Hankkeet

Hietalan luomutila starttaa Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastit

22.06.2021 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcasteissa eteläsavolaiset ruoka-alan yrittäjät kertovat arjestaan. Sarjan ensimmäisessä podcastissa Tanja Kyckling kertoo Hietalan luomutilan toiminnasta. Tanjan haastettelun on tehnyt Nestori Virtanen.

Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastsarjasta vastaa Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke yhteistyössä vapaaehtoisista koottavan ruokaviestijäverkoston kanssa.

Kotiherkku – ravintolatason valmisaterioita Serviiniltä

26.01.2021 Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Timo Hyöppine seisoo ja pitelee kädessään Kotiherkku-valmisateriapakkausta.

Serviini Oy:n toimitusjohtaja Timo Hyöppinen kertoo vakuumiin pakattujen Kotiherkku-valmisaterioiden säilyvän jääkaapissa neljä viikkoa.

Serviini Oy on tuottanut ruokapalveluja viitisen vuotta useassa toimipisteessä Mikkelissä. Vuoden vaihteessa yritys laajensi toimintansa Kotiherkku-valmisruokiin. Serviini näkee ikäihmiset tärkeänä asiakassegmenttinä valmisruuilleen.

Timo Hyöppinen, Mikko Ranta, Henrik Rajamäki ja Juha Mäkelä perustivat Serviini Oy:n vuonna 2015. Nykyisin Juha Mäkelä ei ole enää osakkaana yrityksessä, mutta toimii Serviinin hallituksessa. Yrityksen toiminta alkoi Mikkelin Karkialammella sijaitsevassa Pitopadassa ja Konserttitalo Mikalissa, joiden toiminnat Serviini osti edesmenneen Pertti Oksan Oksa ravintoloilta. Myös Osuupankki Suur-Savon henkilöstöravintola oli silloin heidän vastuullaan.

– Serviini on laajentanut toimintaansa hallitusti kasvamalla. Emme halua rönsyillä liikaa, toimitusjohtaja Timo Hyöppinen toteaa. Nykyisin Serviini tarjoaa ruokapalveluja Pitopadan lisäksi Vinossa Mikonkadulla, Augustissa Vanhalla kasarmialueella, Cafe Setrissä sekä vastaa Mikaelin tilausravintolasta, Jäähallin VIP-ruokailusta ja Länsi-Savon henkilöstöravintolasta. Henkilökuntaa on noin 25.

Lounasravintolat ravitsevat 600-700 asiakasta 

Timo Huöppinen seisoo Cafe Setrissä.

Timo Hyöppinen korostaa yhteistyön merkitystä yritysten toiminnassa. Serviinin yhteystyön lonkerot ulottuvat moneen eri yritykseen. Yhdestä yhteistyölonkerosta löytyi Serviinin Kotiherkku-valmisaterioiden pakkausteknologia.

– Ravintola Vino on meidän lippulaiva, jossa lounastarjoilu on laadukkainta kärkeä. Lounasruokailut ovat meidän päätuotanto. Päivittäin toimipisteissä käy 600-700 lounasasiakasta, Timo Hyöppinen kertoo.

Karkialammella sijaitseva Pitopata on Serviinin toiminnan ydin. Timo Hyöppinen iloitsee Pitopadan isoista pakkas-, kylmä- ja kuiva-ainevarastoista, jotka mahdollistavat suuret ostoerät. Pitopadasta ruoat siirtyvät muualla sijaitseviin ravintoloihin joko raaka-aineina, esivalmisteltuina tai valmiina ruokina.

– Ravintolatoiminta on meidän kivijalka ja sen osuus liikevaihdosta on ollut noin 80 %. Cateringin osuus on 20 % ja se jakautuu Jäähallin VIP-ruokailuihin, Mikaelin tilausravintolatoimintaa sekä yksittäisiin catering-palveluihin, Timo Hyöppinen selventää Serviinin toimintaa.

Kotiherkku-valmisateriat pakataan vakuumiin

Neliönmalliselle muovilautaselle annosteltu ruoka-annos, jossa on lihapullia, juureksia ja perunamuusia.

Muovilautaselle annosteltu ja vakumoitu ruoka pysyy hyvin paikallaan kuljetuksessa. Ruoan värit ja pintarakenne eivät muutu säilytyksen aikana.

Kotiherkku-valmisateriat ovat Serviinin uusin aluevaltaus. Idea valmisruuista oli itänyt jo pitkään ja nyt sitten korona-tilanne vauhditti tuotteen syntyä.

– Hoviruoka-yrityksen omistaja Jari Liukkonen on hyvä tuttu ja heillä oli pakkauskone käyttämättömänä. Niinpä me siirsimme tuon pakkauskoneen Karkialammelle ja ryhdyimme testaamaan valmisruokien pakkausta, Timo Hyöppinen kertoo.

– Me pakkaamme Kotiherkku-ateriat vakuumipakkaukseen, jossa ruoat pysyvät paikallaan hyvin ja säilyttävät värit ja maut, kun ilma ei pääse niihin kosketuksiin, Timo Hyöppinen kertoo. Suojakaasuun pakatussa ateriassa ruoan komponentit pääsevät kuljetuksessa liikkumaan pakkauksessa ja ruoat jonkin verran kuorettuvat pakkauksissa.

Serviinin käyttämä pakkausteknologia tuo valmistukseen omat haasteensa, sillä ruokien tulee olla sopivan kypsiä ja paksuja, jotta ne kestävät vakumoinnin. Ruokia on siten jouduttu testaamaan useita kertoja ennen kuin sopivat kypsyydet ja komponentit on saatu vakioitua. Kaikki annokset annostellaan käsin neliönmuotoiselle muovilautaselle, vakumoidaan ja pakataan käsin. Annokset kuumennetaan vakuumissa mikroaaltouunissa.

Ruoka-annos mikroaaltouunissa. Annoksen päällä oleva vakuumi on pullistunut höyryn vaikutuksesta.

Kotiherkku-ateriat lämmitetään vakuumissa mikrossa eikä erillistä suojakupua tarvitse käyttää. Lämmitetystä annoksesta pakkauksen vakuumi on helppo poistaa.

– Kahden minuutin kuumennuksen aikana vakuumin sisällä ruoka kuumenee tasaisesti höyryssä, vakuumi pullistuu ja irtoaa ruoasta. Lämmitetystä annoksesta vakuumi on helppo irrottaa, Timo Hyöppinen kertoo kuumennuksesta.

Ikäihmisille ja työpaikoille valmisruokia

Kotiherkku-valmisruokia valmistetaan neljään eri tuoteperheeseen liha-ateria, broileriateria, kala-ateria ja kevytateria.

– Näihin tuoteperheisiin meidän on tarkoitus kehitellä kaikkiaan vähintään 12 erilaista ateriaa, Timo Hyöppinen kertoo.

Kotiherkku-valmisaterioita myydään tällä hetkellä Cafe Setristä, mutta Serviinin tavoite on laajentaa myyntiä ikäihmisille ja työpaikoille. Ikäihmisille tarjontaa varten Serviini on käynyt palvelusetelineuvottelut Essoten kanssa ja ne ovat edenneet hyvässä yhteisymmärryksessä. Serviini voi toimittaa ikäihmiselle tai työpaikalle sovitun määrän Kotiherkku-ruokia tai esimerkiksi ikäihmisen omainen voi tilata ja hakea ruoat Cafe Setristä.

Ruoka-annos lautasella.

Kauniisti asetellun lämmitetyn annoksen voi nauttia suoraan pakkauslautaselta.

– Ruoka-annoksen koko on 350 grammaa, joten se riittää monelle ikäihmiselle kahteen ruokailuun. Pääraaka-ainetta on 150 grammaa. Annoksen hinta on pyritty pitämään maltillisena, 6,90 euroa. Palvelusetelin jälkeen siitä jää asiakkaalle varsin pieni omavastuu, Timo Hyöppinen kertoo.

Pilottilaitteistolla Serviini pystyy tuottamaan satoja annoksia päivässä. Timo Hyöppinen toteaa toiminnan laajentamisen vähittäiskauppoihin merkitsevän tuotannon uudelleen suunnittelua, mutta levittäytyminen laajemmalle on Hoviruoan kautta mahdollista.

Teksti ja kuvat Taina Harmoinen

Ekoneum ja kehittämisohjelmat

14.12.2020 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Vuosituhannen vaihteessa perustettu yhteistyöelin Ekoneum ry tarjoaa jäsenorganisaatioidensa kautta laaja-alaista elintarvikealan osaamista ja mahdollisuuksia toteuttaa laajojakin koko elintarvikealaa koskevia operaatioita. Tällaisia ovat olleet maakunnalliset ja valtakunnalliset elintarviketalouden kehittämisohjelmat.

Valtakunnallinen luomuohjelma

Ekoneum pääsi mukaan valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan kaudelle 1999-2006. Siinä elintarvike-alalle muodostettiin 11 alueellisesta toimijasta ja niiden koordinaatioyksiköstä koostuva valtakunnallinen verkosto-osaamiskeskus (ELO). Tämän kautta Ekoneum profiloitui luomun ja elintarvikealan ympäristöasioiden osaajana ja sai valtakunnallista tunnettuutta. Ekoneumin johdolla laadittiin vuonna 2001 valtakunnallinen ELO:n luomuelintarviketalouden kehittämisohjelma.

Maakunnallisia ohjelmia tarvitaan

Aloite maakunnallisen elintarviketalouden kehittämisohjelman laatimisesta tuli 2000-luvun alussa Etelä-Savon maakuntaliitolta. Oli tarpeen hahmotta paremmin koko elintarvikeklusteri toimintaympäristöineen, arvioida sen nykytilaa ja priorisoida sen kehittämistä niukkojen kehittämisvarojen suuntaamiseksi oikein.

Ekoneumin toiminnanjohtajalla ja jäsenorganisaatioiden asiantuntijoilla on ollut keskeinen rooli ohjelmien valmistelutyössä ja sen organisoimisessa. Työtä on ohjannut yrittäjistä ja alan sidosryhmistä koostuva asiantuntijaryhmä. Myös ulkopuolisia erikoisasiantuntijoita on käytetty. Tilannekuvan muodostamiseksi on tehty yrityshaastatteluja sekä koottu tilastoja maakunnan ruoka-alasta. Seminaareissa ja lausuntopyynnöillä on saatu palautetta ohjelman suuntaamiseksi.

Ensimmäinen elintarviketalouden kehittämisohjelma

Ensimmäinen maakunnallinen elintarviketalouden kehittämisohjelma koostettiin Etelä-Savon maakuntaliiton johdolla vuosille 2001-2006. Kehittämisohjelmassa maakunnan elintarvikeklusteria tarkasteltiin tuotepohjaisina tuotantoketjuina. Ohjelmassa määriteltiin visio ”Laadukasta ruokaa ekomaakunnasta huippuosaamisella”. Tavoitteissa painotettiin elintarvikeketjun taloudellisen lisäarvon kasvattamista, raaka-aineiden jalostamisasteen lisäämistä ja tuotteiden käyttöä omalla alueella – siis lähiruoka-ajattelua jo silloin.  Lisäksi asetettiin useita määrällisiä, laadullisia ja osaamiseen liittyviä tavoitteita. Lukuisat toimenpiteet tiivistettiin lauseella: ”Kehityshakuiset tuotealaketjut yhteistyökumppaneineen huippuosaamisella menestykseen.” Kehittämisohjelma päivitettiin vuonna 2003.

Erinomaista ekomaakunnasta

Vuosille 2008-2013 ajoittuva elintarvikealan kehittämisohjelma sai otsikokseen Erinomaista ekomaakunnasta. Ohjelmaan sisältyivät visio sekä strategiset tavoitteet ja kehittämisen painopistealueet.

Visio sai muodon ”Ekomaakunta tarjoaa reilua ruokaa luovasti erikoistuen”.

Tavoitteet liittyivät palvelujen tuotteistamiseen, lähituotannon toimintamallien kehittämiseen, kestävyyden vahvistamiseen ja kannattavuuden parantamiseen, yritysten jatkuvuuden turvaamiseen sekä osaamisen turvaamiseen. Ohjelman toimenpiteillä pyrittiin varmistamaan elintarvikeketjussa toimivien yritysten jatkuvuutta, saamaan alalle uusia yrittäjiä ja turvaamaan osaavan työvoiman saantia.

Kohti menestyvää ja kehittyvää ruokaketjua

Vuosille 2014-2020 Ekoneumin toimeksiannosta julkaistu ohjelma oli nimeltään Kohti menestyvää ja kehittyvää ruokaketjua: Etelä-Savon ruoka-alan kehittämissuuntia 2014-2020. Lopputulos on enemmänkin analyysi kuin tavoitteita ja toimenpiteitä sisältävä ohjelma. Otsikkonsa mukaisesti julkaisussa esitellään mahdollisia kehittämissuuntia Etelä-Savon ruoka-alalle. Näitä kehittämissuuntia olivat kestävä ruokakulttuuri, neuvotteleva ruokaketju, ruoan laadun kehittäminen ja teknologioiden hyödyntäminen sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet. Julkaisuun sisältyy laaja tilastopaketti Etelä-Savon elintarviketaloudesta.

Mitä ohjelmilla on saatu aikaan?

Osaamiskeskustyön yhteydessä julkaistu luomuelintarviketalouden kehittämisohjelma oli ensimmäinen valtakunnallinen alan ohjelma ennen valtioneuvoston julkaisemia strategiaohjelmia.

Maakunnalliset ohjelmat ovat laajoja katsauksia, joiden avulla maakunnan ruoka-alan tila ja sen tulevaisuuskuva välittyvät.  Ohjelmatyön soisi jatkuvan tulevaisuudessakin, mutta ohjelmien seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin toivottavasti kiinnitetään enemmän huomiota.

Pekka Turkki, ETTPekka Turkki

Pekka Turkki on yksi Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n perustamiskirjan allekirjoittajista. Hän toimi useita vuosia Ekoneumin hallituksessa sekä puheenjohtajana että jäsenenä.

Etelä-Savon ruoka-alalle tehdään uutta kehittämisohjelmaa vuosille 2021-2027. Uuden ohjelman seurantaan tullaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota ja sille työstetään reaaliaikainen seurantajärjestelmä Ekoneumin sivuille. Kehittämisohjelma vuosille 2021-2027 julkaistaan alkuvuodesta 2021.

Ekoneum ry:n ensiaskeleet – miksi ja miten kaikki alkoi

10.11.2020 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry perustettiin 20 vuotta sitten. Yksi perustamisasiakirjan allekirjoittajista Harri Huhta kertoo yhdistyksen ja sitä edeltäneen yhteistyön synnystä.

Aloitin työni Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Ekologinen tuotanto -toimipaikan ja tutkimusaseman johtajana vuonna 1997. Samalla aloin tutustua MTT:n sidosryhmiin alueella ja laajemminkin, ts. alueen alkutuotantoon kehityssuuntineen, siihen liittyviin jalostuselinkeinoihin ja yritysmaailmaan, sekä maaseudun kehittämistoimintaan ja sen rahoitukseen. Oli tutustuttava myös alueen avainhenkilöihin muissa organisaatioissa. Toteutimme silloin työssämme hyvin pitkälti MTT:n alueellisia tavoitteita, toki niihin itsekin vaikuttaen.

Vuonna 1995 EU-osarahoitteinen, ohjelmallinen maaseudun elinkeinojen kehittämishanketoiminta oli nopeasti laajenemassa, perinteisempien Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran ja Maa- ja metsätalousministeriön projektien rinnalle. Työtä maakunnan elintarvikekehityksen hyväksi oli tehty, ja erilaisia yhteistyömalleja oli hahmoteltu kehittäjäorganisaatioissa jo pidempään, näin kertoi tehtävään tullessani edeltäjäni Pirjo Dalman.

MTT:llä oli Etelä-Savossa valtakunnallisia ja maakunnallisia hankkeita johdettavanaan ja oltiin usein partnerina joissakin muiden toimijoiden johtamissa hankkeissa. Tutkijoilla oli hankeyhteistyötä yli organisaatiorajojen, esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkijat hyödynsivät jotain Karilan tai Partalan kenttäkoetta, tai ainutlaatuista yrttiosaamista. Yhteistyö ei ollut kovin avointa tai systemaattista. Organisaatiot tekivät projektejaan pitkälti omista lähtökohdistaan.

Yhteisen sateenvarjon alle osaajaorganisaatiot

Tarpeet ulkopuolisen rahoitukseen ja alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseen kasvoivat nopeasti MTT:ssäkin. MTT Ekologisessa tuotannossa työskenteli jo useita nuoria tutkijoita kehittämishankkeissa, Juvalla lähinnä luomututkimuksessa ja Mikkelissä marja- ja nurmitutkimuksessa. Vakinaisia tutkijoita MTT:llä oli Etelä-Savossa melko vähän. Nuoria hanketyöntekijöitä oli rekrytoituna useissa muissakin organisaatioissa.

Etelä-Savon maakuntaliitto, etenkin Riitta Koskisen määrätietoisen toiminnan kautta, halusi kaukonäköisesti koota osaajaorganisaatioita ja hanketoteuttajia yhteisen sateenvarjon alle. Valtakunnallinen ELO-osaamiskeskusohjelma loi tälle puitteet. Havahduimme MTT:ssäkin siihen, että saman tyyppinen yhteistyömalli käynnistyi maan eri osissa.

Kaikissa kolmessa Ekoneumin taustaorganisaatiossa (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, MTT Ekologinen tuotanto ja Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI –tutkimuskeskus) haluttiin hakeutua rohkeasti entistä laajempaan ja syvempään yhteistyöhön muiden hanketoimijoiden kanssa. Voimavaroja yhdistämällä, tietoa avoimesti vaihtaen ja vahvalla keskinäisellä luottamuksella voitaisiin lisätä työn vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Aiempaa toimintatapaa ja asennoitumista kuvasi ehkä enemmän keskinäinen kilpailu ideoista ja hankkeista, sekä keskinäisten eroavaisuuksien korostaminen kuin määrätietoinen yhteistyöhakuisuus. Nyt lähdettiin rohkeasti astumaan organisaatiorajojen yli avaamaan yhteistyöpolkua.

Ekoneum ry yhdisti eri organisaatioiden osaamisen

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, MTT Ekologinen tuotanto ja Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI -tutkimuskeskus perustivat Ekoneum ry:n. Tämän rakenteen tueksi saatiin rahoittajat, maakunnan ja kuntien tuki ja kaikkien kolmen osapuolen taustaorganisaatiot. Myös henkilöstöt lähtivät vähitellen aktiivisesti mukaan. Perustamiskokouksessa 19.5.2000 allekirjoitimme Keijo Tikan johtamana asiakirjan Etelä-Savon elintarviketalouden osaamiskeskus Ekoneum-nimisen yhdistyksen Mikkelin Jääkärinkadulla YTI:ssä. Muut allekirjoittajat olivat Pirjo Siiskonen ja Pekka Turkki.

Ekoneum-hanketta vetämään saimme jo aiemmin Pirkko Lintukangas-Gröhnin. Myöhemmin tehtävässä ja useassakin peräkkäisessä projektissa työskenteli Sari Mäkinen-Hankamäki. Sain työskennellä Ekoneumin hallituksessa siitä alkaen pitkään, arvostamieni kollegoiden Pirjo Siiskosen ja Pekka Turkin kanssa puheenjohtajan tehtävän vuorotellessa meidän kolmen välillä. Työ oli antoisaa ja hauskaakin.

Tärkeätä oli se, että aiemman toimintatavan tilalle voitiin luoda uusi, joka opetti tuntemaan ja hyödyntämään yhdessä organisaatioidemme toimintaa ja tavoitteita, projekteja ja osaamista, henkilöitä ja muita resursseja maakunnan hyväksi. Yhtä tärkeää oli oppia entistä enemmän aluekehityksestä, projektijohtamisesta ja -toteutuksesta.

Lähdimme oppimispolulle, jolla pystyimme aiempaa tavoitteellisemmin tuntemaan elintarvikealan tarpeita ja kehittämään sitä, sekä tekemään Etelä-Savoa tunnetuksi ruokamaakuntana ja -aittana. Organisaatioissa kasvatettiin ja työllistettiin laaja joukko hanketyön osaajia. Polun varrella tuli aikanaan vastaan myös Luomuinstituutin perustaminen. Se tapahtui suureksi osaksi Ekoneumissa aloitetun luottamukseen perustuvan yhteistyön ansiosta.

Harri Huhta

Erityisasiantuntija, ryhmäpäällikkö, Luonnonvarakeskus (Luke)

Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Yhdistyksen perustajajäsenien Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Luonnonvarakeskuksen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lisäksi vuoden 2020 alussa jäseneksi liittyi Etelä-Savon Koulutus Oy, Esedu. Vuonna 2021 jäseneksi liittyy ProAgria Etelä-Savo. Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimii Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Ruokasektorin liikevaihto nousi lähes miljardiin euroon Etelä-Savossa

16.09.2020 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Juuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan ruokasektorin liikevaihto oli 995 miljoonaa euroa vuonna 2018 Etelä-Savossa. Nousua edelliseen vuoteen oli 65 miljoonaa.

Maakunnan luomutuotantoa esittelevä erillinen kooste julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Tilastointi on tehty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kurvi – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta -hankkeessa.

Etelä-Savo on ollut vahva luomun kehittäjä jo vuosikymmeniä. Tämä näkyy erityisesti luomupuutarhatuotannossa – noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden ja 20 % luomuporkkanan viljelyalasta on Etelä-Savossa.

Yritysten toimipaikoista viidesosa on ruoka-alalla

Ruokasektorin suurin liikevaihto, lähes 60 %, oli elintarvikkeiden ja juomien kaupassa, jossa myös liikevaihto kasvoi eniten. Vähittäiskaupassa liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 65 miljoonalla ja tukkukauppa 7 miljoonalla. Hienoista kasvua oli myös juomien valmistuksessa. Muiden toimialojen osalta liikevaihto laski hieman vuoteen 2017 verrattuna.

Vuonna 2018 ruokasektorilla työskenteli 5 152 henkilöä, mikä oli yli 17 % koko alueen yritysten henkilöstöstä, ja kasvua edellisvuoteen oli 220 henkilöä. Eniten kasvua oli kaupan alan henkilöstömäärässä. Pientä kasvua oli myös elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa.

Ruokasektori on Etelä-Savossa merkittävä, sillä 21 % toimipaikoista on ruokasektorilla. Vuonna 2018 ruokasektorin toimipaikkojen määrä oli 2 707, joista yli 2 000 oli alkutuotannon kasvinviljelyssä ja kotieläintaloudessa.

Ammattikeittiöitä on Etelä-Savossa 513 ja ne tarjoavat noin 16,1 miljoonaa ateriaa vuodessa. Keittiöistä kolmasosa on julkisessa omistuksessa.

Etelä-Savossa yli puolet maatalousmaasta nurmella

Vuonna 2019 maatila- ja puutarhayritysten määrä oli 2 271. Käytössä olevasta 72 200 hehtaarin maatalousmaasta oli nurmea 40 000 hehtaaria. Keskimäärin maatalousmaata oli vuonna 2019 Etelä-Savossa käytössä 32 hehtaaria tilaa kohden, mikä on ELY-keskuksittain tarkasteltuna Suomen alhaisin.

Etelä-Savon maatalous- ja puutarhayrityksistä noin puolet on kasvinviljelytiloja. Maidontuotantoa harjoitettiin 362 tilalla ja tuotettu maitomäärä oli 106 miljoonaa litraa. Sianlihan tuotanto on alueellamme vähäistä, 0,4 % maamme tuotannosta. Sikatalous on päätuotantosuuntana yhdeksällä tilalla.

Etelä-Savo on vahvaa ruukkuyrttien ja vihannesten tuotantoaluetta

Etelä-Savon kasvihuoneissa kasvoi 24,5 miljoonaa kappaletta ruukkuvihanneksia vuonna 2019. Suomen tilli-, persilja- ja basilika-ruukkuvihanneksista noin 30 % tuotetaan Etelä-Savossa.

Avomaavihanneksia viljeltiin 594 hehtaarilla. Satoa tuotettiin yli 11 miljoona kiloa, josta vajaa 5 miljoonaa kiloa on porkkanaa. Koko Suomen kiinankaalisadosta yli 70 % ja salaattisadosta 45 % tuotetaan Etelä-Savossa. Myös koko maan parsakaalisadosta tuotettiin alueellamme 39 %.

Marjoja viljeleviä yrityksiä oli 162 ja viljelyssä 647 hehtaaria, josta yli puolella kasvaa mansikkaa tuottaen satoa 1,44 miljoonaa kiloa. Punaherukan ja pensasmustikan satomäärät ovat noin neljäsosa koko Suomen sadosta.

Etelä-Savo on luomun kehittämisen pioneerialuetta

Luomun kehittämis- ja tutkimustoimintaa on Etelä-Savossa tehty 1980-luvulta alkaen. Etelä-Savon luomukoosteeseen on koottu tietoja alueen luomutuotannosta, -jalostajista, luomun käytöstä sekä ruokaketjun luomuyrittäjistä.

Vuonna 2019 luomutiloja oli Etelä-Savossa 277. Luonnonmukaisesti viljellyn peltoalan osuus nousi 18 prosenttiin ollen 12 983 hehtaaria. Koko Suomessa luonnonmukaisesti viljellyn pellon osuus viljelyalasta oli 13,5 %.

Etelä-Savo on merkittävä luomuavomaavihannesten tuottaja. Noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden viljelyalasta on Etelä-Savossa ja luomuporkkanan tuotantoalasta 20 %. Muita merkittäviä luonnonmukaisesti viljeltyjä kasveja Etelä-Savossa ovat rypsi ja mansikka.

Luomutuotteiden jalostus painottuu Etelä-Savossa alhaiseen jalostukseen, kuten omalla tilalla tuotettujen juuresten kuorimiseen ja pakkaamiseen tai viljan jauhattamiseen. Alhaisen jalostusasteen tuotteita valmisti 29 yritystä vuonna 2019. Korkeamman jalostusasteen luomuelintarvikkeita tuotti 13 yritystä.

Kalasaaliista miljoona kiloa muikkua

Kalastusyrittäjiä Etelä-Savossa oli 215 vuonna 2018. Heistä 39 kuului sisävesien kaupallisten kalastajien rekisterissä 1-ryhmään eli niiden liikevaihto ylitti 10 000 euroa. Kaupallisen kalastuksen arvo oli 3,1 miljoonaa euroa. Etelä-Savo on maan suurin sisävesikalastuksen alue. Saaliiksi saadusta 1,35 miljoonasta kilosta miljoona kiloa oli muikkua. Etelä-Savossa toimii myös muutamia ruokakalankasvatuslaitoksia.

Tilastoaineistoon ja luomukoosteeseen voit tutustua Ekoneumin sivuilla -> Julkaisut ja materiaalit tai KURVI-hankkeen sivuilla www.xamk.fi/kurvi

KURVI – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta –hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Etelä-Savon ruoka-alan esittely englanniksi!

26.08.2020 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

Miten kertoisin Etelä-Savon ruoka-alasta englanniksi? Tällaiset tilanteet tulevat vastaan niin ruoka-alan kehittäjille kuin yrittäjillekin. Juuri valmistuneeseen ”Agri-Food sector of South Savo Region” -esitykseen on koostettu hyvät perustiedot Etelä-Savon maakunnan ruoka-alan esittelyyn.

”Agri-Food sector of South Savo Region” –esityksen tilastoaineistona on hyödynnetty muun muassa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelman valmistelussa tehtyä ruoka-alan nykytilan analyysia sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Etelä-Savon Maakuntaliiton aineistoja.

”Agri-Food sector of South Savo Region” –esityksen on työstänyt Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Älykäs ja kansainvälinen Etelä-Savo – Mikroista kasvua (MikroX)​ -hanke.

Tutustu ”Agri-Food sector of South Savo Region” –esitykseen tästä.

Etelä-Savossa joka viides toimipaikka on ruokasektorilla

30.08.2019 Ajankohtaista, Blogi, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

KURVI-hankkeen juuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan Etelä-Savossa oli 2791 ruokasektorin toimipaikkaa vuonna 2017. Toimipaikkojen määrä näyttäisi hieman vähentyneen edelliseen vuoteen verrattuna, mikä noudattaa valtakunnallista trendiä. Ruokasektorin yhteenlaskettu liikevaihto oli 930 miljoonaa euroa, ja alalla työskenteli lähes 5000 henkilöä.

Ravitsemisalan yritysten toimipaikkoja oli 374 Etelä-Savossa vuonna 2017. Elintarvikekauppaa harjoitettiin vähittäis- tai tukkukaupan muodossa 226 toimipisteessä. Ammattikeittiöitä Etelä-Savossa oli 549 vuonna 2018 ja ne tarjosivat 16,4 miljoonaa ateriaa. Keittiöistä kolmasosa on julkisessa omistuksessa. Julkisen sektorin keittiöistä kaksi kolmasosaa on jakelukeittiöitä, kun taas yksityisellä sektorilla valtaosa keittiöistä valmistaa ruokaa.

Etelä-Savossa yli puolet maatalousmaasta nurmella

Maatila- ja puutarhayritysten määrä oli 2297 viime vuonna. Niillä oli käytössä 72 000 ha maatalousmaata, josta yli 40 % on vuokrattua. Koko maan maatalousmaasta vuokrattua on 35 %. Keskimäärin maatalousmaata oli vuonna 2018 Etelä-Savossa 31 hehtaaria tilaa kohden, mikä on Ely-keskuksittain tarkasteltuna Suomessa pienin luku. Lähes kaksinkertainen maatalousmaa on Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla koko maan keskiarvon ollessa 48 hehtaaria tilaa kohden. Puolet maatalousmaasta on nurmella.

Etelä-Savossa harjoitettiin maidontuotantoa 386 tilalla, mikä on 5,7 % Suomen maidontuotantotiloista. Sianlihatuotanto on varsin vähäistä Etelä-Savossa, sillä vain 14 tilalla kasvatettiin sikoja. Naudanlihaa tuotetaan Etelä-Savon Ely-keskuksen alueella 4,6 % kokonaistuotannosta.

Salaateista yli 40 % tuotetaan Etelä-Savossa

Avomaalla vihanneksia viljeltiin 606 hehtaarilla 10 miljoona kiloa, josta lähes puolet on porkkanaa. Yli miljoonan kilon tuotantoon päästään myös kiinankaalin, valkokaalin ja salaattien tuotannossa. Koko Suomen kiinankaalisadosta yli 60 % ja salaateista 41,4, % tuotetaan Etelä-Savossa. Mainittakoon, että nauriin, raparperin ja tillin tuotantomäärä on vain tuhat kiloa Etelä-Savossa. Kasvihuoneissa puolestaan kasvaa yli 26 miljoonaan ruukkuvihannesta – joka viides Suomessa kasvatettu ruukkuvihannes.

Mansikkaa ja herukoita

Marjoja viljeleviä yrityksiä oli 163 ja viljelyssä 634 hehtaaria, josta yli puolella kasvaa mansikkaa tuottaen satoa 1,38 miljoonaa kiloa. Valko- ja punaherukkaa viljellään nykyisin Suomessa vähän, tuotanto on keskittynyt Itä-Suomeen ja Etelä-Savossa viljelyala on 27 % koko Suoman alasta. Pensasmustikan osalta Etelä-Savossa näyttää olevan hyvät olosuhteet ja osaaminen viljelyyn, sillä pensasmustikan viljelyalasta Etelä-Savossa on oli 14 %, mutta satoa saadaan saatiin reilu 23 % koko Suomen määristä.

Luomupeltoala lähestyy valtakunnallista 20 % tavoitetta

Luomutilojen määrä kasvoi niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisestikin. Luomutiloja on Etelä-Savossa 277, mikä on 24 tilaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luomupeltoala nousi 17,4 prosenttiin ollen nyt 12 552 hehtaaria. Valtioneuvoston luomukehittämisohjelman mukaan luomupeltoa tulisi olla 20 % vuonna 2020. Kasvua vuodesta 2017 vuoteen 2018 oli 1,3 prosenttia, joten tuolla kasvulla luomutavoite saavutetaan Etelä-Savossa. Mainittakoon, että Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Ahvenanmaalla tämä valtioneuvoston luomupeltoalatavoite on jo saavutettu.

Valtakunnallisesti merkittävin luomusato saadaan kaalista, 45 %, ja sipulista 37 % sekä rypsistä ja rapsista Etelä-Savossa, noin 18 %. Luomujalostajia Etelä-Savossa on 33, niistä valtaosa on niin sanottuja alhaisen jalostuksen yrityksiä.

Kalasaaliista yli 1,1, miljoonaa kiloa muikkua

Kalastusyrittäjiä Etelä-Savossa oli reilu 200 vuonna 2017. Heistä 39 kuului sisävesien kaupallisten kalastajien rekisterissä 1-ryhmään eli niiden liikevaihto ylitti 10 000 euroa. Kalastusyrittäjien määrä oli 11,5 % koko maan sisävesien kaupallisista kalastajista, ja saalis 22,9 %. Saaliin arvolla mitattuna (2,95 milj. euroa) Etelä-Savo on maan suurin sisävesikalastuksen alue. Saaliiksi saadusta 1,5 miljoonasta kilosta valtaosa, yli 1,1 miljoonaa kiloa, oli muikkua. Etelä-Savossa toimii myös muutamia ruokakalankasvatuslaitoksia.

Tilastoaineistot perustuvat uusimpiin saatavissa olleisiin tilastoaineistoihin.

Tutustu tilastoihin tästä

Riitta Kaipainen ja Taina Harmoinen, KURVI-hanke

LÄHIAPAJA-myymälä myy lähiruokaa 24/7

26.08.2019 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina
Juvalla ABC-liikenneaseman vieressä toimivassa Lähiapaja-myymälässä on tarjolla lähiruokatuotteita asiakkaille, ja ostaa voi mihin aikaan vuorokaudesta tahansa.

Juvalla avattiin pientuottajien miehittämätön, täysin automatisoitu Lähiapaja-kauppa heinäkuussa. Kauppa on marraskuussa 2018 julkaistun Lähiapaja verkkokaupan jatke, josta rekisteröityneet asiakkaat voivat ostaa paikallisten tuottajien kala- ja lihatuotteita sekä vihanneksia.

Kuluttajat ovat olleet alusta asti kiinnostuneita Lähiapaja-suoramyyntikonseptista, ja myönteistä palautetta on tullut asioinnin helppoudesta. Lähiapajan toiminnan alussa tuotteet tuli ostaa etukäteen Lähiapaja.fi-verkkokaupasta. Verkkokaupan rinnalle kuluttajat toivoivat ratkaisua, joka mahdollistaisi ostosten tekemisen reaaliaikaisesti paikan päällä.

Lähiapajaan asennettiin heinäkuussa Suomen ensimmäinen ruuan myyntipisteessä toimiva, RFID-tekniikkaan perustuva itsepalvelukassa, joka tunnistaa kassan lukijatasolle asetetut tuotteet hintoineen automaattisesti.

– Lähiapaja-kauppa perustuu Nordic ID:n lanseeraamaan täysin automatisoituun S/MART kauppa-konseptiin, joka skaalautuu helposti sekä pienille että isoille kaupanalan toimijoille. Teknologia varmistaa, että tuotteita on aina saatavilla, ja helppokäyttöinen itsepalvelukassa tekee kaupassakäynnistä nopeaa ja vaivatonta, Nordic ID:n palveluratkaisuliiketoiminnan johtaja Juuso Lehmuskoski toteaa.

RFDI-tekniikkaan perustuvalla itsepalvelukassalla asiointi on todella helppoa. Ostokset laitetaan myyntitasolle, josta ne luetaan automaattisesti.

– Kehittämällä verkkokaupan noutopisteestä automatisoidun kaupan lähiruoan ostaminen muuttuu entistä helpommaksi. Asiakas voi nyt valita, maksaa ja noutaa tuotteet myös paikan päällä. Tämä varmasti laajentaa pientuottajien asiakaspiiriä, iloitsee Esko Helansuo, Xamkin projektipäällikkö.

Kaupan valikoimissa on noin 20 pientuottajan luomutuotteita järvikalasta tuoreisiin vihanneksiin ja lihaan. Asiakas pääsee konttiin älypuhelimen näytölle tulevalla ”Avaa lukko”-painikkeella, kun asiakas on rekisteröitynyt Lähiapaja-palvelun käyttäjäksi tai tehnyt ostoksia verkkokaupasta.

– Meille paikallisille tuottajille tämä on upea tilaisuus tavoittaa uusia asiakkaita. Myymme jo oman luomutilamme tuotteita verkossa ja miehittämätön kauppa on meille tervetullut lisämyyntikanava, sanoo Sappion luomutilan Alexandra Lindqvist.

Kontin ja mobiilijärjestelmän on toimittanut CoReorient Oy. Maksuratkaisu tukee kortti- ja mobiilimaksamista. Lähiapaja-kauppa on osa Savon lähituottajien ja Xamkin Fisu-postilla järvikalat liikkeelle -hanketta, jonka tavoitteena on uudistaa lähiruoan myyntikanavia. Lähiapaja-kaupan osoite on Tulostie 1, Juva (ABC-asemalla).

Mitä Etelä-Savon ruoka-alalla tapahtuu – tutustu uutiskirjeeseen

14.05.2019 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon ruoka-alaa kehitetään monin eri tavoin. Toukokuun Uusia tuulia Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeeseen on koottu laajasti tietoa tulevista ja menneistä tapahtumista sekä alan muita uutisia. Kirjeessä tuodaan esille eteläsavolaiset yritykset Hauhalan Hanhifarmi ja Vierulan tila, jotka ovat selvittäneet tiensä hienosti ruoka-alan ja nuorten yrittäjien finaaleihin. 

Maaliskuussa suuri joukko yrittäjiä, kehittäjiä ja ruoka-alasta kiinnostuneita henkilöitä kokoontui Saimaa Stadiumille Mikkeliin pohtimaan, millainen on ruoka-alan tulevaisuus Etelä-Savossa. Kooste iltapäivän annista on koottu uutiskirjeeseen, jossa on myös linkki Ruokaketjun tulevaisuustärskyjen videotallenteeseen.

Uusia tuulia Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeen toimittaa KURVI-hanke seitsemän kertaa vuodessa. Kirjeen voi lukea Ekoneumin julkaisut-valikosta. Jos haluat kirjeen suoraan sähköpostiisi, niin lähetä viestiä asiasta taina.harmoinen(at)xamk.fi

 

 

Tarvitsetko kehittämiseen tai investointeihin rahallista tukea?

08.03.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Teknologia menee eteenpäin melkoista vauhtia alalla kuin alalla. Uusia menetelmiä pitäisi kehittää ja kokeilla, mikä aiheuttaa kustannuksia. Apua tähän tilanteeseen on saatavissa ELY-keskuksen rahoituskanavista.

ELY-keskusten tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämään toimintaansa, hakemaan kasvua liikevaihdon ja työpaikkojen myötä ja kansainvälistymään. Yritystoiminnan kehittämiseen ELY-keskusten kautta on saatavissa asiantuntijapalveluita, joita tuottavat ELY:n hyväksymät asiantuntijat. Nykytila-analyysin ja kehittämissuunnitelman hinta on 220 e /päivä ja erilaiset konsultoinnit, kuten tuotekehitys, talous, markkinointi, johtaminen ja uudistuminen, ovat 300 e/päivä. Lisätietoa kehittämispalveluista saa http://www.yritystenkehittamispalvelut.fi/.

Rahoitusapua kehittämiseen ja investointeihin

Uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen vaatii suunnittelua ja myös konkreettista kehittämistä. Ensin toki pitää miettiä ja suunnitella, mikä on oikea suunta. Tämä voi vaatia vaikkapa messumatkan ulkomaille. Tällaiseen yritysten kehittämistyöhön on mahdollista saada ELY-keskukselta tukea 50 % kustannuksista. Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä voi tehdä itse tai ostaa palvelun ulkopuoliselta taholta.

Erilaisiin yritysten investointeihin, kuten perinteiset koneet, laitteet ja rakentaminen sekä ohjelmistoihin, alle 10 henkilön mikroyrityksillä on mahdollista saada tukea 35 %. Isommillekin yrityksille tukea on tarjolla, mutta tukitaso vähän pienenee yrityskoon kasvaessa. Ennen investointia on mahdollista saada tukea maksimissaan 50 % investointia valmistelevaan hankkeeseen, jossa selvitetään investoinnin toteuttamisen edellytyksiä sekä mahdollisia rahoituskanavia.

Rahoitusta suunnataan erityisesti kasvaville ja toimintaansa kehittäville yrityksille. Tuen saaminen edellyttää hankesuunnitelman tekemisen ja toteuttamisen raportoinnin. Liiketoimintasuunnitelma tulisi olla myös hakemuksen liitteenä.

Yhdessä eteenpäin – yritysryhmähankkeissa

Yritysryhmähankkeet toimivat kehittämisorganisaation hallinnoimina hankkeina, joihin kuuluu tietty 3-10 yrityksen muodostama yritysryhmä. Hankkeen toimenpiteet jakautuvat yhteisiin ja yrityskohtaisiin toimenpiteisiin. Yritykset sitoutuvat hankkeeseen omalla maksuosuudellaan, joka on 25 % kokonaiskustannusta tuen ollessa 75 %.

Yritysten kehittämiseen on rahoitusta jäljellä vielä tälle ohjelmakaudelle, joten kannattaa olla yhteydessä Etelä-Savon ELY-keskukseen. On hyvä olla yhteydessä ELY-keskukseen ennen kuin alkaa kirjoittaa hakemusta, niin saa tiedon sopivasta tukimahdollisuudesta. ELY-keskuksen rahoituksesta löytyy tietoa myös Puhettarahasta.com –blogista.

Yhteystiedot ELY-keskukseen:

Outi Kaihola, yritysrahoitus, p. 0295 024 047

Jukka Kotro, yritysryhmien rahoitus, p. 0295 024 057

Kirsi Kosunen, kasvu- ja kv-asiat, p. 0295 024 056

Kristiina Laatikainen, yritysrahoitus, p. 0295 024 261

Jarkko Rautio, yritysrahoitus, p. 0295 024 164

Jari Räihä, BF, p. 0295 024 081

Antti Räsänen, yritysrahoitus, p. 0295 024 033

Tiina Väärä, yritysten kehittämispalvelut, p. 0295 024 090

Sari Halonen, koulutukset, p. 0295 024 104

–s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi