Hankkeet

Tule kehittämään lähiruoan jäljitettävyyttä!

29.10.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Kiinnostaako sinua lähiruoka? Mitä tietoa haluaisit ruoasta ja millä välineellä?

Haluatko edistää tuottajien ja kuluttajien kohtaamista?

Tule keskiviikkona 31.10. työpajaan, klo 12-16 Xamkin Mikkelin kampukselle, Patteristonkatu 3, NC261, kertomaan, mitkä asiat lähiruoassa sinua kiinnostavat, mistä haluaisit tietää enemmän ja miten. Innovoidaan yhdessä, miten digitaalisin välinein voidaan kertoa lähiruoan alkuperästä. Mukana lähituottajia, ja tietysti kahvia ja pullaa sekä mahdollisesti myös kotiin viemisiä.

Työpaja on ilmainen, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittaudu ja kysy lisää juha-pekka.ontronen@xamk.fi, puh. 040 198 1498.

Työpajan järjestää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu osana Digillä dialogia -ruokatuottajien ja asiakkaiden kohtaaminen -hanketta. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto/AIKO-rahoitus.

 

Hyönteiskasvatuksesta toimeentuloa maatilalle?

19.09.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Hyönteiset ovat tehneet tuloaan ruokakaupan hyllyille muutaman vuoden ajan. Hyönteiskasvattajia on Suomessa tällä hetkellä alle 40 yritystä ja tuottajien kiinnostus tuotantosuuntaa kohtaan kasvaa. Onko hyönteiset varteenotettava vaihtoehto monialaistavalle maatilalle tyhjilleen jääneiden tuotantorakennusten hyödyntämiseksi? Tule kuulemaan ja keskustelemaan hyönteistalouden mahdollisuuksista ja tuotantoedellytyksistä Juvan Partalaan 25.9.2018.

12.00  Tervetuloa. Luomukasvintuotannon asiantuntija Iina Haikarainen, ProAgria Etelä-Savo

12.15  Kotisirkan matka ruoaksi – Tuotannon järjestäminen sirkkabisneksessä. Bio-development manager Tiiu Kyllönen, EntoCube

12.45  Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa. Tutkimusprofessori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus

13.15  Kahvi

13.30  Miten ammattikeittiöt ja kuluttajat suhtautuvat hyönteisiin elintarvikkeena? – Kyselyiden tuloksia. Projektipäällikkö Eeva Koljonen, Sirkkaa sopassa -hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK

14.00  Tulokselliseen toimintaan – huomioon otettavaa hyönteisalan yritystä perustettaessa. Yritysasiantuntija Noora Huotari, ProAgria Oulu

14.30  Loppukeskustelu, kysymykset, kuinka tästä jatketaan Etelä-Savossa

Tilaisuus on maksuton. Osallistua voit paikan päällä tai etänä WebEx-yhteydellä.

Ilmoittaudu viimeistään keskiviikkona 19.9 (alla olevan linkin kautta).

https://etela-savo.proagria.fi/tapahtumat/hyonteiskasvatuksesta-toimeentuloa-maatilalle-10507

Etelä-Savon yrityksistä lähes joka neljäs ruokasektorilla

07.09.2018 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon yritysten toimipaikoista 22,3 % on ruokasektorilla. Kaikkiaan ruokasektorin toimipaikkoja on lähes 2900 ja henkilöstöä 5400. Ruokasektorin suurin liikevaihto on elintarvikkeiden ja juomien vähittäiskaupassa, yli 40 %.

Etelä-Savon ruokaviesti -hanke kokosi tiedot Etelä-Savon ruokasektorista. Tiedot on koottu erikseen myös ammattikeittiöistä.

Tutustu Tilastotietoja Etelä-Savon ruokasektorista -julkaisuun tästä.

Venäläinen ruokamatkailuasiakas toivoo osallistamista ja palveluiden helppoa saatavuutta

21.06.2018 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Ruokamatkailun kehittämisessä venäläisille asiakkaille kannattaa huomioida heidän toiveet aktiivisesta toiminnasta, osallistumisesta, oppimisesta ja vuorovaikutuksesta paikallisten asukkaiden kanssa. Ruokamatkailuasiakkaat voisivat samaistua tapahtuman kautta hetkeksi paikallisten elämään eli kokemaan, mitä ihmiset tekevät ja syövät eri sesonkien aikana, mistä aineksista ihmiset valmistavat ateriansa ja mistä he saavat elantonsa.

Venäjänkielisten asiakkaiden osallistuminen ruokamatkailutapahtumiin lisää heidän tietämystään paikallisten elintarvikkeiden alkuperästä, tuotantotavoista ja menetelmistä. Alkutuotanto saisi Etelä-Savossa ruokamatkailusta uusia mahdollisuuksia kasvuun.

Puhdas luonto ja lähiruoka tarjoavat mahdollisuuksia ruokamatkailuun

Venäjän miljoonakaupunkien asukkaille yksinkertaiset aistittavat ympäristöön liittyvät asiat, kuten hyvin hoidettu metsä, puhdas ilma, kirkas vesi ja lämmin nuotiotuli, ovat merkittäviä ja niiden arvoa on tärkeää korostaa Etelä-Savon matkailussa. Etelä-Savon yritysten on järkevää markkinoida yhdessä puhdasta luontoa, lähiruokaa, vieraanvaraisuutta ja omia palveluita ruokamatkailun kautta, koska alueella on vain vähän suuria nähtävyyksiä. Pienten yritysten kannattaa suunnitella eri vuodenaikoihin tapahtumia, joissa toiminta ja oppiminen rauhassa ja hiljaisuudessa on mahdollista kaukana turistien virrasta.

Sesongin mukainen toiminta, markkinat ja erilaiset tapahtumat, kuten pilkkikisat, antaisivat asiakkaille mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja uusien ystävyyssuhteiden luomiseen suomalaisten kanssa. Kun ruokamatkailussa on pohjana toimiva vuorovaikutus, ystävyys ja aito osallistuminen, sen myötä tsemppaus, asiakkaiden ja yrittäjien motivaatio toimia aktiivisesti maaseudulla kasvaa.

Uudet kokemukset ja elämykset mahdollistavan monenlaista toimintaa. Videon ja kuvan ottaminen ja jakaminen vaikkapa sosiaalisessa mediassa voisi tuoda näkyvyyttä Etelä-Savon ruokamatkailulle ja samalla lisää asiakkaita ulkomailta ja Suomesta.

Sähköinen markkinointi ja verkostoituminen parantavat palveluiden saatavuutta

Palveluiden saatavuus, ostamisen helppous ja joustavuus venäjänkielisten ja kotimaisten asiakkaiden palveluissa antaisivat kilpailuetua Etelä-Savon yrityksille. Sähköisen markkinoinnin kehittämisessä toimijoiden yhteinen asiakassegmentointi, yritysten välinen yhteistyö ja verkostointi mahdollistaisivat yrityksille kasvua. Osallistuminen ruokamatkailuun pitää olla molemmille osapuolille, sekä järjestäjälle että asiakkaalle, helppoa ja mutkatonta. Tämä varmistaisi toiminnan jatkuvuuden ja parantaisi yritysten toimintamahdollisuuksia kestävän kehityksen periaatteella.

Artikkeli pohjautuu Anastasia Ananinan opinnäytetyöhön “Etelä-Savon ruokamatkailun kehittäminen. Selvitys venäjänkielisten asiakkaiden tarpeista”, jossa tutkittiin venäjänkielisten ruokapalveluita säännöllisesti käyttäneiden asiakkaiden tarpeita ja kokemuksia ja tehtiin ehdotuksia ruokamatkailun toiminnan kehittämiseksi Etelä-Savossa.

Anastasia Ananina ja Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Xamk panostaa järvikalaan

27.02.2018 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ottaa vahvan roolin Etelä-Savossa järvikalan käytön edistämisessä. Järvikalan tuotekehitystä, logistiikkaa, saalistietojen sähköistä ilmoittamista, kannattavaa kalataloa, uudenlaisia järvikalan myyntitapoja sekä elämyksellistä kalastusmatkailua kehitetään Xamkissa neljässä eri hankkeessa. Henkilöstön kalatalousosaamista on vahvistettu myös palkkaamalla uusia asiantuntijoita.

