Hankkeet
Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan HIHAT
Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan -hankkeen (HIHAT) avulla maatilayrittäjät pystyivät perehtymään kestävän tuotannon mahdollisuuksiin ja menetelmiin, lisäämään osaamistaan ja osallistumaan mm. ilmastokeskusteluun. Hankkeessa toteutettiin seuraavat koulutuskokonaisuudet:
- Maatilojen hiilensidonta
- Maaperän eroosion torjunta
- Ravinteiden kierrätys
- Kestävän tuotannon arvonlisä
Koulutusryhmät
Yrittäjäryhmien koulutuksissa käsiteltiin alkutuotannon ja maatalousmaan mahdollisuuksia hiilensidonnassa, tilan ravinnekierron tehostamista, eroosioherkkien maiden viljelysuunnittelua ja tilakohtaisen kestävän tuotannon lisäarvon määrittelemistä. Esillä oli erityisesti kestävä tuotanto osana yrityksen strategiaa, ja sen tavoitteena luoda tuotteille maatilayrittäjää taloudellisesti hyödyttävää arvonlisää.
Hiilikartoitus
Maatilan hiilikartoituksella on mahdollista selvittää sekä kasvintuotanto- että kotieläintilan näkökulmasta keskeiset asiat, joilla vaikutetaan ilmastoon ja kasvihuonekaasupäästöihin. Kartoituksen tuloksena tila saa arvion, mitkä tuotannon osa-alueet ovat kunnossa ilmastonäkökulmasta ja missä on vielä kehitettävää. Arvioinnin kautta päästään kohdentamaan toimenpiteet oikeisiin asioihin. Hiilikartoituksen avulla pääsee myös käsitykseen siitä, mitä asioita on ylipäätään huomioitava ilmastoystävällisessä maatalouden harjoittamisessa. Asiantuntijan kanssa keskustelu auttaa syventämään näkökulmia. Hiilikartoitustyökalua (Excel-tiedosto) kehitettiin HIHAT-hankkeessa ProAgrian Hiilitsekkilistan pohjalta.
Seminaarit, teemapäivät, työnäytökset
Kaikille avoimet teemapäivät, seminaarit, työnäytökset ja pellonpiennarpäivät tarjosivat kestävästä tuotannosta ja tuotannon ilmastovaikutuksista kiinnostuneille yrittäjille lisämaustetta ja konkreettisia havaintoja kehittämistarpeiden tunnistamiseksi ja viljelytoimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi.
Digi-Märe
Lähtötilanteen analysointi
Tätä työskentelyä tukemaan olemme laatineet kuvauksen siitä, millainen on toimiva ja arvoa tuottava yrityksen johtamisjärjestelmä. Tätä kuvausta vasten peilaamme sinun yrityksesi johtamista ja toimintatapoja. Tämä auttaa meitä ja sinua löytämään yrityksesi toiminnan ja menestyksen näkökulmasta tärkeimmät johtamiseen liittyvät kehittämiskohteet.
Kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja tarkentaminen jatkovaiheessa
Kehittämisroadmap – Tiekartta paremmin johdettuun yritykseen jatkovaiheessa
Perustuen yrityksen johtamisjärjestelmän analysointiin ja suoritettuun kehittämistoimenpiteiden suunnittelutyöhön syntyy lopputulemana kehittämisalueiden tiekartta. Se priorisoi, aikatauluttaa ja vastuuttaa kunkin yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämistyön loogisiin ja hallittavan kokoisiin tekemisiin valituilla osa-alueilla, joiden sparrauksessa olemme tukena.
Rakennamme asiakkaittemme kanssa vuorovaikutukseen, kohtaamiseen ja keskusteluihin perustuvia arvoa tuottavia yhteistyösuhteita. Toimintamme tavoite on olla laadukasta, tehokasta ja vaikuttavaa ja siksi olemme kehittäneet johtamis- ja analysointityökaluja, joita hyödynnämme työskentelyssä.
Hankkeessa on mahdollista järjestää yrityskohtaisen valmentamisen lisäksi pienryhmiä, matkoja ja koulutuksia mukana olevien yritysten tarpeen ja kiinnostuksen mukaan.
Saimaa lautasella
Hanke kokoaa ja aktivoi B2B-lähiruokaverkoston alkutuottajista, jatkojalostajista sekä ravintola- ja ruokapalveluyrityksistä. Tavoitteena varmistaa paikallisten tuotteiden saaminen ravintoloihin ja kauppoihin sekä uusien palveluiden ja tuotteiden avulla kasvattaa maaseudun, ruoan, ravintoloiden ja matkailuyritysten myyntiä ja vahvistaa Savonlinnan asemaa houkuttelevana ruokamatkailukohteena.
Maakunnallista ruoka-alan synergiaa kehitetään saattamalla yrityksiä mukaan Etelä-Savon ruokaklusteriin, D.O. Saimaa -verkostoon ja Taste Saimaa -partneriverkostoon. Yhteistyötä kehitetään myös eri hankkeiden ja toimijoiden välillä Savonlinnan seutukunnissa, mikä tehostaa ruoka-alan kehitystoimien vaikuttavuutta ja tavoittavuutta.
Matkailun osalta panostetaan kylien ja maaseudun vetovoimaan uusien ruokamatkailureittien ja -palveluiden avulla, vahvistetaan ruokamatkailun merkitystä ja vähennetään matkailun kausiluonteisuutta. Muikun tunnettuutta vahvistetaan, ja Savonlinna profiloituu Suomen muikkupääkaupungiksi. Saimaa European Region of Gastronomy 2024 -juhlavuoden hyödyt integroidaan konkreettisesti alku- ja elintarviketuotantoon, horaca- ja matkailualoille. Hankkeessa kehitetyt sisällöt tukevat osaltaan koko juhlavuoden tarjontaa ja lisäävät Saimaan vetovoimaa matkailukohteena.
Ruoka-alan yrittäjiä tuetaan liiketoiminnan kehittämisessä D.O. Saimaan ja muiden ruokamerkkien avulla. Mikro- ja pk-yrittäjille järjestetään valmennusta markkinointiin, messuosallistumiseen sekä lähiruokapalvelujen tuotteistamiseen.
B2B-yhteistyöverkostoa kehitetään luomalla toimintatavat alkutuottajien, jatkojalostajien sekä ravintola- ja ruokapalveluja tarjoavien yritysten kohtaamiseen. Digitaalisia myyntikanavia aktivoimalla tehostetaan raaka-aineiden saatavuutta.
Lähiruokatuotteiden tunnettuutta kasvatetaan rakentamalla ravintoloihin Taste Saimaa -tuoteperhe, lähiruokatuotteita hyödyntävää reseptiikkaa sekä järjestämällä ruokatapahtumia. Alueen koulutustarjontaa lähiruoan valmistukseen sekä erä- ja luontomatkailuosaamiseen liittyen kehitetään.
Yhteistyössä matkailuyritysten kanssa kehitetään paikallisia elämyksiä ja uusia kylä- ja ruokamatkailutuotteita. Seudullisia ruokamatkailureittejä kartoitetaan ja rakennetaan, liiketoimintaosaamista ja yhteisöllisyyttä ruokamatkailun saralla tuetaan vahvistaen Saimaan vetovoimaa matkailukohteena. Pilotoidaan ruokatapahtumia ja kehitetään Taste Saimaa -alasivusto VisitSavonlinna.fi-alustalle.
Luomuopetuksen nykytila ja koulutuksen kehittämistarpeet (LUKOKE)
Hankkeen päätavoitteena on tuottaa tietoa ammatillisen ja korkea-asteen (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) luomuopetuksen lisäämiseksi ja kehittämiseksi Suomessa sekä kansainvälisten verkostojen rakentamiseksi.
Selvitystyö kattaa ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten lisäksi elintarvikealan yritykset Suomessa sekä esimerkkejä luomuopetuksen tarjonnasta kansainvälisesti. Työssä hyödynnetään verkkokyselyjä ja -hakuja, haastatteluja sekä teemallisia asiantuntijatyöpajoja.
Osaselvitykset (vastuutaho suluissa):
– Luomuopetus ja -osaaminen Suomen yliopistoissa, kansainvälinen koulutustarjonta ja verkostoyhteistyö (Helsingin yliopisto)
– Luomuopetus ja -osaaminen toisen asteen ammatillisessa ja ammattikorkeakoulutuksessa (Hämeen ammattikorkeakoulu)
– Luomukoulutuksen erityistarpeet elintarvikeyritysten luomuosaamisen liittyen (Savon koulutuskuntayhtymä)
Selvitysten ja työpajojen tulosten pohjalta ehdotetaan toimenpiteitä luomuopetuksen kehittämiseksi ja edistämään luomun kasvua. Lisäksi kustakin osaselvityksestä kirjoitetaan yhteenvedot.
Selvitystyö on osa luomun kehittämiseen tähtäävää kansallista Luomu 2.0 -ohjelmaa. Ohjelmaa tehdään tunnetuksi hankkeen kyselyiden, haastattelujen ja työpajojen yhteydessä.
Erityiseksi todettu
Tavoite
Hankkeen tavoitteena on lisätä ravintoloiden, vähittäiskaupan, ammattikeittiöiden ja matkailuyritysten tietoisuutta EU:n nimisuojajärjestelmästä. Lisäksi tavoitteena on aktivoida uusia hakijaryhmittymiä ja saada siten uusia nimisuojatuotteita Suomeen.
Hankkeessa järjestetään tiedottamista, neuvontaa sekä käytännön ohjausta nimisuojauksen hyödyntämiseen ja uusien hakemusten tekemiseen.
Toimenpiteet
Hankkeessa toteutetaan kaksi työpakettia:
Työpaketti 1: Viestintätoimenpiteet, joilla lisätään ravintoloiden, vähittäiskaupan, ammattikeittiöiden ja matkailuyritysten tietoisuutta ja kiinnostusta
– EU:n nimisuojajärjestelmästä
– nimisuojamerkeistä ja
– järjestelmään rekisteröidyistä suomalaisista tuotteista.
Tunnettuuden lisääntymistä selvitetään kuluttajakyselyllä hankkeen viimeisenä vuonna (toteutusvastuu Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti).
Viestintätoimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa hankekumppanina toimivan viestintätoimisto Kaiku Helsinki Oy:n asiantuntijat.
Työpaketti 1 on käytännössä myös hankkeen viestintäsuunnitelma.
Työpaketti 2: Uudet hakemukset ja hakemustyö
Työpaketti koostuu seuraavista painotuksista:
1.uudet tuotteet ja hakijaryhmittymien kokoaminen niiden taakse
2.hakemustyö (työpajat, neuvonta, viranomaisyhteistyö)
3.ohjeistukset/aineistot yleisellä tasolla
4.asiantuntijawebinaarit.
Kohderyhmä
Hankkeessa toteutetaan valtakunnallisia tiedottamistoimenpiteitä, jotka on suunnattu ravintoloille, vähittäiskaupalle, ammattikeittiöille, matkailuyrityksile ja hakijaryhmittymille.
Kirjoita tähän hankekuvaus: keskeiset tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset
Kasvisruoka ja -proteiinit ruokapalveluissa – KasvisPro-koulutus
Julkiset ruokapalvelut ovat suunnannäyttäjiä vastuullisuudessa ja tekevät käytännön toimia paremman huomisen puolesta. Kasvisvoittoisen ruoan tarjoaminen vähentää ruokapalveluiden ilmasto- ja ympäristötaakkaa. Lisäämällä kasvisruokaa ruokalistalle noudatetaan samalla myös ravitsemussuosituksia ja mahdollistetaan asiakkaiden terveyttä tukevia valintoja. Ruokapalveluissa voidaan lisätä kasvisruokien houkuttelevuutta ja saatavuutta tarjoamalla sitä päivittäin. Maukas ja nälkää pitävä kasvisruoka kannustaa kokeilemaan sitä kotonakin.
Kasvisruoka ja kasviproteiinit ruokapalveluissa – KasvisPro-koulutuksessa tarjotaan ajantasaista teoriatietämystä innostavien videoiden ja pohdintatehtävien muodossa. Käytännön ruuanvalmistuksentyöpajoissa hihat kääritään ja kokataan maistuvaa kasvisruokaa ammattikeittiökäyttöön vakioidun reseptiikan mukaisesti.
KOULUTUS MUODOSTUU KAHDESTA OSASTA:
1. OSA: KASVISRUOKATIETOA AMMATTIKEITTIÖILLE
Teoriakoulutus koostuu videoista, joilla asiantuntijat kertovat teemoista Kasvisruokailun Abc, Kestävää kasvisruokaa maukkaasti ja Kiinnostava kasvisruoka. Teoriaosa sisältää myös tehtäviä, jotka aktivoivat pohtimaan ja testaavat opittua.
2. OSA: KAUHAKAUPALLA KASVISRUOKAA
Käytännön koulutus tapahtuu kasvisruokatyöpajoissa, jossa ammattilaiset yhdessä valmistavat kasvisruokaa, keskustelevat, sparraavat ja jakavat kokemuksia kasvisruoasta ja kasviproteiinien käytöstä. Työpajoissa käytettävä reseptiikka sopii suuriinkin valmistusmääriin.
KASVISRUOAN JA KASVIPROTEIINIEN KÄYTÄNNÖN TYÖKALUPAKKI
Koulutusten jälkeen osaamista syvennetään työpajoissa (5 kpl), joissa yhdessä koulutuksiin osallistuneiden kanssa edistetään ja jalkautetaan kasvisruoan ja kasviproteiinien käyttöä, tuetaan ruokapalveluiden arjessa tehtävien rutiinien muutosta ja valintoja. Työpajoissa panostetaan yhdessä tekemiseen ja vertaistukeen. Koulutuksiin osallistujien kokemukset ja tietotarpeet tuottavat käytännön työkalupakin, joka koostuu konkreettisista kokemuksista, vinkeistä ja muista ohjeistuksista. Käytännön työkalupakki on kaikkien saatavilla KasvisPron verkkosivulla.
Ruokatuotteista boostia – kehittämisen välineitä mikro- ja pk-yrityksille
Tavoitteena on:
- lisätä ruoka- ja ravitsemispalveluja tuottavien yritysten johdon ja henkilöstön palvelujen systemaattista kehittämisosaamista
- tuottaa lisätietoa alueen matkailu- ja ravitsemisalan yrityksille, miten oma palvelutarjonta asemoituu osaksi Etelä-Savon ruokapalvelujen tarjontaa
Toimenpiteinä:
- Hankkeessa suunnitellaan, testataan ja arvioidaan yritysten kehittämisprosessin toimintamallia.
- Vuorovaikutteinen työskentely pohjautuu yritysten tunnistamiin kehittämiskohteisiin, ja siihen sisältyy itsenäisiä tehtäviä yrittäjille ja yritysten henkilöstölle, vertaisoppimisen työpajoja, verkkotapaamisia ja hankeasiantuntijoiden tekemiä yrityskäyntejä.
- Mukana olevat yritykset valitsevat liiketoiminnastaan kehittämiskohteen
- Hanke kokoaa ja luokittelee Etelä-Savon maakunnan ruokapalvelutarjontaa
- Hanke viestii ja tiedottaa kehittämisprosessin toimintamallista
Tuloksena:
- Kehittämisprosessin malli ja sen tukiaineisto on hankkeen päätyttyä ruokapalveluyritysten hyödynnettävissä
- Etelä-Savon ruoka-alan yritysten ruokatuotteiden ja -palveluiden kuvaus ja luokittelu tukee yritysten kykyä profiloida omaa tuote- ja palvelutarjontaa. Tämä edesauttaa maakunnan ruokapalvelujen markkinointia ja viestintää.
Joustavia koulutusmalleja matkailu ja ravitsemisalan työntekijöiden osaamisen kehittämiseen Etelä-Savossa
Hankkeessa pyritään vastaamaan mara-alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin tuottamalla uusia koulutusmalleja mahdollistamaan jatkuvaa oppimista.
Joustavia koulutusmalleja matkailu- ja ravitsemisalan työntekijöiden osaamisen kehittämiseen Etelä-Savossa-hankkeen tavoitteena on vastata mara-alan kasvavaan osaajatarpeeseen työelätarpeista johdetuilla koulutustavoilla ja -tavoitteilla ja vahvistaa systemaattisesti alan koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä työelämän yhteistyötä osaamisen kehittämiseksi.
Hanke luo 2. asteen ja korkea-asteen koulutuksen ja tki-toiminnan sekä työelämän välille uudenlaisen työelämään kiinnittyneen koulutusmallin, joka tukee alueen yritysten henkilöstön ja alan opiskelijoiden oppimismyönteisyyttä, joustavia koulutuspolkuja ja jatkuvaa oppimista. Mallin avulla saavutettava osaamisen lisääntyminen edistää palvelujen laatua, tuottavuutta ja työhyvinvointia sekä laajemmin hyvän työelämän kehittymistä ja alan vetovoimaisuuden lisääntymistä.
Hankkeen tuloksena Etelä-Savon matkailu- ja ravitsemisalan yritysten henkilöstön osaamistaso on noussut ja työtä tukeva pätevyys on lisääntynyt. Uudet työelämälähtöiset koulutuksen toimintamallit ja oppimisen muodot ovat monipuolistuneet.
Climate Smart Food and Nutrition Research Infrastructure
Xamkin Active Life Lab -tutkimusyksikkö on monitieteellisen FOODNUTRI-konsortion jäsen. FOODNUTRI on kansallinen ruuan ja ravitsemuksen tutkimusinfrastruktuuri, joka palvelee laajasti koko ruokajärjestelmää. Active Life Lab tekee hanketta yhteistyössä Xamkin Vastuulliset ruokapalvelut tutkimusryhmän kanssa.
FOODNUTRI tulee myötävaikuttamaan kestävän kehityksen strategian (FOOD 2030) toteutumiseen ottaen huomioon Suomen hallituksen vision: ”Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja.”
Xamkissa hankkeen tavoitteena on rakentaa tutkimusympäristöä ja siihen liittyviä palveluja Saimaa Stadiumin ja Active Life Labin yhteyteen. Tutkimusympäristö mahdollistaa esimerkiksi kuluttajien ruokavalintojen ja digitaalisen näyttöviestinnän kiinnostavuuden tutkimisen.
Luonnoneväistä Elinvoimaa Etelä-Savoon
Kohderyhmä
Etelä-Savon elintarviketuotannon koko ketju, jossa tuotteiden jatkojalostus kuivaamalla tuo uusia mahdollisuuksia elinkeinotoimintaan
Tavoitteet
Hankkeen aikana toteutetaan pienimuotoinen tuotantolinja, joka sisältää luonnontuotteiden kuivaamon ja pakkauslinjaston. Toinen osakokonaisuus on oppimisympäristön luominen, jossa pääpaino on luonnontuotteiden kuivaamiseen liittyvällä tietotaidolla ja elintarvikkeiden tuotantoketjun osaamisella.
Toimenpiteet
Luonnoneväistä elinvoimaa / Investointihanke (EAKR)
- perustetaan Esedun tiloihin pieni elintarvikehuoneisto luonnontuotteiden kuivaamoa varten.
- investoidaan kuivureihin ja luonnontuotteiden jatkojalostamiseen oleellisesti liittyviin muihin laitteisiin.
- investoidaan pakkauslinjaan ja lähdetään hakemaan mahdollisimman ekologista pakkaustapaa
Luonnoneväistä elinvoimaa / Oppimisympäristön kehittämishanke (ESR)
- oppimisympäristökokonaisuuden valmistelu- ja suunnittelutyö
- osaamisen kehittäminen yhdessä Esedun oppilaitoksen opiskelijoiden ja alueen yritysten (muun muassa alkutuotanto, elintarviketuotanto, ravintola-ala) kanssa.
- työpajat, joita markkinoidaan hankkeen toimesta kohteena oleville toimialoille ja asiantuntijaorganisaatioille (luonnontuotteiden kuivaaminen ja jatkojalostaminen)
- kiltakoulumalli ja yhteistyö alueen yritysten ja järjestöjen ja tutkimustoiminnan kanssa
- toimintojen vakiinnuttaminen, pienimuotoisen kuivauslinjan vuokraaminen ulkopuolisille yrityksille ja asiantuntijaorganisaatioille, yritysten toimiminen yhteistyössä oppimisympäristön kanssa
Hankkeen tuloksia
Luonnoneväistä elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeen tuloksena on saatu varusteltua Etelä-Savon ammattiopisto Esedulle tuotekehitystila Leevi pienimuotoiseen elintarvikkeiden jatkojalostukseen. Tilassa on muun muassa mahdollisuus kolmeen eri kuivausteknologiaan, tuotteiden pakkaamiseen ja fermentointiin. Hankkeen aikana tiloja ja tuotekehitysprosessin eri vaiheita on testattu yrityksille järjestetyissä työpajoissa ja elintarvike- ja luonnontuotealan opiskelijoiden oppimistilanteissa.
Tutustu hankkeen loppuraporttiin: Luonnoneväistä elinvoimaa Etelä-Savoon (esedu.fi)