Ajankohtaista
Hietalan luomutila starttaa Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastit
22.06.2021 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaRuokapuhetta Etelä-Savosta -podcasteissa eteläsavolaiset ruoka-alan yrittäjät kertovat arjestaan. Sarjan ensimmäisessä podcastissa Tanja Kyckling kertoo Hietalan luomutilan toiminnasta. Tanjan haastettelun on tehnyt Nestori Virtanen.
Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastsarjasta vastaa Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke yhteistyössä vapaaehtoisista koottavan ruokaviestijäverkoston kanssa.
Ekologisuus nousussa ruokavalinnoissa – tunneside lähiruokaan laskussa
21.12.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaÄskettäin valmistuneen Suomi syö -tutkimuksen mukaan kuluttajien kiinnostus lähiruokaan on hienokseltaan laskenut viimeisen kahden vuoden aikana. Huoli ympäristöstä vaikuttaa entistä enemmän kuluttajan asenteisiin ja ruokavalintoihin. Tästä johtuen kuitenkin oletetaan kotimaisen ruoan, lähiruoan, luomun, Reilun kaupan tuotteiden ja kasvisruoan käytön kasvavan lähivuosina.
Miten lähiruoan kiinnostuksen lasku 57 prosentista 54 prosenttiin näkyy Suomi syö -tutkimuksessa? Lähiruokaan liittyy tunteita. Kuluttajien henkilökohtainen tunneside lähiruoan tuotantoalueeseen on edelleen tärkeä, mutta se on laskussa. Tämä näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla ja lapsiperheissä. Pääkaupunkiseudulla kuluttajista 14 % on kiinnostunut lähiruoasta, kun vastaavasti Itä- ja Pohjois-Suomessa lähiruoka kiinnostaa 28 prosenttia kuluttajista.
Kiinnostuksen pieneneminen heijastuu myös ostamiseen. Viikoittain lähiruokaa ostavien määrä on vähän laskussa ja heitä on vähemmän pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. Havaittavissa on siirtyminen säännöllisestä ostamisesta joskus ostamiseen. Toki edelleen lähes kaikki kuluttajat kertovat ostavansa lähiruokaa joskus.
Kuluttajien mielikuvat lähiruoasta ovat edelleen hyvät. Lähiruoka on kuluttajien mielestä tuoretta (67 % vastaajista), luotettavaa, maukasta ja valmistettu korkealaatuisista raaka-aineista. Näihin yhdistyy syyt lähiruoan ostamiseen: halutaan tukea lähialueen tuottajia, halutaan tuoreita, hyvälaatuisia, puhtaita tuotteita.
Vaikka mielikuvat lähiruoasta ovat hyviä, niin syitä ostamattomuuteen löytyy monia. Lähiruokaa pidetään kalliina, tuotteita ei tunnisteta, niitä ei löydy kaupasta eikä tuotantopaikalla ole väliä kuluttajalle.
Elintarvikkeiden pääasiallinen ostopaikka on ruokakauppa. Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa lähiruoan tunnistaminen on haasteellisempaa kuin muualla. Siksi kolme neljäsosaa kuluttajista kaipaa lähiruoalle selkeää merkintää kaupan hyllyihin luomumerkin tapaisesti.
Taloustutkimuksen tekemän Suomi syö –tutkimuksen tuloksia esitteli Merja Lintunen valtakunnallisen ruokasektorin koordinaatiohankkeen järjestämässä tilaisuudessa. Tutkimusaineisto on koottu 15-79 –vuotiaille tehdystä kyselystä, johon vastasi 2400 henkilöä. Lue lisää tutkimuksesta ja ruokaseminaarin muista esityksistä.
Tule kehittämään lähiruoan jäljitettävyyttä!
29.10.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina
Kiinnostaako sinua lähiruoka? Mitä tietoa haluaisit ruoasta ja millä välineellä?
Haluatko edistää tuottajien ja kuluttajien kohtaamista?
Tule keskiviikkona 31.10. työpajaan, klo 12-16 Xamkin Mikkelin kampukselle, Patteristonkatu 3, NC261, kertomaan, mitkä asiat lähiruoassa sinua kiinnostavat, mistä haluaisit tietää enemmän ja miten. Innovoidaan yhdessä, miten digitaalisin välinein voidaan kertoa lähiruoan alkuperästä. Mukana lähituottajia, ja tietysti kahvia ja pullaa sekä mahdollisesti myös kotiin viemisiä.
Työpaja on ilmainen, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittaudu ja kysy lisää juha-pekka.ontronen@xamk.fi, puh. 040 198 1498.
Työpajan järjestää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu osana Digillä dialogia -ruokatuottajien ja asiakkaiden kohtaaminen -hanketta. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto/AIKO-rahoitus.
Hyvää Suomesta – arvostetuin alkuperämerkki
08.10.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Ruuan kotimaisuus on tärkeä arvo suomalaiselle kuluttajalle eikä pitkään jatkunut trendi näytä heikkenevän. Hyvää Suomesta -merkki sijoittuu brändien parhaimmistoon, kun Markkinointi & Mainonta -lehti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa listasi maamme arvostetuimmat brändit. Tänä vuonna Hyvää Suomesta -merkki sijoittui sijalle 18. Se säilytti asemansa Suomen arvostetuimpana alkuperämerkkinä.
Kotimaiseen ruokaan kuuluu itsestään selvästi kotimainen raaka-aine, joka takaa tuotteen jäljitettävyyden ja ruuantuotannon hallittavuuden koko matkan pellolta pöytään. Hyvää Suomesta -merkki toimii järjestelmänä, joka sitoo ruokaketjun toimijat kotimaassa noudatettaviin hyviin käytäntöihin. Merkki elintarvikepakkauksessa kertoo koko ruokaketjun olevan omissa käsissä, satoi tai paistoi.
Hyvää Suomesta -merkityn tuotteen tulee olla valmistettu Suomessa ja raaka-aineiden kotimaisuus voi vaihdella tuotekohtaisesti on 75 – 100 %. Tuotteissa toteutunut keskimääräinen raaka-aineiden kotimaisuusaste on 90 %. Merkin kriteerit ovat läpinäkyvät ja kaikki tuoteryhmät kattavat. Kotimaisuuden toteutumista tuotteissa myös valvotaan, mikä on elintarvikkeiden kyseessä ollen ensiarvoisen tärkeää.
– Hyvää Suomesta -merkin vahva arvostus perustuu siihen, että jokainen kuluttaja kohtaa sen päivittäin ja merkki myös lunastaa lupauksensa, toteaa merkkiä hallinnoivan Ruokatiedon toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi. Erityisen iloisia olemme siitä, että ikäluokassa 25-39-vuotiaat olemme TOP10-ryhmässä.
Hyvää Suomesta -merkkiä käyttäviä yrityksiä on noin 300 ja merkkiä kantavia tuotteita on noin 10 000.
Brändien arvostus 2018 -tutkimuksen tulokset julkistettiin perjantaina 5.10.2018. Tutkimuksessa oli mukana 541 brändiä ja vastaajina oli kaikkiaan 6911 kuluttajaa.
(Lähde:Taloustutkimus ja Markkinointi&Mainonta: Brändien arvostus 2018)
Suomalaiset lapset ruokatutkijoiksi
25.06.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaEnsi syksynä käynnistyy Ruokatutka-kampanja, joka tutustuttaa lapset ja nuoret terveellisiin ruokailutottumuksiin. Tavoitteena on saada lapset pohtimaan, mistä ja miten ruoka päätyy lautaselle. Kampanja ulottuu päiväkodeista ja peruskoulusta toisen asteen oppilaitoksiin.
− On tärkeää, että lapsille ja nuorille tarjotaan ajankohtaista ja faktoihin perustuvaa tietoa siitä, mistä terveellinen ruokavalio koostuu, ja samalla tuodaan puhdasta ruokaa tuottava maataloustuotantomme nykyaikaisin keinoin nuorten tutustuttavaksi. Nämä toimet luovat pohjaa terveelliselle ruokavaliolle sekä ruuan arvostukselle, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Ruokatutkan myötä lapset ja nuoret pääsevät maistelemaan uusia makuja, tubettamaan omia kokemuksiaan ruoasta ja terveellisestä ruokavaliosta ja miettimään ruoan alkuperää verkkopelien kautta.
Koulumaito- ja hedelmätuen ohessa toteutettava koulutuskampanjan rahoittaa Euroopan unioni. Tuen myöntää Maaseutuvirasto. Kampanjan tarkoitus on tuoda esiin maitotuotteiden, kasvisten, hedelmien ja marjojen merkitys osana terveellistä ruokavaliota ja tutustuttaa ruoan alkuperään ja maataloustuotantoon. Samalla kampanja tukee päiväkoti- ja kouluruokailun kasvatustavoitteita ja terveellisten ravitsemustottumusten syntymistä. Vastaavanlaisia Euroopan unionin rahoittamia kampanjoita on toteutettu unionin alueella useita.
Ruoan alkuperää ei kysytä ravintolassa
16.01.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaVain joka viides suomalainen kysyy ruuan alkuperästä ravintolassa, vaikka lähes kaikki ovat kiinnostuneita siitä. Eniten kysytään lihan alkuperää (51 prosenttia). Toiseksi eniten kysytään siipikarjan alkuperää (50 prosenttia) ja kolmanneksi eniten kalan alkuperää (41 prosenttia).
Maa- ja metsätalousministeriön teettämän ja tutkimusyritys IRO Researchin toteuttaman tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista haluaisi tietää, mikä on heidän ruokansa kotimaa. Kotimaisuuden jälkeen eniten suomalaisia kiinnostaa ruuassa sen puhtaus.
Suomi on maapallon pohjoisin paikka, jossa harjoitetaan maataloutta. Paitsi pohjoisinta, suomalainen ruoka on useilla mittareilla mitattuna myös maailman parhainta: se on vastuullisinta ja turvallisinta. Suomalaisilla maatiloilla käytetään maailman puhtainta vettä. Suomalainen ruoka on myös salmonellavapaata, eikä eläimiä kasvateta antibiooteilla. Eläimiä kohdellaan hyvin, ja ne syövät puhdasta ruokaa.
Lue lisää suomalaisen ruoan ominaisuuksista www.luke.fi/ruokafakta
Koko tutkimusraportti on luettavissa sivulla http://mmm.fi/laheltaparempaa/tausta-aineistot