 -Järvikalan tuotekehitystä on tehty lukuisissa hankkeissa niin Etelä-Savossa kuin eri puolilla Suomea. Kehitetyt tuotteet ovat saaneet hyvän vastaanoton ja kuluttajat, vähittäiskauppa ja ammattikeittiöt ovat valmiita niiden käyttöön. Tuotannon kaupallistaminen on kuitenkin ollut haasteellista. Xamkissa käynnistyvissä kalahankkeissa kehitetään toimintaa koko kalaketjussa saaliista aina kuluttajan lautaselle asti, tutkimuspäällikkö Teija Rautiainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo.

Särkikalojen kalastus poistaa vesistöstä ravinteita, vähentää rehevöitymistä ja hoitaa kalakantoja. Syystäkin ekologisen maineen saaneita särkikaloja halutaan käyttää enemmän elintarvikejalostuksessa. Jalostuksen ongelma on ollut tarvittavan särkikalan tasainen ja riittävä saatavuus sekä jalostustoiminnan kannattavuus.

Näihin ongelmiin haetaan ratkaisua Nostetta särkikaloista – vajaasti hyödynnetyn kalan kalatalo -hankkeessa. Yhteistyössä Itä-Suomen kalatalousryhmän kanssa selvitetään taloudellisesti kannattavan, vajaasti hyödynnettyjä kalalajeja eli lähinnä särkikaloja käsittelevän kalatalon liiketoiminnan mahdollisuuksia.  Särkikalojen keräilyn ja kuljetuksen logistiset ratkaisut -hankkeessa puolestaan haetaan uusia ratkaisuja kannattavaan logistiikkaan ja käsittelyprosessissa hyödynnettävään konekantaan.

-Yhä tärkeämmäksi on tullut ruoan jäljitettävyys. Järvikalan jäljet – saalistietoa ja kestävyyttä -hankkeessa hyödynnetään Xamkin kehittämää Järvikala.fi –mobiilisovellusta, jolla järvikalan reitti ja lämpötilahistoria voidaan jäljittää kalastajalta myyntipaikalle saakka. Sovellusta kehitetään ammattikalastajan työkaluksi pakollisten saalistietojen ilmoittamiseen viranomaisille, Teija Rautiainen kuvaa. Samalla selvitään myös, voidaanko näitä tietoja käyttää sisävesikalastuksen kestävyyden todentamisessa.

Myös uudenlaisia myyntikanavia etsitään järvikalalle, kun Fisu-postilla laitetaan järvikalat liikkeelle. Hankkeessa kartoitetaan järvikalan myyntimahdollisuuksia ja muun muassa pilotoidaan Fisu-postien eli järvikalan myyntikonttien toiminta.

Kalastusmatkailu on vesistörikkaassa Itä-Suomessa suosittu matkailun ohjelmapalvelu. Fish & Eat –hankkeessa kehitetään kalastusmatkailun ruokatuotteita.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kalataloushankkeiden rahoittajina ovat Sitra, Etelä-Savon maakuntaliitto ja ELY-keskus/ Itä-Suomen kalatalousryhmä, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Luomun suosio jatkaa kasvuaan

21.02.2018 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

 

Pro Luomun uusien tilastojen mukaan luomun myynnin kasvu Suomessa jatkuu edelleen. Viime vuonna luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupassa 309 miljoonalla eurolla, mikä oli 13 % edellisvuotta enemmän. Vähittäiskaupan elintarvikemyynnistä 2,3 % on luomua.

Luomun myynti lisääntyi viime vuonna lähes kaikissa tuoteryhmissä. Suhteellisesti eniten kasvoi luomumehujen ja -mehukeittojen, kuumien juomien eli erityisesti luomukahvin sekä luomujogurttien ja muiden maitopohjaisten luomuvälipalojen myynti.

– Vahvan kasvun takana ovat sekä kuluttajatrendit että uudet tuotteet. Parhaimmillaan ne osuvat yhteen, jolloin uutuustuote nostaa koko tuoteryhmän myyntiä, Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila huomauttaa.

Myös tuoreen luomulihan myynti lisääntyi paljon, mikä selittyy luomujauhelihan hyvällä menekillä. Niin ikään luomun myynti lisääntyi reippaasti hedelmien ja vihannesten sekä kananmunien tuoteryhmissä.

Korkein markkinaosuus luomutuotteilla on kasviöljyissä, joissa myydyistä kasviöljyistä 20 % on luomua (arvosta mitattuna). Kananmunien tuoteryhmässä luomun osuus on noussut 17 %:iin.

Suurimmat luomutuoteryhmät olivat viime vuonna samat kuin aiemmin: eniten luomuna myydään hedelmiä, maitoa ja muita nestemäisiä maitotuotteita sekä vihanneksia. Nämä kolme tuoteryhmää vastaavat yli kolmanneksesta kaikesta luomumyynnistä.

Jotta asiakkaan ostoskoriin tulisi mahdollisimman paljon kotimaisia luomutuotteita, pitää myös luomutuotannon kasvaa Suomessa. Alkutuotannon luomutoimijoita oli 4665 vuonna 2017 (vuonna 2010 määrä oli 4022). Kasvua oli vajaa 4 % edellisvuodesta ja osuus koko maan aktiivitiloista oli 9,5 %. Etelä-Savossa luomutoimijoita oli 267, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2016. Etelä-Savon tiloista 10,7 % oli luomutiloja. Luomumaitoa lypsetään 154 tilalla 9128 lehmästä. Luomulehmiä on 700 enemmän kuin vuonna 2016. Luomukananmunista vastaa 51 tilaa 231 300 kanalla, joita on luomutuotannossa 27 500 enemmän kuin edellisvuonna.

Etelä-Savon luomuvihannesten tuotanto on valtakunnallisesti merkittävää. Luomukaalin tuotannossa Etelä-Savo komeilee tilastojen ykkösenä. Suomen 30 luomukaalihehtaarista 12,5 hehtaaria on Etelä-Savossa. Myös luomuporkkanaa ja –sipulia viljellään paljon Etelä-Savossa.

Suomen peltopinta-alasta luomutuotannossa ja siirtymävaiheessa on tällä hetkellä 11,4 %. Vaikka luomupeltoala on kasvanut tasaisesti koko 2010-luvun, niin nykyisellä kasvukäyrällä ei tulla pääsemään hallituksen vuonna 2014 julkaiseman luomualan kehittämisohjelman tavoitteeseen, että viljellystä peltoalasta 20 % on luonnonmukaisessa tuotannossa vuonna 2020.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Millainen on Etelä-Savon maa- ja elintarviketalous vuonna 2030?

19.02.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Muuttuuko ruoantuotantomme reilun kymmenen vuoden aikana ja mikä on suunta? Näkyykö meillä hiljaisia signaaleja tulevasta vai onko ruoan trendit jo selkeät?

Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa (KILTU) -hankkeessa on pohdittu ja suunniteltu asiantuntijoiden kanssa Etelä-Savon maa- ja elintarviketaloutta vuonna 2030. On päädytty neljään eri tulevaisuusvaihtoehtoon. Vaihtoehdot kuvaavat alan uudistumispaineita, varautumistarpeita sekä mahdollisuuksia.

Nämä neljä tulevaisuusvaihtoehtoa esitellään tulevaisuusbrunssilla tiistai 7.3.2018 klo 8.30 alkaen Ravintola Greenerissä, Mikkelin puisto, Pursialankatu 5, Mikkeli. Tilaisuudessa esitellään erityisesti niitä tulevaisuuskuvia, jotka näyttävät tarjoavan mahdollisuuksia eteläsavolaiselle maa- ja elintarviketaloudelle.

Tilaisuus on maksuton sisältäen aamiaisen. Lue tarkempi tilaisuuden ohjelma tästä.

Tilaisyyden järjestävät Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikealan Etelä-Savossa (KILTU) ja Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeet.

 

Kestävän ruokajärjestelmän kehityksen veturina Järvi-Saimaa

20.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suomen hallituksen visiona on kehittää Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa. Tämän saavuttamiseksi Sitra on laatinut Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025 -ohjelman. Kyse on maailmanlaajuisesti uniikista tiekartasta, jonka toimenpiteillä tavoitellaan 3 miljardin euron lisäarvopotentiaalia kansantaloudelle. Kestävien ruokajärjestelmien kehittäminen on osa kiertotalouden tiekartan kehittämiskohteita. Muut painopistealueet ovat metsäperäiset kierrot (uudet biopohjaiset tuotteet, palvelut, yhteistyö, digiteknologia), tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä eri toimijoiden yhteiset toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi.

- Tavoitteena on, että ruokatuotanto olisi ekologista sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, Sitran asiantuntija Merja Rehn kertoi kestävän ruokajärjestelmän tavoitteista Järvi-Saimaan ruokajärjestelmähankkeen tilaisuudessa Juvalla.

– Tavoitteena on, että ruokatuotanto olisi ekologista sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, Sitran asiantuntija Merja Rehn kertoi kestävän ruokajärjestelmän tavoitteista Järvi-Saimaan ruokajärjestelmähankkeen tilaisuudessa Juvalla.

– Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti 31 % käyttökelpoisesta ruoasta menee hukkaan. Suomessa hukkaan menee ruokaa 300-400 miljoonaa kiloa vuodessa, Merja Rehn kertoo. Merja Rehn toimii Sitrassa asiantuntijana kestävän ruokajärjestelmän painopistealueella.

Maailma on täynnä hukkaa – niin metallien, energian, veden, tilojen, ruuan kuin monen muunkin tuotteen. Toisaalta meillä häämöttää raaka-ainepula. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan viljelysmaan tarpeen kaksinkertaistuvan, samoin vettä tarvittaisiin liki puolitoista kertaisesti nykyiseen verrattuna.

– Olemme kahden mahdottoman yhtälön keskellä, samalla kun ylikulutamme hallitsemattomasti, odotettavissa on merkittävää puutetta. Kiertotalouteen perustuvaa säästäväisyyttä, uudelleen käyttöä ja elinkaariajattelua tarvitaan, Merja Rehn toteaa.Alueellinen kestävä ruuantuotanto alkaa julkiselta sektorilta. Julkiset ruokapalvelut käyttävät 350 miljoonaa euroa vuodessa ruokahankintoihin. Kun ruoka tuotetaan ja kulutetaan alueellisesti, puhutaan myös merkittävistä aluetaloudellisista ja työllisyysvaikutuksista.

Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä valittiin yhdeksi Sitran rahoittamaksi alueelliseksi ruokajärjestelmähankkeeksi. Muut alueet ovat Ahvenanmaa, Keski-Suomi, Lappi ja Uusimaa.

Alueellisella ja kestävällä ruokajärjestelmällä tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman paljon käytetyistä tuotantopanoksista tulee alueelta, jolla ruoka tuotetaan ja kulutetaan. Tällöin päästöt ja resurssien kulutus ovat vähäisempiä. Tavoitteena on paikallisen ruuan arvostus ja ruokakulttuurin kehittäminen.

Järvi-Saimaa Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksonen julkaisi KERU-kilpailun Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tilaisuudessa 12.12. Juvalla. Kilpailuun toivotaan saatavan useita kymmeniä kokeiluja ruokajärjestelmien kiertotalouden kehittämiseksi.

Järvi-Saimaa Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksonen julkaisi KERU-kilpailun Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tilaisuudessa 12.12. Juvalla. Kilpailuun toivotaan saatavan useita kymmeniä kokeiluja ruokajärjestelmien kiertotalouden kehittämiseksi.

 

Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tuotoksena tavoitellaan ruokajärjestelmää, jossa ruuan tuotanto ja käyttö ovat vastuullista alueella ja ruokaa tuotetaan vastuullisesti. Vastuu ulottuu ruokalautaselle asti. Esimerkiksi villikala puhdistaa veden, tuo työtä, pienentää hävikkiä ja voi päätyä älykkäin logististen ratkaisuin tuoreena suoraan kalastajalta ruokapöytään. Sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti ja ravinteet kierrätetään älykkäästi. Hävikkiä ei juurikaan synny ja julkisten keittiöiden kapasiteetin tehokkaampaan käyttöön luodaan mallit.

Tavoitteena on kokeilujen ja mallinnuksien kautta luoda suunnitelma kestävälle ruokajärjestelmälle vuoden 2018 loppuun mennessä. Järvi-Saimaan hankkeen toteuttajina ovat Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n lisäksi Juvan, Rantasalmen, Sulkavan kunnat, Tamora Oy, Luke, Luomuinstituutti, Pro Agria, Ruralia ja XAMK.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Etelä-Savon maa- ja elintarviketalous tulevaisuuslasien läpi katsottuna

08.12.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Kesäkuun ja lokakuun aikana Etelä-Savon maa- ja elintarviketalouden toimijat ovat kokoontuneet maaseuturahaston rahoittamassa KILTU2030-hankkeessa pohtimaan seuraavien viidentoista vuoden kehitystä Etelä-Savossa. Maa- ja elintarviketalouden muutosta on viime vuosikymmeninä kuvastanut rakennekehityksen nopea eteneminen. Tilakoko kasvaa ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Markkinalähtöisyys on lisääntynyt ja EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa vaikuttavat yhä vahvemmin maaseutu-, ilmasto-, ympäristö- ja kauppapoliittiset painotukset. Samalla teknologia- ja rakennekehitys asettaa yrittäjille uudenlaisia osaamistarpeita. Kuluttajien kulutustottumusten ja arvojen muutos sekä tietoisuus luonnonvarojen rajallisuudesta ovat luoneet omat paineensa tuotannon kehittämisessä ja suuntaamisessa.

Tulevaisuuspohdinnat käynnissä. Kuva: Pasi Rikkonen

Tulevaisuuspohdinnat käynnissä. Kuva: Pasi Rikkonen

Toteutetuissa tulevaisuustyöpajoissa lähtökohtana on ollut neljä skenaariota, joilla kullakin on erilaisia vaikutuksia Etelä-Savon elintarvikealan kehitykseen. Kehitysnäkymistä keskusteltaessa skenaarioissa yhdistyy politiikkaan, markkinoihin, tuotantorakenteeseen, teknologiaan ja ympäristöön liittyviä muutosvoimia ja niiden kehityskulkuja.

Maatalous ilmastonmuutoksen hillintätalkoisiin

Hillintäskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaat rajoitustoimet vaikuttavat maataloudessa erityisesti kotieläintuotannon toimintaedellytyksiin. Kotieläintiloilla siirrytään kokonaiskestävyydeltään parempiin tuotantojärjestelmiin ja uutta päästöä vähentävää teknologiaa otetaan käyttöön. Näistä syntyy myös kustannuksia tiloille. Lisäksi kasvinviljelytilojen ja kotieläintilojen yhteistyömalleilla kehitetään ratkaisuja mm. ravinteiden parempaan kierrättämiseen sekä eloperäisten maiden monivuotiseen nurmenviljelyyn. Ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeuttamiskeinot nostavat energian hintaa, jonka tuotannossa uusiutuvan energian osuus nousee. EU:ssa siirrytään kohti kansallisen tason tukia, joissa ohjaavana jakokriteerinä ovat mitattavat, ohjeelliset ilmastovaikutukset.

Fossiilisesta uusiutuvaan energiaan

Energiaskenaariossa uudistettu energiapolitiikka vie Suomea energiaomavaraisemmaksi hajautetumman ja bioenergiavaltaisemman energiantuotannon kautta mm. puuta ja biokaasua vahvemmin hyödyntäen. Lisäksi uusiutuvan energian (mm. lämpöpumput, auringosta ja tuulesta tuotettu energia) hybridiratkaisuja on otettu käyttöön julkisohjauksen edistäessä uusia energiaratkaisuja maaseudulla. Maanviljelijät ovat rakentaneet investointituella sekä pitkän aikavälin tuotantotuella uutta liiketoimintaa aiemmin mm. jätteinä pidettyjen maatalouden sivuvirtojen muuntamisella energiaksi ja lannoitteiksi.

Maatalous globaalien markkinoiden puristuksessa

Globaaliskenaariossa EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinat muuttuvat yhä markkinalähtöisemmiksi, minkä seurauksena maataloustukia ja muita maatalouden suojaverkkoja karsitaan. Kaupan vapautumisen vastavoimana protektionismi nostaa päätään. Kahdenväliset talousalueiden sopimukset lisääntyvät, mutta niiden neuvotteluprosessit venyvät. Samanaikaisesti maataloustuotteiden kysynnän ja tarjonnan vaihtelut voimistuvat maailmalla ja äkilliset hintamuutokset aiheuttavat alkutuotannolle ongelmia. Ulkoinen paine vauhdittaa Suomen maatalouden rakennemuutosta, mikä heijastuu tuottavuuden lievänä kasvuna. Tästä huolimatta suomalaisen maatalouden kannattavuus heikkenee. Kotimaisen ruoantuotannon supistuessa Suomi nojaa yhä vahvemmin tuontiruokaan.

Lähiruoka ja monialainen yrittäjyys vetureina

Yrittäjyysskenaariossa Suomen maatalouden kannattavuutta ovat lisänneet teknologinen kehitys, Suomelle suotuisat ilmasto-olosuhteet, maatalouden rakennemuutos sekä elintarvikkeiden kysynnän kasvu maailmalla erityisesti kehittyvien maiden elintason nousun myötä. Suomen maatalouden kokonaistuotanto lisääntyy ja Suomi on elintarvikkeiden nettoviejä erityisesti kasvaneiden Aasian markkinoiden myötä. Myös Pietarin alueen kysyntä on elpynyt erityisesti pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden osalta. Suurin osa elintarvikkeiden viennistä muodostuukin pitkälle jalostetuista ja terveysvaikutteisista elintarvikkeista. Lähiruoka ja pienimuotoinen paikallinen jalostaminen ovat arvossaan ja tärkeä osa turismipalveluissa. Elintarvikkeiden jatkojalostusta täydentää elämys- ja virkistyspalvelujen tuottaminen.

Mitä skenaarioista voi oppia

Työpajoissa olemme työstäneet sekä itse skenaarioita että pohtineet, mitä vaikutuksia niillä on nykyiseen toimintaan. Vaikka ilmastonmuutos näyttää lisäävän suomalaisen maatalouden suhteellista kilpailukykyä pitkällä aikavälillä EU:ssa, politiikalla ja tässä tapauksessa ilmasto- ja energiapolitiikalla on suuri vaikutus elinkeinon kehitykseen. Maailmankaupan vapautumiskehityksen etenemisessä on tämän päivän silmin katsottuna enemmän esteitä kuin edistäviä tekijöitä. Suomen on kuitenkin mahdollista lisätä koko elintarvikeketjun kannattavuutta hyödyntämällä elintarvikemarkkinoilla ja elintarvikkeiden kulutuksessa tapahtuvia muutoksia. Tietoisuus maailmalla ruoan terveys- ja hyvinvointivaikutuksista tulee näkymään terveysvaikutteisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden kasvavana kysyntänä. Se avaa mahdollisuuksia myös vientimarkkinoilla ja tarjoaa mahdollisuuksia kohentaa yritysten kannattavuutta ja siten edistää myönteistä kehitystä maaseudulla sekä maa- ja elintarviketaloudessa.

Kirjoitus perustuu Maaseuturahaston rahoittaman ”Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa 2030” hankkeen nykytila-analyysiin. Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Luke (koordinaattori) sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus

Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Etelä-Savossa 111 elintarvikejalostajaa

05.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Valtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke ja maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät kokosivat vuonna 2017 yhteistyössä maakunnittaisen Aitoja makuja yritystilaston. Suomessa on noin 2860 jalostavaa elintarvikeyritystä. Niistä Etelä-Savossa on 111 yritystä.

Suurin osa jalostavista elintarvikeyrityksistä on pieniä. Etelä-Savossa alle viiden henkilön yrityksiä on 75 % ja 5-9 henkilön yrityksiä 12 %. Valtakunnallisesti alle 10 henkilöä työllistäviä on 85 % yrityksistä. Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa näiden pienten yritysten suhteellinen osuus on pienempi kuin muualla Suomessa.

Toimialoittain tarkasteltuna leipomoalalla toimii 29 % yrityksistä eli 835 yritystä. Etelä-Savossa leipomoyrityksiä on suhteessa vähän enemmän, kaikkiaan 32 % eli 36 yritystä. Teurastus ja lihanjalostus on seuraavaksi yleisin toimiala Etelä-Savossa 23 yrityksellä. Vihannesten, hedelmien ja marjojen jalostusta harjoittaa 16 yritystä. Monipuolisesta jalostustoiminnasta kertoo loppujen yritysten toimialojen jakaantuminen kalanjalostukseen, juomien valmistukseen, viljatuotteiden jalostukseen, maidon jatkojalostukseen ja muiden elintarvikkeiden jalostukseen.

Etelä-Savon ruokaviesti –hankkeessa kootuissa Etelä-Savon elintarvikejalostajien tilastoissa ovat mukana myös maatilojen jalostajat, jotka eivät sisälly Tilastokeskuksen vastaaviin tilastoihin. Tilastoitujen jalostavien elintarvikeyritysten liikevaihto on vähintään 10 000 euroa.

Etelä-Savo elintarvikeyritykset 2017

Riitta Kaipainen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu