Hankkeet

Uusia tuotteita ja palveluita etsitään ruokamatkailukilpailulla

19.02.2021 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Korona on pakottanut suomalaiset yritykset etsimään uusia ratkaisuja ruokapalvelujen tuottamiseen. Näitä ratkaisuja ja uusia keksintöjä etsitään nyt ruokamatkailukilpailulla, joka järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa. Edellisellä kerralla voitto tuli Etelä-Savoon Saimaa Gastronomy –verkostolle. Pidetään huolta, että Saimaan seudun ruokamatkailuosaaminen näkyy myös tässä kilpailussa. Nyt rohkeasti yritysten innovatiiviset olemassa olevat tai kehitteillä olevat ruokamatkailutuotteet esille 18.3. mennessä.

Lähiruokaohjelma nosti ruokamatkailun kehittämisen keskiöön. – Ruokamatkailukilpailulla saadaan näkyväksi sitä kehittämistyötä, joita yrityksissämme on vuosien varrella tehty. Paikallisen ruuan tarjonta ja alueellisen ruokakulttuurin esiintuonti ovat ruokamatkailun ydintä ja ruuan sekä matkailun liitto vahvistuu muutenkin koko ajan. Tämä luo hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Ruokamatkailun kautta saamme vahvistettua myös maakuvaamme, toteaa kilpailuraadin puheenjohtaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä, joka on kilpailun päärahoittaja.

Kilpailun finalistit valitaan ja julkistetaan kesäkuussa ja voittajat syyskuussa Helsingissä. Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan 3 000 euron tuotekehitysrahalla. Voittajan taakse jääneet kolme parasta palkitaan merkittävä matkailuteko -statuksella.

Kilpailun neljästä parhaasta ruokamatkailutuotteesta tehdään markkinointivideot heidän edustamiensa yritysten käyttöön. Tämän lisäksi kaikille kilpailussa sijoille 1. – 4. sijoittuneilla on mahdollisuus saada sparrausapua tuotteidensa/ideoidensa markkinointiin.

Lisätietoja ja osallistu kilpailuun 18.3.2021 mennessä.

OPISKELIJANUORET INNOVOIVAT VEGAANISIA LOUNASRUOKIA

11.02.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Nuorille suunnatussa Ruokaoivallus® -kilpailussa etsittiin uusia lounasruokia vegaaninuorille ja take away –välipalatuotteita.  Kilpailun lounassarjan voittaja porkkanalettu-härkislasagne palkittiin 6.2.2019 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla. 

Ruokaoivallus® -kilpailussa etsittiin ideoita lounasvaihtoehdoksi vegaaninuorille. Kilpailuun osallistui 22 henkilöä eri puolilta Suomea jakautuen tasaisesti molempiin sarjoihin.

– Ruokaoivallus®-kilpailulla haettiin ideoita kasvisruokiin ja mukaan otettaviin välipalatuotteisiin. Kilpailu järjestettiin nyt toisen kerran. Kilpailun konseptia on kehitetty eteenpäin, jotta kilpailun hyvät ideat saadaan työstettyä valmiiksi ruoiksi opiskelijaravintoloihin. Idean lisäksi kilpailutietoihin tuli liittää tuotteen resepti tai muu kokoamisohje sekä valokuva. Tämä vaatimustason nosto kilpailuun osallistumiseen näkyi aiempaa kilpailu pienempänä osallistujamääränä. Ensimmäisessä kilpailussa riitti pelkän idean kertominen. Samoin piti tietää, mitä vegaaninen ruoka sisältää, projektipäällikkö Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista kertoo.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu järjesti nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun 17.9.2018–31.10.2018 välisenä aikana 16-29 –vuotiaille opiskelijoille. Arviointiraati valitsi kummastakin sarjasta parhaimmat työt jatkokehittelyyn. Parhaimmisto sai vinkkejä kilpailutöidensä jatkokehittelyyn sekä myöhemmin myös asiantuntija-apua.

Lounassarjan parhaimmisto oli asiakasraadin maisteltavana ja arviointiraadin analysoitavana 28.1.2019. Arviointikriteereinä olivat aistinvaraisten ominaisuuksien lisäksi innovatiivisuus, käyttökelpoisuus, ekologisuus ja kestävyys sekä kotimaisuus ja uusien proteiinilähteiden käyttö. Xamk palkitsee voittajatyön tekijät 1000 euron tunnustuspalkinnolla. Asiakasraadin valitsema kilpailutyö palkitaan tuotepalkinnolla. Välipalasarjan voittajaa ei vielä tässä yhteydessä julkaista, koska niiden tuotekehitys ja mahdollinen tuotteiden kaupallistaminen on vielä kesken.

Porkkanalettu-härkislasagne oli arviointiraadin ja asiakkaiden suosikki

Anni Haataja (vas) ja Emmi Viro voittivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun järjestämän Ruokaoivallus-kilpailun lounasruoka vegaaninuorille –sarjan.

Kuopiolaisten Emmi Viron ja Anni Haatajan ideoima ja kehittämä porkkanalettu-härkislasagne voitti lounasruoka vegaaninuorille –sarjan. Myös asiakkaat valitsivat tämän ruoan suosikikseen. Porkkanalettu-härkislasagnen kanssa voitosta kisasivat Juuso Hämäläisen kehittämä härkisburgeri ja Oona Heikkilän ideoima härkistäytteiset uunijuurekset ja korianteri-jogurttikastike.

Emmi ja Anni ovat 19-vuotiaita röntgenhoidon opiskelijoita Kuopiosta. He kehittivät tuoreista kotimaisista tuotteista värikkään herkullisen lasagnen. Porkkanaletut valmistuvat porkkanaraasteesta tai porkkasurvoksesta lisänä kauramaitojuoma sekä kikherne- ja perunajauhot. Letut voi paistaa lettupannulla liedellä tai lettupellillä uunissa. Lettujen päälle uunivuokaan laitetaan pannulla haudutettua tomaattimurskaa, sipulia ja härkistä sekä viipaloituja tomaatteja ja vegemozzarellaa. Tällaisia kerroksia laitetaan kaksi ja lasagne kypsennetään uunissa. Ennen tarjoilua lasagne pinta viimeistellään tuoreella basilikalla.

Arviointiraati piti porkkanalettu-härkislasagnen ulkonäköä kauniina ja rakennetta miellyttävänä. Tuotteen arvioitiin kestävän myös suurkeittiöpuolella ruoanvalmistuksessa tarvittavaa lämpösäilytystä. Porkkanalettu-härkislasagnen innovatiivisuudesta todettiin, että ruoassa on yhdistetty uudella tavalla tuttuja komponentteja, minkä tuloksena on saatu laajalle kohderyhmälle sopiva ruoka. Vegaanisia porkkanalettuja voi käyttää myös sellaisenaan.

Etsinnässä Suomen paras ruokamatkailutuote!

30.01.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savo on ruokamatkailun kehittämisen kärkijoukoissa. Nyt kannattaa osallistua valtakunnalliseen Suomen paras ruokamatkailutuote –kilpailuun. Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista, etsiä ruokamatkailun kärkituotteita ja vahvistaa aitoa yhteystyötä.

Kilpailuun voivat osallistua Manner-Suomen alueella toimivat yritykset ja yhteisöt 17.1-17.3.2019 täyttämällä kilpailulomakkeen www.hungryforfinland.fi –sivulla.

Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan 3 000 euron ruokamatkailutuotteen kehittämisrahalla. Voittajista tehdään video. Kilpailun voittaja ja finalistit saavat markkinoinnillista näkyvyyttä Visit Finlandin kanavissa sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen sparrauspäivään Helsingissä.

Kilpailuun voi myös ehdottaa ruokamatkailuun liittyvää tahoa osallistumaan kilpailuun! Kilpailun järjestäjät ottavat yhteyttä ja kannustavat osallistumaan kilpailuun. Ehdottajien kesken arvotaan kaksi Sami Tallbergin Villisienikeittokirjaa.

Kilpailun rahoittaja on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Etelä-Savon maa- ja elintarviketalous tulevaisuuslasien läpi katsottuna

08.12.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Kesäkuun ja lokakuun aikana Etelä-Savon maa- ja elintarviketalouden toimijat ovat kokoontuneet maaseuturahaston rahoittamassa KILTU2030-hankkeessa pohtimaan seuraavien viidentoista vuoden kehitystä Etelä-Savossa. Maa- ja elintarviketalouden muutosta on viime vuosikymmeninä kuvastanut rakennekehityksen nopea eteneminen. Tilakoko kasvaa ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Markkinalähtöisyys on lisääntynyt ja EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa vaikuttavat yhä vahvemmin maaseutu-, ilmasto-, ympäristö- ja kauppapoliittiset painotukset. Samalla teknologia- ja rakennekehitys asettaa yrittäjille uudenlaisia osaamistarpeita. Kuluttajien kulutustottumusten ja arvojen muutos sekä tietoisuus luonnonvarojen rajallisuudesta ovat luoneet omat paineensa tuotannon kehittämisessä ja suuntaamisessa.

Tulevaisuuspohdinnat käynnissä. Kuva: Pasi Rikkonen

Tulevaisuuspohdinnat käynnissä. Kuva: Pasi Rikkonen

Toteutetuissa tulevaisuustyöpajoissa lähtökohtana on ollut neljä skenaariota, joilla kullakin on erilaisia vaikutuksia Etelä-Savon elintarvikealan kehitykseen. Kehitysnäkymistä keskusteltaessa skenaarioissa yhdistyy politiikkaan, markkinoihin, tuotantorakenteeseen, teknologiaan ja ympäristöön liittyviä muutosvoimia ja niiden kehityskulkuja.

Maatalous ilmastonmuutoksen hillintätalkoisiin

Hillintäskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaat rajoitustoimet vaikuttavat maataloudessa erityisesti kotieläintuotannon toimintaedellytyksiin. Kotieläintiloilla siirrytään kokonaiskestävyydeltään parempiin tuotantojärjestelmiin ja uutta päästöä vähentävää teknologiaa otetaan käyttöön. Näistä syntyy myös kustannuksia tiloille. Lisäksi kasvinviljelytilojen ja kotieläintilojen yhteistyömalleilla kehitetään ratkaisuja mm. ravinteiden parempaan kierrättämiseen sekä eloperäisten maiden monivuotiseen nurmenviljelyyn. Ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeuttamiskeinot nostavat energian hintaa, jonka tuotannossa uusiutuvan energian osuus nousee. EU:ssa siirrytään kohti kansallisen tason tukia, joissa ohjaavana jakokriteerinä ovat mitattavat, ohjeelliset ilmastovaikutukset.

Fossiilisesta uusiutuvaan energiaan

Energiaskenaariossa uudistettu energiapolitiikka vie Suomea energiaomavaraisemmaksi hajautetumman ja bioenergiavaltaisemman energiantuotannon kautta mm. puuta ja biokaasua vahvemmin hyödyntäen. Lisäksi uusiutuvan energian (mm. lämpöpumput, auringosta ja tuulesta tuotettu energia) hybridiratkaisuja on otettu käyttöön julkisohjauksen edistäessä uusia energiaratkaisuja maaseudulla. Maanviljelijät ovat rakentaneet investointituella sekä pitkän aikavälin tuotantotuella uutta liiketoimintaa aiemmin mm. jätteinä pidettyjen maatalouden sivuvirtojen muuntamisella energiaksi ja lannoitteiksi.

Maatalous globaalien markkinoiden puristuksessa

Globaaliskenaariossa EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinat muuttuvat yhä markkinalähtöisemmiksi, minkä seurauksena maataloustukia ja muita maatalouden suojaverkkoja karsitaan. Kaupan vapautumisen vastavoimana protektionismi nostaa päätään. Kahdenväliset talousalueiden sopimukset lisääntyvät, mutta niiden neuvotteluprosessit venyvät. Samanaikaisesti maataloustuotteiden kysynnän ja tarjonnan vaihtelut voimistuvat maailmalla ja äkilliset hintamuutokset aiheuttavat alkutuotannolle ongelmia. Ulkoinen paine vauhdittaa Suomen maatalouden rakennemuutosta, mikä heijastuu tuottavuuden lievänä kasvuna. Tästä huolimatta suomalaisen maatalouden kannattavuus heikkenee. Kotimaisen ruoantuotannon supistuessa Suomi nojaa yhä vahvemmin tuontiruokaan.

Lähiruoka ja monialainen yrittäjyys vetureina

Yrittäjyysskenaariossa Suomen maatalouden kannattavuutta ovat lisänneet teknologinen kehitys, Suomelle suotuisat ilmasto-olosuhteet, maatalouden rakennemuutos sekä elintarvikkeiden kysynnän kasvu maailmalla erityisesti kehittyvien maiden elintason nousun myötä. Suomen maatalouden kokonaistuotanto lisääntyy ja Suomi on elintarvikkeiden nettoviejä erityisesti kasvaneiden Aasian markkinoiden myötä. Myös Pietarin alueen kysyntä on elpynyt erityisesti pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden osalta. Suurin osa elintarvikkeiden viennistä muodostuukin pitkälle jalostetuista ja terveysvaikutteisista elintarvikkeista. Lähiruoka ja pienimuotoinen paikallinen jalostaminen ovat arvossaan ja tärkeä osa turismipalveluissa. Elintarvikkeiden jatkojalostusta täydentää elämys- ja virkistyspalvelujen tuottaminen.

Mitä skenaarioista voi oppia

Työpajoissa olemme työstäneet sekä itse skenaarioita että pohtineet, mitä vaikutuksia niillä on nykyiseen toimintaan. Vaikka ilmastonmuutos näyttää lisäävän suomalaisen maatalouden suhteellista kilpailukykyä pitkällä aikavälillä EU:ssa, politiikalla ja tässä tapauksessa ilmasto- ja energiapolitiikalla on suuri vaikutus elinkeinon kehitykseen. Maailmankaupan vapautumiskehityksen etenemisessä on tämän päivän silmin katsottuna enemmän esteitä kuin edistäviä tekijöitä. Suomen on kuitenkin mahdollista lisätä koko elintarvikeketjun kannattavuutta hyödyntämällä elintarvikemarkkinoilla ja elintarvikkeiden kulutuksessa tapahtuvia muutoksia. Tietoisuus maailmalla ruoan terveys- ja hyvinvointivaikutuksista tulee näkymään terveysvaikutteisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden kasvavana kysyntänä. Se avaa mahdollisuuksia myös vientimarkkinoilla ja tarjoaa mahdollisuuksia kohentaa yritysten kannattavuutta ja siten edistää myönteistä kehitystä maaseudulla sekä maa- ja elintarviketaloudessa.

Kirjoitus perustuu Maaseuturahaston rahoittaman ”Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa 2030” hankkeen nykytila-analyysiin. Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Luke (koordinaattori) sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus

Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Valtakunnallinen nuorten ruokainnovaatiokilpailu käynnistyi

07.10.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

ruokaoivallus-logo_vari_webKokkaa, wokkaa, kehitä – oivalla ja osallistu! Ruokaoivallus on ruokainnovaatiokilpailu nuorille. Kilpailussa etsitään uusia ruokia, raaka-aineita sekä valmistukseen liittyviä menetelmiä. Ruokaoivallus voi olla myös uusi tapa markkinoida ruokaa.

Nyhtökaura, härkäpapurouhe, kaurapuuteri ja monet muut viime vuosien ruokatuoteuutuudet kaipaavat seurakseen uusia ruokainnovaatioita. Uusien ideoiden löytämiseksi Etelä-Savon ruokaviesti -hanke järjestää nuorille suunnatun valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun – Ruokaoivallus.

Ruokaoivallus-kilpailussa on kolme sarjaa:

1. Raaka-aine tai elintarvike
Eteläsavolaisista tai lähiruoan raaka-aineista muokattu uusi elintarvike tai uuden raaka-aineen käyttö elintarvikkeissa.

2. Valmistus- tai pakkausmenetelmä
Uudenlainen raaka-aineen tai elintarvikkeen valmistus-, jalostus-, tuotanto- tai pakkausmenetelmä tai -teknologia.

3. Jakelu tai markkinointi
Uudenlainen toimintamalli tai sovellus lähiruoan kaupallistamiseen tai viestintään lähiruoan käytön lisäämiseksi.

Kunkin sarjan voittajat palkitaan 1000 euron tunnustuspalkinnoilla. Yhteistyökumppaneina ovat HKScan Finland Oy, Metos Oy ja Suur-Savon Osuuskauppa. Sarjojen 2. ja 3. sijoittuneet palkitaan tuotepalkinnoin. Kilpailuun liittyen järjestetään sosiaalisessa mediassa viisi #ruokaoivallus-hästagkilpailua, joissa arvotaan tuotepalkintoja osallistujien kesken.

Ruokaoivallus-kilpailuun voi osallistua yksin tai max. neljän hengen ryhmässä. Kilpailuun osallistuvien tulee olla 16–29 -vuotiaita opiskelijoita. Kilpailuaikaa on 28.2.2017 saakka.

Etelä-Savon ruokaviesti -hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus. Hanketta toteuttaa Mikkelin ammattikorkeakoulu yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Tutustu Ruokaoivallus-kilpailuun, www.ruokaoivallus.fi

 Taina Harmoinen, Mamk