Hankkeet
Kalastuksen kehittäminen – Kake -hanke
Lyhyen ajan tavoitteena (2023–2024) on verkoston toiminnan käynnistäminen ja yhteistyön lisääminen elinkeinon, tutkimuksen, hallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Erityistavoitteena on lisätä yhteistyötä merialueen ja sisävesien kaupallisten kalastajien välillä. Verkoston tavoitteena on myös laajentua ja olla proaktiivisesti vastaamassa esille nouseviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin pitkän ajan tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla aloitetaan ulkopuolisen rahoituksen hakeminen kehittämissuunnitelmaan mukaisiin hankkeisiin.
Keskipitkän aikavälin (2023–2025) tavoitteena on kokeilla, kehittää ja levittää uusia toimintatapoja ja teknologioita, jotka tulisivat käyttöön jo ohjelman toisella puoliskolla.
Ohjelman pitkän ajan tavoitteena (2023–2028) on lisätä kaupallisen kalastuksen kannattavuutta ja toimialan volyymia avomerellä, rannikolla ja sisävesillä. Samalla luodaan valmiuksia tulevaisuuden uusille teknologioille ja toimintatavoille.
Hanke toteuttaa kehittämissuunnitelmaa, joka on tehty yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hankkeen työpaketit ovat:
- Kalastuksen vihreä siirtymä: tilannekuvan luominen,kalastajien energiankäyttö, uudet ratkaisut.Xamk ja Suomen ammattikalastajaliitto (SAKL) + muita osallistujia
- Tietopohjainen ja kestävä kalastus, ja kalavarojen hallinta JY, SAKL
- Pyydys- ja kalastusteknologian kehitys: pyydysteknologiankehitys, lajittelu- ja jäähdytysratkaisut, logistiikka- japerkuukoneratkaisut, avomerikalastuksen kehittäminen, Aalto Design Factory, JY, SAKL, Xamk
- Hylkeiden ja lintujen aiheuttaminen haittojenvähentäminen: Aalto DesignFactory, SAKL, L-S Kalatalouskeskus, UTU
- Viestintä
Ruokaklusterin toiminnallistaminen – RUOTO
Hankkeen päätavoitteena on ruokaklusterin palveluiden ja toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Muina tavoitteina on ruokaketjun toimijoiden yhteistyön, verkostoitumisen, vuoropuhelun sekä osaamisen ja näkyvyyden lisääminen.
Hankkeen toiminnan tavoitteet ovat:
• Ruokaklusteritoiminnan ja palveluiden kehittäminen pilottiyritysten kanssa
• Ideasta innovaatioksi toimintatavan kehittäminen
• Jäsenmäärän lisääminen
• Luoda mahdollisuuksia osaamisen, tiedon ja taidon jakamiselle
• Klusterin kotisivujen ja esittelyvideon tuottaminen
• Yhteinen ruokapöytä-keskustelufoorumin pilotointi ruokaketjun toimijoille
Hankkeen yleisenä tavoitteena on vahvistaa Etelä-Savon ruoka-alan kilpailukykyä ja kasvua sekä lisätä Etelä-Savon ruoka-alan toimijoiden näkyvyyttä.
ETUVETO – Itä-Suomen elinkeinokalatalouden kehittämisverkosto
- Tavoitteellinen yhteistyö luo paremmat mahdollisuudet saada kehittämiseen lisää resursseja eri rahoituslähteistä.
- Se on myös keino levittää kehittämistuloksia laajemmin alueellisesti ja kansallisesti sekä lisätä kansallista näkyvyyttä.
KONKREETTISENA TAVOITTEENA ON:
- Syventää alueellisten toimijoiden tavoitteellista yhteistyötä.
- Määritellä verkoston toiminnan tulevaisuuden tavoitteet ja toimenpiteet.
KOHDERYHMÄ:
Varsinainen kohderyhmä: Itä-Suomen alueen kalatalouden toimijat kalatalousalueet, kalastajat, kalanjalostajat ja –ostajat, alueelliset viranomaiset, alan kehittäjät ja kouluttajat.
Välillinen kohderyhmä: Vesialueiden omistajat ja osuuskunnat, kansalliset viranomaiset, muut Kala-leaderit.
TOIMENPITEET:
Hankkeen toimenpiteet keskittyvät verkoston toimijoiden kartoittamiseen ja sitouttamiseen sekä verkoston organisoitumiseen.
TP 1: Verkoston toiminnan käynnistäminen
TP 2: Päättäjät mukaan
TP 3: Toimintasuunnitelman tekeminen
TULOKSET:
Hankkeen tuloksena Itä-Suomen kalatalousverkostoon on sitoutettu vähintään 8–10 kalatalousalan toimijaa/sidosryhmää, jotka edustavat kaikkia maakuntia. Verkoston konkreettinen toiminta on käynnistynyt ja verkostolla on toimintasuunnitelma vuoteen 2025.
Eurooppalaisesta klusteriverkostosta tukea eteläsavolaisille ruoka-alan yrityksille
Eurooppalaisen klusteriverkostosta tukea eteläsavolaisille ruoka-alan yrityksille -hankkeen tavoitteena on luoda ruokaklusteritoiminnalle kokonaisvaltainen ja dynaaminen toimintamalli. Ruokaklusterin systemaattisella toiminnalla tuodaan ruoka-alan liiketoiminnan kehittämisen, innovoinnin sekä kansainvälistymisen palvelut ja rahoitusmahdollisuudet lähelle ruoka-alan yrityksiä.
TOIMENPITEET
Hankkeen toimenpidekokonaisuudet liittyvät European Cluster Collaboration Platform (ECCP) alustan hyödyntämiseen klusteritoiminnassa, ruokaklusterin tuomiseen osaksi yrityksille suunnattua TKI-palveluverkostoa sekä alueelliseen ja kansalliseen klusteriyhteistyöhön.
Työpaketti 1. Eurooppalaisesta verkostosta tukea
Rekisteröityminen ECCP-alustalle antaa lisämahdollisuuksia verkostoitumiselle ja uusien rahoituskanavia käyttöön. ECCP-alustan seuraamisen ja mahdollisuuksista tiedottamisen lisäksi on tuotava esille maakunnan ruoka-alan toimijoiden osaamista ja näkyvyyttä.
Keskeisimmät toimenpiteet ovat:
1. ECCP-alustan tarjoamien mahdollisuuksien seuraaminen ja niihin reagointi sekä tiedonvälitys kohdennetusti jäsenyrityksille mm. kv-kontakteista.
2. Tiedonvälitys kv-rahoitushauista ja niiden soveltuvuudesta klusterin jäsenille ja maakunnan TKI-palveluja tarjoaville organisaatioille/verkostoille. Osallistutaan soveltuviin hakuihin ja/tai avustetaan klusterin jäseniä hakemaan EU-rahoituksia.
3. Osallistuminen kv-verkostotyöhön. Seurataan ruoka-alan eurooppalaisia tapahtumia, koulutustilaisuuksia ja uutta tutkimustietoa (soveltuvin osin) ja tiedotetaan näistä.
4. Valmistaudutaan klusterin pronssitason laatuauditointiin.
Työpaketti 2. Ruokaklusteri osana maakunnan TKI-palveluja
Ruokaklusteri on uusi toimija ruoka-alan toimijakentällä Etelä-Savossa. Työpaketin tavoitteena on luoda toimintatapa, jossa klusteriorganisaation rooli tiedon välittäjänä, sparraajana ja innovaatioiden edistäjänä on selkeä.
Keskeisimmät toimenpiteet ovat:
1. Perehdytään olemassa oleviin ruoka-alan yrityksille tarjolla oleviin TKI-palveluihin ja palvelutarjoajiin ja kuvataan keskeisimmät palvelut ja palveluverkostot.
2. Laaditaan ruoka-alan kehittämisen näkökulmasta räätälöitävät haastattelu- ja / tai kyselypohjat, joita käytetään palveluntarjontaa koskevan tiedonkeruun apuna.
3. Luodaan ruokaklusterille toimintamalli palveluverkostossa, joka huomio yhteydenpidon tukipalveluihin ja yrittäjiin, ohjauksen ja neuvonnan keinot sekä klusterin omat (täydentävät) palvelut.
Työpaketti 3. Alueellinen ja kansallinen klusterityö
Yhteistyö suomalaisten klustereiden ja muiden ekosysteemien kanssa (mm. Nordic Hub, VieXpo, Pohjois-Savo Agrifood Cluster ja Arctic Smartness – Älykäs maaseutuverkosto, BEM Mikkeli) on keskeistä, koska toimijoilla on samoja haasteita ja ongelmia ja toisaalta yhteistyömahdollisuuksia.
Keskeisimmät toimenpiteet ovat:
1. Aloitetaan yhteistyö muiden alueellisten ja kansallisten klustereiden tai klusteritoimintaan aloittavien tahojen kanssa. Yhteistyötahoja haetaan myös ruoka-alan ulkopuolelta, kuten digitaalisuus, kiertotalous, vihreä siirtymä -teemoista.
2. Hakeudutaan mukaan muihin kansallisiin ruoka-alan tai sitä tukeviin verkostoihin. Aktiivinen toiminta ja tiedottaminen ko. verkostosta.
3. Osallistutaan kansalliseen/maakunnallisen TKI-tiekarttatyöhön ruoka-teeman osalta tarpeen mukaan.
TULOKSET
Hankkeen konkreettiset tulokset ovat:
Etelä-Savon ruokaklusteri on verkostoitunut Etelä-Savon ruoka-alaa hyödyttävien kansallisten ja kansainvälisten klustereiden ja muiden kv-toimijoiden kanssa.
Ruokaklusterin jäsenet ovat saaneet uutta tietoa, joka mahdollistaa aktivoitumisen kansainvälisissä yhteistyötoimissa (esim. henkilövaihto) ja rahoitushauissa.
Ruokaklusteri tunnistetaan ja se on osa maakunnan (ja lähimaakuntien) tki- ja rahoituspalvelujen palveluverkostoa.
E-S ruokaklusterin toimintaperiaatteet ja laajuus vastaa kansainvälisiä klusterin laatuauditoinnin vaatimuksia.
Ruokaklusterin toimintamalli ruoka-alan yritysten liiketoiminnan kehittämisen tukemiseen on integroitu osaksi alueellisia TKI-palveluja.
Yrityksille kehittämispalveluja tarjoavat/ neuvojat ovat tietoisia Etelä-Savon klusteritoiminnasta ja sen mahdollisuuksista yrityksille.
Etelä-Savon ruokaklusteri on kiinnittynyt ECCP-alustan kv-verkostoihin.
Ruoka-alan TKI-toiminnan rooli vahvistuu.
Hankkeen aikaisesta eurooppalaisesta verkostoyhteistyöstä kootaan keskeiset asiat loppujulkaisuun.
KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta
Maataloustuotannon kannattavuus ja arvostus, kotimaisen ruoan kysyntä, ruoantuotannon ja -kulutuksen kestävyys sekä kaupan rakenne ovat ajankohtaisia haasteita. Tulee etsiä ratkaisuja monipuolisesti ja tarkastella erilaisia ruoantuotannon malleja, kuluttajien valintoja ja suhdetta tuottajiin.
Kumppanuusmaatalous (Community supported agriculture, CSA) on paikallisuuteen perustuva maataloustuotannon ja ruoanjakelun malli. Siinä tuottaja ja kuluttajat tai muut kumppanit jakavat maatalouden riskejä ja palkitsevuutta – yhteistyönä, ilman välikäsiä, tuotannon kestävyyttä kehittäen ja yhteisön tuella. Toimintaa tunnetaan ja harjoitetaan vielä vähän, vaikka se voisi olla merkittävä lähiruoan myyntikanava ja vahvistaa alkutuotannon kestävyyttä, kannattavuutta ja kuluttaja/tuottajasuhdetta.
Hankkeen tavoitteena on nostaa, kehittää ja vahvistaa kumppanuusmaataloutta kestävän kehityksen toimintana, kuluttaja-tuottajasuhteen vahvistajana, taloudellisesti kannattavana ruoantuotannon mallina ja lähiruoan jakeluketjuna sekä tavanomaisessa että luonnonmukaisessa tuotannossa.
Hanke
1. tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä kumppanuusmaataloudesta, sen kestävyydestä ja toteuttamisesta (selvitys kumppanuusmaataloudesta paikallisena ruokajärjestelmänä sekä tuottajan ja kuluttajan kohtaamispaikkana)
2. vahvistaa kumppanuusmaataloutta toteuttavien sekä sen harjoittamisesta ja kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen yhteistyötä ja osaamista (kumppanuusmaatalouden verkosto)
3. tuottaa verkostoyhteistyönä ja hankkeessa tehdyn selvityksen pohjalta esityksen kumppanuusmaatalouden edistämiseksi
4. tiedottaa kumppanuusmaataloudesta
Kohderyhmät: kumppanuusmaataloudesta kiinnostuneet ja sitä jo toteuttavat ruoantuottajat (maa- ja puutarhatilat, viljelijäyhteisöt) ja ruoankuluttajat (kotitaloudet, ravintolat, päiväkodit ja muut)
Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle
Etelä-Savon ruoka-alalla on potentiaalia kehittyä ja tuottaa enemmän taloudellista hyvinvointia alueelle. Vuonna 2018 ruoka-alalla oli 2 707 yritysten toimipaikkaa, joka on 21,3 prosenttia Etelä-Savon kaikista toimipaikoista, ja liikevaihto lähes miljardi euroa. Monipuolinen alkutuotanto sekä matkailun ja ruokamatkailun vahvistuminen Etelä-Savossa tarjoavat osaltaan hyvät lähtökohdat alueen ruoka-alan kasvulle.
Ruoka-alan kasvun edistämiseksi Etelä-Savoon on tarve perustaa ruokaklusteri. Klusterin tärkeänä tavoitteena on edistää yrittäjyyttä sekä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja sitä kautta tukea alueen taloudellista kehitystä. Lisäksi klusterin toiminnan tavoitteena on tukea yritysten ja ruokajärjestelmän eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteistä tuotteistamista.
TAVOITTEET
Klusterilla elinvoimaan Etelä-Savon ruoka-alalle -hankkeen tavoitteena on käynnistää Etelä-Savon ruokaklusterin toiminta, luoda ruoka-alan klusterin toimintaperiaatteet, sitouttaa toimintaan mukaan yrityksiä ja muita toimijoita ja hakeutua European Cluster Collaboration Platformin jäseneksi.
TOIMENPITEET
Hankkeen sisällölliset toimenpiteet on jaettu kolmeen työpakettiin, jotka liittyvät kiinnostuneiden klusterijäsenten kartoittamiseen ja yhteisten tavoitteiden luomiseen (TP1), klusterin tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden määrittelyyn (TP2) ja klusterin verkottumiseen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti (TP3).
TP1. Toimijoiden kiinnostuksen kartoittaminen ja yhteisen tavoitteen asettaminen
- Ruokaklustereiden hyötyihin ja organisointimalleihin perehtyminen
- Klusteritoiminnasta kiinnostuneiden yritysten ja muiden ruoka-alan toimijoiden kartoitus ja sitouttaminen klusterin toimintaan mukaan sekä klusterin toiminnan tavoitteiden kartoittaminen.
- Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n toiminnan muokkaaminen klusteria varten. Ekoneumissa tehty 20 vuoden yhteistyö on perustana ruokaklusterin rakentamisessa.
- Ilmoittautuminen European Cluster Collaboration Platform (ECCP) alustalle, tavoitteena maaliskuun 2022 loppuun mennessä.
TP2. Klusterin toimintaperiaatteet ja palvelut
- Ruokaklusterin toimintaperiaatteiden ja palveluiden määrittely yhdessä klusterin jäsenten kanssa.
- Ydinviestien kirkastaminen klusterin toiminnasta klusterin ulkoiselle viestinnälle.
- Klusterin viestintäelementtien työstäminen (ydinviestit, logo/tunnus, värimaailma)
- Suomen- ja englanninkielisen sähköisen viestintämateriaalin tuottaminen alueellista ja kansainvälistä verkostoitumista varten.
TP3. Klusterin alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen
- Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen alueen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien muiden klustereiden tai yhteistyöverkostojen kanssa.
- Klusterin jäsenhankinnan jatkaminen ja toiminnasta tiedottaminen erityisesti alkutuotannon edustajille Farmari 2022 -messuilla.
- Kansainvälisiin klusterialustoihin perehtyminen ja niiden toiminnasta tiedottaminen Etelä-Savon maakunnan toimijoille.
- Kansallisten ja kansainvälisten (klusteri) rahoituskanavien ja -hakujen seuraaminen ja niistä tiedottaminen.
TULOKSET
Tämä hanke käynnistää ruokaklusteritoiminnan Etelä-Savossa. Hankkeen tuloksena saatava European Cluster Collaboration Platformin (ECCP) – jäsenyys tiivistää ruoka-alan yhteistyötä ja tuo mukanaan mahdollisuuden klusterirahoituksiin ja laajentuneen kansallisen ja kv-verkoston sekä neuvontaa. ECCP -jäsenyys tuo alueelle neuvontaa ja ohjausta klusteritoiminnan eteenpäin viemisessä.
Ruoka-alan klusterin pitkän tähtäimen tuloksena eteläsavolaisen ruoka-alan kilpailukyky kasvaa ja Etelä-Savon ruoka-alan kansallinen ja kansainvälinen näkyvyys lisääntyy ruoka-alan foorumeilla.
Monimuotoiset ruokaan liittyvät palvelut ikäihmisten yhteisöllisyyden ja toimintakyvyn tukena – Ikäruoka 2.0
Hankkeen tavoitteena on kehittää kotona asuvien ikäihmisten hyvää ravitsemusta, toimintakykyä ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluja. Kehitettäviin palveluihin kuuluvat laajasti erilaiset kauppa-, ravintola-, koulutus- ja ohjauspalvelut.
Tavoitteena on lisätä palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, kiinnostavuutta ja hyväksyttävyyttä.
Palveluja kehitetään yhdessä kohderyhmän ja ruokaan liittyviä palveluja tuottavien tahojen kanssa.
TOIMENPITEET
Hankkeen pilottialueina on erityyppisiä asuinalueita Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Etelä-Savon pilottialueet ovat Juva ja Mäntyharju. Pääkaupunkiseudun pilottialue on Järvenpää ja Jyväskylässä Jyväskylän keskusta-alue.
Aluksi hankkeessa kootaan tietoa pilottialueista ja siitä, millainen ikäihmisten ruokaympäristö alueella on. Hankkeessa selvitetään, millaisia ruokaan liittyviä palveluja pilottialueilla on ja millaisia palvelutarpeista alueen ikäihmisillä on. Tämän jälkeen pilottialueilla kootaan monialaisia kehittäjäryhmiä palvelujen kehittämisestä kiinnostuneista palvelujen tuottajista ja ikäihmisistä.
Pilottialueelle voidaan kehittää uusia toimintoja, kuten kauppakaveritoimintaa, tai kehittää olemassa olevia palveluita niin, että ne vastaava aiempaa paremmin ikäihmisten tarpeita.
Hankkeessa nostetaan esille erilaisten asuinalueiden ikäihmisten ja ruokaan liittyvien palvelujen tuottajien oma potentiaali kehittää yhdessä alueen palveluita. Hankkeen lähtökohtana on tieto siitä, että hyvää ravitsemusta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevat ruokaan liittyvät palvelut ovat tärkeä tekijä kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tukena.
TULOKSET
Hanke tuottaa viestintä- ja neuvontamateriaalia alueen palveluista ja tukee palvelujen tuottajia lisäämään palvelujen kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä ikäihmisten keskuudessa. Ikäihmiset saavat vinkkejä terveellisten tuotteiden valintaan kaupassa sekä terveellisten ja maukkaiden ruokien järjestämiseen omiin tapahtumiin, vaikka harrastuspäivään tai järjestötoimintaan.
Hankkeessa testattuja monialaisen kehittämisen tapoja arvioidaan ja parhaat käytännöt mallinnetaan. Hanke tuottaa alueellisia yhteistyökäytäntöjä, joilla ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, esteettömyyttä ja kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä voidaan kehittää. Hanke tuottaa myös käytännön esimerkkejä yhteistyössä toteutetuista palveluista. Tulokset ovat otettavissa käyttöön koko maassa.
Kumppanuudella Etelä-Savon ruoka-alalle vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI
Etelä-Savon ruoka-ala on suurimmaksi osaksi mikroyritysten varassa. Maataloustuotteiden jatkojalostuksen, mukaan lukien luomu- ja luonnontuotteet, ja paikallistuotteiden markkinoinnin lisäksi tarvitaan liiketoimintalähtöisiä innovaatioita ja maaseutuelinkeinojen monipuolistamista. Kilpailukyvyn ja liiketoiminnan vahvistaminen vaatii yrityksiltä kykyä ennakointiin, proaktiiviseen toimintaan ja muutosten läpivientiin.
Verkostoituminen, kumppanuudet ja toimialojen rajapinnoille syntyvä liiketoiminta luovat uusia mahdollisuuksia. Ne eivät kuitenkaan synny itsekseen, vaan tueksi tarvitaan ”törmäyttämistä” ja konkretiaa uusiin toimintatapoihin ja teknologioihin.
TAVOITTEET
Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hanke tavoitteena oli
- välittää ja tuottaa uutta tietoa ja työkaluja biotalousalan, erityisesti ruoka-alan, yrityksille yritystoiminnan kehittämiseksi sekä tarjota em. yrityksille mahdollisuuksia laaja-alaiseen verkostoitumiseen
- tuoda ruoka-alan valtakunnallisen tason kehittämistoimet alueella hyödynnettäviksi yhteistyöllä
- luoda Etelä-Savon ruokasektorin edistämiseen uusi yhteistyömalli
TOIMENPITEET JA TULOKSET
Hankkeen toteutus jakautui kolmeen työpakettiin, joista ensimmäinen keskittyy ruoka-alan yritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen, erityisesti uusien mallien, toimintatapojen, teknologioiden ja ennakointitiedon avulla.
Hankkeessa järjestettiin ajankohtaisista aiheista Ruokaketjun tulevaisuustärskyt (4 tilaisuutta, 202 osallistujaa) ja demo-tilaisuuksia (7 tilaisuutta, 85 osallistujaa, joista noin 50 yrittäjiä). Tilaisuuksissa välitettiin uutuustietoa sekä ruoantuotantoon että tuotteiden markkinointiin. Tilaisuuksien asiasisällöistä tehtiin myös videoita (tilaisuuksien nauhotteita ja neljä erillistä videota), jotta tieto olisi mahdollisimman laajan joukon saatavilla.
Toisen kokonaisuuden pääpaino oli valtakunnallinen yhteistyö ja valtakunnallisen hankkeiden ja kehittämisen mahdollisuuksien tuominen alueen ruoka-alan yrittäjille. Hanke verkostoitui 28 valtakunnallisen ja alueellisen ruoka-alan hankkeen kanssa ja välitti niistä tietoa Etelä-Savon alueella. Hanke koordinoi valtakunnallisten hankkeiden neljää aluetilaisuutta Etelä-Savoon.
Tiedontuotanto Etelä-Savon ruokasektorista oli tärkeä osa hankkeen toimintaa ja Etelä-Savon ruoka-alan näkyväksi tekemistä. Hankkeessa tuotettiin Etelä-Savon ruokasektorista kaksi tilastotietoaineistoa, joissa kuvataan ruoka-alan liikevaihto, henkilöstö ja toimipisteiden määrä toimialoittain. Lisäksi ruoka-alan koordinaatiohankkeen valtakunnallista ruoka-alan tilastointia varten koottiin Etelä-Savon tiedot. Luomualan pyynnöstä koostettiin Luomu Etelä-Savossa -katsaus, joka käännettiin englanniksi, Organic food in South Savo. Etelä-Savon elintarvikealan jatkojalostuksen edistämiseksi työstettiin Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys. Valtakunnallisen Aitoja Makuja -sivuston yrityshakemiston eteläsavolaisten yritysten tietoja (177) on tarkastettu ja ylläpidetty.
Etelä-Savon ruokasektorin yhteistyön kehittäminen ja voimavarojen yhdistäminen oli kolmannen työpaketin keskeisin asia. Hanke kokosi laajasti ruokasektorin kehittäjiä ja kouluttajia yhteisiin tapaamisiin. Etelä-Savon ruoka-alan yhteistyön tiivistyminen näkyy konkreettisesti Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n toiminnassa. Hankkeen yhteistyön kehittämisen tuloksena Ekoneumiin liittyi kaksi uutta jäsentä: Etelä-Savon Koulutus Oy vuoden 2020 alusta ja ProAgria Etelä-Savo vuoden 2021.
Hankkeen tavoitteena oli luoda systemaattinen toimintatapa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämiseen, johon tuloksena voidaan pitää kiinnostuksen heräämistä Etelä-Savon ruoka-alan klusterin perustamiseen ja ruokalusterityöpajoihin aktiivinen osallistuminen. Etelä-Savon ruokaklusterin perustamista jatketaan vuoden 2021 lopulla alkaneessa Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle -hankkeessa.
Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjettä toimitettiin 15 kpl ajanjaksolla 1.10.2018-31.12.2020. Palautekyselyihin vastanneet olivat uutiskirjeen sisältöön tyytyväisiä.
Hankkeen tilaisuuksien aineistot ja julkaisut on koottu KURVI-hankkeen sivulle www.xamk.fi/kurvi
Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA
Etelä-Savon ruokasektori on aluetaloudellisesti merkittävä. Joka viides toimipaikka on ruokasektorilla. Ala työllistää noin 5000 henkilöä ja sen liikevaihto on 930 miljoonaa euroa, 16,8 % Etelä-Savon yritysten liikevaihdosta.
Ruoka onkin yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kolmesta kärkiteemasta, koska sillä on merkittävä rooli maakuntamme elinkeinorakenteessa. Ruoka-alan kehittäminen edellyttää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Etelä-Savon ruoka-alan tulee nojata omiin vahvuuksiin ja hyödyntää maakunnassa olevaa osaamista lisäämällä ja kehittämällä verkottumista ja vuorovaikutteista toimintaa. Erityisesti ruoka-alan yrittäjien ja kehittäjien välinen yhteistyö vaatii lisäponnisteluja.
Alueellinen, koko ruoka-alaa koskeva kehittämisohjelma, joka reagoi toimintaympäristön muutoksiin, on työväline, jolla sitoutetaan ruoka-alan arvoketjun toimijoita verkottumaan ja työskentelemään yhdessä eteläsavolaisen ruuan puolesta. Jotta ohjelman toimenpiteet saadaan vietyä käytäntöön, ohjelma tulee jalkauttaa toimijoiden ja yrittäjien keskuuteen sekä seurata sen vaikuttavuutta systemaattisesti.
TAVOITTEET
Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat:
• luoda vuosille 2021–2027 ruoka-alan toimijoiden yhteiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet, jotka kirjataan Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelmaan. Kehittämistoimien seurantaan luodaan läpinäkyvä järjestelmä.
• tehdä tunnetuksi eteläsavolaista ruuan tuotantoa ja ruokaosaamista monipuolisella ja monikanavaisella viestinnällä sekä tilaisuuksilla, joissa ruoka on keskiössä.
• jakaa tietoa yritysrahoituksista ja kartoittaa yrityskohtaisia kehittämistarpeita sekä ohjata yrityksiä sopivimman kehittämistahon ja -rahoituksen pariin. Auttaa löytämään tietoa ja apua yrityksien toiminnassa ja kehittämisessä eteen tuleviin ongelmiin sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan tuotannollisissa tehtävissä ja henkilöstön rekrytoinnissa.
TOIMENPITEET
Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa tavoitteena on työstää yhdessä sidosryhmien kanssa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma, johon alueen ruoka-alan toimijat ja kehittäjät voivat laajasti sitoutua. Kehittämisohjelma asettaa tavoitteet, toimenpiteet ja mitattavissa olevat tulokset ruoka-alan toiminnalle vuosille 2021–2027 sekä luo systemaattisen tavan, jolla toteutumista seurataan ja tehdään tarvittavia muutoksia.
Toisen toimenpidekokonaisuuden pääpaino on ruoka-alan uutuustiedon välittäminen, alan tunnettuuden lisääminen ja arvostuksen nostaminen, jotta ruoka-alalle saadaan tekijöitä. Etelä-Savon vahva ruoka-alan osaaminen tuodaan esille alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ruoka-alan toiminnan ja osaamisen esittelyyn tuodaan mukaan uusia kanavia ja osallistavia menetelmiä.
Kolmannessa työpaketissa keskeisin asia on ruoka-alan yrittäjyyden tukeminen ja tiedottaminen yrityksille käytettävissä olevista rahoitus- ja kehittämismahdollisuuksista järjestämällä alueellisia infotilaisuuksia sekä jalkautumalla yrityksiin.
TULOKSET
Hankkeen tuloksena syntyy alueen ruoka-alan toimijat sitouttava Ruoka-alan kehittämissuunnitelma vuosille 2021–2027, Etelä-Savon ruoka-alan näkyvyys kasvaa ja alueen maaseudun yrittäjät osaavat käyttää paremmin tarjolla olevia kehittämisen välineitä.