Hankkeet
SMEOrigin
Interreg Europe -hankkeiden tärkein toimenpide on hyvien käytäntöjen oppiminen toisilta kumppaneilta ja niiden soveltaminen omaan toimintaan. Hankkeen sidosryhmän edustajat ovat tervetulleita osallistumaan opintomatkoille, joita järjestetään puolivuosittain eri hankepartnerimaiden kutsumina.
Hankkeen tavoitteena on parantaa elintarvikealan pk-yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Erityisenä kehittämiskohteena on ruoan alkuperämerkintöjen hyödyntäminen tuotteen lisäarvon kasvattamiseksi. Savonlinnassa Puruveden muikku on suojattu maantieteellisellä alkuperämerkinnällä (SMM) vuonna 2013.
Tavoitteena on tehostaa elintarvikkeiden suojattujen maantieteellisten alkueperämerkintöjen hyödyntämistä liiketoiminnassa ja parantaa niihin perustuvien tuotteiden jakelua, markkinointia, arvoketjuja – huomioiden myös digitaaliset jakelukanavat ja sovellukset myynnissä ja markkinoinnissa. Hanke edistää paikallisten elintarvikkeiden ja lähiruoan huomioimista kaupungin strategian tasolla.
Lisäarvoa järvikalajalosteista
Hanke vahvistaa pitkällä aikavälillä Itä-Suomen elinkeinokalataloutta, edistää kalanjalostuksen liiketoiminnan kehitystä ja kannattavuutta, sekä lisää Suomen huoltovarmuutta elinkeinokalatalouden osalta.
KONKREETTISENA TAVOITTEENA ON:
- Lisätä tietoa ja osaamista sisävesien kalansaaliiden vientiin liittyvistä mahdollisuuksista,edellytyksistä ja riskeistä.
- Vahvistaa itäsuomalaisen kalanjalostuksen liiketoiminnan kasvun ja kannattavuudenedellytyksiä sisämarkkinoilla.
KESKEISIMMÄT TOIMENPITEET:
- Selvitys kuoreen, muikunmädin ja pienikokoisen muikun vientimahdollisuuksista ja vienninedellytyksistä Itä-Suomessa.
- Selvitys kalanjalostuksen tuotantolaitteiden teknologian tasosta ja kehittämistarpeista.
- Esitys muikunmädin käsittelyn hyvistä käytänteistä/laatujärjestelmästä.
- Selvitys muikun tuotteistamisen mahdollisuuksista eri kohderyhmille.
TULOKSET:
- Tuotantotekniikan nykytila ja kehittämistarpeet.
- Kalastustuotteiden viennin yhteistyön vaatimukset ja organisointivaihtoehdot.
- Yhtenäinen muikunmädin käsittely- ja laatujärjestelmä.
- Kalanjalosteiden kotimaan myynnin kasvattaminen.
KOHDERYHMÄ:
Varsinainen kohderyhmä: Kalanjalostusyritykset (jalostajat, kalatukut) Itä-Suomessa.
Välillinen kohderyhmä: Elintarvikkeita jalostavat yritykset, joilla on valikoimassa kalatuotteita tai kiinnostusta niiden jalostamiseen. Itä-Suomen kalaleader, alan kehittäjät ja viranomaiset.
Kalastuksen kehittäminen – Kake -hanke
Lyhyen ajan tavoitteena (2023–2024) on verkoston toiminnan käynnistäminen ja yhteistyön lisääminen elinkeinon, tutkimuksen, hallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Erityistavoitteena on lisätä yhteistyötä merialueen ja sisävesien kaupallisten kalastajien välillä. Verkoston tavoitteena on myös laajentua ja olla proaktiivisesti vastaamassa esille nouseviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin pitkän ajan tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla aloitetaan ulkopuolisen rahoituksen hakeminen kehittämissuunnitelmaan mukaisiin hankkeisiin.
Keskipitkän aikavälin (2023–2025) tavoitteena on kokeilla, kehittää ja levittää uusia toimintatapoja ja teknologioita, jotka tulisivat käyttöön jo ohjelman toisella puoliskolla.
Ohjelman pitkän ajan tavoitteena (2023–2028) on lisätä kaupallisen kalastuksen kannattavuutta ja toimialan volyymia avomerellä, rannikolla ja sisävesillä. Samalla luodaan valmiuksia tulevaisuuden uusille teknologioille ja toimintatavoille.
Hanke toteuttaa kehittämissuunnitelmaa, joka on tehty yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hankkeen työpaketit ovat:
- Kalastuksen vihreä siirtymä: tilannekuvan luominen,kalastajien energiankäyttö, uudet ratkaisut.Xamk ja Suomen ammattikalastajaliitto (SAKL) + muita osallistujia
- Tietopohjainen ja kestävä kalastus, ja kalavarojen hallinta JY, SAKL
- Pyydys- ja kalastusteknologian kehitys: pyydysteknologiankehitys, lajittelu- ja jäähdytysratkaisut, logistiikka- japerkuukoneratkaisut, avomerikalastuksen kehittäminen, Aalto Design Factory, JY, SAKL, Xamk
- Hylkeiden ja lintujen aiheuttaminen haittojenvähentäminen: Aalto DesignFactory, SAKL, L-S Kalatalouskeskus, UTU
- Viestintä
Saimaa lautasella
Hanke kokoaa ja aktivoi B2B-lähiruokaverkoston alkutuottajista, jatkojalostajista sekä ravintola- ja ruokapalveluyrityksistä. Tavoitteena varmistaa paikallisten tuotteiden saaminen ravintoloihin ja kauppoihin sekä uusien palveluiden ja tuotteiden avulla kasvattaa maaseudun, ruoan, ravintoloiden ja matkailuyritysten myyntiä ja vahvistaa Savonlinnan asemaa houkuttelevana ruokamatkailukohteena.
Maakunnallista ruoka-alan synergiaa kehitetään saattamalla yrityksiä mukaan Etelä-Savon ruokaklusteriin, D.O. Saimaa -verkostoon ja Taste Saimaa -partneriverkostoon. Yhteistyötä kehitetään myös eri hankkeiden ja toimijoiden välillä Savonlinnan seutukunnissa, mikä tehostaa ruoka-alan kehitystoimien vaikuttavuutta ja tavoittavuutta.
Matkailun osalta panostetaan kylien ja maaseudun vetovoimaan uusien ruokamatkailureittien ja -palveluiden avulla, vahvistetaan ruokamatkailun merkitystä ja vähennetään matkailun kausiluonteisuutta. Muikun tunnettuutta vahvistetaan, ja Savonlinna profiloituu Suomen muikkupääkaupungiksi. Saimaa European Region of Gastronomy 2024 -juhlavuoden hyödyt integroidaan konkreettisesti alku- ja elintarviketuotantoon, horaca- ja matkailualoille. Hankkeessa kehitetyt sisällöt tukevat osaltaan koko juhlavuoden tarjontaa ja lisäävät Saimaan vetovoimaa matkailukohteena.
Ruoka-alan yrittäjiä tuetaan liiketoiminnan kehittämisessä D.O. Saimaan ja muiden ruokamerkkien avulla. Mikro- ja pk-yrittäjille järjestetään valmennusta markkinointiin, messuosallistumiseen sekä lähiruokapalvelujen tuotteistamiseen.
B2B-yhteistyöverkostoa kehitetään luomalla toimintatavat alkutuottajien, jatkojalostajien sekä ravintola- ja ruokapalveluja tarjoavien yritysten kohtaamiseen. Digitaalisia myyntikanavia aktivoimalla tehostetaan raaka-aineiden saatavuutta.
Lähiruokatuotteiden tunnettuutta kasvatetaan rakentamalla ravintoloihin Taste Saimaa -tuoteperhe, lähiruokatuotteita hyödyntävää reseptiikkaa sekä järjestämällä ruokatapahtumia. Alueen koulutustarjontaa lähiruoan valmistukseen sekä erä- ja luontomatkailuosaamiseen liittyen kehitetään.
Yhteistyössä matkailuyritysten kanssa kehitetään paikallisia elämyksiä ja uusia kylä- ja ruokamatkailutuotteita. Seudullisia ruokamatkailureittejä kartoitetaan ja rakennetaan, liiketoimintaosaamista ja yhteisöllisyyttä ruokamatkailun saralla tuetaan vahvistaen Saimaan vetovoimaa matkailukohteena. Pilotoidaan ruokatapahtumia ja kehitetään Taste Saimaa -alasivusto VisitSavonlinna.fi-alustalle.
BASCIL
KOHDERYHMÄ: Etelä-Savon lähiruoantuottajat, jotka haluavat lisätuloja ruokamatkailusta.
TAUSTA: Hankkeen taustalla on maaseudulla toimivien ruoantuottajien haastava tilanne pandemian jälkeisessä toimintaympäristössä. Lisänsä haastavaan tilanteeseen ovat tuoneet kohonneet tuotantokustannukset ja energian hinnan nousu. Tämä vaikuttaa voimakkaasti maaseutualueiden ruoantuottajien kestävyyskykyyn. Yksi ratkaisu on liiketoiminnan kehittäminen kohti kestävää ruokamatkailua. Monipuolistamalla liiketoimintaa ruokamatkailun saralle, on mahdollista tavoittaa suoraan kuluttajat ja lisätä tuottavuutta lyhentyneen arvoketjun myötä.
TAVOITE: Tuottaa yrityksille käytännönläheisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat lisätulojen saamisen ruokamatkailusta. Lisäksi tavoitteena on lisätä Itämeren alueen maiden tunnettuutta ruokamatkailukohteina sekä tuoda paikallisia ruoantuottajia ja aluetta esille.
TOIMENPITEET: Suunnitellaan ja pilotoidaan ruoantuotannon ja ruokamatkailun yhdistäviä tuotteita ja palvelukokonaisuuksia. Esimerkkejä tuotteista ja palvelukokonaisuuksista, joita hankkeessa voidaan kehittää ja testata: tilavierailut ja muut tapahtumat, tilapuoti, kokkauskurssit, maistelutilaisuudet, pop-up-kahvilat, tuotepaketit jne. Tunnistetaan ja testataan lisäksi uusia tapoja markkinoida kehitettyjä tuotteita.
BASCIL – Innovative Solutions Enhancing Sustainable Culinary Tourism Services Through Diversification In Rural Food Production Sector on kansainvälinen hanke, jossa on mukana 15 partneria kahdeksasta Itämeren alueen maasta. Suomesta mukana ovat Xamk ja Lomalaidun ry. Suomessa pilottialueina ovat Etelä-Savo ja Etelä-Karjala.
ETUVETO – Itä-Suomen elinkeinokalatalouden kehittämisverkosto
Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on Itä-Suomen kalatalouselinkeinon ja -liiketoiminnan vahvistaminen
- Tavoitteellinen yhteistyö luo paremmat mahdollisuudet saada kehittämiseen lisää resursseja eri rahoituslähteistä.
- Se on myös keino levittää kehittämistuloksia laajemmin alueellisesti ja kansallisesti sekä lisätä kansallista näkyvyyttä.
KONKREETTISENA TAVOITTEENA ON:
- Syventää alueellisten toimijoiden tavoitteellista yhteistyötä.
- Määritellä verkoston toiminnan tulevaisuuden tavoitteet ja toimenpiteet.
KOHDERYHMÄ:
Varsinainen kohderyhmä: Itä-Suomen alueen kalatalouden toimijat kalatalousalueet, kalastajat, kalanjalostajat ja –ostajat, alueelliset viranomaiset, alan kehittäjät ja kouluttajat.
Välillinen kohderyhmä: Vesialueiden omistajat ja osuuskunnat, kansalliset viranomaiset, muut Kala-leaderit.
TOIMENPITEET:
Hankkeen toimenpiteet keskittyvät verkoston toimijoiden kartoittamiseen ja sitouttamiseen sekä verkoston organisoitumiseen.
TP 1: Verkoston toiminnan käynnistäminen
TP 2: Päättäjät mukaan
TP 3: Toimintasuunnitelman tekeminen
TULOKSET:
Hankkeen tuloksena Itä-Suomen kalatalousverkostoon on sitoutettu vähintään 8–10 kalatalousalan toimijaa/sidosryhmää, jotka edustavat kaikkia maakuntia. Verkoston konkreettinen toiminta on käynnistynyt ja verkostolla on toimintasuunnitelma vuoteen 2025.
Paikallisten ruokatuliaisten tuotteistaminen
Hankkeen päätavoitteena on paikallisten ruokamatkamuistojen tuotekehitystä tukemalla lisätä harvaan asuttujen maaseutualueiden mahdollisuuksia matkailutulon kasvattamiseen. Tavoitteeseen päästään 1) edistämällä paikalliseen kulttuuriin, luontoon ja raaka-aineisiin pohjautuvien ruokamatkamuistojen tuotekehitystä Suomen ruokamatkailustrategian mukaisesti ja 2) aktivoimalla Saimaan seudun ja Kymenlaakson harvaan asutun maaseudun elintarvikejalostajia sekä matkailu- ja ravitsemisalan yrityksiä ruokaviemisten tuotteistamiseen ja yhteistyöhön.
Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen työpakettiin:
TP 1. RUOKAVIEMISILLE ASETETTAVAT OMINAISUUDET JA PAKKAUSTEN SUUNNITTELU
Selvitetään matkustajaviennin vaatimukset tuotteelle, esimerkiksi pakkauskoko, -materiaalit ja säilyvyys ja millaisille tuotteille erityisesti olisi kysyntää sekä ideoidaan ekologisia pakkausvaihtoehtoja ruokamatkaviemisille.
TP 2. TARINALLISTAMISEN MAHDOLLISUUDET JA PILOTOINTI
Tavoitteena on selvittää, miten esimerkiksi yrityksen ja paikkakunnan tarinat voidaan liittää eri tavoin tuotteisiin. Pilotoidaan yritysten kanssa tuotteiden tarinan viestimistä esimerkiksi erilaisia digitaalisia välineitä ja ratkaisuja käyttäen.
TP 3. YRITYSTEN AKTIVOINTI RUOKAMATKAVIEMISTEN TUOTTEISTAMISEEN JA HANKKEEN VIESTINTÄ
Aktivoidaan Saimaan seudulla ja Kymenlaaksossa harvaan asutun maaseudun elintarvikejalostajia sekä matkailu- ja ravitsemisalan yrityksiä ruokaviemisten tuotteistamiseen ja yhteistyöhön esimerkiksi tuotteiden jakelun ja myynnin osalta.
Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy sähköinen opas, joka sisältää ohjeita, vinkkejä ja vaihtoehtoisia malleja ruokamatkamuistojen tuotteistamiseen ja erityisesti tarinallistamisen ja digitalisaation hyödyntämiseen. Opas toimii käsikirjana alan yrityksille ja muille ruokamatkamuistojen tuotteistamisesta kiinnostuneille.
Digitaaliset ratkaisut kalan jäljitettävyyden tukena kalastuksesta valvontaan
HANKKEEN KONKREETTISET TAVOITTEET OVAT:
• Sitouttaa kalatalouden toimijoita jäljitettävyyden kehittämiseen ja verkostomaiseen yhteistyöhön.
• Tuottaa uutta tietoa kalan jäljitettävyystiedon tuottamiseen ja valvontaan
• Esittää vaihtoehtoisia toimintatapoja merialueen saalistietoilmoituksen kehittämiseen ja datan hyödyntämiseen.
• Parantaa Järvikala-sovelluksen käytettävyyttä ja käytön houkuttelevuutta
TOIMENPITEET:
Työpaketti 1: Merialueen saalistietojen ilmoittaminen: toiminnallisuus ja toteutusvaihtoehdot
Työpaketti 2: YKP:n ensierän tunnuksen tuottaminen ja etävalvonta
Työpaketti 3: Järvikala-sovelluksen käytettävyyden parantaminen
Työpaketti 4: Koordinointi, tiedottaminen ja viestintä
TULOKSET:
Hankkeen tuloksena syntyy graafinen luonnos käyttäjälähtöisestä käyttöliittymästä merialueen saalinilmoittamisesta, käsitys mahdollisuudesta hyödyntää mobiiliratkaisuja merialueilla sekä tietoa etävalvonnan tarpeista ja mahdollisuuksista. Hankkeen tulokset lisäävät ymmärrystä jäljitettävyysketjun tietotarpeista ja eri vaihtoehdoista, joilla kalan ensierän tunnus voidaan muodostaa. Tätä tuodaan esille alustavalla ja visuaalisella arkkitehtuurilla. Lisäksi Järvikalasovelluksen käytettävyys paranee.
Hankkeen kohderyhmänä ovat merialueen ja sisävesien kalastajat, alan keskeiset järjestöt, kalanjalostusyritykset sekä saalis- ja jäljitettävyystietoa käsittelevät viranomaiset. Välillisiä kohderyhmiä ovat vähittäis- ja tukkukauppa, kuluttajat, kalatalousalan kehittäjät.
Kohderyhmän osallistaminen hankkeen toimenpiteisiin on ensiarvoisen tärkeää. Digitaalisen ratkaisun tulee palvella konkreettisesti käyttäjien tarpeita ja tuottaa lisäarvoa, jotta myöhemmin toteutettava järjestelmä otetaan laajamittaisesti käyttöön.
Saimaa Taste of Place – SToP. Ruoka paikan tunnun ilmentäjänä ja matkailun edistämiskeinona
Hankkeessa tavoitteena on etsiä ja tunnistaa Etelä-Savon alueella tekijöitä, jotka korostavat Saimaan alueen erityisyyttä; poikkeavuutta muista alueista. Erityisyyttä lähestytään paikan tuntu eli Sense of Place -käsitteen avulla. Se käsittää alueen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä näihin sisältyvät konkreettiset ja aineettomat tekijät. Tarkastelun fokuksessa on Saimaa Taste of Place so. ruokaan kytkeytyvien erityistekijöiden tunnistaminen. Tarkoituksena on, että yritykset voivat syventää matkailijoiden saamia paikkakokemuksia ja saada aineksia tuotteistamiseen ja uuden palvelutarjonnan kehittämiseen laajasti ruokaan liittyen sekä tuottaa sisältöjä Saimaan alueen markkinointiin matkailukohteena.
Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki matkailuun ja ruokaan kytkeytyvät yritykset, jotka voivat toiminnassaan tai tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä hyödyntää alueen erityisyyttä. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Saimaan alueen matkailun markkinoinnista ja kehittämisestä vastaavat organisaatiot ja yhdistykset.
Hankkeen toimenpiteinä
- toteutetaan monivaiheinen ja monitasoinen tiedonhankinta Etelä-Savon alueella. Lähteinä käytetään kuntien ja alueen matkailun verkkosivustoja (Visit-sivustoja), matkailuyrittäjien ja matkailun kehittäjien haastatteluja sekä etnografista kenttätyötä. sekä etnografisesta kenttätyöstä saatavia aineistoja, joiden perusteella selvitetään Saimaan alueen erityisyyttä ja ruokaan liittyviä tekijöitä.
- kerätään tietoa EU:n nimisuojatuotteiden kuvauksia eAmbrosia ja GIview – tietokannoista ja käynnistää hakemusprosessin Saimaan alueelle kytkeytyvän tuotteen nimisuojaamiseksi. Tuotekuvauksista tarkastellaan millaisiin maantieteellisiin seikkoihin ko. tuotteiden erityisyys perustuu ja millaisilla maantieteellisillä perusteilla esimerkkituotteet on hvväksytty EU:n nimisuojajärjestelmään. Maantieteellisen alkuperän indikaattoreista laaditaan kooste, jota voidaan hyödyntää hankkeen työpajoissa ja Saimaan alueen erityisyyttä esille tuovassa kehitystyössä.
- järjestetään työpajoja, joissa yrityksiä ohjataan tunnistamaan, ideoimaan ja työstämään paikallisiin erityisyystekijöiden hyödyntämistä lisäarvoa tuottavasti yritystoiminnassa. Toimepide käsittää tuote- ja palveluesimerkkien laatimisen, itsearvointityökalun työstämisen yrityksille, kaikille avoimet työpajat, aktivointikäynnit yrityksissä sekä yrityskohtaiset ohjauskäynnit halukkaille.
Löydösten mukaan Etelä-Savossa Saimaan paikan tuntu yhdistyy kolmeen teemaan: metsä, vesistö sekä alueen ihmiset ja aika. Saimaan paikan tuntua kuvaavat hiljaisuus ja rauhallisuus. Saimaan tuntu on myös kudos ihmisiä ennen ja nyt, heidän ominaisuuksiaan ja tapoja tehdä asioita. Se on myös kotoisuutta, vieraanvaraisuutta ja turvallisuutta, tekemistä yksin ja yhdessä.
Ruokaan ja ruoalliseen kulttuuriin liitettynä Saimaan paikan tuntu voi olla luonnon, metsän ja järven raaka-aineiden käyttöä, hätäilemätöntä ruoan laittoa ja leppoisa ruokailutilanne, johon kaikki ovat tervetulleita. Tämä ei vielä tee Saimaan alueen ruoasta kovin erilaista verrattuna muihin alueisiin. Paikan tunnun tunnistamisen avulla voidaan kuitenkin päästä pintaa syvemmälle paikan kuvaamisessa ja kohdemielikuvan luomisessa myös ruokanäkökulmasta. On siis tärkeää kaivaa ja nostaa esille tietyn paikan tuntu. Sieltä alkaa nousemaan erityisyyksiä, joita muualla ei ole.
Hankkeess toteutetun Paikan tuntu -itsearviointityökalun tarkoituksena on auttaa toimijoita matkakohteen paikan tuntu -tekijöiden omatoimiseen tunnistamiseen. Itsearviointityökalu perustuu Walesissa kehiteltyyn matkailuyrityksille suunnattuun “About Sense of Place” -työkirjaan. Myös hankkeessa laaditun EU:n nimisuojatuotteiden tuotekuvauskoosteen tarkoituksena on olla avuksi yrityksille: se antaa esimerkkejä siitä, millaisilla tekijöillä maataloustuotteen tai elintarvikkeen maantieteellistä erityisyyttä voidaan perustella ja auttaa yrityksiä tuomaan esille tuotteiden maantieteellistä alkuperään perustuvaa erityisyyttä. Hankkeessa havaitun pohjalta on lisäksi koottu vinkkejä paikan tunnun hyödyntämisestä ruokamatkailussa ja ruokamatkailun tuotteistamisessa.
Luonnoneväistä Elinvoimaa Etelä-Savoon
Kohderyhmä
Etelä-Savon elintarviketuotannon koko ketju, jossa tuotteiden jatkojalostus kuivaamalla tuo uusia mahdollisuuksia elinkeinotoimintaan
Tavoitteet
Hankkeen aikana toteutetaan pienimuotoinen tuotantolinja, joka sisältää luonnontuotteiden kuivaamon ja pakkauslinjaston. Toinen osakokonaisuus on oppimisympäristön luominen, jossa pääpaino on luonnontuotteiden kuivaamiseen liittyvällä tietotaidolla ja elintarvikkeiden tuotantoketjun osaamisella.
Toimenpiteet
Luonnoneväistä elinvoimaa / Investointihanke (EAKR)
- perustetaan Esedun tiloihin pieni elintarvikehuoneisto luonnontuotteiden kuivaamoa varten.
- investoidaan kuivureihin ja luonnontuotteiden jatkojalostamiseen oleellisesti liittyviin muihin laitteisiin.
- investoidaan pakkauslinjaan ja lähdetään hakemaan mahdollisimman ekologista pakkaustapaa
Luonnoneväistä elinvoimaa / Oppimisympäristön kehittämishanke (ESR)
- oppimisympäristökokonaisuuden valmistelu- ja suunnittelutyö
- osaamisen kehittäminen yhdessä Esedun oppilaitoksen opiskelijoiden ja alueen yritysten (muun muassa alkutuotanto, elintarviketuotanto, ravintola-ala) kanssa.
- työpajat, joita markkinoidaan hankkeen toimesta kohteena oleville toimialoille ja asiantuntijaorganisaatioille (luonnontuotteiden kuivaaminen ja jatkojalostaminen)
- kiltakoulumalli ja yhteistyö alueen yritysten ja järjestöjen ja tutkimustoiminnan kanssa
- toimintojen vakiinnuttaminen, pienimuotoisen kuivauslinjan vuokraaminen ulkopuolisille yrityksille ja asiantuntijaorganisaatioille, yritysten toimiminen yhteistyössä oppimisympäristön kanssa
Hankkeen tuloksia
Luonnoneväistä elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeen tuloksena on saatu varusteltua Etelä-Savon ammattiopisto Esedulle tuotekehitystila Leevi pienimuotoiseen elintarvikkeiden jatkojalostukseen. Tilassa on muun muassa mahdollisuus kolmeen eri kuivausteknologiaan, tuotteiden pakkaamiseen ja fermentointiin. Hankkeen aikana tiloja ja tuotekehitysprosessin eri vaiheita on testattu yrityksille järjestetyissä työpajoissa ja elintarvike- ja luonnontuotealan opiskelijoiden oppimistilanteissa.
Tutustu hankkeen loppuraporttiin: Luonnoneväistä elinvoimaa Etelä-Savoon (esedu.fi)