Virtasalmen Viljatuotteen Petri Karjalainen työskentelee lapsuutensa maisemissa isänsä kotitilalla Suholassa Pieksämäellä.

Gluteenittomiin myllytuotteisiin erikoistunut Virtasalmen Viljatuote Oy sijaitsee Längelmäen kylällä, Pieksämäellä. Yritys toimii idyllisellä Suholan tilalla, jolla viljellään n. 170  hehtaariin alueella luontaisesti gluteenittomia viljelykasveja; tattaria, puhdaskauraa, rypsiä, hernettä ja kuminaa.

Myllytoiminnan juuret ulottuvat 1990-luvulle, jolloin Suholan tilan yrittäjä Petri Karjalainen ounasteli paikallisen tutun maanviljelijän kanssa Suomen vuonna 1995 EU:hun liittymisen johtavan tuottajahintojen laskuun. He pohtivat yhdessä tulevaisuutta ja toimenpiteitä elannon takaamiseksi. Petri Karjalainen oli jo vuonna 1992 aloittanut kokeiluna tattarin viljelyn kesantopelloillaan. Naapuruksilla oli vahvaa tietotaitoa ja osaamista maanviljelystä, yhteistyökumppanilla oli lisäksi myös mylläritausta. Tästä pohdiskelusta sai alkunsa kahden maanviljelijän maatalousyhtymä ja gluteeniton mylly-yritystoiminta vuonna 1996.

Myllytoiminnan käynnistyttyä kumppanukset ottivat yhteyttä pieksämäkeläiseen leipomoon kuultuaan heidän suunnittelevan gluteenittoman tuotevalikoiman laajentamista. Yhteistyön myötä alkoi yritystoiminnan kasvu, mikä vaati investointeja uuteen tuotantotilaan ja myllylaitteisiin. Tuotantotilaksi valikoitui valmistumassa oleva konehalli, joka modifioitiin myllytoimintaan sopivaksi.

Viljatuote pyrkii ensisijaisesti käyttämään kotimaista luontaisesti gluteenitonta tattaria.

Gluteenittomien tuotteiden markkinoiden kasvun ja alkuperäisen yhtiökumppanin pois jättäytymisen myötä, tuotantolaitteet siirrettiin Suholan tilalle v. 2008. Seuraavat 10 kasvun vuotta yritystä pyöritettiin oman perheen voimin. Ajan jakaminen maanviljelyn ja yritystoiminnan kesken alkoi olla mahdotonta, eikä aika riittänyt kasvun kannalta kaikelle olennaiselle. Yritysjärjestelyt tulivat ajankohtaiseksi v. 2018. Mukaan tuli uusia osakkaita ja saatiin lisää resursseja yrityksen käyttöön. Viljatuotteen osakkaana sekä toimitusjohtajana aloitti Matti Toivanen ja Petri Karjalainen jatkoi Viljatuotteen hallituksen puheenjohtaja, keskittyen pääsääntöisesti suomalaisen tattarin hankintaan ja maanviljelyyn.

Viljatuote työllistää tällä hetkellä Karjalaisen mukaan kymmenkunta henkilöä sekä yhden kausityöntekijän. Liikevaihto oli 2,4 miljoonaa euroa vuonna 2021, vuosittaista kasvua on ollut noin 10 %.

Laaja ja luontaisesti gluteeniton tuotevalikoima maistuu kaikille

Keliaakikkojen ruokavaliossa gluteenittomat tuotteet turvaavat terveyden sekä vatsan hyvinvoinnin. Hyvinvoinnistaan ja ravitsemuksestaan kiinnostuneet ihmiset alkoivat suosia gluteenitonta ruokavaliota 2010-luvulla. Gluteeniton ruokavalio näkyi vahvasti mediassa ja lisäsi gluteenittomien tuotteiden myyntiä. Petri Karjalainen toteaa tämän mahdollistaneen Viljatuotteelle kasvun.

Viljatuotteen käyttämiä raaka-aineita ovat tattari, kaura, maissi, hirssi, riisi, teff, pellava ja psyllium. Kaikkia näitä raaka-aineita ei ole mahdollista kasvattaa Suomessa. Ulkomailta ostettavat raaka-aineet tulevat tarkoin valikoiduilta toimittajilta. Viljatuotteen tuotteiden raaka-aineet ovat luonnostaan gluteenittomia, säilöntä- ja lisäaineettomia, GMO-vapaita ja vegaanisia.

Viljatuote on hakenut monelle tuotteelleen Suomen Keliakialiiton hallinnoiman Gluteeniton-tuotemerkin helpottamaan keliaakikkoja löytämään ruokavalioonsa soveltuvia turvallisia tuotteita sekä Hyvää Suomesta -alkuperämerkin kertomaan kotimaisuudesta niille tuotteille, joille se on mahdollista.

Tuotteita kuluttajille ja ammattikäyttöön

Viljatuotteen tilamyymälä Virtasalmella palvelee asiakkaita arkisin ympäri vuoden.

Viljatuotteen tuotteita on myynnissä päivittäistavarakaupoissa ympäri Suomen. Viljatuote palvelee asiakkaita myös omassa tilamyymälässään Virtasalmella sekä verkkokaupassa, josta tilaaminen onnistuu myös englanniksi ja ranskaksi. Petri Karjalainen kertoo, ettei monen yrityksen toimintaan negatiivisesti vaikuttanut koronapandemia näkynyt heillä. Päinvastoin koteihinsa eristäytyneet ihmiset innostuivat leipomaan, mikä näkyi positiivisesti heidän verkkokauppatilauskannassaan.

Kuluttajille tuotteiden hankkiminen omasta lähikaupasta on mahdollista 250-600 g pakkauksissa. Verkkokaupasta on saatavilla suurempia 3 kg pusseja säännöllisesti tuotteita käyttäville asiakkaille. Ammattikäyttöön leipomoihin ja kahviloihin on saatavilla 15–25 kg säkkejä ja jopa 600-800 kg suursäkkejä.

Tuotepakkausten muotoilu sekä materiaalit on huolella mietitty kaupan hyllyyn sopivaksi. Logolla varustetut kotelo- ja pussipakkaukset toimivat logistiikassa ja jälleenmyyjien varastoinnissa. Tuotepaketin materiaalin on myös suojattava tuholaisilta, etenkin vientiin menevissä tuotteissa, mihin soveltuu laminaattipussi. Pakettien houkutteleva ulkoasu on suunniteltu yhdessä ulkopuolisen yhteistyöyrityksen kanssa.

Laaduntarkkailu tärkeää erikoistuotteiden tuotannossa

Viljatuote on panostanut tuotantolaiteinvestointien lisäksi uuden tuotannonohjausjärjestelmän hankintaan. Petri Karjalainen kertoo myynnin kasvaessa osto-, tuotanto- ja tilauskannan ajantasaisen käsittelyn olleen jo melko haastavaa vanhanaikaisilla tavoilla.

Viljatuote panostaa laatuun, säännölliseen tutkimukseen ja testaamiseen. Sertifioitu laadunhallinta ja tuotemerkit lisäävät uskottavuutta ja turvallisuutta kuluttajien silmissä. Uusi tuotannonohjausjärjestelmä on tehostanut prosessien suunnittelua, auttaen suuresti tuote-erien jäljittämisessä mahdollisessa takaisinvetotilanteessa.

Tehokkaan ja laadukkaan tuotannon takaamiseksi henkilöstöstä löytyy monenlaista osaamista. Toimivan tuotannonohjausjärjestelmän lisäksi sujuvaa tuotantoa, laadunseurantaa ja tiedonkulkua tukevat talon sisäiset viikoittaiset palaverit. Viljatuote tarjoaa työntekijöilleen palkkio-ohjelman, jonka prioriteettina on laatu.

Digitaalista markkinointia ja messuja

Virtasalmen Viljatuote Oy panostaa markkinoinnissa digitaalisuuteen; kotisivuihin, verkkokaupan kampanjoihin ja sosiaaliseen mediaan. “Perinteinen printtimedia ei välttämättä tavoita haluttua kohderyhmää ja on kallista”, Karjalainen toteaa.

Yrityksessä työskentelee sosiaalisen median ammattilainen, jonka vastuulla on kuluttajamarkkinointi säännöllisine somejulkaisuineen sekä somevaikuttajayhteistyö. Markkinointiviestintäkanavista Instagramissa keskitytään kuvallisiin reseptivinkkeihin ja vaikuttajayhteistyöhön. Facebookissa keskitytään yritysmielikuvan luomiseen. Kuvallisia reseptejä ja reseptivihkoja on saatavissa myös yrityksen kotisivuilta. Sosiaalisessa mediassa toteutettujen säännöllisten asiakaskyselyiden palautetta hyödynnetään myös tuotekehitystyössä.

Karjalainen kertoo yrityksen osallistuvan elintarvikealan messuille, kotimaassa mm. Lautasella-messuille ja ulkomailla mm. Saksassa Grüne Woche-messuille ja viimeisimpänä Barcelonassa Free From Functional Food Expoon.

Palkittua tuotekehitystä ja innovointia

Proteiini- ja kuitupitoinen tattarilese syntyi Petri Karjalaisen ideasta hyödyntää tattarin kuorinnassa sivutuotteena tuleva pintakerros.

“Keliaakikon ruokavalio yksipuolistuu herkästi, jos tarjolla on nautittavaksi vähän makuvaihtoehtoja. Rohkealla innovoinnilla löytyy uusia makuja ja ulkopuolista apua kannattaa ehdottomasti hyödyntää tuotekehitystyössä. Testaaminen on erittäin tärkeää, jotta voi seistä omien tuotteiden takana”, Karjalainen mainitsee.

Ammattitaitoa ja raaka-ainetuntemusta kuvaa Petri Karjalaisen tuotannon hävikin hyödyntämisen pohdinnasta syntyneet tuotteet. Ostetusta raaka-ainemateriaalista jopa 40 % muuttuu käyttämättömäksi sivutuotteeksi myllytysprosessissa. Näitä sivutuotteita on innovatiivisesti hyödynnetty lämpöenergiana, lannoitteena ja jopa tyynyn täytteenä. Yritys on osallistunut myös hankkeisiin, joissa on testattu sivutuotteiden toimivuutta eri tarkoituksiin.

Viljatuote lanseerasi keväällä 2022 uudet gluteenittomat teff-maissimuron ja teff-puurohiutaleen. ”Koemaistelussa selvisi teffistä valmistettujen tuotteiden muistuttavan rukiin makua, mitä asiakaspalautteen myötä monet keliaakikot ovat kaivanneet. Uusia luonnostaan gluteenittomia raaka-aineita haetaan koko ajan meidän tuotevalikoimaamme”, kertoo Sari Karjalainen.

Viimeisin uutuustuote odottelee lanseeraamisen viimeistelyä. Toimitusjohtaja Matti Toivasen raaka-ainehävikistä ideoima Spoothie-välipalatuote palkittiin kesäkuussa Barcelonassa järjestetyssä Free From Functional Food Expossa vuoden 2022 näytteilleasettajien innovatiivisimmaksi tuotteeksi. Tuote on loppukehitelty yhteistyössä suomalaisen Foodiq Oy:n kanssa, jolla on valmistukseen tarvittava tuotantolaitteisto.

Viljatuotteen saavutukset ovat nähtävissä tilamyymälässä. Keliakialiiton myöntämät Vuoden Gluteeniton Tuote 2010, Vuoden Gluteeniton Yritys 2016, Etelä-Savon Vuoden yrittäjä 2018 ja uusimpana Free From Functional Food Expo 2022 palkinnot.

Karjalainen on iloinen kaikista yrityksen saamista huomionosoituksista, mutta on erityisen otettu Etelä-Savon Vuoden yrittäjä 2018 -palkinnosta. Etelä-Savon Yrittäjien, Kauppakamarin, Maakuntaliiton sekä Finnveran ja Fennian edustajien raadin perusteluina valintaan oli ennakkoluuloton kehittäminen innovatiiviseksi ja kannattavaksi maatalouslähtöiseksi liiketoiminnaksi, huomioiden vaihtuvat maailmanlaajuiset trendit sekä Etelä-Savon maakuntastrategian toteuttaminen tuottamalla hyvinvointia puhtaasta ruoasta.

Innovointi ja kehittäminen vaativat ammattitaidon ja tuotetuntemuksen lisäksi rohkeutta ja luovuutta. Pitkäjänteinen ja tuottava tuotekehitys on elintärkeää yrityksen jatkuvuuden kannalta, mikä usein tarvitsee ulkopuolista rahoitusta. Viljatuote on hyödyntänyt mm. Business Finlandin ja ELY-keskuksien tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Petri Karjalainen harmittelee, että joissakin tapauksissa ns. Annex-määräykset yritystuissa rajaavat yrityksen toimialan pois rahoitusmahdollisuuden piiristä.

Ruokaklusterista näkyvyyttä Etelä-Savon ruokaosaamiselle

 “Tartumme aina innokkaasti mahdollisuuteen päästä kasvattamaan tietoisuutta ruokaosaamisesta, siksi lähdimme mukaan Etelä-Savon Ruokaklusteriin. Pieneltä kylältä kotoisin olevan yrityksen on vaikeampi yksin saada näkyvyyttä. Täällä on puhdas vihreä luonto ja kirkkaat vedet, mikä ei ole itsestään selvyys muualla maailmassa”, Petri Karjalainen kertoo.

”Ruokaklusterin myötä voimme lisätä vuoropuhelua Etelä-Savossa toimivien ruoka-alan yritysten kesken. Eri kokoiset yritykset tarvitsevat toisiaan. Verkostoituminen edesauttaa maakylistä maailmalle ponnistamista”, pohtii Karjalainen. Hän vertaa Etelä-Savon alueen ruoka-alan osaamista ja erinomaisuutta Italian Parman ja Ranskan Champagnen alkuperäsuojattuihin alueisiin. “Miksei mekin oltaisi joku päivä yhtä kuuluisia jollakin tuotteellamme?”, pohtii Karjalainen hymyillen.

Kirjoittanut: Kirsi Iltanen ja Teemu Pulkkinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu