Ajankohtaista
Millainen on Etelä-Savon maa- ja elintarviketalous vuonna 2030?
19.02.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: TainaMuuttuuko ruoantuotantomme reilun kymmenen vuoden aikana ja mikä on suunta? Näkyykö meillä hiljaisia signaaleja tulevasta vai onko ruoan trendit jo selkeät?
Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa (KILTU) -hankkeessa on pohdittu ja suunniteltu asiantuntijoiden kanssa Etelä-Savon maa- ja elintarviketaloutta vuonna 2030. On päädytty neljään eri tulevaisuusvaihtoehtoon. Vaihtoehdot kuvaavat alan uudistumispaineita, varautumistarpeita sekä mahdollisuuksia.
Nämä neljä tulevaisuusvaihtoehtoa esitellään tulevaisuusbrunssilla tiistai 7.3.2018 klo 8.30 alkaen Ravintola Greenerissä, Mikkelin puisto, Pursialankatu 5, Mikkeli. Tilaisuudessa esitellään erityisesti niitä tulevaisuuskuvia, jotka näyttävät tarjoavan mahdollisuuksia eteläsavolaiselle maa- ja elintarviketaloudelle.
Tilaisuus on maksuton sisältäen aamiaisen. Lue tarkempi tilaisuuden ohjelma tästä.
Tilaisyyden järjestävät Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikealan Etelä-Savossa (KILTU) ja Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeet.
Kestävän ruokajärjestelmän kehityksen veturina Järvi-Saimaa
20.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaSuomen hallituksen visiona on kehittää Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa. Tämän saavuttamiseksi Sitra on laatinut Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025 -ohjelman. Kyse on maailmanlaajuisesti uniikista tiekartasta, jonka toimenpiteillä tavoitellaan 3 miljardin euron lisäarvopotentiaalia kansantaloudelle. Kestävien ruokajärjestelmien kehittäminen on osa kiertotalouden tiekartan kehittämiskohteita. Muut painopistealueet ovat metsäperäiset kierrot (uudet biopohjaiset tuotteet, palvelut, yhteistyö, digiteknologia), tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä eri toimijoiden yhteiset toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi.
– Tavoitteena on, että ruokatuotanto olisi ekologista sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, Sitran asiantuntija Merja Rehn kertoi kestävän ruokajärjestelmän tavoitteista Järvi-Saimaan ruokajärjestelmähankkeen tilaisuudessa Juvalla.
– Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti 31 % käyttökelpoisesta ruoasta menee hukkaan. Suomessa hukkaan menee ruokaa 300-400 miljoonaa kiloa vuodessa, Merja Rehn kertoo. Merja Rehn toimii Sitrassa asiantuntijana kestävän ruokajärjestelmän painopistealueella.
Maailma on täynnä hukkaa – niin metallien, energian, veden, tilojen, ruuan kuin monen muunkin tuotteen. Toisaalta meillä häämöttää raaka-ainepula. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan viljelysmaan tarpeen kaksinkertaistuvan, samoin vettä tarvittaisiin liki puolitoista kertaisesti nykyiseen verrattuna.
– Olemme kahden mahdottoman yhtälön keskellä, samalla kun ylikulutamme hallitsemattomasti, odotettavissa on merkittävää puutetta. Kiertotalouteen perustuvaa säästäväisyyttä, uudelleen käyttöä ja elinkaariajattelua tarvitaan, Merja Rehn toteaa.Alueellinen kestävä ruuantuotanto alkaa julkiselta sektorilta. Julkiset ruokapalvelut käyttävät 350 miljoonaa euroa vuodessa ruokahankintoihin. Kun ruoka tuotetaan ja kulutetaan alueellisesti, puhutaan myös merkittävistä aluetaloudellisista ja työllisyysvaikutuksista.
Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä valittiin yhdeksi Sitran rahoittamaksi alueelliseksi ruokajärjestelmähankkeeksi. Muut alueet ovat Ahvenanmaa, Keski-Suomi, Lappi ja Uusimaa.
Alueellisella ja kestävällä ruokajärjestelmällä tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman paljon käytetyistä tuotantopanoksista tulee alueelta, jolla ruoka tuotetaan ja kulutetaan. Tällöin päästöt ja resurssien kulutus ovat vähäisempiä. Tavoitteena on paikallisen ruuan arvostus ja ruokakulttuurin kehittäminen.
Järvi-Saimaa Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksonen julkaisi KERU-kilpailun Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tilaisuudessa 12.12. Juvalla. Kilpailuun toivotaan saatavan useita kymmeniä kokeiluja ruokajärjestelmien kiertotalouden kehittämiseksi.
Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tuotoksena tavoitellaan ruokajärjestelmää, jossa ruuan tuotanto ja käyttö ovat vastuullista alueella ja ruokaa tuotetaan vastuullisesti. Vastuu ulottuu ruokalautaselle asti. Esimerkiksi villikala puhdistaa veden, tuo työtä, pienentää hävikkiä ja voi päätyä älykkäin logististen ratkaisuin tuoreena suoraan kalastajalta ruokapöytään. Sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti ja ravinteet kierrätetään älykkäästi. Hävikkiä ei juurikaan synny ja julkisten keittiöiden kapasiteetin tehokkaampaan käyttöön luodaan mallit.
Tavoitteena on kokeilujen ja mallinnuksien kautta luoda suunnitelma kestävälle ruokajärjestelmälle vuoden 2018 loppuun mennessä. Järvi-Saimaan hankkeen toteuttajina ovat Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n lisäksi Juvan, Rantasalmen, Sulkavan kunnat, Tamora Oy, Luke, Luomuinstituutti, Pro Agria, Ruralia ja XAMK.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Etelä-Savon maa- ja elintarviketalous tulevaisuuslasien läpi katsottuna
08.12.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaKesäkuun ja lokakuun aikana Etelä-Savon maa- ja elintarviketalouden toimijat ovat kokoontuneet maaseuturahaston rahoittamassa KILTU2030-hankkeessa pohtimaan seuraavien viidentoista vuoden kehitystä Etelä-Savossa. Maa- ja elintarviketalouden muutosta on viime vuosikymmeninä kuvastanut rakennekehityksen nopea eteneminen. Tilakoko kasvaa ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Markkinalähtöisyys on lisääntynyt ja EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa vaikuttavat yhä vahvemmin maaseutu-, ilmasto-, ympäristö- ja kauppapoliittiset painotukset. Samalla teknologia- ja rakennekehitys asettaa yrittäjille uudenlaisia osaamistarpeita. Kuluttajien kulutustottumusten ja arvojen muutos sekä tietoisuus luonnonvarojen rajallisuudesta ovat luoneet omat paineensa tuotannon kehittämisessä ja suuntaamisessa.
Tulevaisuuspohdinnat käynnissä. Kuva: Pasi Rikkonen
Toteutetuissa tulevaisuustyöpajoissa lähtökohtana on ollut neljä skenaariota, joilla kullakin on erilaisia vaikutuksia Etelä-Savon elintarvikealan kehitykseen. Kehitysnäkymistä keskusteltaessa skenaarioissa yhdistyy politiikkaan, markkinoihin, tuotantorakenteeseen, teknologiaan ja ympäristöön liittyviä muutosvoimia ja niiden kehityskulkuja.
Maatalous ilmastonmuutoksen hillintätalkoisiin
Hillintäskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaat rajoitustoimet vaikuttavat maataloudessa erityisesti kotieläintuotannon toimintaedellytyksiin. Kotieläintiloilla siirrytään kokonaiskestävyydeltään parempiin tuotantojärjestelmiin ja uutta päästöä vähentävää teknologiaa otetaan käyttöön. Näistä syntyy myös kustannuksia tiloille. Lisäksi kasvinviljelytilojen ja kotieläintilojen yhteistyömalleilla kehitetään ratkaisuja mm. ravinteiden parempaan kierrättämiseen sekä eloperäisten maiden monivuotiseen nurmenviljelyyn. Ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeuttamiskeinot nostavat energian hintaa, jonka tuotannossa uusiutuvan energian osuus nousee. EU:ssa siirrytään kohti kansallisen tason tukia, joissa ohjaavana jakokriteerinä ovat mitattavat, ohjeelliset ilmastovaikutukset.
Fossiilisesta uusiutuvaan energiaan
Energiaskenaariossa uudistettu energiapolitiikka vie Suomea energiaomavaraisemmaksi hajautetumman ja bioenergiavaltaisemman energiantuotannon kautta mm. puuta ja biokaasua vahvemmin hyödyntäen. Lisäksi uusiutuvan energian (mm. lämpöpumput, auringosta ja tuulesta tuotettu energia) hybridiratkaisuja on otettu käyttöön julkisohjauksen edistäessä uusia energiaratkaisuja maaseudulla. Maanviljelijät ovat rakentaneet investointituella sekä pitkän aikavälin tuotantotuella uutta liiketoimintaa aiemmin mm. jätteinä pidettyjen maatalouden sivuvirtojen muuntamisella energiaksi ja lannoitteiksi.
Maatalous globaalien markkinoiden puristuksessa
Globaaliskenaariossa EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinat muuttuvat yhä markkinalähtöisemmiksi, minkä seurauksena maataloustukia ja muita maatalouden suojaverkkoja karsitaan. Kaupan vapautumisen vastavoimana protektionismi nostaa päätään. Kahdenväliset talousalueiden sopimukset lisääntyvät, mutta niiden neuvotteluprosessit venyvät. Samanaikaisesti maataloustuotteiden kysynnän ja tarjonnan vaihtelut voimistuvat maailmalla ja äkilliset hintamuutokset aiheuttavat alkutuotannolle ongelmia. Ulkoinen paine vauhdittaa Suomen maatalouden rakennemuutosta, mikä heijastuu tuottavuuden lievänä kasvuna. Tästä huolimatta suomalaisen maatalouden kannattavuus heikkenee. Kotimaisen ruoantuotannon supistuessa Suomi nojaa yhä vahvemmin tuontiruokaan.
Lähiruoka ja monialainen yrittäjyys vetureina
Yrittäjyysskenaariossa Suomen maatalouden kannattavuutta ovat lisänneet teknologinen kehitys, Suomelle suotuisat ilmasto-olosuhteet, maatalouden rakennemuutos sekä elintarvikkeiden kysynnän kasvu maailmalla erityisesti kehittyvien maiden elintason nousun myötä. Suomen maatalouden kokonaistuotanto lisääntyy ja Suomi on elintarvikkeiden nettoviejä erityisesti kasvaneiden Aasian markkinoiden myötä. Myös Pietarin alueen kysyntä on elpynyt erityisesti pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden osalta. Suurin osa elintarvikkeiden viennistä muodostuukin pitkälle jalostetuista ja terveysvaikutteisista elintarvikkeista. Lähiruoka ja pienimuotoinen paikallinen jalostaminen ovat arvossaan ja tärkeä osa turismipalveluissa. Elintarvikkeiden jatkojalostusta täydentää elämys- ja virkistyspalvelujen tuottaminen.
Mitä skenaarioista voi oppia
Työpajoissa olemme työstäneet sekä itse skenaarioita että pohtineet, mitä vaikutuksia niillä on nykyiseen toimintaan. Vaikka ilmastonmuutos näyttää lisäävän suomalaisen maatalouden suhteellista kilpailukykyä pitkällä aikavälillä EU:ssa, politiikalla ja tässä tapauksessa ilmasto- ja energiapolitiikalla on suuri vaikutus elinkeinon kehitykseen. Maailmankaupan vapautumiskehityksen etenemisessä on tämän päivän silmin katsottuna enemmän esteitä kuin edistäviä tekijöitä. Suomen on kuitenkin mahdollista lisätä koko elintarvikeketjun kannattavuutta hyödyntämällä elintarvikemarkkinoilla ja elintarvikkeiden kulutuksessa tapahtuvia muutoksia. Tietoisuus maailmalla ruoan terveys- ja hyvinvointivaikutuksista tulee näkymään terveysvaikutteisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden kasvavana kysyntänä. Se avaa mahdollisuuksia myös vientimarkkinoilla ja tarjoaa mahdollisuuksia kohentaa yritysten kannattavuutta ja siten edistää myönteistä kehitystä maaseudulla sekä maa- ja elintarviketaloudessa.
Kirjoitus perustuu Maaseuturahaston rahoittaman ”Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa 2030” hankkeen nykytila-analyysiin. Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Luke (koordinaattori) sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.
Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus
Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Etelä-Savossa 111 elintarvikejalostajaa
05.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaValtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke ja maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät kokosivat vuonna 2017 yhteistyössä maakunnittaisen Aitoja makuja yritystilaston. Suomessa on noin 2860 jalostavaa elintarvikeyritystä. Niistä Etelä-Savossa on 111 yritystä.
Suurin osa jalostavista elintarvikeyrityksistä on pieniä. Etelä-Savossa alle viiden henkilön yrityksiä on 75 % ja 5-9 henkilön yrityksiä 12 %. Valtakunnallisesti alle 10 henkilöä työllistäviä on 85 % yrityksistä. Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa näiden pienten yritysten suhteellinen osuus on pienempi kuin muualla Suomessa.
Toimialoittain tarkasteltuna leipomoalalla toimii 29 % yrityksistä eli 835 yritystä. Etelä-Savossa leipomoyrityksiä on suhteessa vähän enemmän, kaikkiaan 32 % eli 36 yritystä. Teurastus ja lihanjalostus on seuraavaksi yleisin toimiala Etelä-Savossa 23 yrityksellä. Vihannesten, hedelmien ja marjojen jalostusta harjoittaa 16 yritystä. Monipuolisesta jalostustoiminnasta kertoo loppujen yritysten toimialojen jakaantuminen kalanjalostukseen, juomien valmistukseen, viljatuotteiden jalostukseen, maidon jatkojalostukseen ja muiden elintarvikkeiden jalostukseen.
Etelä-Savon ruokaviesti –hankkeessa kootuissa Etelä-Savon elintarvikejalostajien tilastoissa ovat mukana myös maatilojen jalostajat, jotka eivät sisälly Tilastokeskuksen vastaaviin tilastoihin. Tilastoitujen jalostavien elintarvikeyritysten liikevaihto on vähintään 10 000 euroa.
Riitta Kaipainen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Maista luomu –tapahtuma kokoaa tuottajat ja kuluttajat luomun äärelle
17.08.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina
Maista luomu –tapahtuma järjestetään sadon ollessa tuoreimmillaan 25.–27.8.2017 Juvalla. Tapahtumapaikkana on luomuun vahvasti sitoutunut maidontuotantotila Wehmaan Kartano. Asiaa ja ohjelmaa sekä ostettavaa on tuottajille, jalostajille ja kuluttajille.
Luomutapahtuman ensimmäisenä päivänä perjantaina 25.8. on luvassa rautaisannos asiantuntijoiden luentoja luomupellon kasvukunnosta ja luomukasvisten saamisesta kuluttajan pöytään. Luennot Teahouse of Wehmaisin luentosalissa ovat klo 10-15. Ennen luentoja pääsee Wehmaan Kartanon pihassa tutustumaan täyssähköiseen Avan e5 -pienkuormaajaan. Perjantai-iltana on mahdollisuus nauttia maakunnan parhaita makuja kartanotunnelmassa luomujuhlaillallisella Teahouse of Wehmais -teehuoneella.
Lauantaina 26.8. luomusadonkorjuumarkkinoilla on tarjolla Savon ja Suomen parhaita luomuherkkuja ja tuoretuotteita suoraan tuottajilta ja ravintoloilta. Markkinameiningin lisäksi puolen tunnin välein on luomuasiantuntijoiden tietoiskuja mm. luomusikojen ja -kanojen hoidosta, luomumetsän sadosta, luomuomenalajikkeista sekä luomun tilanteesta Euroopan eri maissa. Niiden lisäksi on mahdollisuus nähdä ja kuulla kuinka luomumaitoa tuotetaan Wehmaan Kartanossa. Maksuton tapahtumabussi kulkee Mikkelin ja Juvan välillä lauantaina päivällä. Lauantai-illan kruunaa luomuiltamat kartanon tallin ylisillä.
Wehmaan Kartanon TeaHousessa sekä monissa Savon seudun ravintoloissa on sunnuntaina 27.8. tarjolla luomukattaus. Wehmaan Kartanossa vietetään sunnuntaina myös perhepäivää. Tilaan voi tutustua omatoimisesti, nimetä luomuvasikan sekä osallistua Traktori-safarille.
Lisätietoa ja tarkempi ohjelma Maista luomu –tapahtumasta ilmoittautumistietoineen löytyy osoitteesta www.maistaluomu.com.
Etelä-Savosta elintarvikkeita Kiinan markkinoille
29.06.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Suomalais-kiinalaisen yhteistyön tärkeäksi osaksi on nousemassa puhdas ruoka ja nimenomaan sen vienti. Asiasta keskusteltiin kesäkuun lopulla Mikkelissä arvovaltaisessa suomalais-kiinalaisessa seminaarissa, jossa oli mukana niin Kiinan kansantasavallan Suomen suurlähettiläs Chen Li kuin Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sekä viranomaisia, yrittäjiä ja alan kehittäjiä.
Suomalaisen ruoan etuna on puhtaus, joka perustuu muun muassa meidän elintarvikeviranomaisten tarkkaan valvontaan, tiukkaan salmonellaohjelmaan, antibioottien vähäiseen käyttöön sekä viileän ilmastomme takia tarvittavaan vähäiseen tuholaistorjuntaan.
Puhtaalla ruoalla ja vedellä nähdään selkeinä asiakaskuntina Kiinassa muun muassa raskaana olevat naiset sekä vastasyntyneet lapset. Etelä-Savosta viedään jo elintarvikkeita Kiinaan, esimerkiksi Aten Marja-Aitta vie sinne marjamehuja.
Suomi on Unescon tutkimuksen mukaan vesivaroiltaan paras maa. Puhdas makea vesi on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi tuote. Puhtaaseen veteen erikoistunut Polar Spring on brändännyt lähdeveden Kiinan markkinoille.
Maailman luomumarkkinat ovat noin 82 miljardia US dollaria, josta Kiinan osuus on 4 % eli yli 3 miljardia US dollaria. Hyvillä luomutuotteilla on siten kysyntää Kiinassa ja tuo kysyntä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia eteläsavolaisten luomuelintarvikkeiden vientiin.
Elintarvikkeiden vienti vaatii osaamista, jota ei välttämättä yksittäisellä toimijalla ole. Kiinan markkinoiden ja erilaisten viranomaismääräysten selvittäminen vie aikaa. Tällä hetkellä esimerkiksi Shenzhen Bilberry Industrial Co. Ltd. ja Pohjolan Mustikka Oy tarjoavat apua suomalaisten ruoka- ja juomatuotteiden maahantuontiin Kiinaan. Johtaja Jia Fu kertoo yhtiöllä olevan toimintaa 60 maakunnassa Kiinassa. Tavoitteena on erityisesti luomuelintarvikkeiden viennin lisääminen Kiinaan.
Etelä-Savon ruokaviesti –hanke järjestää alkusyksystä elintarvikevientiin liittyvän infotilaisuuden. Tavoitteena on löytää elintarvikeviennistä kiinnostuneita yrityksiä ja kartoittaa, minkälaista apua ne tarvitsevat vientitoimintoihinsa.
Etelä-Savo hienosti mukana ruokamatkailukilpailun finaalissa
08.06.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaD.O.-merkintä ja Hotelli Punkaharjun kevätsienet ja –yrtit teemaviikonloput ovat mukana kansallisen ruokamatkailukilpailun 2017 finaalissa. Ruokamatkailukilpailun 13 finalistia valittiin kilpailuun osallistuneiden 73 ehdotuksen joukosta. Finalisteista kuusi parasta palkitaan 6.9.2017.
Etelä-Savossa käyttöön otettu D.O.-merkintä tulee englanninkielisistä sanoista Designation of Origin. Alkuperämerkki kertoo kuluttajille, ravintoloitsijoille ja kauppiaille, että tuote tai raaka-aine on valmistettu tietyllä maantieteellisellä alueella korkeita laatukriteerejä noudattaen. D.O.-merkityt ruokatuotteet ovat saavuttaneet suurta suosiota erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa.
Hotelli Punkaharju tarjoaa elämyksiä ja tarinoita myös tapahtumien muodossa. Tapahtumia on kehitetty eri vuodenaikoja hyödyntäen. Ruokamatkailukilpailun finaalissa on mukana Hotelli Punkaharjun kevätsienet ja –yritit viikonloput.
Ruokamatkailukilpailu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haettiin yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä. Kilpailun toteuttajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Visit Finland (Finpro) ja MTK. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
Lisätietoja: ruokamatkailukilpailun finaalista
Ruokaoivallus-kilpailun voittivat supernopea pasta, tomusokerisirotin ja ainesosasanakirja
31.03.2017 Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Ruokaoivallus-kilpailun elintarvike tai raaka-aine -sarjan palkitut. Edessä oikealla 1. Anna-Maija Rauramaa, vasemmalla 2. Henna Hytönen ja takarivissä 3. tullut joukkue: Santtu Onikki, Sara Kujansuu ja Karl Nieminen. Kuva: Darcmedia/Manu Eloaho
Nuorissa löytyy tietoa ja taitoa innovoida uusia ruokaoivalluksia. Tämän osoitti Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeen järjestämä Nuorten valtakunnallinen ruokainnovaatiokilpailu – Ruokaoivallus, johon tuli lähes 90 kilpailutyötä. Kilpailun parhaimmisto palkittiin 29.3.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla.
– Ruokainnovaatiokilpailun tavoitteena oli innostaa nuoria ruoanlaittoon ja erityisesti lähiruoan käyttöön. Kilpailu onnistui upeasti. Kilpailutöitä saatiin lähes 90, joiden laatimiseen osallistui lähes 120 henkilöä. Myös valtakunnallisuus toteutui, koska osallistujat olivat ympäri Suomen, projektipäällikkö Taina Harmoinen Xamkista iloitsee kilpailun onnistumisesta. Kilpailuun osallistujista lähes 30 % tuli Uudeltamaalta.
– Ruoka yhdistää ihmisiä. On hienoa huomata, että Ruokaoivallus-kilpailuun tuli töitä niin tekniikan kuin elintarvikealan opiskelijoilta. Ruoka kuuluu meidän jokapäiväiseen elämäämme, koulutusjohtaja Tuija Pesonen Xamkista totesi palkintojen jakotilaisuuden avauspuheenvuorossaan.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu järjesti Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeessa nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun 4.10.2016–28.2.2017 välisenä aikana 16-29 –vuotiaille opiskelijoille. Eri alojen asiantuntijoista koostunut arviointiraati valitsi kolmen sarjan parhaimmiston valintakokouksessaan 17.3.2017. Arviointikriteereinä olivat innovatiivisuus, työn kaupallistaminen, eteläsavolaisen lähiruoan ja lähiruokaketjun hyödynnettävyys sekä ekologisuus ja kestävyys. Kunkin sarjan voittaja saa kilpailun yhteistyökumppaneilta 1000 euron tunnustuspalkinnon ja kahdelle seuraavalle koottiin eteläsavolaisista elintarvikkeista muhkeat tuotepalkinnot.
Nopea proteiinipasta voitti elintarvike tai raaka-aine -sarjan
Anna-Maija Rauramaa voitti elintarvike tai raaka-aine -sarjan nopealla proteiinipastallaan. Kuva: Darcmedia/Manu Eloaho
Espoolaisen Anna-Maija Rauramaan, 20, kehittämä Prosta Proteiinipasta voitti elintarvike tai raaka-aine -sarjan. Prosta Proteiinipasta on runsasproteiininen pasta. Se on gluteiiniton ja laktoositon. Ainutlaatuisen koostumuksensa ansiosta sen keittoaika on vain noin 10–15 sekuntia.
Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon kotimaisten raaka-aineiden käyttö ja elintarvikealan trendit. Tuote on innovatiivinen valmistustavaltaan ja sisällöltään. Tuote valmistetaan kotimaisista raaka-aineista ja se on helposti kaupallistettavissa. Arviointiraati kiinnitti erityisesti huomiota tuotteen valmistuksen nopeuteen.
Kilpailutyön tekijä Anna-Maija Rauramaa palkittiin HKScanin lahjoittamalla 1000 euron palkinnolla. Anna-Maija Rauramaa on tekniikan tieteen kandidaatti Aalto yliopistosta.
Juurespohjainen ketsuppi elintarvikesarjan kakkonen
Elintarvikesarjan 2. sijalle tulleen JUURI-juuresketsuppituoteperheen syntyyn on vaikuttanut tomaattiallergia. Sisarukset elintarvikealan opiskelija Henna Hytönen, 29, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kehitti yhdessä Tampereen yhteiskoulun lukiota käyvän Reetta Rossin, 17, kanssa juurespohjaiset ketsupit, joissa ei ole olleenkaan tomaattia. JUURI-juuresketsuppi valmistetaan kotimaisista juureksista. Se on ekologinen, allergiaystävällinen ja hyvänmakuinen. Tuoteperheeseen kuuluu kolme tuotetta: JUURI violetti, oranssi ja valkoinen.
Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon kotimaisten ja paikallisten raaka-aineiden käyttö. Tuote on innovatiivinen ja ajan hermolla. Tuote on kaupallistettavissa ja raaka-aineiden puolesta myös ekologinen.
Pakastekuivatuista maustetuista marjoista vientituote
Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat Sara Kujansuu, 20, Karl Nieminen, 26, ja Santtu Onikki, 28, ideoiman maustettu marja-snack Marsu-óla voitti elintarvikesarjan kolmannen palkinnon. Tuote on naposteltavaksi tarkoitettu maustettu tai suolattu ja pakastekuivattu marja-snack.
Arviointiraadin mukaan kilpailutyö on innovatiivinen ja uudenlainen. Tuotteessa hyödynnetään paikallisia elintarvikkeita ja tuote on kaupallistettavissa erityisesti ulkomaan markkinoille.
Arjen innovaatio – tomusokerisirotin voitti valmistus- tai pakkausmenetelmä -sarjan
Lahden muotoiluinstituutissa pakkaus- ja brändimuotoilua opiskeleva Marika Peltola, 24, suunnitteli voittoisasti tomusokerin sirottamiseen sopivan pakkauksen. Pakkauksen sivuilla olevat sisennykset sekä kolmiomainen muoto varmistavat pakkauksen pysymisen kädessä käytettäessä. Pakkauksen kansi on helppo avata ja sulkea.
Arviointiraadin mukaan tomusokerisirotin on innovatiivinen, helppokäyttöinen ja vastaa hyvin arkiseen ongelmaan. Pakkaus helpottaa ruoanlaittoa ja leivontaa. Muotoilu on kaunis ja myyvä tuotteen kaupallistamisen kannalta. Tuote ja pakkaus ovat myös ajan hermolla ja pakkauksessa on otettu huomioon myös ekologinen näkökulma pakkausmateriaalin osalta.
Marika Peltola palkitaan Metos Oy Ab:n 1000 euron tunnustuspalkinnolla.
Pakkausmateriaaleille valmistus- tai pakkausmenetelmä -sarjan muut palkinnot
Uudet ideat pakkausmateriaaleiksi voittivat valmistus- ja pakkausmenetelmäsarjan 2. ja 3. palkinnon. Molemmat palkituista opiskelevat Lahden muotoiluinstituutissa.
Mervi Puustinen, 22, osallistui Ruokaoivallus-kilpailuun Kaurasuklaa tetrapakkauksessa –kilpailutyöllä. Työ palkittiin ideasta pakata suklaa Tetra Pak –materiaaliin. Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon pakkauksen ekologisuus ja kestävyys. Pakkauksen design on myös suunniteltu hyvin kaupallistamisen näkökulmasta.
Petteri Tuukkasen, 26, ideoima 3. sijalle tullut kilpailutyö ELO-proteiinipatukka palkittiin myös pakkauksestaan. ELO -proteiinipatukka perustuu suomalaisiin ja lähellä kasvatettuihin raaka-aineisiin. Patukka pakataan muovin sijaan biopohjaiseen kääreeseen.
Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon pakkauksen ekologisuus ja konseptina sopii omaan tuoteryhmäänsä hyvin. Myös pakkauksen ulkoasu sopii tuoteryhmään.
Ainesosista kertovat kännykkäsanakirja voitti jakelu tai markkinointi -sarjan
Jakelu tai markkinointi -sarjan voitti Aino Tarkkio (oikealla) ainesosasanakirjalla, 2. Ville Raivio (ei päässyt paikalle) ja 3. oli Lidia Pirilä (vasemmalla). Kuva: Darcmedia/Manu Eloaho
Aino Tarkkion, 24, ideoima Suomi-ruoka-Suomi –sanakirja voitti jakelu tai markkinointisarjan. Ruoka-Suomi-Ruoka sanakirja olisi kännykkäsovellus, jonka avulla tavallinen kuluttaja saa helposti selville elintarvikkeiden ainesosaluettelot. Oudon nimiset aineet voivat pelottaa kuluttajaa ja saada hänet ajattelemaan, että tuote on epäterveellinen. Esimerkiksi punajuuriväristä voidaan käyttää nimiä betalaiini, betaniini ja E162. Sovellus kertoisi ainesosan muut mahdolliset nimet, mitä se on, mikä on sen tarkoitus elintarvikkeessa, miten sitä valmistetaan ja vielä mahdolliset saantisuositukset tai -rajoitukset.
Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon kuluttajien ja teollisuuden tarpeet. Idean kaupallistamisen mahdollisuudet ovat hyvät ja se on toimialan kannalta kiinnostava sekä tarpeellinen innovaatio.
Turun yliopistossa elintarvikekemiaa opiskeleva Aino Tarkkio palkittiin Suur-Savon Osuuskaupan 1000 euron tunnustuspalkinnolla.
Ruokahävikkiä vähentävä Etuilmo sai tunnustusta
Englantilaista filosofiaa Helsingin yliopistossa opiskeleva Ville Raivio, 29, ideoi Etuilmon, joka tuli toiseksi jakelu tai markkinointi –sarjassa. Etuilmo on eri koulutuslaitosten verkkosivuille ruokalistan yhteyteen lisättävä sähköinen palvelu, jonka kautta opiskelija voi ennakkoon ruokalistalta valita, mitä aikoo syödä. Tämä helpottaa ruoka-annosten määrän ennakointia ja vähentää hävikkiä.
Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon ekologisuus. Innovaatio vastaa hyvin hävikin vähentämiseen ja innovaatiosta on selkeää taloudellista hyötyä eri toimijoille.
Mobiilisovellus yhdistää ateriauskollisuuden ja auttamisen
Lidia Pirilän, 24, ideoima Feeding Finland -mobiilisovellus on täysin uudenlainen kanta-asiakassovellus älypuhelimeen. Sen avulla hyvän tekeminen on tehty helpommaksi. Feeding Finland –sovellus palkitsee asiakkaan sijaan kodittoman Suomessa asuvan henkilön ilmaisella aterialla, osallistuvassa ravintolassa, mukaan otettuna tai asuntolaan tilattuna. Sovelluksen ansaintalogiikka ottaa mallia tutusta ”osta 9 ateriaa, saat 10. aterian ilmaiseksi” –käytännöstä.
Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon yhteiskunnallinen näkökulma. Konsepti on hyvä kokonaisuus sekä teknisesti helposti toteutettavissa. Tukee myös paikallisten toimijoiden toimintaa.
Kilpailun arviointiraati
Kilpailun arviointiraatiin kuuluivat Marika Rikkonen HKScan Finlandista, Mika Marttinen Metokselta, Satu Nieminen ja Mika Korhonen Suur-Savon Osuuskaupasta, Päivi Töyli Turun yliopiston Brahea-keskuksesta, Risto Laiho Suomen Pakkausyhdistyksestä, Riitta Kaipainen Ekoneum ry:stä, Kirsi Mutka-Paintola Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisista sekä Teija Rautiainen, Markku Rossi ja Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeasta.
Etelä-Savon ruokaviesti -hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus. Hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Lisätietoja:
Taina Harmoinen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 040 662 5560, taina.harmoinen(at)xamk.fi
Uudet kouluruokasuositukset sopivat Etelä-Savon elintarviketuotantoon
27.01.2017 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: TainaValtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokasuosituksen. Suosituksissa korostuu kasvisten, kalan sekä siipikarjan lisääminen ruokalistoille.
Kalaa tulisi olla 1-2 aterialla viikossa vaihdellen eri kalalajeja. Samoin suositellaan käytettävän siipikarjan lihaa. Punaista lihaa nautitaan enintään 1-2 aterialla viikossa. Kasvisruokavaihtoehtoja toivotaan lisää ruokalistoille ja sesongin mukaisten kasvisten näkymistä tarjonnassa. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi olla eri muodoissa joka aterialla. Tämä sopii hyvin Etelä-Savon elintarviketuotantoon, sillä meillä on laaja-alainen ja monipuolinen kasvistuotanto. Mansikan, vadelman ja punaherukan tuotantomäärät ovat myös suuria. Kalaruokiin maakunnastamme on tarjolla muikkua sekä muita sisävesien kalasaaliita.
Kouluruokasuosituksien mukaan peruna lisäkkeenä voi olla kuorineen keitettynä, kuutioina, suikaleina, viipaleina tai soseena. Palkokasveja tulisi olla viikoittain kasvisruokalajina tai aterian lisäkkeenä. Palkokasvien suositukseen heijastuu kasvisruokien suosion lisääntyminen. Leipomoiden kannattaa huomioida, että pehmeän leivän suolapitoisuus saa olla enintään 0,7 g/100 g.
Kouluaterian tulisi kattaa kolmannes koululaisen koko päivän energiatarpeesta. Suositus toteutuu silloin, kun oppilas nauttii koko aterian lisukkeineen ja noudattaa ravitsemussuositusten lautasmallia. Täyspainoinen kouluateria sisältää lämpimän ruoan, jossa on kalaa, lihaa, palkokasveja tai munaa, kasvislisäkkeen salaatinkastikkeineen, ruokajuoman, täysjyväleivän ja margariinin. Valitettavasti moni varsinkin yläkoululainen jättää kouluaterian kokonaan syömättä tai osan siitä kuten salaatin ja maidon.
Ilmainen kouluruokailu on suomalaisten koululaisten etuoikeus. Tavoitteen on, että mahdollisimman moni koululainen nauttisi tarjottavasta ruoasta sekä ruokailutauosta, joka tulisi ajoittua kello 11-12 välille ja olla kestoltaan vähintään 30 minuuttia. Kouluruokailu on paitsi virkistävä ja ravitseva tauko koulupäivän lomassa niin myös oppimistilanne ja sen tulisi tukea koululaisen monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita.
Lue lisää kouluruokasuosituksista.
Taina Harmoinen / Xamk