Ajankohtaista
Virtasalmen Viljatuote Oy – trendikkäitä innovaatioita peltojen keskeltä Etelä-Savosta
26.08.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaGluteenittomiin myllytuotteisiin erikoistunut Virtasalmen Viljatuote Oy sijaitsee Längelmäen kylällä, Pieksämäellä. Yritys toimii idyllisellä Suholan tilalla, jolla viljellään n. 170 hehtaariin alueella luontaisesti gluteenittomia viljelykasveja; tattaria, puhdaskauraa, rypsiä, hernettä ja kuminaa.
Myllytoiminnan juuret ulottuvat 1990-luvulle, jolloin Suholan tilan yrittäjä Petri Karjalainen ounasteli paikallisen tutun maanviljelijän kanssa Suomen vuonna 1995 EU:hun liittymisen johtavan tuottajahintojen laskuun. He pohtivat yhdessä tulevaisuutta ja toimenpiteitä elannon takaamiseksi. Petri Karjalainen oli jo vuonna 1992 aloittanut kokeiluna tattarin viljelyn kesantopelloillaan. Naapuruksilla oli vahvaa tietotaitoa ja osaamista maanviljelystä, yhteistyökumppanilla oli lisäksi myös mylläritausta. Tästä pohdiskelusta sai alkunsa kahden maanviljelijän maatalousyhtymä ja gluteeniton mylly-yritystoiminta vuonna 1996.
Myllytoiminnan käynnistyttyä kumppanukset ottivat yhteyttä pieksämäkeläiseen leipomoon kuultuaan heidän suunnittelevan gluteenittoman tuotevalikoiman laajentamista. Yhteistyön myötä alkoi yritystoiminnan kasvu, mikä vaati investointeja uuteen tuotantotilaan ja myllylaitteisiin. Tuotantotilaksi valikoitui valmistumassa oleva konehalli, joka modifioitiin myllytoimintaan sopivaksi.
Gluteenittomien tuotteiden markkinoiden kasvun ja alkuperäisen yhtiökumppanin pois jättäytymisen myötä, tuotantolaitteet siirrettiin Suholan tilalle v. 2008. Seuraavat 10 kasvun vuotta yritystä pyöritettiin oman perheen voimin. Ajan jakaminen maanviljelyn ja yritystoiminnan kesken alkoi olla mahdotonta, eikä aika riittänyt kasvun kannalta kaikelle olennaiselle. Yritysjärjestelyt tulivat ajankohtaiseksi v. 2018. Mukaan tuli uusia osakkaita ja saatiin lisää resursseja yrityksen käyttöön. Viljatuotteen osakkaana sekä toimitusjohtajana aloitti Matti Toivanen ja Petri Karjalainen jatkoi Viljatuotteen hallituksen puheenjohtaja, keskittyen pääsääntöisesti suomalaisen tattarin hankintaan ja maanviljelyyn.
Viljatuote työllistää tällä hetkellä Karjalaisen mukaan kymmenkunta henkilöä sekä yhden kausityöntekijän. Liikevaihto oli 2,4 miljoonaa euroa vuonna 2021, vuosittaista kasvua on ollut noin 10 %.
Laaja ja luontaisesti gluteeniton tuotevalikoima maistuu kaikille
Keliaakikkojen ruokavaliossa gluteenittomat tuotteet turvaavat terveyden sekä vatsan hyvinvoinnin. Hyvinvoinnistaan ja ravitsemuksestaan kiinnostuneet ihmiset alkoivat suosia gluteenitonta ruokavaliota 2010-luvulla. Gluteeniton ruokavalio näkyi vahvasti mediassa ja lisäsi gluteenittomien tuotteiden myyntiä. Petri Karjalainen toteaa tämän mahdollistaneen Viljatuotteelle kasvun.
Viljatuotteen käyttämiä raaka-aineita ovat tattari, kaura, maissi, hirssi, riisi, teff, pellava ja psyllium. Kaikkia näitä raaka-aineita ei ole mahdollista kasvattaa Suomessa. Ulkomailta ostettavat raaka-aineet tulevat tarkoin valikoiduilta toimittajilta. Viljatuotteen tuotteiden raaka-aineet ovat luonnostaan gluteenittomia, säilöntä- ja lisäaineettomia, GMO-vapaita ja vegaanisia.
Viljatuote on hakenut monelle tuotteelleen Suomen Keliakialiiton hallinnoiman Gluteeniton-tuotemerkin helpottamaan keliaakikkoja löytämään ruokavalioonsa soveltuvia turvallisia tuotteita sekä Hyvää Suomesta -alkuperämerkin kertomaan kotimaisuudesta niille tuotteille, joille se on mahdollista.
Tuotteita kuluttajille ja ammattikäyttöön
Viljatuotteen tuotteita on myynnissä päivittäistavarakaupoissa ympäri Suomen. Viljatuote palvelee asiakkaita myös omassa tilamyymälässään Virtasalmella sekä verkkokaupassa, josta tilaaminen onnistuu myös englanniksi ja ranskaksi. Petri Karjalainen kertoo, ettei monen yrityksen toimintaan negatiivisesti vaikuttanut koronapandemia näkynyt heillä. Päinvastoin koteihinsa eristäytyneet ihmiset innostuivat leipomaan, mikä näkyi positiivisesti heidän verkkokauppatilauskannassaan.
Kuluttajille tuotteiden hankkiminen omasta lähikaupasta on mahdollista 250-600 g pakkauksissa. Verkkokaupasta on saatavilla suurempia 3 kg pusseja säännöllisesti tuotteita käyttäville asiakkaille. Ammattikäyttöön leipomoihin ja kahviloihin on saatavilla 15–25 kg säkkejä ja jopa 600-800 kg suursäkkejä.
Tuotepakkausten muotoilu sekä materiaalit on huolella mietitty kaupan hyllyyn sopivaksi. Logolla varustetut kotelo- ja pussipakkaukset toimivat logistiikassa ja jälleenmyyjien varastoinnissa. Tuotepaketin materiaalin on myös suojattava tuholaisilta, etenkin vientiin menevissä tuotteissa, mihin soveltuu laminaattipussi. Pakettien houkutteleva ulkoasu on suunniteltu yhdessä ulkopuolisen yhteistyöyrityksen kanssa.
Laaduntarkkailu tärkeää erikoistuotteiden tuotannossa
Viljatuote on panostanut tuotantolaiteinvestointien lisäksi uuden tuotannonohjausjärjestelmän hankintaan. Petri Karjalainen kertoo myynnin kasvaessa osto-, tuotanto- ja tilauskannan ajantasaisen käsittelyn olleen jo melko haastavaa vanhanaikaisilla tavoilla.
Viljatuote panostaa laatuun, säännölliseen tutkimukseen ja testaamiseen. Sertifioitu laadunhallinta ja tuotemerkit lisäävät uskottavuutta ja turvallisuutta kuluttajien silmissä. Uusi tuotannonohjausjärjestelmä on tehostanut prosessien suunnittelua, auttaen suuresti tuote-erien jäljittämisessä mahdollisessa takaisinvetotilanteessa.
Tehokkaan ja laadukkaan tuotannon takaamiseksi henkilöstöstä löytyy monenlaista osaamista. Toimivan tuotannonohjausjärjestelmän lisäksi sujuvaa tuotantoa, laadunseurantaa ja tiedonkulkua tukevat talon sisäiset viikoittaiset palaverit. Viljatuote tarjoaa työntekijöilleen palkkio-ohjelman, jonka prioriteettina on laatu.
Digitaalista markkinointia ja messuja
Virtasalmen Viljatuote Oy panostaa markkinoinnissa digitaalisuuteen; kotisivuihin, verkkokaupan kampanjoihin ja sosiaaliseen mediaan. “Perinteinen printtimedia ei välttämättä tavoita haluttua kohderyhmää ja on kallista”, Karjalainen toteaa.
Yrityksessä työskentelee sosiaalisen median ammattilainen, jonka vastuulla on kuluttajamarkkinointi säännöllisine somejulkaisuineen sekä somevaikuttajayhteistyö. Markkinointiviestintäkanavista Instagramissa keskitytään kuvallisiin reseptivinkkeihin ja vaikuttajayhteistyöhön. Facebookissa keskitytään yritysmielikuvan luomiseen. Kuvallisia reseptejä ja reseptivihkoja on saatavissa myös yrityksen kotisivuilta. Sosiaalisessa mediassa toteutettujen säännöllisten asiakaskyselyiden palautetta hyödynnetään myös tuotekehitystyössä.
Karjalainen kertoo yrityksen osallistuvan elintarvikealan messuille, kotimaassa mm. Lautasella-messuille ja ulkomailla mm. Saksassa Grüne Woche-messuille ja viimeisimpänä Barcelonassa Free From Functional Food Expoon.
Palkittua tuotekehitystä ja innovointia
“Keliaakikon ruokavalio yksipuolistuu herkästi, jos tarjolla on nautittavaksi vähän makuvaihtoehtoja. Rohkealla innovoinnilla löytyy uusia makuja ja ulkopuolista apua kannattaa ehdottomasti hyödyntää tuotekehitystyössä. Testaaminen on erittäin tärkeää, jotta voi seistä omien tuotteiden takana”, Karjalainen mainitsee.
Ammattitaitoa ja raaka-ainetuntemusta kuvaa Petri Karjalaisen tuotannon hävikin hyödyntämisen pohdinnasta syntyneet tuotteet. Ostetusta raaka-ainemateriaalista jopa 40 % muuttuu käyttämättömäksi sivutuotteeksi myllytysprosessissa. Näitä sivutuotteita on innovatiivisesti hyödynnetty lämpöenergiana, lannoitteena ja jopa tyynyn täytteenä. Yritys on osallistunut myös hankkeisiin, joissa on testattu sivutuotteiden toimivuutta eri tarkoituksiin.
Viljatuote lanseerasi keväällä 2022 uudet gluteenittomat teff-maissimuron ja teff-puurohiutaleen. ”Koemaistelussa selvisi teffistä valmistettujen tuotteiden muistuttavan rukiin makua, mitä asiakaspalautteen myötä monet keliaakikot ovat kaivanneet. Uusia luonnostaan gluteenittomia raaka-aineita haetaan koko ajan meidän tuotevalikoimaamme”, kertoo Sari Karjalainen.
Viimeisin uutuustuote odottelee lanseeraamisen viimeistelyä. Toimitusjohtaja Matti Toivasen raaka-ainehävikistä ideoima Spoothie-välipalatuote palkittiin kesäkuussa Barcelonassa järjestetyssä Free From Functional Food Expossa vuoden 2022 näytteilleasettajien innovatiivisimmaksi tuotteeksi. Tuote on loppukehitelty yhteistyössä suomalaisen Foodiq Oy:n kanssa, jolla on valmistukseen tarvittava tuotantolaitteisto.
Karjalainen on iloinen kaikista yrityksen saamista huomionosoituksista, mutta on erityisen otettu Etelä-Savon Vuoden yrittäjä 2018 -palkinnosta. Etelä-Savon Yrittäjien, Kauppakamarin, Maakuntaliiton sekä Finnveran ja Fennian edustajien raadin perusteluina valintaan oli ennakkoluuloton kehittäminen innovatiiviseksi ja kannattavaksi maatalouslähtöiseksi liiketoiminnaksi, huomioiden vaihtuvat maailmanlaajuiset trendit sekä Etelä-Savon maakuntastrategian toteuttaminen tuottamalla hyvinvointia puhtaasta ruoasta.
Innovointi ja kehittäminen vaativat ammattitaidon ja tuotetuntemuksen lisäksi rohkeutta ja luovuutta. Pitkäjänteinen ja tuottava tuotekehitys on elintärkeää yrityksen jatkuvuuden kannalta, mikä usein tarvitsee ulkopuolista rahoitusta. Viljatuote on hyödyntänyt mm. Business Finlandin ja ELY-keskuksien tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Petri Karjalainen harmittelee, että joissakin tapauksissa ns. Annex-määräykset yritystuissa rajaavat yrityksen toimialan pois rahoitusmahdollisuuden piiristä.
Ruokaklusterista näkyvyyttä Etelä-Savon ruokaosaamiselle
“Tartumme aina innokkaasti mahdollisuuteen päästä kasvattamaan tietoisuutta ruokaosaamisesta, siksi lähdimme mukaan Etelä-Savon Ruokaklusteriin. Pieneltä kylältä kotoisin olevan yrityksen on vaikeampi yksin saada näkyvyyttä. Täällä on puhdas vihreä luonto ja kirkkaat vedet, mikä ei ole itsestään selvyys muualla maailmassa”, Petri Karjalainen kertoo.
”Ruokaklusterin myötä voimme lisätä vuoropuhelua Etelä-Savossa toimivien ruoka-alan yritysten kesken. Eri kokoiset yritykset tarvitsevat toisiaan. Verkostoituminen edesauttaa maakylistä maailmalle ponnistamista”, pohtii Karjalainen. Hän vertaa Etelä-Savon alueen ruoka-alan osaamista ja erinomaisuutta Italian Parman ja Ranskan Champagnen alkuperäsuojattuihin alueisiin. “Miksei mekin oltaisi joku päivä yhtä kuuluisia jollakin tuotteellamme?”, pohtii Karjalainen hymyillen.
Kirjoittanut: Kirsi Iltanen ja Teemu Pulkkinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Lahdelman matkailutilalla hyödynnetään laajasti yhteistyötä
07.03.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaAuringonpaisteessa kylpevän Lahdelman matkailutilan punamultaiset hyvin hoidetut rakennukset ja aitan päädyssä lukeva Tervetuloa kutsuvat matkailijat peremmälle. Sisällä päärakennuksessa vastaanotossa tilan isäntäpari Ritva ja Pertti Lahdelma ottaa matkailijat vastaan ja opastaa eteenpäin. Tarvittaessa matkailijoita palvelumassa on laaja joukko lähiseudun yhteistyöyrityksiä.
Lahdelman tila Pertunmaalla on luomutila. Nautakarjan kasvatuksesta luovuttiin reilu kaksi vuotta sitten. Nykyisin pellot ovat nurmiviljelyssä ja naapurissa oleva ylämaankarjankasvattaja korjaa rehuista suurimman osan. Kotieläiminä tilalla on kaksi hevosta, kolme kissaa ja koira.
Matkailuliiketoimintaa Ritva ja Pertti Lahdelma ovat kehittäneet vuodesta 1988 lähtien, jolloin ensimmäiset kesälomalaiset saapuivat Ilotupa-mökkiin. Tuolloin maaseudulla keskeisenä asiana oli liitännäiselinkeinojen kehittäminen.
”Tilaa oli tarpeen kehittää ja saada liikevaihtoa kasvatettua. Matkailutoimintaan hyvänä esimerkkinä oli naapurissa matkailua harjoittaneet kummisetä ja -täti”, Pertti Lahdelma kertoo. Lahdelman tilalla oli luontaiset hyvät edellytykset matkailutoimintaan, kun tila sijaitsee hyvärantaisen aurinkoisen Peruveden rannalla ja etäisyys sen hetkiseen päämarkkina-alueeseen, pääkaupunkiseutuun, on sopiva.
Parempaa ja enemmän myyntiviikkoja
”Heti alusta lähtien olemme halunneet rakentaa parempaa kuin tavalliset vuokramökit. Tavoitteena on ollut saada mökeille enemmän käyttöä laadun nostolla”, Ritva Lahdelma kertoo.
Lahdelmat rakensivat ensimmäiset mökkinsä 1980-90 lukujen taitteessa. Tuolloin valmistuivat Ilotupa, Riemurahi ja Onninmökki. Kaikki mökit ovat hyvärantaisen Peruveden rannalla.
Aittamajoitus-sana tuo asiakkaille mieleen vaatimattoman majoituksen. Lahdelma markkinoi aittahuoneistoja, jotka ovat varustetasoltaan ja sisustukseltaan upeita kokonaisuuksia. Aittahuoneistot rakennettiin 1990-luvun alussa ja peruskorjattiin 2000-luvulla.
”Aittarakennusta laajennettiin kolme metriä taaksepäin, jotta jokaiseen huoneistoon saatiin minikeittiö ja samalla uusittiin huoneistojen suihku-wc-tilat”, Pertti Lahdelma kertoo. Taitavana kirvesmiehenä hän on vastannut suurimmaksi osaksi mökkien rakentamisista ja peruskorjauksista. Apuna on ollut pojista Turo, joka on rakennusalan ammattilainen.
Lahdelman palveluissa oli aluksi vahvasti mukana ruokatarjoilut, joita Ritva Lahdelma hoiti. Päärakennuksen tuvassa ja Riihituvassa ruokittiin kokousvieraita sekä erilaisia juhlaporukoita, kuten häiden ja syntymäpäivien viettäjiä. Osa aittahuoneistoissa yöpyjistä oli myös täysihoidossa. Pikki hiljaa työ kävi turhan raskaaksi ja omasta ruokapalvelusta luovuttiin. Nykyisin asiakkaille on saatavissa ruokapalvelua lähiseudulla toimivien catering-yritysten kautta.
Villa Keidas – luksusta matkailuun
Lahdelmien matkailutiloihin suuri loikka kohti luksusmatkailua oli kylpylähuvila Villa Keitaan rakentaminen vuonna 2010. Huvilaa varten perustettiin Lahdelman Lomat Oy, jossa Pertti ja Ritva Lahdelman lisäksi mukana ovat pojat Tatu ja Turo. Upea yli 400 neliön mökki oli iso investointi eikä lähiseudulla ollut samantasoisia kohteita. Pertti Lahdelma kävi Kolilla ja Levillä katsomassa vastaavanlaisia huviloita.
Lahdelmat kertovat Villa Keitaan asiakaskunnan olevan varsin ohut. Vuosien saatossa tyytyväiset asiakkaat ovat levittäneet tietoa kohteesta. Mökin iso koko ja varustetaso tuovat luonnostaan vuokraukseen tyhjiä päiviä. Esimerkiksi välisiivoukseen tulee varata vähintään puolitoista vuorokautta aikaa. Siivousajat neuvotellaan siivousyrittäjien kanssa.
Vuokrausaikojen järjestelyt ovat Ritva ja Pentti Lahdelman omissa käsissä, sillä verkkokauppaan he eivät ole halunneet laittaa vuokrauksia. He ovat mieluummin itse suoraan yhteydessä asiakkaisiin. Kohteita markkinoidaan omien kotisivujen lisäksi Booking.comin ja muutaman yhteistyötahon kautta.
Kestävyys toiminnan keskiössä
Lahdelman kotisivuilla on esillä erilaisia kestävyyteen ja ympäristöön liittyviä merkkejä, kuten Sustainable Travel Finland, Maakuntien Parhaat, ECEAT Suomi ja Welcome cyclist.
”Merkkien saanti ei ole vaatinut meiltä toiminnan muuttamista, vaan kriteerit ovat täyttyneet luonnostaan”, Ritva Lahdelma toteaa. Lahdelman toiminnassa kestävyys ja vastuullisuus ovat tärkeitä kriteereitä. Esimerkiksi majoitustilojen sisustuksessa suositaan kotimaisia astioita ja tekstiilejä.
Merkeistä monelle tuntemattomampi on ECEAT Suomi, joka on Suomen Luomumatkailuyhdistys ry:n merkki. Tässä toiminnassa Lahdelman tila on ollut mukana alusta lähtien.
Maakuntien Parhaat -merkki näkyy monessa kohdassa tilalla. Lahdelmat harmittelevat, että merkin ylläpidosta on luovuttu. Merkki on ollut arvostettu laatumerkki ja nykyisin hyvässä nosteessa oleviin paikallisiin tuotteisiin liittyvä tunnus.
Suosittelemme – apuna yhteistyöverkosto
Lahdelma on verkostoitunut laajasti lähiseudun yritysten kanssa. Matkailijoille on koottu tuhti tietopaketti lähiseudun yrittäjien palveluista ”Suosittelemme”-kansioihin infoon ja majoitustiloihin.
”Tarvittaessa lähetän Suosittelemme-tiedoston myös sähköpostitse asiakkaalle”, Ritva Lahdelma kertoo. Näin asiakas voi suunnitella lomareissuaan jo etukäteen ja varata haluamiaan palveluita loman ajaksi suoraan yritykseltä. Tarjolla on laajasti palveluita, kuten vaikkapa yksityinen kokki tilaisuuteen, ralliautolla ajoa ja erilaisia liikunnallisia aktiviteettejä.
”On parempi, että asiakas varaa tarvitsemansa palvelun suoraan yrittäjältä emmekä ole siinä välikädessä. Näin vältytään myös väärinkäsityksiltä ja tieto muutoksista välittyy heti yrittäjälle”, Pertti Lahdelma kertoo.
Aikalisä jatkajan järjestelyyn
Lahdelman tilalla suunniteltiin sukupolvenvaihdosta neljä vuotta sitten. Ajatuksena oli, että Ritva ja Pertti olisivat siirtyneet luopumiseläkkeelle. Haasteeksi sukupolvenvaihdoksessa muodostui jatkajalle asetetut tiukat ehdot. Matkailun ja metsätalouden tuloja ei huomioitu sukupolvenvaihdoksessa ja jatkajan olisi pitänyt sitoutua pitämään nautakarjaa seitsemän vuotta.
”Emme halunneet sitouttaa jatkajaa tällaiseen tilanteeseen. Otimme aikalisän asiaan, mikä oli erittäin hyvä asia nykyisen maatalouden tilanteen huomioiden. Päätimme jatkaa toimintaa, mutta kevensimme hommia luopumalla karjanpidosta”, Pertti Lahdelma valaisee tilan suunnitelmia. Pojat Tatu ja Turo asuvat perheineen Lahdessa ja käyvät auttelemassa tarvittaessa.
Nykyisin navetassa on puusepänverstas, pienkonekorjaamo ja suksien voitelutila. Tiloissa hoituvat polkupyörien huoltotyöt ja suksien voitelut ammattitaidolla, sillä Pertti Lahdelma on harrastanut kestävyysurheilua vuosikymmenet. Hiihdosta on tuvassa kaapillinen palkintoja esillä. Viimeisimmäksi hän on osallistunut Kalevan Kierrokseen, jossa kilpaillaan pitkillä matkoilla kuudessa lajissa.
Lahdelmassa matkailijoille on koottu laaja päiväretkiopas, jossa on patikointi-, pyöräily- ja hiihtoreittejä, johon tilan läheisyydessä on tarjolla monen pituisia hiihtolatuja. Tilalta voi myös vuokrata harrastevälineitä.
Taina Harmoinen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, URAKKA -hanke
Ruokasektorin liikevaihto nousi lähes miljardiin euroon Etelä-Savossa
16.09.2020 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaJuuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan ruokasektorin liikevaihto oli 995 miljoonaa euroa vuonna 2018 Etelä-Savossa. Nousua edelliseen vuoteen oli 65 miljoonaa.
Maakunnan luomutuotantoa esittelevä erillinen kooste julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Tilastointi on tehty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kurvi – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta -hankkeessa.
Etelä-Savo on ollut vahva luomun kehittäjä jo vuosikymmeniä. Tämä näkyy erityisesti luomupuutarhatuotannossa – noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden ja 20 % luomuporkkanan viljelyalasta on Etelä-Savossa.
Yritysten toimipaikoista viidesosa on ruoka-alalla
Ruokasektorin suurin liikevaihto, lähes 60 %, oli elintarvikkeiden ja juomien kaupassa, jossa myös liikevaihto kasvoi eniten. Vähittäiskaupassa liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 65 miljoonalla ja tukkukauppa 7 miljoonalla. Hienoista kasvua oli myös juomien valmistuksessa. Muiden toimialojen osalta liikevaihto laski hieman vuoteen 2017 verrattuna.
Vuonna 2018 ruokasektorilla työskenteli 5 152 henkilöä, mikä oli yli 17 % koko alueen yritysten henkilöstöstä, ja kasvua edellisvuoteen oli 220 henkilöä. Eniten kasvua oli kaupan alan henkilöstömäärässä. Pientä kasvua oli myös elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa.
Ruokasektori on Etelä-Savossa merkittävä, sillä 21 % toimipaikoista on ruokasektorilla. Vuonna 2018 ruokasektorin toimipaikkojen määrä oli 2 707, joista yli 2 000 oli alkutuotannon kasvinviljelyssä ja kotieläintaloudessa.
Ammattikeittiöitä on Etelä-Savossa 513 ja ne tarjoavat noin 16,1 miljoonaa ateriaa vuodessa. Keittiöistä kolmasosa on julkisessa omistuksessa.
Etelä-Savossa yli puolet maatalousmaasta nurmella
Vuonna 2019 maatila- ja puutarhayritysten määrä oli 2 271. Käytössä olevasta 72 200 hehtaarin maatalousmaasta oli nurmea 40 000 hehtaaria. Keskimäärin maatalousmaata oli vuonna 2019 Etelä-Savossa käytössä 32 hehtaaria tilaa kohden, mikä on ELY-keskuksittain tarkasteltuna Suomen alhaisin.
Etelä-Savon maatalous- ja puutarhayrityksistä noin puolet on kasvinviljelytiloja. Maidontuotantoa harjoitettiin 362 tilalla ja tuotettu maitomäärä oli 106 miljoonaa litraa. Sianlihan tuotanto on alueellamme vähäistä, 0,4 % maamme tuotannosta. Sikatalous on päätuotantosuuntana yhdeksällä tilalla.
Etelä-Savo on vahvaa ruukkuyrttien ja vihannesten tuotantoaluetta
Etelä-Savon kasvihuoneissa kasvoi 24,5 miljoonaa kappaletta ruukkuvihanneksia vuonna 2019. Suomen tilli-, persilja- ja basilika-ruukkuvihanneksista noin 30 % tuotetaan Etelä-Savossa.
Avomaavihanneksia viljeltiin 594 hehtaarilla. Satoa tuotettiin yli 11 miljoona kiloa, josta vajaa 5 miljoonaa kiloa on porkkanaa. Koko Suomen kiinankaalisadosta yli 70 % ja salaattisadosta 45 % tuotetaan Etelä-Savossa. Myös koko maan parsakaalisadosta tuotettiin alueellamme 39 %.
Marjoja viljeleviä yrityksiä oli 162 ja viljelyssä 647 hehtaaria, josta yli puolella kasvaa mansikkaa tuottaen satoa 1,44 miljoonaa kiloa. Punaherukan ja pensasmustikan satomäärät ovat noin neljäsosa koko Suomen sadosta.
Etelä-Savo on luomun kehittämisen pioneerialuetta
Luomun kehittämis- ja tutkimustoimintaa on Etelä-Savossa tehty 1980-luvulta alkaen. Etelä-Savon luomukoosteeseen on koottu tietoja alueen luomutuotannosta, -jalostajista, luomun käytöstä sekä ruokaketjun luomuyrittäjistä.
Vuonna 2019 luomutiloja oli Etelä-Savossa 277. Luonnonmukaisesti viljellyn peltoalan osuus nousi 18 prosenttiin ollen 12 983 hehtaaria. Koko Suomessa luonnonmukaisesti viljellyn pellon osuus viljelyalasta oli 13,5 %.
Etelä-Savo on merkittävä luomuavomaavihannesten tuottaja. Noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden viljelyalasta on Etelä-Savossa ja luomuporkkanan tuotantoalasta 20 %. Muita merkittäviä luonnonmukaisesti viljeltyjä kasveja Etelä-Savossa ovat rypsi ja mansikka.
Luomutuotteiden jalostus painottuu Etelä-Savossa alhaiseen jalostukseen, kuten omalla tilalla tuotettujen juuresten kuorimiseen ja pakkaamiseen tai viljan jauhattamiseen. Alhaisen jalostusasteen tuotteita valmisti 29 yritystä vuonna 2019. Korkeamman jalostusasteen luomuelintarvikkeita tuotti 13 yritystä.
Kalasaaliista miljoona kiloa muikkua
Kalastusyrittäjiä Etelä-Savossa oli 215 vuonna 2018. Heistä 39 kuului sisävesien kaupallisten kalastajien rekisterissä 1-ryhmään eli niiden liikevaihto ylitti 10 000 euroa. Kaupallisen kalastuksen arvo oli 3,1 miljoonaa euroa. Etelä-Savo on maan suurin sisävesikalastuksen alue. Saaliiksi saadusta 1,35 miljoonasta kilosta miljoona kiloa oli muikkua. Etelä-Savossa toimii myös muutamia ruokakalankasvatuslaitoksia.
Tilastoaineistoon ja luomukoosteeseen voit tutustua Ekoneumin sivuilla -> Julkaisut ja materiaalit tai KURVI-hankkeen sivuilla www.xamk.fi/kurvi
KURVI – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta –hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
Tarvitsetko kehittämiseen tai investointeihin rahallista tukea?
08.03.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaTeknologia menee eteenpäin melkoista vauhtia alalla kuin alalla. Uusia menetelmiä pitäisi kehittää ja kokeilla, mikä aiheuttaa kustannuksia. Apua tähän tilanteeseen on saatavissa ELY-keskuksen rahoituskanavista.
ELY-keskusten tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämään toimintaansa, hakemaan kasvua liikevaihdon ja työpaikkojen myötä ja kansainvälistymään. Yritystoiminnan kehittämiseen ELY-keskusten kautta on saatavissa asiantuntijapalveluita, joita tuottavat ELY:n hyväksymät asiantuntijat. Nykytila-analyysin ja kehittämissuunnitelman hinta on 220 e /päivä ja erilaiset konsultoinnit, kuten tuotekehitys, talous, markkinointi, johtaminen ja uudistuminen, ovat 300 e/päivä. Lisätietoa kehittämispalveluista saa http://www.yritystenkehittamispalvelut.fi/.
Rahoitusapua kehittämiseen ja investointeihin
Uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen vaatii suunnittelua ja myös konkreettista kehittämistä. Ensin toki pitää miettiä ja suunnitella, mikä on oikea suunta. Tämä voi vaatia vaikkapa messumatkan ulkomaille. Tällaiseen yritysten kehittämistyöhön on mahdollista saada ELY-keskukselta tukea 50 % kustannuksista. Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä voi tehdä itse tai ostaa palvelun ulkopuoliselta taholta.
Erilaisiin yritysten investointeihin, kuten perinteiset koneet, laitteet ja rakentaminen sekä ohjelmistoihin, alle 10 henkilön mikroyrityksillä on mahdollista saada tukea 35 %. Isommillekin yrityksille tukea on tarjolla, mutta tukitaso vähän pienenee yrityskoon kasvaessa. Ennen investointia on mahdollista saada tukea maksimissaan 50 % investointia valmistelevaan hankkeeseen, jossa selvitetään investoinnin toteuttamisen edellytyksiä sekä mahdollisia rahoituskanavia.
Rahoitusta suunnataan erityisesti kasvaville ja toimintaansa kehittäville yrityksille. Tuen saaminen edellyttää hankesuunnitelman tekemisen ja toteuttamisen raportoinnin. Liiketoimintasuunnitelma tulisi olla myös hakemuksen liitteenä.
Yhdessä eteenpäin – yritysryhmähankkeissa
Yritysryhmähankkeet toimivat kehittämisorganisaation hallinnoimina hankkeina, joihin kuuluu tietty 3-10 yrityksen muodostama yritysryhmä. Hankkeen toimenpiteet jakautuvat yhteisiin ja yrityskohtaisiin toimenpiteisiin. Yritykset sitoutuvat hankkeeseen omalla maksuosuudellaan, joka on 25 % kokonaiskustannusta tuen ollessa 75 %.
Yritysten kehittämiseen on rahoitusta jäljellä vielä tälle ohjelmakaudelle, joten kannattaa olla yhteydessä Etelä-Savon ELY-keskukseen. On hyvä olla yhteydessä ELY-keskukseen ennen kuin alkaa kirjoittaa hakemusta, niin saa tiedon sopivasta tukimahdollisuudesta. ELY-keskuksen rahoituksesta löytyy tietoa myös Puhettarahasta.com –blogista.
Yhteystiedot ELY-keskukseen:
Outi Kaihola, yritysrahoitus, p. 0295 024 047
Jukka Kotro, yritysryhmien rahoitus, p. 0295 024 057
Kirsi Kosunen, kasvu- ja kv-asiat, p. 0295 024 056
Kristiina Laatikainen, yritysrahoitus, p. 0295 024 261
Jarkko Rautio, yritysrahoitus, p. 0295 024 164
Jari Räihä, BF, p. 0295 024 081
Antti Räsänen, yritysrahoitus, p. 0295 024 033
Tiina Väärä, yritysten kehittämispalvelut, p. 0295 024 090
Sari Halonen, koulutukset, p. 0295 024 104
–s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Etelä-Savon yrityksistä lähes joka neljäs ruokasektorilla
07.09.2018 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaEtelä-Savon yritysten toimipaikoista 22,3 % on ruokasektorilla. Kaikkiaan ruokasektorin toimipaikkoja on lähes 2900 ja henkilöstöä 5400. Ruokasektorin suurin liikevaihto on elintarvikkeiden ja juomien vähittäiskaupassa, yli 40 %.
Etelä-Savon ruokaviesti -hanke kokosi tiedot Etelä-Savon ruokasektorista. Tiedot on koottu erikseen myös ammattikeittiöistä.
Tutustu Tilastotietoja Etelä-Savon ruokasektorista -julkaisuun tästä.
Xamk panostaa järvikalaan
27.02.2018 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: TainaKaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ottaa vahvan roolin Etelä-Savossa järvikalan käytön edistämisessä. Järvikalan tuotekehitystä, logistiikkaa, saalistietojen sähköistä ilmoittamista, kannattavaa kalataloa, uudenlaisia järvikalan myyntitapoja sekä elämyksellistä kalastusmatkailua kehitetään Xamkissa neljässä eri hankkeessa. Henkilöstön kalatalousosaamista on vahvistettu myös palkkaamalla uusia asiantuntijoita.
-Järvikalan tuotekehitystä on tehty lukuisissa hankkeissa niin Etelä-Savossa kuin eri puolilla Suomea. Kehitetyt tuotteet ovat saaneet hyvän vastaanoton ja kuluttajat, vähittäiskauppa ja ammattikeittiöt ovat valmiita niiden käyttöön. Tuotannon kaupallistaminen on kuitenkin ollut haasteellista. Xamkissa käynnistyvissä kalahankkeissa kehitetään toimintaa koko kalaketjussa saaliista aina kuluttajan lautaselle asti, tutkimuspäällikkö Teija Rautiainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo.
Särkikalojen kalastus poistaa vesistöstä ravinteita, vähentää rehevöitymistä ja hoitaa kalakantoja. Syystäkin ekologisen maineen saaneita särkikaloja halutaan käyttää enemmän elintarvikejalostuksessa. Jalostuksen ongelma on ollut tarvittavan särkikalan tasainen ja riittävä saatavuus sekä jalostustoiminnan kannattavuus.
Näihin ongelmiin haetaan ratkaisua Nostetta särkikaloista – vajaasti hyödynnetyn kalan kalatalo -hankkeessa. Yhteistyössä Itä-Suomen kalatalousryhmän kanssa selvitetään taloudellisesti kannattavan, vajaasti hyödynnettyjä kalalajeja eli lähinnä särkikaloja käsittelevän kalatalon liiketoiminnan mahdollisuuksia. Särkikalojen keräilyn ja kuljetuksen logistiset ratkaisut -hankkeessa puolestaan haetaan uusia ratkaisuja kannattavaan logistiikkaan ja käsittelyprosessissa hyödynnettävään konekantaan.
-Yhä tärkeämmäksi on tullut ruoan jäljitettävyys. Järvikalan jäljet – saalistietoa ja kestävyyttä -hankkeessa hyödynnetään Xamkin kehittämää Järvikala.fi –mobiilisovellusta, jolla järvikalan reitti ja lämpötilahistoria voidaan jäljittää kalastajalta myyntipaikalle saakka. Sovellusta kehitetään ammattikalastajan työkaluksi pakollisten saalistietojen ilmoittamiseen viranomaisille, Teija Rautiainen kuvaa. Samalla selvitään myös, voidaanko näitä tietoja käyttää sisävesikalastuksen kestävyyden todentamisessa.
Myös uudenlaisia myyntikanavia etsitään järvikalalle, kun Fisu-postilla laitetaan järvikalat liikkeelle. Hankkeessa kartoitetaan järvikalan myyntimahdollisuuksia ja muun muassa pilotoidaan Fisu-postien eli järvikalan myyntikonttien toiminta.
Kalastusmatkailu on vesistörikkaassa Itä-Suomessa suosittu matkailun ohjelmapalvelu. Fish & Eat –hankkeessa kehitetään kalastusmatkailun ruokatuotteita.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kalataloushankkeiden rahoittajina ovat Sitra, Etelä-Savon maakuntaliitto ja ELY-keskus/ Itä-Suomen kalatalousryhmä, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu