Ajankohtaista
Tarvitsetko kehittämiseen tai investointeihin rahallista tukea?
08.03.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaTeknologia menee eteenpäin melkoista vauhtia alalla kuin alalla. Uusia menetelmiä pitäisi kehittää ja kokeilla, mikä aiheuttaa kustannuksia. Apua tähän tilanteeseen on saatavissa ELY-keskuksen rahoituskanavista.
ELY-keskusten tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämään toimintaansa, hakemaan kasvua liikevaihdon ja työpaikkojen myötä ja kansainvälistymään. Yritystoiminnan kehittämiseen ELY-keskusten kautta on saatavissa asiantuntijapalveluita, joita tuottavat ELY:n hyväksymät asiantuntijat. Nykytila-analyysin ja kehittämissuunnitelman hinta on 220 e /päivä ja erilaiset konsultoinnit, kuten tuotekehitys, talous, markkinointi, johtaminen ja uudistuminen, ovat 300 e/päivä. Lisätietoa kehittämispalveluista saa http://www.yritystenkehittamispalvelut.fi/.
Rahoitusapua kehittämiseen ja investointeihin
Uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen vaatii suunnittelua ja myös konkreettista kehittämistä. Ensin toki pitää miettiä ja suunnitella, mikä on oikea suunta. Tämä voi vaatia vaikkapa messumatkan ulkomaille. Tällaiseen yritysten kehittämistyöhön on mahdollista saada ELY-keskukselta tukea 50 % kustannuksista. Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä voi tehdä itse tai ostaa palvelun ulkopuoliselta taholta.
Erilaisiin yritysten investointeihin, kuten perinteiset koneet, laitteet ja rakentaminen sekä ohjelmistoihin, alle 10 henkilön mikroyrityksillä on mahdollista saada tukea 35 %. Isommillekin yrityksille tukea on tarjolla, mutta tukitaso vähän pienenee yrityskoon kasvaessa. Ennen investointia on mahdollista saada tukea maksimissaan 50 % investointia valmistelevaan hankkeeseen, jossa selvitetään investoinnin toteuttamisen edellytyksiä sekä mahdollisia rahoituskanavia.
Rahoitusta suunnataan erityisesti kasvaville ja toimintaansa kehittäville yrityksille. Tuen saaminen edellyttää hankesuunnitelman tekemisen ja toteuttamisen raportoinnin. Liiketoimintasuunnitelma tulisi olla myös hakemuksen liitteenä.
Yhdessä eteenpäin – yritysryhmähankkeissa
Yritysryhmähankkeet toimivat kehittämisorganisaation hallinnoimina hankkeina, joihin kuuluu tietty 3-10 yrityksen muodostama yritysryhmä. Hankkeen toimenpiteet jakautuvat yhteisiin ja yrityskohtaisiin toimenpiteisiin. Yritykset sitoutuvat hankkeeseen omalla maksuosuudellaan, joka on 25 % kokonaiskustannusta tuen ollessa 75 %.
Yritysten kehittämiseen on rahoitusta jäljellä vielä tälle ohjelmakaudelle, joten kannattaa olla yhteydessä Etelä-Savon ELY-keskukseen. On hyvä olla yhteydessä ELY-keskukseen ennen kuin alkaa kirjoittaa hakemusta, niin saa tiedon sopivasta tukimahdollisuudesta. ELY-keskuksen rahoituksesta löytyy tietoa myös Puhettarahasta.com –blogista.
Yhteystiedot ELY-keskukseen:
Outi Kaihola, yritysrahoitus, p. 0295 024 047
Jukka Kotro, yritysryhmien rahoitus, p. 0295 024 057
Kirsi Kosunen, kasvu- ja kv-asiat, p. 0295 024 056
Kristiina Laatikainen, yritysrahoitus, p. 0295 024 261
Jarkko Rautio, yritysrahoitus, p. 0295 024 164
Jari Räihä, BF, p. 0295 024 081
Antti Räsänen, yritysrahoitus, p. 0295 024 033
Tiina Väärä, yritysten kehittämispalvelut, p. 0295 024 090
Sari Halonen, koulutukset, p. 0295 024 104
–s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Ruokaketjun tulevaisuustärskyt – visioita viljelyyn, jalostukseen ja kauppaan
26.02.2019 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: TainaMillaiselta näyttää ruokaketjun tulevaisuus? Tätä pohditaan Mikkelissä 22.3. klo 11.30 alkaen Ruokaketjun tulevaisuustärskyissä. Luvassa on näkemyksiä niin viljelyyn, elintarvikejalostukseen kuin ruokakauppaan ja ruokapalveluihin. Vuorineuvos Reijo Karhinen kertoo tekemästään Ruoantuotanto kannattavaksi -selvityksestä. Tilaisuudessa kuullaan myös tutkimuksen, jalostuksen ja kaupan tulevaisuusnäkymiä.
Paneelissa keskustelevat maatalousyrittäjien, tutkimuksen ja jalostuksen edustajat siitä, onko suomalaisella ruokaketjulla tulevaisuutta ja millä edellytyksillä.
Ruokaketjun tulevaisuustärskyt -tilaisuudessa on mahdollista tutustua ruoan 3D-tulostukseen.
Tilaisuuden järjestelyissä on mukana KURVI-hankkeen lisäksi useita Etelä-Savon ruokaketjun hankkeita, joiden tuloksiin on mahdollista tutustua esittelypisteissä. Useat ruoka-alan yritykset esittelevät myös toimintaansa esittelypisteillä. Lisäksi on luvassa tuotemaistiaisia, joita valmistavat keittiömestari, Grüne Woche -kokki Teemu Kaijanen, Ravintola Vaihasta ja ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisista.
Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään 22.3.2019 klo 11.00-15.30 Saimaa Stadiumissa, Mikkelissä, Raviradantie 22B, Ravintolaparvi Vire 2. krs. Tilaisuuteen voi osallistua myös verkon välityksellä.
Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta.
Ekologisuus nousussa ruokavalinnoissa – tunneside lähiruokaan laskussa
21.12.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaÄskettäin valmistuneen Suomi syö -tutkimuksen mukaan kuluttajien kiinnostus lähiruokaan on hienokseltaan laskenut viimeisen kahden vuoden aikana. Huoli ympäristöstä vaikuttaa entistä enemmän kuluttajan asenteisiin ja ruokavalintoihin. Tästä johtuen kuitenkin oletetaan kotimaisen ruoan, lähiruoan, luomun, Reilun kaupan tuotteiden ja kasvisruoan käytön kasvavan lähivuosina.
Miten lähiruoan kiinnostuksen lasku 57 prosentista 54 prosenttiin näkyy Suomi syö -tutkimuksessa? Lähiruokaan liittyy tunteita. Kuluttajien henkilökohtainen tunneside lähiruoan tuotantoalueeseen on edelleen tärkeä, mutta se on laskussa. Tämä näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla ja lapsiperheissä. Pääkaupunkiseudulla kuluttajista 14 % on kiinnostunut lähiruoasta, kun vastaavasti Itä- ja Pohjois-Suomessa lähiruoka kiinnostaa 28 prosenttia kuluttajista.
Kiinnostuksen pieneneminen heijastuu myös ostamiseen. Viikoittain lähiruokaa ostavien määrä on vähän laskussa ja heitä on vähemmän pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. Havaittavissa on siirtyminen säännöllisestä ostamisesta joskus ostamiseen. Toki edelleen lähes kaikki kuluttajat kertovat ostavansa lähiruokaa joskus.
Kuluttajien mielikuvat lähiruoasta ovat edelleen hyvät. Lähiruoka on kuluttajien mielestä tuoretta (67 % vastaajista), luotettavaa, maukasta ja valmistettu korkealaatuisista raaka-aineista. Näihin yhdistyy syyt lähiruoan ostamiseen: halutaan tukea lähialueen tuottajia, halutaan tuoreita, hyvälaatuisia, puhtaita tuotteita.
Vaikka mielikuvat lähiruoasta ovat hyviä, niin syitä ostamattomuuteen löytyy monia. Lähiruokaa pidetään kalliina, tuotteita ei tunnisteta, niitä ei löydy kaupasta eikä tuotantopaikalla ole väliä kuluttajalle.
Elintarvikkeiden pääasiallinen ostopaikka on ruokakauppa. Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa lähiruoan tunnistaminen on haasteellisempaa kuin muualla. Siksi kolme neljäsosaa kuluttajista kaipaa lähiruoalle selkeää merkintää kaupan hyllyihin luomumerkin tapaisesti.
Taloustutkimuksen tekemän Suomi syö –tutkimuksen tuloksia esitteli Merja Lintunen valtakunnallisen ruokasektorin koordinaatiohankkeen järjestämässä tilaisuudessa. Tutkimusaineisto on koottu 15-79 –vuotiaille tehdystä kyselystä, johon vastasi 2400 henkilöä. Lue lisää tutkimuksesta ja ruokaseminaarin muista esityksistä.
Tule kehittämään lähiruoan jäljitettävyyttä!
29.10.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina
Kiinnostaako sinua lähiruoka? Mitä tietoa haluaisit ruoasta ja millä välineellä?
Haluatko edistää tuottajien ja kuluttajien kohtaamista?
Tule keskiviikkona 31.10. työpajaan, klo 12-16 Xamkin Mikkelin kampukselle, Patteristonkatu 3, NC261, kertomaan, mitkä asiat lähiruoassa sinua kiinnostavat, mistä haluaisit tietää enemmän ja miten. Innovoidaan yhdessä, miten digitaalisin välinein voidaan kertoa lähiruoan alkuperästä. Mukana lähituottajia, ja tietysti kahvia ja pullaa sekä mahdollisesti myös kotiin viemisiä.
Työpaja on ilmainen, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittaudu ja kysy lisää juha-pekka.ontronen@xamk.fi, puh. 040 198 1498.
Työpajan järjestää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu osana Digillä dialogia -ruokatuottajien ja asiakkaiden kohtaaminen -hanketta. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto/AIKO-rahoitus.
Tervetuloa Future Challenges in Hospitality -seminaariin 29.-30.11.2018 Mikkeliin!
15.10.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina
Marraskuussa ruokapalvelun tulevaisuus on käsillä Mikkelissä. Tulevaisuuden haasteita alalle tuovat muuttuva ruokakulttuuri, vaatimukset yksilöllisyydestä, digitaalisuus, personointi, uudet raaka-aineet ja big data. Joitakin mainitaksemme.
Future Challenges in Hospitality -seminaarissa tarjolla on kattaus ajankohtaista asiaa ruokapalvelujen tulevaisuudesta. Pekka Rintamäki luotsaa kuulijat utopioiden kautta ruokapalvelujen tulevaisuuteen, Henri Alen kestävyyden haasteisiin ja Jari Turkia yksiölliseen ravitsemusohjaukseen datan avulla. Ylva Mattsson-Sydner puolestaan kertoo ikääntyneiden ruokailusta ja Dannie Korsgaardin puheenvuoro liittyy ikääntyneiden ruokailuun virtuaalitodellisuudessa. Ja paljon muutakin on luvassa.
Lisätietoja seminaarista, ohjelma ja ilmoittautuminen https://www.xamk.fi/tapahtumat/future-challenges-in-hospitality-2/
Seminaari on tarkoitettu kaikille ruokapalvelualan nykyisille ja tuleville ammattilaisille sekä asiasta kiinnostuneille. Tule mukaan osallistumaan, keskustelemaan tai vain kuuntelemaan! Tilaisuus on maksuton, mutta vaatii ilmoittautumisen. Voit ilmoittautua molempiin tai vain toiseen päivään.
Seminaarin järjestää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden älykkäät hyvinvointi- ja ruokapalvelut -hanke ja Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma.
Hyvää Suomesta – arvostetuin alkuperämerkki
08.10.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Ruuan kotimaisuus on tärkeä arvo suomalaiselle kuluttajalle eikä pitkään jatkunut trendi näytä heikkenevän. Hyvää Suomesta -merkki sijoittuu brändien parhaimmistoon, kun Markkinointi & Mainonta -lehti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa listasi maamme arvostetuimmat brändit. Tänä vuonna Hyvää Suomesta -merkki sijoittui sijalle 18. Se säilytti asemansa Suomen arvostetuimpana alkuperämerkkinä.
Kotimaiseen ruokaan kuuluu itsestään selvästi kotimainen raaka-aine, joka takaa tuotteen jäljitettävyyden ja ruuantuotannon hallittavuuden koko matkan pellolta pöytään. Hyvää Suomesta -merkki toimii järjestelmänä, joka sitoo ruokaketjun toimijat kotimaassa noudatettaviin hyviin käytäntöihin. Merkki elintarvikepakkauksessa kertoo koko ruokaketjun olevan omissa käsissä, satoi tai paistoi.
Hyvää Suomesta -merkityn tuotteen tulee olla valmistettu Suomessa ja raaka-aineiden kotimaisuus voi vaihdella tuotekohtaisesti on 75 – 100 %. Tuotteissa toteutunut keskimääräinen raaka-aineiden kotimaisuusaste on 90 %. Merkin kriteerit ovat läpinäkyvät ja kaikki tuoteryhmät kattavat. Kotimaisuuden toteutumista tuotteissa myös valvotaan, mikä on elintarvikkeiden kyseessä ollen ensiarvoisen tärkeää.
– Hyvää Suomesta -merkin vahva arvostus perustuu siihen, että jokainen kuluttaja kohtaa sen päivittäin ja merkki myös lunastaa lupauksensa, toteaa merkkiä hallinnoivan Ruokatiedon toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi. Erityisen iloisia olemme siitä, että ikäluokassa 25-39-vuotiaat olemme TOP10-ryhmässä.
Hyvää Suomesta -merkkiä käyttäviä yrityksiä on noin 300 ja merkkiä kantavia tuotteita on noin 10 000.
Brändien arvostus 2018 -tutkimuksen tulokset julkistettiin perjantaina 5.10.2018. Tutkimuksessa oli mukana 541 brändiä ja vastaajina oli kaikkiaan 6911 kuluttajaa.
(Lähde:Taloustutkimus ja Markkinointi&Mainonta: Brändien arvostus 2018)
Etelä-Savon yrityksistä lähes joka neljäs ruokasektorilla
07.09.2018 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaEtelä-Savon yritysten toimipaikoista 22,3 % on ruokasektorilla. Kaikkiaan ruokasektorin toimipaikkoja on lähes 2900 ja henkilöstöä 5400. Ruokasektorin suurin liikevaihto on elintarvikkeiden ja juomien vähittäiskaupassa, yli 40 %.
Etelä-Savon ruokaviesti -hanke kokosi tiedot Etelä-Savon ruokasektorista. Tiedot on koottu erikseen myös ammattikeittiöistä.
Tutustu Tilastotietoja Etelä-Savon ruokasektorista -julkaisuun tästä.
Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017?
29.06.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaSuomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 160 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia.
Lihan kokonaiskulutus pysyi suunnilleen samana kuin edellisvuonna, 81 kilossa henkeä kohti, kun mukaan lasketaan myös riista ja syötävät elimet. Siipikarjanlihan kulutus lisääntyi vuodesta 2016 kuusi prosenttia ollen nyt vajaa 25 kiloa ja naudanlihan kulutus oli 19,4 kiloa ja kasvoi prosentin verran. Sianlihan kulutus oli vajaa neljä prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin.
Maidon kulutus, 112 litraa henkeä kohti, väheni keskimäärin viisi prosenttia edellisvuodesta. Rasvattoman maidon kulutus väheni jyrkästi, reilulla 14 prosentilla. Kevytmaitoa kului lähes edellisvuoden tahtiin ja sen osuus kulutuksesta on 56 %. Täysmaidon kulutuksessa oli parin vuoden laskusuunnan jälkeen kasvua seitsemän prosenttia edellisvuodesta.
Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin vuonna 2017 kaikkiaan 160 kiloa henkeä kohti eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Juuston kulutus väheni pari prosenttia edellisvuodesta vajaaseen 26 kiloon. Voin kulutus oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna, 3,5 kiloa. Kananmunia syötiin lähes 12 kiloa henkeä kohti.
Viljan kokonaiskulutus lisääntyi vuodesta 2016 vajaan prosentin 80 kiloon henkeä kohti. Sitrushedelmien kulutus väheni kymmenen prosenttia, 13 kiloon henkeä kohti. Muiden tuoreiden hedelmien kulutus pysyi lähes ennallaan 46 kilossa.
Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella.
Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riistan ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana.
Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta.
Tilastot: Ravintotase 2017 ennakko ja 2016 lopulliset tiedot
Luomun suosio jatkaa kasvuaan
21.02.2018 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Pro Luomun uusien tilastojen mukaan luomun myynnin kasvu Suomessa jatkuu edelleen. Viime vuonna luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupassa 309 miljoonalla eurolla, mikä oli 13 % edellisvuotta enemmän. Vähittäiskaupan elintarvikemyynnistä 2,3 % on luomua.
Luomun myynti lisääntyi viime vuonna lähes kaikissa tuoteryhmissä. Suhteellisesti eniten kasvoi luomumehujen ja -mehukeittojen, kuumien juomien eli erityisesti luomukahvin sekä luomujogurttien ja muiden maitopohjaisten luomuvälipalojen myynti.
– Vahvan kasvun takana ovat sekä kuluttajatrendit että uudet tuotteet. Parhaimmillaan ne osuvat yhteen, jolloin uutuustuote nostaa koko tuoteryhmän myyntiä, Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila huomauttaa.
Myös tuoreen luomulihan myynti lisääntyi paljon, mikä selittyy luomujauhelihan hyvällä menekillä. Niin ikään luomun myynti lisääntyi reippaasti hedelmien ja vihannesten sekä kananmunien tuoteryhmissä.
Ko
rkein markkinaosuus luomutuotteilla on kasviöljyissä, joissa myydyistä kasviöljyistä 20 % on luomua (arvosta mitattuna). Kananmunien tuoteryhmässä luomun osuus on noussut 17 %:iin.
Suurimmat luomutuoteryhmät olivat viime vuonna samat kuin aiemmin: eniten luomuna myydään hedelmiä, maitoa ja muita nestemäisiä maitotuotteita sekä vihanneksia. Nämä kolme tuoteryhmää vastaavat yli kolmanneksesta kaikesta luomumyynnistä.
Jotta asiakkaan ostoskoriin tulisi mahdollisimman paljon kotimaisia luomutuotteita, pitää myös luomutuotannon kasvaa Suomessa. Alkutuotannon luomutoimijoita oli 4665 vuonna 2017 (vuonna 2010 määrä oli 4022). Kasvua oli vajaa 4 % edellisvuodesta ja osuus koko maan aktiivitiloista oli 9,5 %. Etelä-Savossa luomutoimijoita oli 267, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2016. Etelä-Savon tiloista 10,7 % oli luomutiloja. Luomumaitoa lypsetään 154 tilalla 9128 lehmästä. Luomulehmiä on 700 enemmän kuin vuonna 2016. Luomukananmunista vastaa 51 tilaa 231 300 kanalla, joita on luomutuotannossa 27 500 enemmän kuin edellisvuonna.
Etelä-Savon luomuvihannesten tuotanto on valtakunnallisesti merkittävää. Luomukaalin tuotannossa Etelä-Savo komeilee tilastojen ykkösenä. Suomen 30 luomukaalihehtaarista 12,5 hehtaaria on Etelä-Savossa. Myös luomuporkkanaa ja –sipulia viljellään paljon Etelä-Savossa.
Suomen peltopinta-alasta luomutuotannossa ja siirtymävaiheessa on tällä hetkellä 11,4 %. Vaikka luomupeltoala on kasvanut tasaisesti koko 2010-luvun, niin nykyisellä kasvukäyrällä ei tulla pääsemään hallituksen vuonna 2014 julkaiseman luomualan kehittämisohjelman tavoitteeseen, että viljellystä peltoalasta 20 % on luonnonmukaisessa tuotannossa vuonna 2020.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Millainen on Etelä-Savon maa- ja elintarviketalous vuonna 2030?
19.02.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: TainaMuuttuuko ruoantuotantomme reilun kymmenen vuoden aikana ja mikä on suunta? Näkyykö meillä hiljaisia signaaleja tulevasta vai onko ruoan trendit jo selkeät?
Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa (KILTU) -hankkeessa on pohdittu ja suunniteltu asiantuntijoiden kanssa Etelä-Savon maa- ja elintarviketaloutta vuonna 2030. On päädytty neljään eri tulevaisuusvaihtoehtoon. Vaihtoehdot kuvaavat alan uudistumispaineita, varautumistarpeita sekä mahdollisuuksia.
Nämä neljä tulevaisuusvaihtoehtoa esitellään tulevaisuusbrunssilla tiistai 7.3.2018 klo 8.30 alkaen Ravintola Greenerissä, Mikkelin puisto, Pursialankatu 5, Mikkeli. Tilaisuudessa esitellään erityisesti niitä tulevaisuuskuvia, jotka näyttävät tarjoavan mahdollisuuksia eteläsavolaiselle maa- ja elintarviketaloudelle.
Tilaisuus on maksuton sisältäen aamiaisen. Lue tarkempi tilaisuuden ohjelma tästä.
Tilaisyyden järjestävät Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikealan Etelä-Savossa (KILTU) ja Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeet.