Hankkeet

Oivallista ruokaa

Oivallista ruokaa -hankkeessa tavoitteena on tuottaa tietoa, kuinka parannetaan ruuan ravitsemuksellisen laadun valvontaa ja ohjausta. Hankkeessa kartoitetaan, mitä käytännön toimenpiteitä tarvitaan elintarvikevalvonnan laajentamiseksi ravitsemuksellisen turvallisuuden ja elintarvikejätteen seurantaan.

TOIMENPITEET

Hanke tarkastelee monesta eri näkökulmasta ruuan ravitsemuksellisia riskejä sekä elintarvikejätteen ja -hävikin hallintaa. Yhteistyössä valvontaviranomaisten sekä ruuantarjoilupaikkojen kanssa toteutetaan pilotointeja eri kohteissa. Hankkeen aikana kerätään aktiivisesti kommentteja ja ehdotuksia ympäristöterveyden asiantuntijoilta, valvontaviranomaisilta ja ruuantarjoilupaikkojen toimijoilta.

TULOKSET

Hankkeen lopputuotoksena on ehdotus, miten ja mitä ruoan ravitsemuksellisia riskejä voidaan elintarvikevalvonnan ja -neuvonnan avulla torjua ja ehdotus miten elintarvikejätteen seurantaan ja -hävikin vähentämiseen voidaan ohjata.

Saimaa Food & Tourism -kehittämisalustan selvityshanke

Saimaa Food & Tourism -kehittämisalustan kärkenä on ruokamatkailu. Se yhdistää Etelä-Savon ruoan ja matkailun parissa toimivan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan ja kokoaa ympärilleen verkoston Euroopan parhaista alan osaajista. Tällä luodaan mahdollisuuksia ruokamatkailun kärkialueena säilymiselle, uuden liiketoiminnan ja uusien palvelujen ja tuotteiden syntymiselle.

TAVOITTEET

Hankkeen tavoitteena on jäsentää kokonaisvaltainen Etelä-Savon ruoka- ja matkailualan yhdistävä kehittämisalusta ja luoda sille toimintamalli.

Hankkeessa selvitetään:
– miten ruoka- ja matkailualan yhdistävä osaamiskeskittymä eli kehittämisalusta voisi toimia, miten saadaan tiivistettyä ruoan ja matkailun rajapintojen yhteistyö,
– miten rakennetaan alueelle kansainvälinen, huipputason koulutusohjelma, jossa on huomioitu kattavasti ruoka- ja matkailualan osa-alueet
– miten yhdistetään ruoka- ja matkailutoimijoiden osaaminen ja mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta saadaan innovatiivisia ja korkeatasoisia tutkimus- ja kehityslähtöisiä elämyksellisiä ruokamatkailutuotteita.

TOIMENPITEET

Hankkeen toimenpiteet on jaettu kolmeen toimenpidekokonaisuuteen:
TP1. Huippukoulutuskokonaisuuden valmistelu ja laaditaan alustava suunnitelma huippukoulutusyksiköstä. Valmistelussa laaditaan nykytila-analyysi koulutustarjonnasta ja kansainvälisistä yhteyksistä, benchmarkataan korkeatasoisia kansainvälisiä ja valtakunnallisia koulutusorganisaatioita ja ruokamatkailukonsepteja.
TP2. Tutkimus- & kehittämislähtöisyys ruoan ja matkailun yhdistämisessä –kokonaisuudessa laaditaan nykytila-analyysi ruoka- ja matkailualojen tutkimus- ja kehittämisosaamisesta, benchmarkataan korkeatasoisia kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita sekä laaditaan suunnitelman miten yhdistetään ruoka- ja matkailualojen osaaminen innovatiiviseksi ruokamatkailua tukevaksi toiminnaksi.
TP3. Ruoka- ja matkailualan toimijoiden kehittämisalustan toimintamallin suunnittelu ja muodostaminen: Kootaan yhteen TP1:n ja TP2:n selvitykset ja muodostetaan näiden pohjalta ehdotus ruoka- ja matkailualan kehittämisalustan toimintamalliksi.

TULOKSET

Hankkeen tuloksena saadaan ehdotus ruoka- ja matkailualan kehittämisalustan toimintamallista, joka sisältää alustavat suunnitelmat huippukoulutuskokonaisuuden perustamisesta ja korkeatasoisesta ruokamatkailun tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

Monimuotoiset ruokaan liittyvät palvelut ikäihmisten yhteisöllisyyden ja toimintakyvyn tukena – Ikäruoka 2.0

Hankkeen tavoitteena on kehittää kotona asuvien ikäihmisten hyvää ravitsemusta, toimintakykyä ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluja. Kehitettäviin palveluihin kuuluvat laajasti erilaiset kauppa-, ravintola-, koulutus- ja ohjauspalvelut.

Tavoitteena on lisätä palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, kiinnostavuutta ja hyväksyttävyyttä.

