Hankkeet

Hietalan luomutila starttaa Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastit

22.06.2021 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcasteissa eteläsavolaiset ruoka-alan yrittäjät kertovat arjestaan. Sarjan ensimmäisessä podcastissa Tanja Kyckling kertoo Hietalan luomutilan toiminnasta. Tanjan haastettelun on tehnyt Nestori Virtanen.

Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastsarjasta vastaa Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke yhteistyössä vapaaehtoisista koottavan ruokaviestijäverkoston kanssa.

Ekoneum ry luomualan kehittäjänä – Luomuinstituutin perustaminen vuonna 2013

15.01.2021 Blogi | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry vietti 10-vuotisjuhliaan vuonna 2010. Samana vuonna alkoi Luomuinstituutin valmistelu. On siis selvää, että Ekoneumin kymmenvuotisella toiminnalla ja sen toteuttamilla lukuisilla luomuhankkeilla on ollut merkitystä ja vaikutusta Luomuinstituutin synnyssä.

Luomulla – siis luomutuotannolla, luomututkimuksella, luomukoulutuksella ja luomualan kehittämishanketoiminnalla – on pitkät ja syvät juuret Etelä-Savossa. Pisimmät ulottuvat Ekolääniajatteluun 1980-luvulla. Yksi juuri juontaa Juvan Partalaan, minne perustettiin vuonna 1985 luomuun erikoistunut Maaseudun Kehittämiskeskus, toinen juuri vuonna 1988 perustettuun Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskukseen Mikkelissä ja kolmas Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksen luomuelintarvikkeiden jatkojalostushankkeisiin 1990-luvulla.

Ekoneum syntyi luomun keskelle

Ekoneum ry:n logossa vuosina 2000-2005 tuli vahvasti esille toiminnan luomusuuntautuneisuus.

Hanna-Maija Väisänen onkin osuvasti todennut Ekoneumin 10-vuotisjulkaisussa, että ”Ekoneum syntyi luomun keskelle ja että voisi hyvin kuvitella, että sen ensiparkaisu on ollut luomu” (mt. s. 19). Ekoneumin perustaminen yhdisti kolmen toimijan – Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) ja Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus (MTKK) – elintarvikealan luomuhankkeet saman sateenvarjon alle.
Toimijoiden yhteistyö ja työnjako luomualan hankkeissa löysi tarkoituksenmukaiset muotonsa ja osaaminen vahvistui. Eri toimijoilla oli nyt yhdessä sovitut tavoitteet maakunnan luomutoiminnan ja -tuotannon kehittämisessä.
Luomu on aina ollut Ekoneumin hankkeissa keskeisessä asemassa. Muutoinkin on edistetty paikallista ruoantuotantoa, jalostusta ja markkinointia. Keskiössä ovat olleet luomu- ja lähiruokahankkeet. Toiminta on ollut tavoitteellista ja ohjelmalähtöistä. Yhteistyötä on tehty niin maakunnallisella kuin valtakunnallisella tasolla alan keskeisten toimijoiden kanssa. Toimintamuotoja ovat olleet yritysyhteistyö, yrittäjien tukeminen konkreettisissa tuotanto- ja tuotekehityspulmissa, oppaiden, tilastoainestojen ja tiedotusmateriaalin tuottaminen sekä koulutus- ja markkinointitapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen.
Ekoneum edistää eteläsavolaista ruokakulttuuria, se toimii ruohonjuurella ja Ekoneumin toimijat ovat maakunnan luomuyrittäjien kumppaneita.

Mikkelin luomuosaamiskeskittymä hyvä pohja Luomuinstituutille
Kun valtakunnallisen Luomuinstituutin valmistelu vuonna 2010 alkoi, oli maakunnassa ja Mikkelissä jo vahva ja vahvaksi tunnustettu luomuosaamiskeskittymä. Lisäarvoa toi myös se, että Ekoneum oli ehtinyt toimia valtakunnallisen elintarvikealan osaamiskeskusverkoston, ELO:n, luomuosaamisen solmukohtana ja koordinaattorina. Luomuinstituutin yksi peruskivi oli Ekoneum ja sen piirissä tehty luomutyö.

Valtakunnallisen Luomuinstituutin perustamiseen tarvittiin toki vahvan maakunnallisen luomuosaamisen lisäksi muutakin. Mikkelin kaupungin selvityshankkeessa perusteltiin Mikkeliä Luomuinstituutin sijaintipaikkana Ruralia-instituutin ja MTT:n monipuolisella ja monivuotisella luomututkimuksella ja yksiköiden vahvalla luomuosaamisella sekä Ekoneumilla. Merkitystä oli myös sillä, että luomualan yliopistokoulutus, Eco Studies, oli aloitettu Mikkelissä.

Maista Luomu -tapahtumassa Mikkelin Kirkkopuistossa oli tarjolla tietoa ja tuotteita luomusta. Kuulumisia vaihtamassa Saimi Hoyer, Iikka Muhonen ja Pirjo Siiskonen.

Etelä-Savon maakunta tunnettiin vahvana luomutuotantoalueena ja Ekoläänin perillisenä, joten Mikkelille oli vaikea löytää uskottavaa kilpailijaa Luomuinstituutin sijaintipaikkakuntana. Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen asiantuntijaverkosto, Luomuinstituutti, aloitti toimintansa Mikkelissä vuoden 2013 alussa.

Ekoneumin rooli luomutiedon välittäjänä
Nyt Ekoneum on toiminut 20 vuotta ja Luomuinstituutti kahdeksan vuotta. Selviö on, että Ekoneum auttoi Luomuinstituutin synnytyksessä. Ehkä kiinnostava kysymys tänä päivänä onkin se, onko Ekoneumin toiminta saanut lisäpotkua Luomuinstituutista? Luomuinstituutin keskeinen tehtävä on tuottaa uutta tutkimustietoa luomusta. Voidaan kysyä, siirtyykö uusi tutkimustieto Ekoneumin toiminnan kautta kentälle, tuotantoon ja käytäntöön?
Ekoläänin puuhamiehet ja Luomuinstituutin perustamista ehdottanut maabrändivaltuuskunta näkivät luomulla merkittävän roolin maapallon ongelmien ratkaisussa. Nyt koronan ja ilmastonmuutoksen koetellessa ihmiskuntaa tarvitaan entistäkin kipeämmin kestävän kehityksen ja luomutuotannon tarjoamia mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Luonnollinen väylä Luomuinstituutista käytäntöön olisi Ekoneumin kautta.

Pirjo Siiskonen
Valtiotieteen tohtori

Pirjo Siiskonen on ollut mukana vaikuttamassa luomualan kehitykseen Suomessa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin yksikön johtajana 1989-2012, Luomuinstituutin valmistelutyössä 2010-2012 sekä sen ensimmäisenä johtajana 2013-2016. Lisäksi hän toimi Ekoneumin hallituksessa 2000-2013 ja Pro Luomun hallituksessa 2011-2016. Luomuliiton puheenjohtajana hän toimi vuoden 2017.

Lähteitä:
Kehittäjät kumppanuuspolulla – Ekoneumin 10 vuotta. Ekoneum ry 2010
Luomuinstituutin perustamisasiakirja-aineisto. Pirjo Siiskosen arkisto.
Mikkelin ekoläänitoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1983:78. Helsinki 1984
Turunen, Matti: Partalan kuninkaankartanosta luonnonmukaisen viljelyn tutkimusasema. Teoksessa Juvan kunnanvaltuusto 100 vuotta. Juvan kunta ja Matti Turunen 2011

Luomu kukoistaa Itävallan SalzburgerLandissa

15.06.2018 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savossa on tehty vahvasti luomun eteen töitä jo vuosikymmeniä. Luomupeltoala on saatu nousemaan, mutta matkaa on vielä hallituksen tavoitteeksi vuodelle 2020 asettamaan luomuohjelman 20 % luonnonmukaisen tuotannon peltopinta-alaan. Miten luomun käyttö edistyy Euroopassa? Tähän asiaan perehtyi huhtikuussa joukko Etelä-Savon maaseutuyrittäjiä tutustuen Itävallan SalzburgerLandin luomu- ja lähiruokatuotantoon sekä vastuulliseen matkailuun. SalzburgerLand sijaitsee Itävallan keskiosassa aivan Saksan rajalla.

Bio Austria – luomuviljelijöiden oma järjestö

Luomuviljelijöiden järjestö BIO AUSTRIA perustettiin vuonna 1978 Itävaltaan. Siihen kuuluu 12 500 jäsentä, joista 1700 on Salzburgin alueelta. Salzburgina alueella luomutuotannon osuus on 57 % ja luomutuottajia on lähes 3700. Luomutuottajien määrä on noussut, mutta kaikki eivät liity yhdistykseen. Yhdistyksellä vähän tiukemmat säännöt kuin EU:ssa.

Bio Austria edistää luomutuotantoa maatalouspolitiikassa, kaupan alalla ja myös kuluttajille. Bio Austria on mukana erilaisissa markkinointi ja messutapahtumissa. Yhdistys auttaa jäseniään luomutuotannossa: neuvontaa, koulutuksia ja vierailuja.

Luomua edistetään matkailun kautta

Luomutuotanto ja matkailu yhdistyvät Organic Paradise SalzburgerLandin toiminnassa. Yhdistys perustettiin vuonna 2009. Siihen kuuluu maatiloja, ravintoloita ja hotelleja. Jotta voi liittyä Organic Paradise SalzburgerLandiin, pitää olla Bio Austria sertifioitu. Vuosittainen jäsenmaksu on 1250-3000 €. Toimija saa itse päättää missä laajuudessa se tarjoaa luomutuotteita. Luomutarjonnan kerronnassa apuna voi käyttää erivärisiä perhosia. Sininen perhonen esimerkiksi viestii, että ko. paikassa voi syödä luomuaamiaista.

Luomuravintola Schutzenwirt
Luomuravintola Schutzenwirtin ulko-ovelle kiinnitetyt kyltit kertovat yrityksen olevan Bio Austria –jäsenyritys ja kuuluvan Organic Paradise Salzburgerlandiin.

Yritys on perustettu vuonna 1950, avattu uudelleen koulun kanssa 2005. Ravintolan yhteydessä toimii erityisoppilaitos, jossa on noin 30 oppilasta ja 26 opettajaa. Schutzenwirtillä on oma luomumaatila, jossa oppilailla on mahdollisuus käydä mm. hoitamassa eläimiä. Yrityksen tuotto menee lasten hyväksi.

Schutzenwirtissä on säännöllisesti kulttuuritapahtumia, sillä se on osa ”Kulturzentrum Street Jakobia”. Vieraanvaraisuus, kulttuuri ja sosiaalihuolto kohtaavat Schutzenwirtin toiminnassa.

Schutzenwirt ravintolaa kehitetään trendien mukaan pienin askelin. Se tarjoaa luomun lisäksi villiruokaa ja arvostaa tarjoiluissa aitoutta ja paikallisuutta. Ravintolan ovella olevat kyltit kertoivat paikan luomutarjonnasta. Ruokalistassa luomu-asiaa ei tuotu esille. Ravintolan asiakkaat tulevat laajalta alueelta. Se on avoinna torstaista sunnuntaihin. Viehättävä puulla sisustettu ravintola on myös suosittu yksityistilaisuuksien pitopaikka.

Alkuruokana tarjoiltu villivalkosipulikeitto eli karhunlaukkakeitto maistui todella herkulliselta ja on kauniin keväisen vihreä väriltään.

 

 

 

 

 

 

Keitetty naudanliha ja lihaliemessä kypsennetyt juurekset kera omenahillokkeen. Herkullista luomuruokaa yksinkertaisista aineksista. Liian usein luomuruokaa valmistettaessa törmää siihen, että tavallinen annos yritetään valmistaa luomuna vaihtamalla kaikki raaka-aineet luomuksi. Mitä jos katsottaisiin, mitä raaka-aineita meillä on saatavissa luomuna ja valmistetaan niistä luomuruokaa. Ruoan ei tarvitse olla monimutkaista ollakseen hyvää.

Hotellin aamiaisella luomutuotteita oli tarjolla varsin laajasti. Isommissa hotelleissa luomutuotteet oli myös merkitty BIO-sanalla.

 

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

 

Luomun suosio jatkaa kasvuaan

21.02.2018 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

 

Pro Luomun uusien tilastojen mukaan luomun myynnin kasvu Suomessa jatkuu edelleen. Viime vuonna luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupassa 309 miljoonalla eurolla, mikä oli 13 % edellisvuotta enemmän. Vähittäiskaupan elintarvikemyynnistä 2,3 % on luomua.

Luomun myynti lisääntyi viime vuonna lähes kaikissa tuoteryhmissä. Suhteellisesti eniten kasvoi luomumehujen ja -mehukeittojen, kuumien juomien eli erityisesti luomukahvin sekä luomujogurttien ja muiden maitopohjaisten luomuvälipalojen myynti.

– Vahvan kasvun takana ovat sekä kuluttajatrendit että uudet tuotteet. Parhaimmillaan ne osuvat yhteen, jolloin uutuustuote nostaa koko tuoteryhmän myyntiä, Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila huomauttaa.

Myös tuoreen luomulihan myynti lisääntyi paljon, mikä selittyy luomujauhelihan hyvällä menekillä. Niin ikään luomun myynti lisääntyi reippaasti hedelmien ja vihannesten sekä kananmunien tuoteryhmissä.

Korkein markkinaosuus luomutuotteilla on kasviöljyissä, joissa myydyistä kasviöljyistä 20 % on luomua (arvosta mitattuna). Kananmunien tuoteryhmässä luomun osuus on noussut 17 %:iin.

Suurimmat luomutuoteryhmät olivat viime vuonna samat kuin aiemmin: eniten luomuna myydään hedelmiä, maitoa ja muita nestemäisiä maitotuotteita sekä vihanneksia. Nämä kolme tuoteryhmää vastaavat yli kolmanneksesta kaikesta luomumyynnistä.

Jotta asiakkaan ostoskoriin tulisi mahdollisimman paljon kotimaisia luomutuotteita, pitää myös luomutuotannon kasvaa Suomessa. Alkutuotannon luomutoimijoita oli 4665 vuonna 2017 (vuonna 2010 määrä oli 4022). Kasvua oli vajaa 4 % edellisvuodesta ja osuus koko maan aktiivitiloista oli 9,5 %. Etelä-Savossa luomutoimijoita oli 267, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2016. Etelä-Savon tiloista 10,7 % oli luomutiloja. Luomumaitoa lypsetään 154 tilalla 9128 lehmästä. Luomulehmiä on 700 enemmän kuin vuonna 2016. Luomukananmunista vastaa 51 tilaa 231 300 kanalla, joita on luomutuotannossa 27 500 enemmän kuin edellisvuonna.

Etelä-Savon luomuvihannesten tuotanto on valtakunnallisesti merkittävää. Luomukaalin tuotannossa Etelä-Savo komeilee tilastojen ykkösenä. Suomen 30 luomukaalihehtaarista 12,5 hehtaaria on Etelä-Savossa. Myös luomuporkkanaa ja –sipulia viljellään paljon Etelä-Savossa.

Suomen peltopinta-alasta luomutuotannossa ja siirtymävaiheessa on tällä hetkellä 11,4 %. Vaikka luomupeltoala on kasvanut tasaisesti koko 2010-luvun, niin nykyisellä kasvukäyrällä ei tulla pääsemään hallituksen vuonna 2014 julkaiseman luomualan kehittämisohjelman tavoitteeseen, että viljellystä peltoalasta 20 % on luonnonmukaisessa tuotannossa vuonna 2020.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Maista luomu –tapahtuma kokoaa tuottajat ja kuluttajat luomun äärelle

17.08.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

MaistaLuomu_logo-998x1024Maista luomu –tapahtuma järjestetään sadon ollessa tuoreimmillaan 25.–27.8.2017 Juvalla. Tapahtumapaikkana on luomuun vahvasti sitoutunut maidontuotantotila Wehmaan Kartano. Asiaa ja ohjelmaa sekä ostettavaa on tuottajille, jalostajille ja kuluttajille.

Luomutapahtuman ensimmäisenä päivänä perjantaina 25.8. on luvassa rautaisannos asiantuntijoiden luentoja luomupellon kasvukunnosta ja luomukasvisten saamisesta kuluttajan pöytään. Luennot Teahouse of Wehmaisin luentosalissa ovat klo 10-15. Ennen luentoja pääsee Wehmaan Kartanon pihassa tutustumaan täyssähköiseen Avan e5 -pienkuormaajaan. Perjantai-iltana on mahdollisuus nauttia maakunnan parhaita makuja kartanotunnelmassa luomujuhlaillallisella Teahouse of Wehmais -teehuoneella.

Maista Luomu Wehmaan KartanoLauantaina 26.8. luomusadonkorjuumarkkinoilla on tarjolla Savon ja Suomen parhaita luomuherkkuja ja tuoretuotteita suoraan tuottajilta ja ravintoloilta. Markkinameiningin lisäksi puolen tunnin välein on luomuasiantuntijoiden tietoiskuja mm. luomusikojen ja -kanojen hoidosta, luomumetsän sadosta, luomuomenalajikkeista sekä luomun tilanteesta Euroopan eri maissa. Niiden lisäksi on mahdollisuus nähdä ja kuulla kuinka luomumaitoa tuotetaan Wehmaan Kartanossa. Maksuton tapahtumabussi kulkee Mikkelin ja Juvan välillä lauantaina päivällä. Lauantai-illan kruunaa luomuiltamat kartanon tallin ylisillä.

Wehmaan Kartanon TeaHousessa sekä monissa Savon seudun ravintoloissa on sunnuntaina 27.8. tarjolla luomukattaus. Wehmaan Kartanossa vietetään sunnuntaina myös perhepäivää. Tilaan voi tutustua omatoimisesti, nimetä luomuvasikan sekä osallistua Traktori-safarille.

Lisätietoa ja tarkempi ohjelma Maista luomu –tapahtumasta ilmoittautumistietoineen löytyy osoitteesta www.maistaluomu.com.

 

Etelä-Savosta elintarvikkeita Kiinan markkinoille

29.06.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

_MG_0899Suomalais-kiinalaisen yhteistyön tärkeäksi osaksi on nousemassa puhdas ruoka ja nimenomaan sen vienti. Asiasta keskusteltiin kesäkuun lopulla Mikkelissä arvovaltaisessa suomalais-kiinalaisessa seminaarissa, jossa oli mukana niin Kiinan kansantasavallan Suomen suurlähettiläs Chen Li kuin Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sekä viranomaisia, yrittäjiä ja alan kehittäjiä.

Suomalaisen ruoan etuna on puhtaus, joka perustuu muun muassa meidän elintarvikeviranomaisten tarkkaan valvontaan, tiukkaan salmonellaohjelmaan, antibioottien vähäiseen käyttöön sekä viileän ilmastomme takia tarvittavaan vähäiseen tuholaistorjuntaan.

Puhtaalla ruoalla ja vedellä nähdään selkeinä asiakaskuntina Kiinassa muun muassa raskaana olevat naiset sekä vastasyntyneet lapset. Etelä-Savosta viedään jo elintarvikkeita Kiinaan, esimerkiksi Aten Marja-Aitta vie sinne marjamehuja.

Suomi on Unescon tutkimuksen mukaan vesivaroiltaan paras maa. Puhdas makea vesi on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi tuote. Puhtaaseen veteen erikoistunut Polar Spring on brändännyt lähdeveden Kiinan markkinoille.

Maailman luomumarkkinat ovat noin 82 miljardia US dollaria, josta Kiinan osuus on 4 % eli yli 3 miljardia US dollaria. Hyvillä luomutuotteilla on siten kysyntää Kiinassa ja tuo kysyntä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia eteläsavolaisten luomuelintarvikkeiden vientiin.

Elintarvikkeiden vienti vaatii osaamista, jota ei välttämättä yksittäisellä toimijalla ole. Kiinan markkinoiden ja erilaisten viranomaismääräysten selvittäminen vie aikaa. Tällä hetkellä esimerkiksi Shenzhen Bilberry Industrial Co. Ltd. ja Pohjolan Mustikka Oy tarjoavat apua suomalaisten ruoka- ja juomatuotteiden maahantuontiin Kiinaan. Johtaja Jia Fu kertoo yhtiöllä olevan toimintaa 60 maakunnassa Kiinassa. Tavoitteena on erityisesti luomuelintarvikkeiden viennin lisääminen Kiinaan.

Etelä-Savon ruokaviesti –hanke järjestää alkusyksystä elintarvikevientiin liittyvän infotilaisuuden. Tavoitteena on löytää elintarvikeviennistä kiinnostuneita yrityksiä ja kartoittaa, minkälaista apua ne tarvitsevat vientitoimintoihinsa.

 

Luomu Road Show -kiertue vauhdissa

12.02.2016 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Vuonna 2020 ammattikeittiöissä tarjottavasta ruoasta viidennes, 20 %, tulisi olla luomua, mikäli luomualan kehittämissuunnitelma toteutuu. Tällä hetkellä luomun käytössä ollaan noin 5 prosentissa. Kaupan sektorilta kantautui viime viikolla iloisia uutisia: luomuelintarvikkeiden myynti on kasvanut 7 %. Luomun markkinaosuus on vielä kuitenkin alle 2 %. Ammattikeittiöissä ja kaupan alalla haasteena ovat puutteelliset tiedot siitä, mitä luomun käyttäminen ja käytöstä kertominen keittiöissä ja kaupassa vaatii.

Viesti luomusta oikein -hankkeen tavoitteena on oikeanlaisesta luomuviestinnästä kertominen niin ammattikeittiöille, kaupoille kuin tuleville ruoka- ja elintarvikealan opiskelijoille. Kevään 2016 ensimmäinen luomuviestinnän koulutuskiertue, Luomu Road Show, käynnistyi Turusta ja jatkui siitä Pohjanmaalle. Helmikuussa vuorossa on pohjoinen Suomi ja maaliskuussa Lahti, Tampere ja Hämeenlinna. Kiertue jalkautuu kaikkiaan 15 paikkakunnalle.

Luomu Road Show Seinäjoella

Luomu Road Show -koulutustilaisuus 28.1.2016 Seinäjoella kokosi salillisen luomuviestinnästä kiinnostuneita.

Luomu Road Show -koulutuskiertueella kerrotaan, miten hankintatilanteessa voidaan varmentua luomuelintarvikkeen luomuisuudesta, miten luomuelintarvikkeiden kanssa menetellään ammattikeittiössä ja kaupassa sekä miten luomuelintarvikkeiden käytöstä voi ja pitäisi kertoa asiakkaille.

Jäljitettävyys on tärkein keino varmentaa luomuelintarvike. Koko ketjua ei tarvitse tuntea. Kun jokainen ruokaketjun lenkki omalta osaltaan huolehtii luomun luomuisuudesta oikealla tavalla, niin ketju pysyy aukottamana kuluttajalle saakka.

Luomu Road Show -tilaisuuksista kerätty palaute on ollut todella positiivista. Opettajat ovat toivoneet vastaavanlaisia tilaisuuksia oppilaitoksiin. Hankkeen toimenpiteiden myötä se onkin mahdollista, sillä luomuopetuksen tueksi tuotetaan opetusmateriaalia.

Tilaisuuksissa on ollut ilahduttavasti mukana paikallisia luomuhanketoimijoita. Heidän kauttaan luomuviestintätieto leviää laajasti alueen luomuyrittäjien ja luomua käyttävien keittiöiden ja kauppojen keskuuteen.

Koulutustilaisuuksien asiantuntijana on lehtori Mari Järvenmäki Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Esityksen selkeyttä ja Mari Järvenmäen asiantuntijuutta on kiitelty jokaisessa tilaisuudessa. Esityksen materiaali tulee hankkeen kotisivuille www.mamk.fi/luomuviestinta lähipäivinä. Sieltä löytyy Luomu Road Show –materiaalin lisäksi paljon muuta luomuun liittyvää viestintäaineistoa.

Taina Harmoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu