuneille.
Saimaa Taste of Place – SToP. Ruoka paikan tunnun ilmentäjänä ja matkailun edistämiskeinona
Hankkeessa tavoitteena on etsiä ja tunnistaa Etelä-Savon alueella tekijöitä, jotka korostavat Saimaan alueen erityisyyttä; poikkeavuutta muista alueista. Erityisyyttä lähestytään paikan tuntu eli Sense of Place -käsitteen avulla. Se käsittää alueen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä näihin sisältyvät konkreettiset ja aineettomat tekijät. Tarkastelun fokuksessa on Saimaa Taste of Place so. ruokaan kytkeytyvien erityistekijöiden tunnistaminen. Tarkoituksena on, että yritykset voivat syventää matkailijoiden saamia paikkakokemuksia ja saada aineksia tuotteistamiseen ja uuden palvelutarjonnan kehittämiseen laajasti ruokaan liittyen sekä tuottaa sisältöjä Saimaan alueen markkinointiin matkailukohteena.
Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki matkailuun ja ruokaan kytkeytyvät yritykset, jotka voivat toiminnassaan tai tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä hyödyntää alueen erityisyyttä. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Saimaan alueen matkailun markkinoinnista ja kehittämisestä vastaavat organisaatiot ja yhdistykset.
Hankkeen toimenpiteinä
- toteutetaan monivaiheinen ja monitasoinen tiedonhankinta Etelä-Savon alueella. Lähteinä käytetään kuntien ja alueen matkailun verkkosivustoja (Visit-sivustoja), matkailuyrittäjien ja matkailun kehittäjien haastatteluja sekä etnografista kenttätyötä. sekä etnografisesta kenttätyöstä saatavia aineistoja, joiden perusteella selvitetään Saimaan alueen erityisyyttä ja ruokaan liittyviä tekijöitä.
- kerätään tietoa EU:n nimisuojatuotteiden kuvauksia eAmbrosia ja GIview – tietokannoista ja käynnistää hakemusprosessin Saimaan alueelle kytkeytyvän tuotteen nimisuojaamiseksi. Tuotekuvauksista tarkastellaan millaisiin maantieteellisiin seikkoihin ko. tuotteiden erityisyys perustuu ja millaisilla maantieteellisillä perusteilla esimerkkituotteet on hvväksytty EU:n nimisuojajärjestelmään. Maantieteellisen alkuperän indikaattoreista laaditaan kooste, jota voidaan hyödyntää hankkeen työpajoissa ja Saimaan alueen erityisyyttä esille tuovassa kehitystyössä.
- järjestetään työpajoja, joissa yrityksiä ohjataan tunnistamaan, ideoimaan ja työstämään paikallisiin erityisyystekijöiden hyödyntämistä lisäarvoa tuottavasti yritystoiminnassa. Toimepide käsittää tuote- ja palveluesimerkkien laatimisen, itsearvointityökalun työstämisen yrityksille, kaikille avoimet työpajat, aktivointikäynnit yrityksissä sekä yrityskohtaiset ohjauskäynnit halukkaille.
Löydösten mukaan Etelä-Savossa Saimaan paikan tuntu yhdistyy kolmeen teemaan: metsä, vesistö sekä alueen ihmiset ja aika. Saimaan paikan tuntua kuvaavat hiljaisuus ja rauhallisuus. Saimaan tuntu on myös kudos ihmisiä ennen ja nyt, heidän ominaisuuksiaan ja tapoja tehdä asioita. Se on myös kotoisuutta, vieraanvaraisuutta ja turvallisuutta, tekemistä yksin ja yhdessä.
Ruokaan ja ruoalliseen kulttuuriin liitettynä Saimaan paikan tuntu voi olla luonnon, metsän ja järven raaka-aineiden käyttöä, hätäilemätöntä ruoan laittoa ja leppoisa ruokailutilanne, johon kaikki ovat tervetulleita. Tämä ei vielä tee Saimaan alueen ruoasta kovin erilaista verrattuna muihin alueisiin. Paikan tunnun tunnistamisen avulla voidaan kuitenkin päästä pintaa syvemmälle paikan kuvaamisessa ja kohdemielikuvan luomisessa myös ruokanäkökulmasta. On siis tärkeää kaivaa ja nostaa esille tietyn paikan tuntu. Sieltä alkaa nousemaan erityisyyksiä, joita muualla ei ole.
Hankkeess toteutetun Paikan tuntu -itsearviointityökalun tarkoituksena on auttaa toimijoita matkakohteen paikan tuntu -tekijöiden omatoimiseen tunnistamiseen. Itsearviointityökalu perustuu Walesissa kehiteltyyn matkailuyrityksille suunnattuun “About Sense of Place” -työkirjaan. Myös hankkeessa laaditun EU:n nimisuojatuotteiden tuotekuvauskoosteen tarkoituksena on olla avuksi yrityksille: se antaa esimerkkejä siitä, millaisilla tekijöillä maataloustuotteen tai elintarvikkeen maantieteellistä erityisyyttä voidaan perustella ja auttaa yrityksiä tuomaan esille tuotteiden maantieteellistä alkuperään perustuvaa erityisyyttä. Hankkeessa havaitun pohjalta on lisäksi koottu vinkkejä paikan tunnun hyödyntämisestä ruokamatkailussa ja ruokamatkailun tuotteistamisessa.