Palveluja kehitetään yhdessä kohderyhmän ja ruokaan liittyviä palveluja tuottavien tahojen kanssa.

TOIMENPITEET

Hankkeen pilottialueina on erityyppisiä asuinalueita Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Etelä-Savon pilottialueet ovat Juva ja Mäntyharju. Pääkaupunkiseudun pilottialue on Järvenpää ja Jyväskylässä Jyväskylän keskusta-alue.

Aluksi hankkeessa kootaan tietoa pilottialueista ja siitä, millainen ikäihmisten ruokaympäristö alueella on. Hankkeessa selvitetään, millaisia ruokaan liittyviä palveluja pilottialueilla on ja millaisia palvelutarpeista alueen ikäihmisillä on. Tämän jälkeen pilottialueilla kootaan monialaisia kehittäjäryhmiä palvelujen kehittämisestä kiinnostuneista palvelujen tuottajista ja ikäihmisistä.

Pilottialueelle voidaan kehittää uusia toimintoja, kuten kauppakaveritoimintaa, tai kehittää olemassa olevia palveluita niin, että ne vastaava aiempaa paremmin ikäihmisten tarpeita.

Hankkeessa nostetaan esille erilaisten asuinalueiden ikäihmisten ja ruokaan liittyvien palvelujen tuottajien oma potentiaali kehittää yhdessä alueen palveluita. Hankkeen lähtökohtana on tieto siitä, että hyvää ravitsemusta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevat ruokaan liittyvät palvelut ovat tärkeä tekijä kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tukena.

TULOKSET

Hanke tuottaa viestintä- ja neuvontamateriaalia alueen palveluista ja tukee palvelujen tuottajia lisäämään palvelujen kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä ikäihmisten keskuudessa. Ikäihmiset saavat vinkkejä terveellisten tuotteiden valintaan kaupassa sekä terveellisten ja maukkaiden ruokien järjestämiseen omiin tapahtumiin, vaikka harrastuspäivään tai järjestötoimintaan.

Hankkeessa testattuja monialaisen kehittämisen tapoja arvioidaan ja parhaat käytännöt mallinnetaan. Hanke tuottaa alueellisia yhteistyökäytäntöjä, joilla ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, esteettömyyttä ja kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä voidaan kehittää. Hanke tuottaa myös käytännön esimerkkejä yhteistyössä toteutetuista palveluista. Tulokset ovat otettavissa käyttöön koko maassa.

Kumppanuudella Etelä-Savon ruoka-alalle vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI

Etelä-Savon ruoka-ala on suurimmaksi osaksi mikroyritysten varassa. Maataloustuotteiden jatkojalostuksen, mukaan lukien luomu- ja luonnontuotteet, ja paikallistuotteiden markkinoinnin lisäksi tarvitaan liiketoimintalähtöisiä innovaatioita ja maaseutuelinkeinojen monipuolistamista. Kilpailukyvyn ja liiketoiminnan vahvistaminen vaatii yrityksiltä kykyä ennakointiin, proaktiiviseen toimintaan ja muutosten läpivientiin.

Verkostoituminen, kumppanuudet ja toimialojen rajapinnoille syntyvä liiketoiminta luovat uusia mahdollisuuksia. Ne eivät kuitenkaan synny itsekseen, vaan tueksi tarvitaan ”törmäyttämistä” ja konkretiaa uusiin toimintatapoihin ja teknologioihin.

TAVOITTEET

Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hanke tavoitteena on

  • välittää ja tuottaa uutta tietoa ja työkaluja biotalousalan, erityisesti ruoka-alan, yrityksille yritystoiminnan kehittämiseksi sekä tarjota em. yrityksille mahdollisuuksia laaja-alaiseen verkostoitumiseen
  • tuoda ruoka-alan valtakunnallisen tason kehittämistoimet alueella hyödynnettäviksi yhteistyöllä
  • luoda Etelä-Savon ruokasektorin edistämiseen uusi yhteistyömalli

TOIMENPITEET

Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen työpakettiin, joista ensimmäinen keskittyy ruoka-alan yritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen, erityisesti uusien mallien, toimintatapojen, teknologioiden ja ennakointitiedon avulla. Hanke järjestää tulevaisuustärskyjä yli toimialarajojen ja konkreettisia demonstraatio-tilaisuuksia uusien menetelmien ja ilmiöiden tuomiseksi ruokasektorin tietoisuuteen.

Toisen kokonaisuuden pääpaino on valtakunnallinen yhteistyö ja valtakunnallisen hankkeiden ja kehittämisen mahdollisuuksien tuominen alueen ruoka-alan yrittäjille. Hanke verkostoituu valtakunnallisten ja alueellisten ruoka-alan hankkeiden kanssa ja välittää niistä tietoa Etelä-Savon alueella. Hanke koordinoi valtakunnallisten hankkeiden aluetilaisuuksia Etelä-Savoon. Tiedontuotanto Etelä-Savon ruokasektorista on tärkeä osa hankkeen toimintaa.

