Hankkeet

Luonnoneväistä Elinvoimaa Etelä-Savoon

Kohderyhmä

Etelä-Savon elintarviketuotannon koko ketju, jossa tuotteiden jatkojalostus kuivaamalla tuo uusia mahdollisuuksia elinkeinotoimintaan

Tavoitteet

Hankkeen aikana toteutetaan pienimuotoinen tuotantolinja, joka sisältää luonnontuotteiden kuivaamon ja pakkauslinjaston. Toinen osakokonaisuus on oppimisympäristön luominen, jossa pääpaino on luonnontuotteiden kuivaamiseen liittyvällä tietotaidolla ja elintarvikkeiden tuotantoketjun osaamisella.

Toimenpiteet

Luonnoneväistä elinvoimaa / Investointihanke (EAKR)

  • perustetaan Esedun tiloihin pieni elintarvikehuoneisto luonnontuotteiden kuivaamoa varten.
  • investoidaan kuivureihin ja luonnontuotteiden jatkojalostamiseen oleellisesti liittyviin muihin laitteisiin.
  • investoidaan pakkauslinjaan ja lähdetään hakemaan mahdollisimman ekologista pakkaustapaa

Luonnoneväistä elinvoimaa / Oppimisympäristön kehittämishanke (ESR)

  • oppimisympäristökokonaisuuden valmistelu- ja suunnittelutyö
  • osaamisen kehittäminen yhdessä Esedun oppilaitoksen opiskelijoiden ja alueen yritysten (muun muassa alkutuotanto, elintarviketuotanto, ravintola-ala) kanssa.
  • työpajat, joita markkinoidaan hankkeen toimesta kohteena oleville toimialoille ja asiantuntijaorganisaatioille (luonnontuotteiden kuivaaminen ja jatkojalostaminen)
  • kiltakoulumalli ja yhteistyö alueen yritysten ja järjestöjen ja tutkimustoiminnan kanssa
  • toimintojen vakiinnuttaminen, pienimuotoisen kuivauslinjan vuokraaminen ulkopuolisille yrityksille ja asiantuntijaorganisaatioille, yritysten toimiminen yhteistyössä oppimisympäristön kanssa

AgriHubi – Maatilayritysten osaamisverkosto

Maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubi toimii kansallisena verkostona, joka kokoaa yhteen alan tutkimusta, neuvontaa ja koulutusta ja rakentaa vuorovaikutusta myös ruokajärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Verkoston tavoitteena on edistää tutkimustiedon ja tutkimukseen pohjautuvien ratkaisujen käytäntöön vientiä maatilayritysten kilpailukyvyn ja uudistumisen kehittämiseksi. Kokoamalla eri toimijat yhteen parannetaan ratkaisujen siirtymistä maatilayritysten käyttöön ja vahvistetaan niiden toiminta- ja menestymismahdollisuuksia sekä riskienhallintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Maatilayrityksille AgriHubi tarjoaa foorumin, jossa on mahdollista vaikuttaa ja osallistua alan koulutuksen uudistamiseen, tutkimuksen suuntaamiseen ja neuvontapalveluiden kehittämiseen. Verkostossa yrityksiä pääsee osallistumaan pilottihankkeisiin. Luke koordinoi verkoston rakentamista ja toimintaa. Verkoston toiminta käynnistyi vuoden 2021 alussa. Verkoston toiminnan käynnistämiseen on saatu rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä.

Future’s farm business management – towards economically sustainable farm businesses – FUBUMA

Taloudellinen kestävyys on edellytys suomalaisten maa- ja puutarhatalouden yritysten kilpailukyvylle. FUBUMA -projektin tehtävänä on rakentaa siltaa maatilayritysten johtamisen teorian ja käytännön välillä, tukea tehokasta ja nopeaa tutkimustulosten levittämistä yritysten käyttöön sekä tuottaa kokemuksia erilaisten tietovarantojen yhdistämisen hyödyntämisestä. Nämä tehtävät yhdessä rakentavat perustaa suomalaiselle maatilayritysten liikkeenjohto-osaamisen uudistumiselle. Maa- ja puutarhatalousyritysten johtaminen saavat uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia digitalisaation myötä kehittää vahvempaa yritystaloutta.

FUBUMA -projektissa on neljä työpakettia, joiden avulla päivitetään farm business management -kompetenssia Suomessa. Tietovarantojen hyödyntämisen ja yhdistelemisen käytännön mahdollisuuksia ja lisäarvoa selvitetään puutarhatalouden pilotin avulla.

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE)

Koordinaatiohanke tukee ilmastonmuutokseen varautumiseen eri näkökulmista liittyvien alueellisten hankkeiden työtä. Koordinaatiohanke mahdollistaa hanketoimijoiden välistä tiedonvaihtoa ja kokemusten jakamista ja yhteistä ideointia. Koordinaatiohanke tuottaa monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Hanke tuottaa tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla maatilat saavat tukea ilmastonmuutokseen varautumiseen.

Hanke koostuu neljästä työpaketista
1)Ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien hankkeiden verkottaminen ja teemoittaiset hanketreffit
2)Ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien hankkeiden tukeminen
3)Alueellisia tapahtumia maatiloille, neuvojille ja opiskelijoille tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseen
4)Monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi.

Hankkeen tuloksena:

• hanketoimijoiden toimintaedellytykset maaseudun ilmastoratkaisujen edistämiseen paranevat ympäri Suomen
• maanviljelijöiden, neuvojien, opiskelijoiden, tutkijoiden ja hallinnon tietotaito ilmastonmuutokseen varautumisesta vahvistuu
• syntyy maaseudun ilmastokysymyksistä kiinnostuneiden ihmisten verkostoitumista, yhteistyötä, vertaisoppimista ja vertaistukea, sekä tapaamisissa että sähköpostiverkoston ja verkkoviestinnän kautta
• saadaan taustaymmärrystä ja välineitä maaseudun ja maatalouden ilmastoratkaisuiden jalkauttamiseen

Porkkanakempin ja porkkanan varastotautien hallinta uusilla biologisilla menetelmillä – Bioporkkana

Vihannesviljelyn kasvinsuojeluun kaivataan kipeästi uusia vaihtoehtoisia menetelmiä. Etenkin porkkanan tuotannossa porkkanakempin hallinta nykyisillä ja entisestään vähenevillä torjunta-aineilla on suurissa vaikeuksissa ja satotappiot ovat suuria. Myös porkkanan varastotautien torjuntaan tarvitaan uusia ratkaisuja, jotta suuri laatuvaihtelu eri lohkojen sadossa saadaan hallintaan. Tämän hankkeen tavoitteina on löytää uusia biologisia menetelmiä porkkanakempin torjuntaan, vaihtoehtoina terpeenien hyödyntäminen karkotteena tai petohyönteisten tai -punkkien käyttö torjuntaeliöinä, tutkia maan mikrobiyhteisöjen ja varastotautien vuorovaikutuksia ja kehittää uusia menetelmiä varastotautien hallintaan muokkaamalla maan mikrobiyhteisöjä viljelytoimilla. Hanke tuottaa sekä uutta tieteellistä tietoa että suosituksia viljelymenetelmien kehittämiseen. Tulokset lisäävät viljelyn kestävyyttä ja taloudellista kannattavuutta.

#nimisuoja2025 – Suomalaisen nimisuojan uudet tuotteet, tekijät ja kuluttajat

Euroopan unionilla on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimiä suojaava EU:n nimisuojajärjestelmä, jonka puitteissa elintarvikkeiden nimet voidaan suojata alkuperänimityksinä (SAN), maantieteellisinä merkintöinä (SMM) tai aitoina, perinteisinä tuotteina (APT). Järjestelmä on sama kaikissa EU-maissa ja suojaus toimii automaattisesti myös EU:n ulkopuolella kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten kautta. Suojauksen tavoitteena on edistää monipuolista maataloustuotantoa, suojata tuotenimiä väärinkäytöltä ja jäljittelyltä sekä antaa kuluttajille tietoa tuotteen erikoisluonteesta.

EU ylläpitää eAmbrosia-tietokantaa kaikista nimisuojatuotteista. Merkin antamaa lisäarvoa voivat hyödyntää myös monet muut paikalliset toimijat kuin itse tuotetta valmistavat yritykset. Esimerkiksi ravintolat, agroturismi ja kulttuuriaktiviteetit saavat lisäarvoa omaan toimintaansa suosimalla nimisuojatuotteita, sillä nimisuoja lisää tunnettuutta niin Suomessa kuin maailmallakin.

Hankkeella on kaksi päätavoitetta:
1. Tehdä suomalaisia nimisuojatuotteita kuluttajille tunnetuksi.
2. Edistää uusien suomalaisten nimisuojatuotteiden saamista nimisuojajärjestelmään.

Nämä tavoitteet tuodaan selkeästi esille mm. maa- ja metsätalousministeriön kehittämissuunnitelmassa vuosille 2018-2025. Kehittämissuunnitelmassa asetetaan mm. tavoite saada 20 uutta maantieteellistä merkintää rekisteröityä EU-tasolla vuoteen 2025 mennessä. Hankkeen akronyymillä #nimisuoja2025 viestitään tästä tavoitteesta.

Hankkeessa toteutetaan valtakunnallisia tiedottamistoimenpiteitä, jotka on suunnattu kuluttajille, yrittäjille ym. hankkeen eri kohderyhmille. Lisäksi hankkeessa kehitetään yrittäjien osaamista nimisuojatuotteiden hakuprosessien osalta.

Hankkeen kohderyhmänä ovat
– kuluttajat
– tuottajat ja elintarvikealan yritykset
– elintarvikealan asiantuntijat ja kehittäjät sekä alan viranomaiset Suomessa
– uudet hakijaryhmittymät
– jo olemassa olevien nimisuojatuotteiden taustalla olevat hakijaryhmittymät, tuottajat ja yritykset
– matkailualan yritykset ja matkailijat.

Luomu 2.0 – Tutkittua tietoa ja käytännön malleja regenaratiivisen luomuviljelyn tueksi

Ilmastonmuutoksen hillintätoimien kiireellisyys on nostanut ruoantuotannon yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Maataloudelta odotetaan yhä suurempaa ilmastokestävyyttä, kykyä sitoa hiiltä maaperään ja kasvihuonekaasujen päästöjen hillitsemistä. Ilmastohuolen rinnalle yhtä polttavaksi on noussut huoli elonkirjon hupenemisesta: luonnon monimuotoisuuden ylläpito ja palauttaminen on myös maataloudessa korostuva tavoite. Nämä tavoitteet vaativat monimuotoisen keinovalikoiman. Paine maatalouden ilmastokestävyyden parantamiseen on jo lisännyt viljelijöiden kiinnostusta maan hoitoa kohtaan, ja monia luomutuotannossa jo pitkään käytössä olleita menetelmiä hyödynnetään yhä yleisemmin myös tavanomaisessa maataloustuotannossa. Elonkirjon vaalimista vasta opetellaan.

Maataloutemme on siirtymässä kohti regeneratiivista tuotantoa. Regeneratiivisella eli uudistavalla maataloudella tarkoitetaan omat resurssinsa uudistavaa ja ekosysteemejä palvelevaa ruoan tuotantoa, jonka keskiössä on viljelymaan viljavuuden ylläpito ja sen nostaminen. Keinovalikoimaan sisältyvät jo monimuotoinen hiiltä sitova ja maan kasvukuntoa parantava viljelykierto, kasvipeitteisyyden ylläpito ja mahdollisimman vähäinen maan muokkaus.

Luomutuotannon täytyy kehittyä, jotta sen asema kestävän ruoantuotannon sertifioituna tuotantotapana säilyy ja vahvistuu entisestään globaalissa ruokajärjestelmässä. Luomuviljelyn kehittäminen edellyttää sen ympäristötehokkuuden parantamista tutkimusperustaisesti ja käytännön toimintaympäristöä ymmärtäen. Yhtä tärkeää on tuottaa tutkimukseen perustuvia syötteitä luomusertifioinnin kehittämiseksi.

Hankkeen päätavoitteena on kehittää eteläsavolaista luomuosaamista erityisesti regeneratiivisen tuotannon suunnassa, ja nostaa sen profiilia valtakunnan tasolla.

Hankkeen toimenpiteinä

  • kehitetään ja testataan regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisen mahdollisuuksia ja käytäntöjä olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen ja luomutiloilla tehtävien käytännön kokeilujen avulla.
  • tuotetaan osaamista ja opasmateriaalia regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisesta eri tuotantosuunnilla

Hankkeen kohderyhmänä ovat luomuviljelijät, luomututkijat, luomuneuvojat, luomutuotannosta kiinnostuneet kuluttajat ja muut yhteiskunnalliset toimijat.

 

Wasteless Food Service in Finland (WFSF)

Suomessa ruokapalveluissa valmistetusta ruoasta hävikkiin menee noin viidennes syömäkelpoisesta ruoasta. Ruokahävikki näkyy etenkin ravintoiloissa, joissa ruoka tarjotaan tarjoilulinjastosta.

Wasteless Food Service in Finland (WFSF) -hankkeen tavoitteena on löytää hyviä ratkaisuja ja käytänteitä, joilla ruokahävikin määrää voidaan laskea. Näitä käytänteitä tullaan hankkeen aikana pilotoimaan erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalvelukeskuksissa.
Hankkeen tavoitteena on
• Selvittää ruokapalveluiden ruokatuotannon ennakoinnin ja suunnittelun mahdollisuuksia ruokahävikin ehkäisyssä (nykytila ja tulevaisuuden tavoitetila).
• Standardisoida malli ruokahävikin ja hävikkilajien jatkuvan seurannan edistämiseksi erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa.
• Tuottaa uutta, käytännönläheistä ja helposti saavutettavaa tietoa ruokahävikin ehkäisyn ja vähentämisen keinoista (koulutukset, materiaalit).
• Tiedottaa jo olemassa olevista hyvistä käytänteistä sekä tuotetaan uutta tietoa ruokahävikin ehkäisystä ruokapalvelualalla.
• Nostaa ruokapalveluiden ammattitaidon ylpeyttä ja vastuutta koko yhteiskunnan osalta sekä globaalisti.

Ruokahävikin vähentämisen edistämiseksi tehty tutkimus- ja kehitystyötä ja näistä saatuja hyviä käytännön esimerkkejä hyödynnetään tämän hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen aikana edistetään jatkuvaa ruokahävikin seurantaa erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa, kuten oppilaitokset, päiväkodit, hoivakodit, sairaalat, huoltoasemat ja ravintolat.

Kehitysohjelmaan osallistuvat ruokapalvelutoimijat käyvät läpi hakuprosessin, jossa hakemusten ja haastattelujen perusteella mukaan valitaan enintään 18 ruokapalvelutoimijaa. Hakijoiden valinnassa painotetaan mm. osallistujan sitoutumista ja kehittämishalukkuutta sekä johdon sitoutumista kehittämishankkeeseen.

Hankkeen toiminta koostuu viidestä eri toimenpiteestä, joiden toteutusaikataulu on
1) 01/2022–06/2022 Hankkeeseen osallistuvien ruokapalveluiden valinta ja nykytila- analyysi
2) 07/2022–12/2022 Ruokapalvelujen tuotannon ennakoinnin ja suunnittelun nykytila ja kehittäminen
3) 01/2023–06/2023 Mittauksilla konkretiaa hävikin hallintaan
4) 07/2023–11/2023 Uusia ratkaisuja ja lisätietoa
5) Viestintä, vaikuttaminen ja koordinaatio > toteutetaan koko hankkeen ajan

Lopputulemana saadaan standardoitu malli ruokahävikin seurantaan.

Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta

Hankkeessa luodaan vuoropuhelua eteläsavolaisen elintarvikeketjun sisälle keskustelutilaisuuksilla, verkostotapaamisilla ja työpajoilla. Näissä kokoontumisissa muodostuu maakuntamme ruokaketjun yhtenäinen näkemys vastuullisuudesta, sen kehittämistavoitteista ja yhteisestä kuluttajalle suunnattavasta selkeästä ja ymmärrettävästä viestinnästä.

Hankkeessa mukana oleva maatila tai maaseutuyritys saa konkreettisen tiedon missä vaiheessa oman tilan/yrityksen vastuullisuustyö on sen viidellä eri osa-alueella: ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi, ravitsemus, paikallisuus ja talous. Yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa määritetään omien vastuullisten toimintatapojen tavoitetasot ja arjessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet.

Hankkeen tavoitteena on saada osallistujille ja koko elintarvikeketjuun uutta osaamista, tietoa, yhteisiä tavoitteita, yrityskohtaisia mittareita, uusia toimintamalleja ja yhteisiä viestejä vaikuttavuuden konkretisoimiseksi ja kilpailukyvyn rakentamiseksi.

Etelä-Savon resurssiviisaat ruokapalvelut – tiedolla tehokkuutta prosesseihin ja vähähiilisyyteen

Hankkeessa selvitetään, millä tavoin eteläsavolaiset ruokapalvelut pystyvät kasvattamaan kannattavuuttaan kehittämällä toimintaansa ja tuotantoprosessejaan asiakaslähtöisesti, digitalisaatiota hyödyntäen ja kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Tunnistettujen osaamis- ja kehittämistarpeiden pohjalta ruokapalvelualan oppilaitokset voivat entistäkin paremmin tarjota koulutusta ja kehittämisosaamista eteläsavolaisten ruokapalveluiden liiketoiminnan, tuotantoprosessien, tuotteiden ja palvelujen jatkokehittämiseksi.

Keskeisiä kysymyksiä ovat:

  • Miten eteläsavolaiset ruokapalvelut käyttävät ja hallitsevat dataa liiketoimintansa suunnitteluun, toimeenpanoon ja ohjaamiseen tällä hetkellä?
  • Miten ruokatuotantoprosessia johdetaan ja sen tehokkuutta suunnitellaan, kehitetään ja mitataan?
  • Miten asiakaslähtöisyys ja vastuullisuus otetaan huomioon?
  • Millaisille ruokapalvelutietojärjestelmille on tarvetta?
  • Millä tavoin toimintaa kehitetään vähähiilisemmäksi datan avulla?
  • Millaiselle koulutukselle, kehittämis- ja TKI-toiminnalle on ruokapalveluissa tarvetta?

Hankkeen tuloksena syntyy kuvaus vuorovaikutteisesta ja yrityskeskeisestä toimintamallista, joka tukee ruokapalvelualan toiminnan asiakaskeskeistä ja dataperusteista kehittämistä. Selvitys tuo lisätietoa koulutustuotteiden ja oppimis- ja TKI-ympäristöjen räätälöintiin.