Hankkeet

ETES – Elintarvikeketjun ekoteolliset symbioosit – soveltuvuus Etelä-Savoon

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa esiselvitys ja suunnitelma elintarvikeketjun ekoteollisiin symbiooseihin perustuvan (ns. agroekologiset symbioosit AES) toiminnan käynnistämiseksi Etelä-Savossa. Malli on kiertotaloutta toteuttava ja ilmastotehokas. Kyseessä on kokonaiskestävän ruokajärjestelmän rakentuminen ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden osaoptimoinnin sijaan. Siinä alkutuotanto, elintarvikkeiden jalostus, kauppa ja bioenergian tuotanto toimivat integroidusti. Biokaasutuotanto hyödyntää elintarvikeketjun muiden toimijoiden sivuvirtoja bioenergian tuotantoon, jota käytetään elintarvikeketjun tarpeisiin sekä liikenteeseen ja biokaasulaitoksen mädätejäännös palautetaan peltojen lannoitteeksi.

Hankkeen tehtävänä oli luoda yleiskuva Etelä-Savon alueen ruoka-alasta, keskeisistä toimijoista ja biomassoista, perehdyttää eteläsavolaisten toimijoita symbioosimalliin, tunnistaa toimijaryhmiä, hankkia lähtötietoja investointitarpeista, tuottaa energialaskelmia, toteuttaa maatilabiomassojen sijainti- ja logistiikkatarkastelu ja laatia suunnitelma rahoituksen hakemiseksi eteläsavolaiselle pilotointihankkeelle.

Etelä-Savon elintarvikeala on alkutuotanto- ja pienyritysintensiivistä ja elintarvikkeiden jalostustoiminta vähäistä. Biomassakartoituksen perusteella alkutuotannosta ja yritystoiminnasta syntyy vain vähäisiä määriä eläinperäisiä sekä muita biohajoavia jätteitä. Nurmibiomassat osoittautuivat potentiaaliseksi syötteeksi biokaasun tuotantoon. Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Uudenmaan välisessä alueellisessa kokonaiskestävyysanalyysissä Etelä-Savolla osoittautui olevan parhaat edellytykset kestävään ja paikalliseen kiertotalouden mukaiseen ruoantuotantoon ilman että biokaasun tuotanto syrjäyttää ruoantuotantoa: Etelä-Pohjanmaa on alkutuotannon ja ruoanjalostuksen osalta suuri ruoantuottaja, mutta tarvitsee kotieläntuotantoon muualla tuotettuja rehuja ja elintarvikkeiden jalostukseen raaka-aineita. Uudenmaan rooliksi jää lähinnä tuottaa rehua muun maan kotieläintuotantoa varten.

Etelä-Savossa alkutuotannon omavaraisuus on hyvä, mutta alueella tuotetut raaka-aineet viedään pääasiassa muualle jalostettaviksi. Hankkeessa toteutettiin symbioosien taloudellisten vaikutusten tarkastelu, jossa mukana olivat ne tuotteet, jotka sitovat alueella eniten peltoalaa: vilja-, liha- ja maitotaloustuotteet sekä kananmunantuotanto ja niistä jalostettavat tuotteet. Tuotetun maidon arvo oli yli kaksi kolmasosaa tarkasteltujen tuotteiden yhteenlasketusta arvosta. Jos maito myös jalostettaisiin alueella, elintarvikkeiden jalostuksen arvonlisä nousisi kaksi kolmannesta. Arvonlisäys jäisi alle kymmenekseen, mikäli huomioidaan kaikki selvityksessä olleet tuoteryhmät. Tämä johtuu siitä, että Etelä-Savossa viljatuotteiden ja lihajaosteiden jalostusarvo pienenisi vain paikallisiin raaka-aineisiin perustuen. Oman alueen raaka-aineisiin tukeutuminen merkitsisi jalostusarvon laskua maamme niillä alueilla, jotka tarvitsevat raaka- aineita muilta alueilta. Biokaasun tuotanto biomassasta, joka ei kilpaile elintarviketuotannon kanssa, toisi lisäksi merkittävän bruttoarvon nousun. Selvitys myös osoitti, että maatilojen sivuvirtojen biokaasuntuotantopotentiaali vastaisi elintarvikejalostuksen energiantarvetta.

Hankkeen tavoitteena oli perehdyttää toimijoita symbioosimalliin järjestämällä mm. tapaamisia, haastatteluja ja erityisesti dialogia sekä benchmarking-matka/matkoja. Koko hankkeen ajan kestänyt koronapandemia esti em. toimien täysimääräisen toteuttamisen. Mukana olevilta toimijoilta saatujen näkemysten mukaan ekoteolliset symbioosit eivät tunnu tällä hetkellä realistisilta. Hankkeessa selvitettiin myös lähtötietoja investointitarpeista.  Laskelmat olisivat toimineet lähtötietoina Etelä-Savossa tarvittavien investointien laskemiselle. Koska toimijoiden kohdalla ei realisoitunut kiinnostusta eikä näin ollen myöskään investointisuunnitelmia, konkreettisia laskelmia ei näin ollen ollut tarpeen tehdä. Hankkeessa myös kartoitettiin, kuinka paljon symbioosit tarvitsevat ja tuottavat bioenergiaa, ja mikä määrä tuotettua bioenergiaa korvaa fossiilisen energiaa.  Käytettävissä olleiden aineistojen perusteella voidaan todeta, että biomassan riittävyys Etelä-Savossa ei ole ongelma kokonaisvaltaisen kestävän ja ilmastotehokkaan kiertotaloutta toteuttavan ruokajärjestelmän toteutumiselle. Symbioosimallin hiilidioksidin päästösäästöistä tehtiin esimerkkilaskelma, jossa esimerkki tuotteena oli leipä. Laskelmassa päästösäästöt muodostuivat (1) polttoöljyn korvaamisesta biokaasulla, (2) peltomaiden hiilivaraston vähentymisen pysäyttämisestä ja kääntämisestä kasvuun, (3) ajoneuvojen, ml. myyty liikennebiokaasu, kuljettamisesta biokaasulla dieselin/bensiinin sijasta, sekä (4) kierrätyslannoitteiden korvatessa teolliset (typpi-)lannoitteet, joiden teollisen valmistuksen päästöt jäävät pois rasittamasta elintarvikkeen elinkaarista ilmastojalanjälkeä. Laskelmien tuloksena selvisi, että leivän elinkaaripäästöjä voidaan merkittävästi vähentää. Esimerkkisymbioosissa leipäkilon päästöt vähenivät elinkaarisesti  yli kaksi kolmasosaa aina markettiin saakka kuljetettuna.

Hankkeessa toteutettiin Etelä-Savon biomassojen sijainti- ja logistiikkatarkastelun yhteistyössä LUT-yliopiston PliMiX-hankkeen kanssa. Tarkoituksena on arvioida potentiaalisimmat biokaasun tuotantoalueet Etelä-Savossa hyödyntämällä paikkatietoaineistoja. Ne sisälsivät Etelä- Savon 6655 kotieläintilan sijaintiedot, kotieläinten lukumäärän tiloittain, 47394 peltolohkon sijainnin ja viljelykasvin viimeisen kolmen vuoden ajalta. Tarkastelussa Etelä-Savo jaettiin 2×2 km kokoisiin ruutuihin, joille laskettiin biokaasun teoreettinen hankintapotentiaali perustuen maataloudesta saataviin syötteisiin. Biokaasuntuotantopotentiaali verrattiin liikenteen energiantarpeeseen olettaen tietty määrä kaasuajoneuvoja liikenteessä. Aineistosta muodostettiin tuloskarttoja, joissa suuren biokaasun tarjonnan (maatalouden biomassat) ja kysynnän (liikenteen) ryppäät erottuvat korostetusti. Nämä indikoivat potentiaalisesti kiinnostavia paikkoja biokaasuntuotannolle. Kiinnostaville ruuduille voidaan laskea syötteen saatavuus, keskimäärinen kuljetusmatka ja kuljetuksesta syntyvät kustannukset, peltoon palautettavan mädätteen kuljetuskustannukset sekä kuinka suuren peltoalueen syntyvä mädätysjäännös tarvitsee. Tarkastelu osoitti sen, että erityisesti pienemmille laitoksille löytyy alueella hyvin biomassaa.

Tehty selvitystyö osoitti, että Etelä-Savossa olisi potentiaalia elintarvikeketjun ekoteollisille symbiooseille. Hankkeen tehtävänä oli toimia esiselvityksenä ja laatia suunnitelma toteutushankkeesta tki-rahoituksen hakuun mikäli lähtökohdat osoittautuvat riittäviksi. Se ei toteutunut, kun tarvittavaa ja kiinnostunutta toimijajoukkoa ei tässä vaiheessa löytynyt.

AgriHubi – Maatilayritysten osaamisverkosto

Maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubi toimii kansallisena verkostona, joka kokoaa yhteen alan tutkimusta, neuvontaa ja koulutusta ja rakentaa vuorovaikutusta myös ruokajärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Verkoston tavoitteena on edistää tutkimustiedon ja tutkimukseen pohjautuvien ratkaisujen käytäntöön vientiä maatilayritysten kilpailukyvyn ja uudistumisen kehittämiseksi. Kokoamalla eri toimijat yhteen parannetaan ratkaisujen siirtymistä maatilayritysten käyttöön ja vahvistetaan niiden toiminta- ja menestymismahdollisuuksia sekä riskienhallintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Maatilayrityksille AgriHubi tarjoaa foorumin, jossa on mahdollista vaikuttaa ja osallistua alan koulutuksen uudistamiseen, tutkimuksen suuntaamiseen ja neuvontapalveluiden kehittämiseen. Verkostossa yrityksiä pääsee osallistumaan pilottihankkeisiin. Luke koordinoi verkoston rakentamista ja toimintaa. Verkoston toiminta käynnistyi vuoden 2021 alussa. Verkoston toiminnan käynnistämiseen on saatu rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kohti resilientimpää ruokajärjestelmää epävarmuuksien edessä – TREFORM

Maailma on yhä epävakaampi johtuen mm. ilmastonmuutoksesta, globaaleista pandemioista, maailmanmarkkinahintojen vaihteluista ja geopoliittisista jännitteistä. Kansallisen ruokaturvan vaarantuminen kriisitilanteissa uhkaa yhteiskuntarauhan säilymistä, joten ruoan tuotannon ja jakelun häiriötön toiminta on kriittistä. Ruokajärjestelmän resilienssin turvaaminen ja kriisitilanteisiin varautuminen ovatkin yhteiskunnan keskeisiä haasteita. Ruokaturva edellyttää toimivia kansainvälisiä kauppasuhteita, resilienttejä tuotantoketjuja ja maatalouden tuotantopanosten varmistettua saatavuutta. TREFORM-konsortio tuottaa uusia ratkaisuja ja suosituksia ruokaturvan parantamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä perustuen uuteen tutkimustietoon monipuolisilla tutkimusmenetelmillä.

Future’s farm business management – towards economically sustainable farm businesses – FUBUMA

Taloudellinen kestävyys on edellytys suomalaisten maa- ja puutarhatalouden yritysten kilpailukyvylle. FUBUMA -projektin tehtävänä on rakentaa siltaa maatilayritysten johtamisen teorian ja käytännön välillä, tukea tehokasta ja nopeaa tutkimustulosten levittämistä yritysten käyttöön sekä tuottaa kokemuksia erilaisten tietovarantojen yhdistämisen hyödyntämisestä. Nämä tehtävät yhdessä rakentavat perustaa suomalaiselle maatilayritysten liikkeenjohto-osaamisen uudistumiselle. Maa- ja puutarhatalousyritysten johtaminen saavat uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia digitalisaation myötä kehittää vahvempaa yritystaloutta.

FUBUMA -projektissa on neljä työpakettia, joiden avulla päivitetään farm business management -kompetenssia Suomessa. Tietovarantojen hyödyntämisen ja yhdistelemisen käytännön mahdollisuuksia ja lisäarvoa selvitetään puutarhatalouden pilotin avulla.

Viljelijälähtöiset digitaaliset ratkaisut peltojen omistus- ja tilusrakenteen kehittämisessä – PELTORI

Hankkeessa selvitetään tarve ja valmius uudelle digitaaliselle paikkatietopohjaiselle työkalulle (PELTORI), joka muodostuisi pellonomistajien ja aktiivisten viljelijöiden kohtaamispaikaksi ja vapaaehtoisten omistus- ja tilusjärjestelyiden aktivoimiseen. Lähtökohtana on viljelijä- ja pellonomistajalähtöisyys, sillä maanomistajat ovat parhaita asiantuntijoita maaomaisuutensa kehittämisessä. Nykytilan analyysinä tehdään kansainvälinen vertailu digitaalisten palveluiden käytöstä maatalousmaan vaihdoissa sekä kysely maatalousmaan omistajille heidän motiiveistaan, tulevaisuuden suunnitelmista ja halukkuudesta erilaisiin maanomistusjärjestelyihin. Hyödyt elinkeinolle ja yhteiskunnalle ovat tilusvaihtojen ja maa- sekä vuokramarkkinoiden tehostuminen sekä maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen.

Uudistuva maatalous, ruokaturva ja resilienssi

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen kytkeytyvät vahvasti siihen, millä tavalla ruuantuotanto ja elintarvikeketjut organisoidaan tulevaisuudessa. Tämän tutkimuksen tutkimuskohteena on uudistava maatalous (engl. regenerative agriculture), jonka keskiössä ovat hiilensidontaa, maaperän kuntoa ja monimuotoisuutta edistävät viljelymenetelmät sekä uudet nk. ilmastoviisaaseen työhön kytkeytyvät toimeentulon mallit.

Tutkimushankkeessa perehdytään erityisesti näkymättömään työhön uudistavassa maataloudessa. Näkymättömällä työllä viittaamme hankkeessa sekä ihmisten että ekosysteemien tekemään työhön, joka ei näyttäydy poliittisessa puheessa, markkinoiden hinnoittelussa, virallisissa tilastoissa tai julkisessa puheessa. Uudistavassa maanviljelyssä arjen käytännöt ovat täynnä sellaista näkymätöntä työtä, joka edistää ekosysteemien ja ihmisten hyvinvointia, mutta jonka arvoa on vaikea jäljittää tai mitata.

Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa uudistavan maatalouden kenttää myös laajemmin sekä kuvata alan vallitsevia käytäntöjä ja haasteita.

KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta

Maataloustuotannon kannattavuus ja arvostus, kotimaisen ruoan kysyntä, ruoantuotannon ja -kulutuksen kestävyys sekä kaupan rakenne ovat ajankohtaisia haasteita. Tulee etsiä ratkaisuja monipuolisesti ja tarkastella erilaisia ruoantuotannon malleja, kuluttajien valintoja ja suhdetta tuottajiin.

Kumppanuusmaatalous (Community supported agriculture, CSA) on paikallisuuteen perustuva maataloustuotannon ja ruoanjakelun malli. Siinä tuottaja ja kuluttajat tai muut kumppanit jakavat maatalouden riskejä ja palkitsevuutta – yhteistyönä, ilman välikäsiä, tuotannon kestävyyttä kehittäen ja yhteisön tuella. Toimintaa tunnetaan ja harjoitetaan vielä vähän, vaikka se voisi olla merkittävä lähiruoan myyntikanava ja vahvistaa alkutuotannon kestävyyttä, kannattavuutta ja kuluttaja/tuottajasuhdetta.

Hankkeen tavoitteena on nostaa, kehittää ja vahvistaa kumppanuusmaataloutta kestävän kehityksen toimintana, kuluttaja-tuottajasuhteen vahvistajana, taloudellisesti kannattavana ruoantuotannon mallina ja lähiruoan jakeluketjuna sekä tavanomaisessa että luonnonmukaisessa tuotannossa.

Hanke
1. tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä kumppanuusmaataloudesta, sen kestävyydestä ja toteuttamisesta (selvitys kumppanuusmaataloudesta paikallisena ruokajärjestelmänä sekä tuottajan ja kuluttajan kohtaamispaikkana)
2. vahvistaa kumppanuusmaataloutta toteuttavien sekä sen harjoittamisesta ja kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen yhteistyötä ja osaamista (kumppanuusmaatalouden verkosto)
3. tuottaa verkostoyhteistyönä ja hankkeessa tehdyn selvityksen pohjalta esityksen kumppanuusmaatalouden edistämiseksi
4. tiedottaa kumppanuusmaataloudesta

Kohderyhmät: kumppanuusmaataloudesta kiinnostuneet ja sitä jo toteuttavat ruoantuottajat (maa- ja puutarhatilat, viljelijäyhteisöt) ja ruoankuluttajat (kotitaloudet, ravintolat, päiväkodit ja muut)

Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle

Etelä-Savon ruoka-alalla on potentiaalia kehittyä ja tuottaa enemmän taloudellista hyvinvointia alueelle. Vuonna 2018 ruoka-alalla oli 2 707 yritysten toimipaikkaa, joka on 21,3 prosenttia Etelä-Savon kaikista toimipaikoista, ja liikevaihto lähes miljardi euroa. Monipuolinen alkutuotanto sekä matkailun ja ruokamatkailun vahvistuminen Etelä-Savossa tarjoavat osaltaan hyvät lähtökohdat alueen ruoka-alan kasvulle.

Ruoka-alan kasvun edistämiseksi Etelä-Savoon on tarve perustaa ruokaklusteri. Klusterin tärkeänä tavoitteena on edistää yrittäjyyttä sekä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja sitä kautta tukea alueen taloudellista kehitystä. Lisäksi klusterin toiminnan tavoitteena on tukea yritysten ja ruokajärjestelmän eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteistä tuotteistamista.

TAVOITTEET

Klusterilla elinvoimaan Etelä-Savon ruoka-alalle -hankkeen tavoitteena on käynnistää Etelä-Savon ruokaklusterin toiminta, luoda ruoka-alan klusterin toimintaperiaatteet, sitouttaa toimintaan mukaan yrityksiä ja muita toimijoita ja hakeutua European Cluster Collaboration Platformin jäseneksi.

TOIMENPITEET

Hankkeen sisällölliset toimenpiteet on jaettu kolmeen työpakettiin, jotka liittyvät kiinnostuneiden klusterijäsenten kartoittamiseen ja yhteisten tavoitteiden luomiseen (TP1), klusterin tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden määrittelyyn (TP2) ja klusterin verkottumiseen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti (TP3).

TP1. Toimijoiden kiinnostuksen kartoittaminen ja yhteisen tavoitteen asettaminen

  • Ruokaklustereiden hyötyihin ja organisointimalleihin perehtyminen
  • Klusteritoiminnasta kiinnostuneiden yritysten ja muiden ruoka-alan toimijoiden kartoitus ja sitouttaminen klusterin toimintaan mukaan sekä klusterin toiminnan tavoitteiden kartoittaminen.
  • Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n toiminnan muokkaaminen klusteria varten. Ekoneumissa tehty 20 vuoden yhteistyö on perustana ruokaklusterin rakentamisessa.
  • Ilmoittautuminen European Cluster Collaboration Platform (ECCP) alustalle, tavoitteena maaliskuun 2022 loppuun mennessä.

TP2. Klusterin toimintaperiaatteet ja palvelut

  • Ruokaklusterin toimintaperiaatteiden ja palveluiden määrittely yhdessä klusterin jäsenten kanssa.
  • Ydinviestien kirkastaminen klusterin toiminnasta klusterin ulkoiselle viestinnälle.
  • Klusterin viestintäelementtien työstäminen (ydinviestit, logo/tunnus, värimaailma)
  • Suomen- ja englanninkielisen sähköisen viestintämateriaalin tuottaminen alueellista ja kansainvälistä verkostoitumista varten.

TP3. Klusterin alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen 

  • Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen alueen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien muiden klustereiden tai yhteistyöverkostojen kanssa.
  • Klusterin jäsenhankinnan jatkaminen ja toiminnasta tiedottaminen erityisesti alkutuotannon edustajille Farmari 2022 -messuilla.
  • Kansainvälisiin klusterialustoihin perehtyminen ja niiden toiminnasta tiedottaminen Etelä-Savon maakunnan toimijoille.
  • Kansallisten ja kansainvälisten (klusteri) rahoituskanavien ja -hakujen seuraaminen ja niistä tiedottaminen.

TULOKSET

Tämä hanke käynnistää ruokaklusteritoiminnan Etelä-Savossa. Hankkeen tuloksena saatava European Cluster Collaboration Platformin (ECCP) – jäsenyys tiivistää ruoka-alan yhteistyötä ja tuo mukanaan mahdollisuuden klusterirahoituksiin ja laajentuneen kansallisen ja kv-verkoston sekä neuvontaa. ECCP -jäsenyys tuo alueelle neuvontaa ja ohjausta klusteritoiminnan eteenpäin viemisessä.

Ruoka-alan klusterin pitkän tähtäimen tuloksena eteläsavolaisen ruoka-alan kilpailukyky kasvaa ja Etelä-Savon ruoka-alan kansallinen ja kansainvälinen näkyvyys lisääntyy ruoka-alan foorumeilla.

Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelma

Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelma, Varuke -hankeessa on mukana kymmenen ruokapalvelutoimijaa, jotka hankkeen aikana laativat sekä kehittävät oman vastuullisuussuunnitelmaansa. Hanke järjestää seitsemän työpajaa, joiden teemoja ovat muun muassa hankinnat, ruokalistasuunnittelu, asiakastarpeet, työhyvinvointi, viestintä sekä vastuullisuusraportointi.

Työpajoihin liittyvät kehittämistehtävät ja ruokapalvelutoimijoiden sparraus tuovat esille  konkreettisia toimintatapoja vastuullisuustyössä etenemiseen. Lista hankkeessa mukana olevista ammattikeittiöistä (10 kpl) sekä heidän toiminnan kuvaustiedot löytyvät www.ekocentria,fi/varuke -sivuilta. Mukan on eteläsavolaisia toimijoita.

Kehitysohjelma on kansallisen ilmastoruokaohjelman suurin hanke, jonka tavoitteena on jalkauttaa uusia, konkreettisia ja vastuullisuutta edistäviä toimintamalleja ammattikeittiöiden käyttöön.

Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen

Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen -hankkeen tavoitteena on:

  • Tuottaa tietoa kuljetuslogistisista ratkaisuista.
  • Selvittää isovolyymiseen kalastukseen soveltuvia lajittelulinjoja ja niiden yhteiskäytön mahdollisuuksia.
  • Arvioida kalasaaliiden digitaaliseen kaupankäyntiin tarvittavaa ennakkotietoa, järjestelmää ja jatkokehitystarpeita.

Hankkeen toimenpiteet ovat kalalajittelun ja logistiikan parantaminen. Kalasaaliiden kaupankäyntiin tarvittavan ennakkotiedon ja digitaalisen järjestelmän selvittäminen.

Tuloksena syntyy toimintaehdotuksia ja käsitys lajittelun sekä logististen ratkaisujen reunaehdoista. Tuotetaan tietoa kaupallisen toiminnan kannattavuudesta ja tarvittavista investoinneista.

Hankkeen tulokset tukevat myös kotimaisen kalan kaupankäynnin siirtymistä digitaalisiin järjestelmiin. Hanke ei tuota valmista järjestelmää, mutta kokoaa yhteen toimijoiden tiimin.  Kyseinen tiimi määrittelee järjestelmän käyttötarpeet ja antaa palautetta toiminnallisuudesta sekä käyttökokemuksesta. Hanke sijoittuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle. Sidosryhmänä ovat itäsuomalaiset kalastajat, kalanjalostajat, kalanostajat- ja tukut sekä logistiikka-alan yritykset.