Etelä-Savon ruokasektorin yhteistyön kehittäminen ja voimavarojen yhdistäminen on kolmannen työpaketin keskeisin asia. Hanke kokoaa laajasti ruokasektorin kehittäjiä ja kouluttajia yhteisiin tapaamisiin ja luo systemaattisen toimintatavan Etelä-Savon ruoka-alan kehittämiseen. Hanke tuottaa seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvän Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeen yhteisen osaamispohjan lisäämiseksi ja siitä tiedottamiseksi.

TULOKSET

KURVI-hankkeen tuloksena Etelä-Savon yrityksissä uusien teknologioiden haltuunotto helpottuu ja niitä osataan hyödyntää yrityksien kehittämisessä ja johtamisessa. Tilaisuudet saattavat yhteen toimijoita mahdollistaen yhteistyön koko ruokajärjestelmässä. Yhteistyöllä muiden valtakunnallisten hankkeiden kanssa Etelä-Savo pääsee osaksi kansainvälisen osaamisen kehittämisen ja kasvualojen sekä uusien elinkeinojen valtakunnallista kehitystyötä.

Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA

Etelä-Savon ruokasektori on aluetaloudellisesti merkittävä. Joka viides toimipaikka on ruokasektorilla. Ala työllistää noin 5000 henkilöä ja sen liikevaihto on 930 miljoonaa euroa, 16,8 % Etelä-Savon yritysten liikevaihdosta.

Ruoka onkin yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kolmesta kärkiteemasta, koska sillä on merkittävä rooli maakuntamme elinkeinorakenteessa. Ruoka-alan kehittäminen edellyttää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Etelä-Savon ruoka-alan tulee nojata omiin vahvuuksiin ja hyödyntää maakunnassa olevaa osaamista lisäämällä ja kehittämällä verkottumista ja vuorovaikutteista toimintaa. Erityisesti ruoka-alan yrittäjien ja kehittäjien välinen yhteistyö vaatii lisäponnisteluja.

Alueellinen, koko ruoka-alaa koskeva kehittämisohjelma, joka reagoi toimintaympäristön muutoksiin, on työväline, jolla sitoutetaan ruoka-alan arvoketjun toimijoita verkottumaan ja työskentelemään yhdessä eteläsavolaisen ruuan puolesta. Jotta ohjelman toimenpiteet saadaan vietyä käytäntöön, ohjelma tulee jalkauttaa toimijoiden ja yrittäjien keskuuteen sekä seurata sen vaikuttavuutta systemaattisesti.

TAVOITTEET

Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat:
• luoda vuosille 2021–2027 ruoka-alan toimijoiden yhteiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet, jotka kirjataan Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelmaan. Kehittämistoimien seurantaan luodaan läpinäkyvä järjestelmä.
• tehdä tunnetuksi eteläsavolaista ruuan tuotantoa ja ruokaosaamista monipuolisella ja monikanavaisella viestinnällä sekä tilaisuuksilla, joissa ruoka on keskiössä.
• jakaa tietoa yritysrahoituksista ja kartoittaa yrityskohtaisia kehittämistarpeita sekä ohjata yrityksiä sopivimman kehittämistahon ja -rahoituksen pariin. Auttaa löytämään tietoa ja apua yrityksien toiminnassa ja kehittämisessä eteen tuleviin ongelmiin sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan tuotannollisissa tehtävissä ja henkilöstön rekrytoinnissa.

TOIMENPITEET

Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa tavoitteena on työstää yhdessä sidosryhmien kanssa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma, johon alueen ruoka-alan toimijat ja kehittäjät voivat laajasti sitoutua. Kehittämisohjelma asettaa tavoitteet, toimenpiteet ja mitattavissa olevat tulokset ruoka-alan toiminnalle vuosille 2021–2027 sekä luo systemaattisen tavan, jolla toteutumista seurataan ja tehdään tarvittavia muutoksia.

Toisen toimenpidekokonaisuuden pääpaino on ruoka-alan uutuustiedon välittäminen, alan tunnettuuden lisääminen ja arvostuksen nostaminen, jotta ruoka-alalle saadaan tekijöitä. Etelä-Savon vahva ruoka-alan osaaminen tuodaan esille alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ruoka-alan toiminnan ja osaamisen esittelyyn tuodaan mukaan uusia kanavia ja osallistavia menetelmiä.

Kolmannessa työpaketissa keskeisin asia on ruoka-alan yrittäjyyden tukeminen ja tiedottaminen yrityksille käytettävissä olevista rahoitus- ja kehittämismahdollisuuksista järjestämällä alueellisia infotilaisuuksia sekä jalkautumalla yrityksiin.

TULOKSET

Hankkeen tuloksena syntyy alueen ruoka-alan toimijat sitouttava Ruoka-alan kehittämissuunnitelma vuosille 2021–2027, Etelä-Savon ruoka-alan näkyvyys kasvaa ja alueen maaseudun yrittäjät osaavat käyttää paremmin tarjolla olevia kehittämisen välineitä.