Ajankohtaista
Etelä-Savossa joka viides toimipaikka on ruokasektorilla
30.08.2019 Ajankohtaista, Blogi, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
KURVI-hankkeen juuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan Etelä-Savossa oli 2791 ruokasektorin toimipaikkaa vuonna 2017. Toimipaikkojen määrä näyttäisi hieman vähentyneen edelliseen vuoteen verrattuna, mikä noudattaa valtakunnallista trendiä. Ruokasektorin yhteenlaskettu liikevaihto oli 930 miljoonaa euroa, ja alalla työskenteli lähes 5000 henkilöä.
Ravitsemisalan yritysten toimipaikkoja oli 374 Etelä-Savossa vuonna 2017. Elintarvikekauppaa harjoitettiin vähittäis- tai tukkukaupan muodossa 226 toimipisteessä. Ammattikeittiöitä Etelä-Savossa oli 549 vuonna 2018 ja ne tarjosivat 16,4 miljoonaa ateriaa. Keittiöistä kolmasosa on julkisessa omistuksessa. Julkisen sektorin keittiöistä kaksi kolmasosaa on jakelukeittiöitä, kun taas yksityisellä sektorilla valtaosa keittiöistä valmistaa ruokaa.
Etelä-Savossa yli puolet maatalousmaasta nurmella
Maatila- ja puutarhayritysten määrä oli 2297 viime vuonna. Niillä oli käytössä 72 000 ha maatalousmaata, josta yli 40 % on vuokrattua. Koko maan maatalousmaasta vuokrattua on 35 %. Keskimäärin maatalousmaata oli vuonna 2018 Etelä-Savossa 31 hehtaaria tilaa kohden, mikä on Ely-keskuksittain tarkasteltuna Suomessa pienin luku. Lähes kaksinkertainen maatalousmaa on Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla koko maan keskiarvon ollessa 48 hehtaaria tilaa kohden. Puolet maatalousmaasta on nurmella.
Etelä-Savossa harjoitettiin maidontuotantoa 386 tilalla, mikä on 5,7 % Suomen maidontuotantotiloista. Sianlihatuotanto on varsin vähäistä Etelä-Savossa, sillä vain 14 tilalla kasvatettiin sikoja. Naudanlihaa tuotetaan Etelä-Savon Ely-keskuksen alueella 4,6 % kokonaistuotannosta.
Salaateista yli 40 % tuotetaan Etelä-Savossa
Avomaalla vihanneksia viljeltiin 606 hehtaarilla 10 miljoona kiloa, josta lähes puolet on porkkanaa. Yli miljoonan kilon tuotantoon päästään myös kiinankaalin, valkokaalin ja salaattien tuotannossa. Koko Suomen kiinankaalisadosta yli 60 % ja salaateista 41,4, % tuotetaan Etelä-Savossa. Mainittakoon, että nauriin, raparperin ja tillin tuotantomäärä on vain tuhat kiloa Etelä-Savossa. Kasvihuoneissa puolestaan kasvaa yli 26 miljoonaan ruukkuvihannesta – joka viides Suomessa kasvatettu ruukkuvihannes.
Mansikkaa ja herukoita
Marjoja viljeleviä yrityksiä oli 163 ja viljelyssä 634 hehtaaria, josta yli puolella kasvaa mansikkaa tuottaen satoa 1,38 miljoonaa kiloa. Valko- ja punaherukkaa viljellään nykyisin Suomessa vähän, tuotanto on keskittynyt Itä-Suomeen ja Etelä-Savossa viljelyala on 27 % koko Suoman alasta. Pensasmustikan osalta Etelä-Savossa näyttää olevan hyvät olosuhteet ja osaaminen viljelyyn, sillä pensasmustikan viljelyalasta Etelä-Savossa on oli 14 %, mutta satoa saadaan saatiin reilu 23 % koko Suomen määristä.
Luomupeltoala lähestyy valtakunnallista 20 % tavoitetta
Luomutilojen määrä kasvoi niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisestikin. Luomutiloja on Etelä-Savossa 277, mikä on 24 tilaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luomupeltoala nousi 17,4 prosenttiin ollen nyt 12 552 hehtaaria. Valtioneuvoston luomukehittämisohjelman mukaan luomupeltoa tulisi olla 20 % vuonna 2020. Kasvua vuodesta 2017 vuoteen 2018 oli 1,3 prosenttia, joten tuolla kasvulla luomutavoite saavutetaan Etelä-Savossa. Mainittakoon, että Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Ahvenanmaalla tämä valtioneuvoston luomupeltoalatavoite on jo saavutettu.
Valtakunnallisesti merkittävin luomusato saadaan kaalista, 45 %, ja sipulista 37 % sekä rypsistä ja rapsista Etelä-Savossa, noin 18 %. Luomujalostajia Etelä-Savossa on 33, niistä valtaosa on niin sanottuja alhaisen jalostuksen yrityksiä.
Kalasaaliista yli 1,1, miljoonaa kiloa muikkua
Kalastusyrittäjiä Etelä-Savossa oli reilu 200 vuonna 2017. Heistä 39 kuului sisävesien kaupallisten kalastajien rekisterissä 1-ryhmään eli niiden liikevaihto ylitti 10 000 euroa. Kalastusyrittäjien määrä oli 11,5 % koko maan sisävesien kaupallisista kalastajista, ja saalis 22,9 %. Saaliin arvolla mitattuna (2,95 milj. euroa) Etelä-Savo on maan suurin sisävesikalastuksen alue. Saaliiksi saadusta 1,5 miljoonasta kilosta valtaosa, yli 1,1 miljoonaa kiloa, oli muikkua. Etelä-Savossa toimii myös muutamia ruokakalankasvatuslaitoksia.
Tilastoaineistot perustuvat uusimpiin saatavissa olleisiin tilastoaineistoihin.
Riitta Kaipainen ja Taina Harmoinen, KURVI-hanke
LÄHIAPAJA-myymälä myy lähiruokaa 24/7
26.08.2019 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina
Juvalla avattiin pientuottajien miehittämätön, täysin automatisoitu Lähiapaja-kauppa heinäkuussa. Kauppa on marraskuussa 2018 julkaistun Lähiapaja verkkokaupan jatke, josta rekisteröityneet asiakkaat voivat ostaa paikallisten tuottajien kala- ja lihatuotteita sekä vihanneksia.
Kuluttajat ovat olleet alusta asti kiinnostuneita Lähiapaja-suoramyyntikonseptista, ja myönteistä palautetta on tullut asioinnin helppoudesta. Lähiapajan toiminnan alussa tuotteet tuli ostaa etukäteen Lähiapaja.fi-verkkokaupasta. Verkkokaupan rinnalle kuluttajat toivoivat ratkaisua, joka mahdollistaisi ostosten tekemisen reaaliaikaisesti paikan päällä.
Lähiapajaan asennettiin heinäkuussa Suomen ensimmäinen ruuan myyntipisteessä toimiva, RFID-tekniikkaan perustuva itsepalvelukassa, joka tunnistaa kassan lukijatasolle asetetut tuotteet hintoineen automaattisesti.
– Lähiapaja-kauppa perustuu Nordic ID:n lanseeraamaan täysin automatisoituun S/MART kauppa-konseptiin, joka skaalautuu helposti sekä pienille että isoille kaupanalan toimijoille. Teknologia varmistaa, että tuotteita on aina saatavilla, ja helppokäyttöinen itsepalvelukassa tekee kaupassakäynnistä nopeaa ja vaivatonta, Nordic ID:n palveluratkaisuliiketoiminnan johtaja Juuso Lehmuskoski toteaa.
– Kehittämällä verkkokaupan noutopisteestä automatisoidun kaupan lähiruoan ostaminen muuttuu entistä helpommaksi. Asiakas voi nyt valita, maksaa ja noutaa tuotteet myös paikan päällä. Tämä varmasti laajentaa pientuottajien asiakaspiiriä, iloitsee Esko Helansuo, Xamkin projektipäällikkö.
Kaupan valikoimissa on noin 20 pientuottajan luomutuotteita järvikalasta tuoreisiin vihanneksiin ja lihaan. Asiakas pääsee konttiin älypuhelimen näytölle tulevalla ”Avaa lukko”-painikkeella, kun asiakas on rekisteröitynyt Lähiapaja-palvelun käyttäjäksi tai tehnyt ostoksia verkkokaupasta.
– Meille paikallisille tuottajille tämä on upea tilaisuus tavoittaa uusia asiakkaita. Myymme jo oman luomutilamme tuotteita verkossa ja miehittämätön kauppa on meille tervetullut lisämyyntikanava, sanoo Sappion luomutilan Alexandra Lindqvist.
Kontin ja mobiilijärjestelmän on toimittanut CoReorient Oy. Maksuratkaisu tukee kortti- ja mobiilimaksamista. Lähiapaja-kauppa on osa Savon lähituottajien ja Xamkin Fisu-postilla järvikalat liikkeelle -hanketta, jonka tavoitteena on uudistaa lähiruoan myyntikanavia. Lähiapaja-kaupan osoite on Tulostie 1, Juva (ABC-asemalla).
Mitä Etelä-Savon ruoka-alalla tapahtuu – tutustu uutiskirjeeseen
14.05.2019 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: TainaEtelä-Savon ruoka-alaa kehitetään monin eri tavoin. Toukokuun Uusia tuulia Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeeseen on koottu laajasti tietoa tulevista ja menneistä tapahtumista sekä alan muita uutisia. Kirjeessä tuodaan esille eteläsavolaiset yritykset Hauhalan Hanhifarmi ja Vierulan tila, jotka ovat selvittäneet tiensä hienosti ruoka-alan ja nuorten yrittäjien finaaleihin.
Maaliskuussa suuri joukko yrittäjiä, kehittäjiä ja ruoka-alasta kiinnostuneita henkilöitä kokoontui Saimaa Stadiumille Mikkeliin pohtimaan, millainen on ruoka-alan tulevaisuus Etelä-Savossa. Kooste iltapäivän annista on koottu uutiskirjeeseen, jossa on myös linkki Ruokaketjun tulevaisuustärskyjen videotallenteeseen.
Uusia tuulia Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeen toimittaa KURVI-hanke seitsemän kertaa vuodessa. Kirjeen voi lukea Ekoneumin julkaisut-valikosta. Jos haluat kirjeen suoraan sähköpostiisi, niin lähetä viestiä asiasta taina.harmoinen(at)xamk.fi
Tarvitsetko kehittämiseen tai investointeihin rahallista tukea?
08.03.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaTeknologia menee eteenpäin melkoista vauhtia alalla kuin alalla. Uusia menetelmiä pitäisi kehittää ja kokeilla, mikä aiheuttaa kustannuksia. Apua tähän tilanteeseen on saatavissa ELY-keskuksen rahoituskanavista.
ELY-keskusten tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämään toimintaansa, hakemaan kasvua liikevaihdon ja työpaikkojen myötä ja kansainvälistymään. Yritystoiminnan kehittämiseen ELY-keskusten kautta on saatavissa asiantuntijapalveluita, joita tuottavat ELY:n hyväksymät asiantuntijat. Nykytila-analyysin ja kehittämissuunnitelman hinta on 220 e /päivä ja erilaiset konsultoinnit, kuten tuotekehitys, talous, markkinointi, johtaminen ja uudistuminen, ovat 300 e/päivä. Lisätietoa kehittämispalveluista saa http://www.yritystenkehittamispalvelut.fi/.
Rahoitusapua kehittämiseen ja investointeihin
Uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen vaatii suunnittelua ja myös konkreettista kehittämistä. Ensin toki pitää miettiä ja suunnitella, mikä on oikea suunta. Tämä voi vaatia vaikkapa messumatkan ulkomaille. Tällaiseen yritysten kehittämistyöhön on mahdollista saada ELY-keskukselta tukea 50 % kustannuksista. Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä voi tehdä itse tai ostaa palvelun ulkopuoliselta taholta.
Erilaisiin yritysten investointeihin, kuten perinteiset koneet, laitteet ja rakentaminen sekä ohjelmistoihin, alle 10 henkilön mikroyrityksillä on mahdollista saada tukea 35 %. Isommillekin yrityksille tukea on tarjolla, mutta tukitaso vähän pienenee yrityskoon kasvaessa. Ennen investointia on mahdollista saada tukea maksimissaan 50 % investointia valmistelevaan hankkeeseen, jossa selvitetään investoinnin toteuttamisen edellytyksiä sekä mahdollisia rahoituskanavia.
Rahoitusta suunnataan erityisesti kasvaville ja toimintaansa kehittäville yrityksille. Tuen saaminen edellyttää hankesuunnitelman tekemisen ja toteuttamisen raportoinnin. Liiketoimintasuunnitelma tulisi olla myös hakemuksen liitteenä.
Yhdessä eteenpäin – yritysryhmähankkeissa
Yritysryhmähankkeet toimivat kehittämisorganisaation hallinnoimina hankkeina, joihin kuuluu tietty 3-10 yrityksen muodostama yritysryhmä. Hankkeen toimenpiteet jakautuvat yhteisiin ja yrityskohtaisiin toimenpiteisiin. Yritykset sitoutuvat hankkeeseen omalla maksuosuudellaan, joka on 25 % kokonaiskustannusta tuen ollessa 75 %.
Yritysten kehittämiseen on rahoitusta jäljellä vielä tälle ohjelmakaudelle, joten kannattaa olla yhteydessä Etelä-Savon ELY-keskukseen. On hyvä olla yhteydessä ELY-keskukseen ennen kuin alkaa kirjoittaa hakemusta, niin saa tiedon sopivasta tukimahdollisuudesta. ELY-keskuksen rahoituksesta löytyy tietoa myös Puhettarahasta.com –blogista.
Yhteystiedot ELY-keskukseen:
Outi Kaihola, yritysrahoitus, p. 0295 024 047
Jukka Kotro, yritysryhmien rahoitus, p. 0295 024 057
Kirsi Kosunen, kasvu- ja kv-asiat, p. 0295 024 056
Kristiina Laatikainen, yritysrahoitus, p. 0295 024 261
Jarkko Rautio, yritysrahoitus, p. 0295 024 164
Jari Räihä, BF, p. 0295 024 081
Antti Räsänen, yritysrahoitus, p. 0295 024 033
Tiina Väärä, yritysten kehittämispalvelut, p. 0295 024 090
Sari Halonen, koulutukset, p. 0295 024 104
–s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Tule kehittämään lähiruoan jäljitettävyyttä!
29.10.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina
Kiinnostaako sinua lähiruoka? Mitä tietoa haluaisit ruoasta ja millä välineellä?
Haluatko edistää tuottajien ja kuluttajien kohtaamista?
Tule keskiviikkona 31.10. työpajaan, klo 12-16 Xamkin Mikkelin kampukselle, Patteristonkatu 3, NC261, kertomaan, mitkä asiat lähiruoassa sinua kiinnostavat, mistä haluaisit tietää enemmän ja miten. Innovoidaan yhdessä, miten digitaalisin välinein voidaan kertoa lähiruoan alkuperästä. Mukana lähituottajia, ja tietysti kahvia ja pullaa sekä mahdollisesti myös kotiin viemisiä.
Työpaja on ilmainen, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittaudu ja kysy lisää juha-pekka.ontronen@xamk.fi, puh. 040 198 1498.
Työpajan järjestää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu osana Digillä dialogia -ruokatuottajien ja asiakkaiden kohtaaminen -hanketta. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto/AIKO-rahoitus.
Hyönteiskasvatuksesta toimeentuloa maatilalle?
19.09.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: TainaHyönteiset ovat tehneet tuloaan ruokakaupan hyllyille muutaman vuoden ajan. Hyönteiskasvattajia on Suomessa tällä hetkellä alle 40 yritystä ja tuottajien kiinnostus tuotantosuuntaa kohtaan kasvaa. Onko hyönteiset varteenotettava vaihtoehto monialaistavalle maatilalle tyhjilleen jääneiden tuotantorakennusten hyödyntämiseksi? Tule kuulemaan ja keskustelemaan hyönteistalouden mahdollisuuksista ja tuotantoedellytyksistä Juvan Partalaan 25.9.2018.
12.00 Tervetuloa. Luomukasvintuotannon asiantuntija Iina Haikarainen, ProAgria Etelä-Savo
12.15 Kotisirkan matka ruoaksi – Tuotannon järjestäminen sirkkabisneksessä. Bio-development manager Tiiu Kyllönen, EntoCube
12.45 Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa. Tutkimusprofessori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus
13.15 Kahvi
13.30 Miten ammattikeittiöt ja kuluttajat suhtautuvat hyönteisiin elintarvikkeena? – Kyselyiden tuloksia. Projektipäällikkö Eeva Koljonen, Sirkkaa sopassa -hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
14.00 Tulokselliseen toimintaan – huomioon otettavaa hyönteisalan yritystä perustettaessa. Yritysasiantuntija Noora Huotari, ProAgria Oulu
14.30 Loppukeskustelu, kysymykset, kuinka tästä jatketaan Etelä-Savossa
Tilaisuus on maksuton. Osallistua voit paikan päällä tai etänä WebEx-yhteydellä.
Ilmoittaudu viimeistään keskiviikkona 19.9 (alla olevan linkin kautta).
https://etela-savo.proagria.fi/tapahtumat/hyonteiskasvatuksesta-toimeentuloa-maatilalle-10507
Etelä-Savon yrityksistä lähes joka neljäs ruokasektorilla
07.09.2018 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaEtelä-Savon yritysten toimipaikoista 22,3 % on ruokasektorilla. Kaikkiaan ruokasektorin toimipaikkoja on lähes 2900 ja henkilöstöä 5400. Ruokasektorin suurin liikevaihto on elintarvikkeiden ja juomien vähittäiskaupassa, yli 40 %.
Etelä-Savon ruokaviesti -hanke kokosi tiedot Etelä-Savon ruokasektorista. Tiedot on koottu erikseen myös ammattikeittiöistä.
Tutustu Tilastotietoja Etelä-Savon ruokasektorista -julkaisuun tästä.
Venäläinen ruokamatkailuasiakas toivoo osallistamista ja palveluiden helppoa saatavuutta
21.06.2018 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaRuokamatkailun kehittämisessä venäläisille asiakkaille kannattaa huomioida heidän toiveet aktiivisesta toiminnasta, osallistumisesta, oppimisesta ja vuorovaikutuksesta paikallisten asukkaiden kanssa. Ruokamatkailuasiakkaat voisivat samaistua tapahtuman kautta hetkeksi paikallisten elämään eli kokemaan, mitä ihmiset tekevät ja syövät eri sesonkien aikana, mistä aineksista ihmiset valmistavat ateriansa ja mistä he saavat elantonsa.
Venäjänkielisten asiakkaiden osallistuminen ruokamatkailutapahtumiin lisää heidän tietämystään paikallisten elintarvikkeiden alkuperästä, tuotantotavoista ja menetelmistä. Alkutuotanto saisi Etelä-Savossa ruokamatkailusta uusia mahdollisuuksia kasvuun.
Puhdas luonto ja lähiruoka tarjoavat mahdollisuuksia ruokamatkailuun
Venäjän miljoonakaupunkien asukkaille yksinkertaiset aistittavat ympäristöön liittyvät asiat, kuten hyvin hoidettu metsä, puhdas ilma, kirkas vesi ja lämmin nuotiotuli, ovat merkittäviä ja niiden arvoa on tärkeää korostaa Etelä-Savon matkailussa. Etelä-Savon yritysten on järkevää markkinoida yhdessä puhdasta luontoa, lähiruokaa, vieraanvaraisuutta ja omia palveluita ruokamatkailun kautta, koska alueella on vain vähän suuria nähtävyyksiä. Pienten yritysten kannattaa suunnitella eri vuodenaikoihin tapahtumia, joissa toiminta ja oppiminen rauhassa ja hiljaisuudessa on mahdollista kaukana turistien virrasta.
Sesongin mukainen toiminta, markkinat ja erilaiset tapahtumat, kuten pilkkikisat, antaisivat asiakkaille mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja uusien ystävyyssuhteiden luomiseen suomalaisten kanssa. Kun ruokamatkailussa on pohjana toimiva vuorovaikutus, ystävyys ja aito osallistuminen, sen myötä tsemppaus, asiakkaiden ja yrittäjien motivaatio toimia aktiivisesti maaseudulla kasvaa.
Uudet kokemukset ja elämykset mahdollistavan monenlaista toimintaa. Videon ja kuvan ottaminen ja jakaminen vaikkapa sosiaalisessa mediassa voisi tuoda näkyvyyttä Etelä-Savon ruokamatkailulle ja samalla lisää asiakkaita ulkomailta ja Suomesta.
Sähköinen markkinointi ja verkostoituminen parantavat palveluiden saatavuutta
Palveluiden saatavuus, ostamisen helppous ja joustavuus venäjänkielisten ja kotimaisten asiakkaiden palveluissa antaisivat kilpailuetua Etelä-Savon yrityksille. Sähköisen markkinoinnin kehittämisessä toimijoiden yhteinen asiakassegmentointi, yritysten välinen yhteistyö ja verkostointi mahdollistaisivat yrityksille kasvua. Osallistuminen ruokamatkailuun pitää olla molemmille osapuolille, sekä järjestäjälle että asiakkaalle, helppoa ja mutkatonta. Tämä varmistaisi toiminnan jatkuvuuden ja parantaisi yritysten toimintamahdollisuuksia kestävän kehityksen periaatteella.
Artikkeli pohjautuu Anastasia Ananinan opinnäytetyöhön “Etelä-Savon ruokamatkailun kehittäminen. Selvitys venäjänkielisten asiakkaiden tarpeista”, jossa tutkittiin venäjänkielisten ruokapalveluita säännöllisesti käyttäneiden asiakkaiden tarpeita ja kokemuksia ja tehtiin ehdotuksia ruokamatkailun toiminnan kehittämiseksi Etelä-Savossa.
Anastasia Ananina ja Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Xamk panostaa järvikalaan
27.02.2018 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: TainaKaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ottaa vahvan roolin Etelä-Savossa järvikalan käytön edistämisessä. Järvikalan tuotekehitystä, logistiikkaa, saalistietojen sähköistä ilmoittamista, kannattavaa kalataloa, uudenlaisia järvikalan myyntitapoja sekä elämyksellistä kalastusmatkailua kehitetään Xamkissa neljässä eri hankkeessa. Henkilöstön kalatalousosaamista on vahvistettu myös palkkaamalla uusia asiantuntijoita.
-Järvikalan tuotekehitystä on tehty lukuisissa hankkeissa niin Etelä-Savossa kuin eri puolilla Suomea. Kehitetyt tuotteet ovat saaneet hyvän vastaanoton ja kuluttajat, vähittäiskauppa ja ammattikeittiöt ovat valmiita niiden käyttöön. Tuotannon kaupallistaminen on kuitenkin ollut haasteellista. Xamkissa käynnistyvissä kalahankkeissa kehitetään toimintaa koko kalaketjussa saaliista aina kuluttajan lautaselle asti, tutkimuspäällikkö Teija Rautiainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo.
Särkikalojen kalastus poistaa vesistöstä ravinteita, vähentää rehevöitymistä ja hoitaa kalakantoja. Syystäkin ekologisen maineen saaneita särkikaloja halutaan käyttää enemmän elintarvikejalostuksessa. Jalostuksen ongelma on ollut tarvittavan särkikalan tasainen ja riittävä saatavuus sekä jalostustoiminnan kannattavuus.
Näihin ongelmiin haetaan ratkaisua Nostetta särkikaloista – vajaasti hyödynnetyn kalan kalatalo -hankkeessa. Yhteistyössä Itä-Suomen kalatalousryhmän kanssa selvitetään taloudellisesti kannattavan, vajaasti hyödynnettyjä kalalajeja eli lähinnä särkikaloja käsittelevän kalatalon liiketoiminnan mahdollisuuksia. Särkikalojen keräilyn ja kuljetuksen logistiset ratkaisut -hankkeessa puolestaan haetaan uusia ratkaisuja kannattavaan logistiikkaan ja käsittelyprosessissa hyödynnettävään konekantaan.
-Yhä tärkeämmäksi on tullut ruoan jäljitettävyys. Järvikalan jäljet – saalistietoa ja kestävyyttä -hankkeessa hyödynnetään Xamkin kehittämää Järvikala.fi –mobiilisovellusta, jolla järvikalan reitti ja lämpötilahistoria voidaan jäljittää kalastajalta myyntipaikalle saakka. Sovellusta kehitetään ammattikalastajan työkaluksi pakollisten saalistietojen ilmoittamiseen viranomaisille, Teija Rautiainen kuvaa. Samalla selvitään myös, voidaanko näitä tietoja käyttää sisävesikalastuksen kestävyyden todentamisessa.
Myös uudenlaisia myyntikanavia etsitään järvikalalle, kun Fisu-postilla laitetaan järvikalat liikkeelle. Hankkeessa kartoitetaan järvikalan myyntimahdollisuuksia ja muun muassa pilotoidaan Fisu-postien eli järvikalan myyntikonttien toiminta.
Kalastusmatkailu on vesistörikkaassa Itä-Suomessa suosittu matkailun ohjelmapalvelu. Fish & Eat –hankkeessa kehitetään kalastusmatkailun ruokatuotteita.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kalataloushankkeiden rahoittajina ovat Sitra, Etelä-Savon maakuntaliitto ja ELY-keskus/ Itä-Suomen kalatalousryhmä, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Luomun suosio jatkaa kasvuaan
21.02.2018 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Pro Luomun uusien tilastojen mukaan luomun myynnin kasvu Suomessa jatkuu edelleen. Viime vuonna luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupassa 309 miljoonalla eurolla, mikä oli 13 % edellisvuotta enemmän. Vähittäiskaupan elintarvikemyynnistä 2,3 % on luomua.
Luomun myynti lisääntyi viime vuonna lähes kaikissa tuoteryhmissä. Suhteellisesti eniten kasvoi luomumehujen ja -mehukeittojen, kuumien juomien eli erityisesti luomukahvin sekä luomujogurttien ja muiden maitopohjaisten luomuvälipalojen myynti.
– Vahvan kasvun takana ovat sekä kuluttajatrendit että uudet tuotteet. Parhaimmillaan ne osuvat yhteen, jolloin uutuustuote nostaa koko tuoteryhmän myyntiä, Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila huomauttaa.
Myös tuoreen luomulihan myynti lisääntyi paljon, mikä selittyy luomujauhelihan hyvällä menekillä. Niin ikään luomun myynti lisääntyi reippaasti hedelmien ja vihannesten sekä kananmunien tuoteryhmissä.
Ko
rkein markkinaosuus luomutuotteilla on kasviöljyissä, joissa myydyistä kasviöljyistä 20 % on luomua (arvosta mitattuna). Kananmunien tuoteryhmässä luomun osuus on noussut 17 %:iin.
Suurimmat luomutuoteryhmät olivat viime vuonna samat kuin aiemmin: eniten luomuna myydään hedelmiä, maitoa ja muita nestemäisiä maitotuotteita sekä vihanneksia. Nämä kolme tuoteryhmää vastaavat yli kolmanneksesta kaikesta luomumyynnistä.
Jotta asiakkaan ostoskoriin tulisi mahdollisimman paljon kotimaisia luomutuotteita, pitää myös luomutuotannon kasvaa Suomessa. Alkutuotannon luomutoimijoita oli 4665 vuonna 2017 (vuonna 2010 määrä oli 4022). Kasvua oli vajaa 4 % edellisvuodesta ja osuus koko maan aktiivitiloista oli 9,5 %. Etelä-Savossa luomutoimijoita oli 267, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2016. Etelä-Savon tiloista 10,7 % oli luomutiloja. Luomumaitoa lypsetään 154 tilalla 9128 lehmästä. Luomulehmiä on 700 enemmän kuin vuonna 2016. Luomukananmunista vastaa 51 tilaa 231 300 kanalla, joita on luomutuotannossa 27 500 enemmän kuin edellisvuonna.
Etelä-Savon luomuvihannesten tuotanto on valtakunnallisesti merkittävää. Luomukaalin tuotannossa Etelä-Savo komeilee tilastojen ykkösenä. Suomen 30 luomukaalihehtaarista 12,5 hehtaaria on Etelä-Savossa. Myös luomuporkkanaa ja –sipulia viljellään paljon Etelä-Savossa.
Suomen peltopinta-alasta luomutuotannossa ja siirtymävaiheessa on tällä hetkellä 11,4 %. Vaikka luomupeltoala on kasvanut tasaisesti koko 2010-luvun, niin nykyisellä kasvukäyrällä ei tulla pääsemään hallituksen vuonna 2014 julkaiseman luomualan kehittämisohjelman tavoitteeseen, että viljellystä peltoalasta 20 % on luonnonmukaisessa tuotannossa vuonna 2020.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu