Hankkeet
Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan HIHAT
Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan -hankkeen (HIHAT) avulla maatilayrittäjät pystyivät perehtymään kestävän tuotannon mahdollisuuksiin ja menetelmiin, lisäämään osaamistaan ja osallistumaan mm. ilmastokeskusteluun. Hankkeessa toteutettiin seuraavat koulutuskokonaisuudet:
- Maatilojen hiilensidonta
- Maaperän eroosion torjunta
- Ravinteiden kierrätys
- Kestävän tuotannon arvonlisä
Koulutusryhmät
Yrittäjäryhmien koulutuksissa käsiteltiin alkutuotannon ja maatalousmaan mahdollisuuksia hiilensidonnassa, tilan ravinnekierron tehostamista, eroosioherkkien maiden viljelysuunnittelua ja tilakohtaisen kestävän tuotannon lisäarvon määrittelemistä. Esillä oli erityisesti kestävä tuotanto osana yrityksen strategiaa, ja sen tavoitteena luoda tuotteille maatilayrittäjää taloudellisesti hyödyttävää arvonlisää.
Hiilikartoitus
Maatilan hiilikartoituksella on mahdollista selvittää sekä kasvintuotanto- että kotieläintilan näkökulmasta keskeiset asiat, joilla vaikutetaan ilmastoon ja kasvihuonekaasupäästöihin. Kartoituksen tuloksena tila saa arvion, mitkä tuotannon osa-alueet ovat kunnossa ilmastonäkökulmasta ja missä on vielä kehitettävää. Arvioinnin kautta päästään kohdentamaan toimenpiteet oikeisiin asioihin. Hiilikartoituksen avulla pääsee myös käsitykseen siitä, mitä asioita on ylipäätään huomioitava ilmastoystävällisessä maatalouden harjoittamisessa. Asiantuntijan kanssa keskustelu auttaa syventämään näkökulmia. Hiilikartoitustyökalua (Excel-tiedosto) kehitettiin HIHAT-hankkeessa ProAgrian Hiilitsekkilistan pohjalta.
Seminaarit, teemapäivät, työnäytökset
Kaikille avoimet teemapäivät, seminaarit, työnäytökset ja pellonpiennarpäivät tarjosivat kestävästä tuotannosta ja tuotannon ilmastovaikutuksista kiinnostuneille yrittäjille lisämaustetta ja konkreettisia havaintoja kehittämistarpeiden tunnistamiseksi ja viljelytoimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi.
Mainio Maitotila
Hankkeiden tavoitteena on maidontuotantotilojen kannattavuuden ja ilmastotehokkuuden parantaminen. Hankkeisiin osallistuville tiloille lasketaan Valion CARBO®-ympäristölaskurilla hiilijalanjälki ja tehdään hiiliviljelysuunnitelma. Mainio Maitotila-hankkeessa oli mukana vuoden 2022 päättyessä 140 maitotilaa ja Mainio Maitotila Kainuu-hankkeessa 35 maitotilaa.
Tilakohtaisten toimien lisäksi pidetään webinaareja, joissa käsitellään hiilineutraalin maitoketjun ja maidontuotannon kannattavuuden kehittämistä. Vuoden 2022 aikana webinaariaiheita olivat mm. ilmastotehokkuuteen vaikuttaminen lypsykarjanjalostuksella, ilmastonmuutoksen vaikutukset maataloudelle, muuttuneeseen kustannustilanteeseen sopeutuminen maatiloilla ja investoinnit maidontuotannossa tulevaisuudessa.
Covid 19- pandemian laannuttua webinaarien lisäksi järjestettiin pellonpiennartapahtumia, joissa esillä oli käytännön toimia hiiliviljelyyn, maan kasvukunnon parantamiseen ja tilusjärjestelyihin.
Pienryhmätoimintaa jatkettiin vuonna 2022: neljä nurmipienryhmää, neljä tuotantopienryhmää ja yksi sekä nurmi- että tuotantopienryhmien aiheita käsittelevä pienryhmä. Mainio Maitotila Kainuu-hankkeessa aloitti kaksi pienryhmää syksyn 2022 aikana. Toinen ryhmistä oli nurmiryhmä ja toisessa käsiteltiin sekä nurmi- että tuotantopienryhmien aiheita. Molemmat ryhmät jatkavat toimintaansa vielä vuonna 2023.
Nurmipienryhmissä keskityttiin nurmen tuotannon tehostamiseen, maan rakenteeseen ja ylipäätään hiiliviljelyyn. Tapaamisten teemoina olivat mm. säilörehun tuotantokustannukset, nurmiseosten valinta, viljelykiertojen suunnittelu, maan viljavuus ja ravinteiden saanti. Tuotantopienryhmien sisällöt painottuivat navetan sisäiseen toimintaan eli esimerkiksi ruokintaratkaisuihin, työjärjestelyihin ja eläinten terveyteen sekä kestävyyteen. Tapaamisissa keskusteltiin mm. nuorkarjan managementista, laidunnuksesta sekä lehmien rakenteen merkityksestä kestävyydelle.
Yhtenä Mainio Maitotila-hankkeen toimenpiteenä on kouluttaa ProAgrian asiantuntijoita, jotta he kykenevät jatkossa huomioimaan maidontuotannon ilmastotehokkuuden neuvontatyössään. Vuoden 2022 aiheita koulutuksessa olivat markkinoinnin ja viestinnän merkitys ilmastotyössä ja hiiliviljelyn toimenpiteet käytännön viljelyssä.
Tapahtumista ja tilakohtaisesta työstä kerrottiin sähköisten uutiskirjeiden, sosiaalisen median sekä yhteistyökumppaneiden tiedotuksen kautta. Hankkeilla on omat Mainio Maitotila-ryhmät Facebookissa.
Parempaa kauraa Suomesta BOFF (Better Oats from Finland)
Ruoantuotannon ympäristövaikutukset ja taloudellinen kannattavauus ovat nousseet yhä suurempaan rooliin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Elintarvikkeiden jalostajien keskuudessa on kasvanut kiinnostus vähentämään tuotteidensa ympäristöjalanjälkeä. Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy raaka-aineiden hankinnasta eli alkutuotannolla on keskeinen rooli elintarvikkeiden ympäristövaikutusten hillinnässä.
Hankkeessa tutkitaan kauraa tuottavien maatilojen mahdollisuuksia vähentää ilmastovaikutuksia, tehostaa ravinne- ja energiaomavaraisuutta, edistää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa viljelyn kannattavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi hankkeessa selvitetään mitä esteitä ja haasteita on muutoksessa kohti kestävämpää ruontuotantoa ja -jalostusta.
Kiertotaloutta ruoantuotantoon – Biomassojen logistinen aluetarkastelu Järvi-Suomessa (JÄSTI)
Hankkeessa kartoitettiin Järvi-Suomen alueelta maatilabiomassat ja niiden logistiikan kannalta parhaat sijainnit agroekologiseen symbioosiin (AES) perustuvalle maataloudelle, jossa raaka-aineiden ja energian tuotannon ja käytön sekä ravinteiden kierrätyksen on suunniteltu tapahtuvan paikallisesti ja kokonaiskestävällä tavalla. Biokaasu on AES-konseptissa keskeinen energiamuoto, jolla lisätään maaseudun energiaomavaraisuutta ja riippumattomuutta fossiilisista raaka-aineista.
Hanke lisäsi julkista tietopohjaa kiertotaloutta toteuttavan ja ilmastotehokkaan ruoantuotannon mahdollisuuksista Järvi-Suomessa. Hankkeen tuloksena syntyivät Järvi-Suomen alueen kattavat teemakartat, joista käy ilmi alueen eri osien potentiaali muodostaa AES-konseptin mukaisia toimijoiden välisiä yhteistyöverkostoja. Biomassojen ja niiden energiapotentiaalin tarkastelun lisäksi selvitettiin mahdollisten AES-konseptin kanssa yhteensopivien biokaasulaitoksien sijainteja suhteessa mahdollisiin energiankäyttökohteisiin. Lisäksi selvitettiin mahdollisten biokaasulaitoksien kokoluokkien vaikutuksia kuljetuskustannuksiin.
AES-mallin kanssa yhteensopivassa biokaasuntuotannossa lyhyet kuljetusmatkat mahdollistavat tehokkaan ravinteiden kierrätyksen. Hankkeen tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että maatilojen sivuvirroista syntyvän biomassan potentiaali energiantuotannolle on huomattava. Biomassoja, jotka eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa, on hyödyntämättä myös lyhyiden kuljetusmatkojen päästä potentiaalisista biokaasulaitoksista. Haasteena on, että erityisesti kasviperäiset biomassat ovat hajallaan ja useiden toimijoiden hallussa. Suurin rajoittava tekijä biokaasuntuotannolle onkin todennäköisesti toimivien ja kannattavien toimintamallien syntymisessä, jotka mahdollistaisivat näiden biomassojen hyödyntämisen
Tietotaitoa ennakoivaan kasvinsuojeluun Etelä-Savon maa- ja puutarhatiloille (ENSKA)
Hankkeen tavoitteena on lisätä eteläsavolaisten viljelijöiden, neuvojien ja kouluttajien tietotaitoa ennakoivasta kasvintuhoojien hallinnasta, minkä avulla voidaan varautua uusiin ja ongelmallisiin kasvintuholaisiin, vähentää niistä aiheutuvia riskejä tuotannolle ja alentaa kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta. Hanke vastaa alueen viljelijöiden ja neuvojien tietotarpeisiin ennakoivasta kasvinsuojelusta erityisesti avomaavihannesten ja öljykasvien viljelyssä. Hankkeessa kootaan ajantasaista tutkimustietoa ja tuotetaan tietomateriaaleja tuhoeläinten havainnointi- ja seurantamenetelmistä (ml. digitaaliset menetelmät) sekä ongelmallisimpien tuhoeläinten ja niiden luontaisten vihollisten tunnistamisesta ja biologiasta.
Kohti resilientimpää ruokajärjestelmää epävarmuuksien edessä – TREFORM
Maailma on yhä epävakaampi johtuen mm. ilmastonmuutoksesta, globaaleista pandemioista, maailmanmarkkinahintojen vaihteluista ja geopoliittisista jännitteistä. Kansallisen ruokaturvan vaarantuminen kriisitilanteissa uhkaa yhteiskuntarauhan säilymistä, joten ruoan tuotannon ja jakelun häiriötön toiminta on kriittistä. Ruokajärjestelmän resilienssin turvaaminen ja kriisitilanteisiin varautuminen ovatkin yhteiskunnan keskeisiä haasteita. Ruokaturva edellyttää toimivia kansainvälisiä kauppasuhteita, resilienttejä tuotantoketjuja ja maatalouden tuotantopanosten varmistettua saatavuutta. TREFORM-konsortio tuottaa uusia ratkaisuja ja suosituksia ruokaturvan parantamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä perustuen uuteen tutkimustietoon monipuolisilla tutkimusmenetelmillä.
Future’s farm business management – towards economically sustainable farm businesses – FUBUMA
Taloudellinen kestävyys on edellytys suomalaisten maa- ja puutarhatalouden yritysten kilpailukyvylle. FUBUMA -projektin tehtävänä on rakentaa siltaa maatilayritysten johtamisen teorian ja käytännön välillä, tukea tehokasta ja nopeaa tutkimustulosten levittämistä yritysten käyttöön sekä tuottaa kokemuksia erilaisten tietovarantojen yhdistämisen hyödyntämisestä. Nämä tehtävät yhdessä rakentavat perustaa suomalaiselle maatilayritysten liikkeenjohto-osaamisen uudistumiselle. Maa- ja puutarhatalousyritysten johtaminen saavat uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia digitalisaation myötä kehittää vahvempaa yritystaloutta.
FUBUMA -projektissa on neljä työpakettia, joiden avulla päivitetään farm business management -kompetenssia Suomessa. Tietovarantojen hyödyntämisen ja yhdistelemisen käytännön mahdollisuuksia ja lisäarvoa selvitetään puutarhatalouden pilotin avulla.
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE)
Koordinaatiohanke tukee ilmastonmuutokseen varautumiseen eri näkökulmista liittyvien alueellisten hankkeiden työtä. Koordinaatiohanke mahdollistaa hanketoimijoiden välistä tiedonvaihtoa ja kokemusten jakamista ja yhteistä ideointia. Koordinaatiohanke tuottaa monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Hanke tuottaa tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla maatilat saavat tukea ilmastonmuutokseen varautumiseen.
Hanke koostuu neljästä työpaketista
1)Ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien hankkeiden verkottaminen ja teemoittaiset hanketreffit
2)Ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien hankkeiden tukeminen
3)Alueellisia tapahtumia maatiloille, neuvojille ja opiskelijoille tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseen
4)Monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi.
Hankkeen tuloksena:
• hanketoimijoiden toimintaedellytykset maaseudun ilmastoratkaisujen edistämiseen paranevat ympäri Suomen
• maanviljelijöiden, neuvojien, opiskelijoiden, tutkijoiden ja hallinnon tietotaito ilmastonmuutokseen varautumisesta vahvistuu
• syntyy maaseudun ilmastokysymyksistä kiinnostuneiden ihmisten verkostoitumista, yhteistyötä, vertaisoppimista ja vertaistukea, sekä tapaamisissa että sähköpostiverkoston ja verkkoviestinnän kautta
• saadaan taustaymmärrystä ja välineitä maaseudun ja maatalouden ilmastoratkaisuiden jalkauttamiseen
Luomuviljelyn viljelyvarmuuden ja ilmastokestävyyden parantaminen sekaviljelyn ja syysmuotoisten valkuaiskasvien avulla – LuovaMix
Projektin tavoitteena on nostaa luomuviljelyn satotasoja ja lisätä resilienssiä sekaviljelyn keinoin. Satotasoja nostamalla voitaisiin parantaa luomutuotannon ilmastokestävyyttä. Tutkimuksista on saatu viitteitä, että sekaviljelyn keinoin voidaan luomutuotannossa saavuttaa korkeampia satotasoja ympäristökestävästi. Tässä hankkeessa testataan useammalla luomutilalla eri puolilla Suomea sekaviljelytekniikoiden (esim. rypsi + härkäpapu) käytännön toteutettavuutta tilamittakaavassa ja verrataan saavutettavia satotasoja Luken luomusatoaineistoon. Luken luomusatoaineistoa tullaan tarkastelemaan huomioiden aineiston vaihtelu (min-max) pitkällä ajalla. Tavoitteena on myös etsiä aineiston taustamuuttujista selittäviä tekijöitä keskimääräistä korkeammille luomusatotasoille.
Porkkanakempin ja porkkanan varastotautien hallinta uusilla biologisilla menetelmillä – Bioporkkana
Vihannesviljelyn kasvinsuojeluun kaivataan kipeästi uusia vaihtoehtoisia menetelmiä. Etenkin porkkanan tuotannossa porkkanakempin hallinta nykyisillä ja entisestään vähenevillä torjunta-aineilla on suurissa vaikeuksissa ja satotappiot ovat suuria. Myös porkkanan varastotautien torjuntaan tarvitaan uusia ratkaisuja, jotta suuri laatuvaihtelu eri lohkojen sadossa saadaan hallintaan. Tämän hankkeen tavoitteina on löytää uusia biologisia menetelmiä porkkanakempin torjuntaan, vaihtoehtoina terpeenien hyödyntäminen karkotteena tai petohyönteisten tai -punkkien käyttö torjuntaeliöinä, tutkia maan mikrobiyhteisöjen ja varastotautien vuorovaikutuksia ja kehittää uusia menetelmiä varastotautien hallintaan muokkaamalla maan mikrobiyhteisöjä viljelytoimilla. Hanke tuottaa sekä uutta tieteellistä tietoa että suosituksia viljelymenetelmien kehittämiseen. Tulokset lisäävät viljelyn kestävyyttä ja taloudellista kannattavuutta.