Hankkeet

Kotiherkku – ravintolatason valmisaterioita Serviiniltä

26.01.2021 Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Timo Hyöppine seisoo ja pitelee kädessään Kotiherkku-valmisateriapakkausta.

Serviini Oy:n toimitusjohtaja Timo Hyöppinen kertoo vakuumiin pakattujen Kotiherkku-valmisaterioiden säilyvän jääkaapissa neljä viikkoa.

Serviini Oy on tuottanut ruokapalveluja viitisen vuotta useassa toimipisteessä Mikkelissä. Vuoden vaihteessa yritys laajensi toimintansa Kotiherkku-valmisruokiin. Serviini näkee ikäihmiset tärkeänä asiakassegmenttinä valmisruuilleen.

Timo Hyöppinen, Mikko Ranta, Henrik Rajamäki ja Juha Mäkelä perustivat Serviini Oy:n vuonna 2015. Nykyisin Juha Mäkelä ei ole enää osakkaana yrityksessä, mutta toimii Serviinin hallituksessa. Yrityksen toiminta alkoi Mikkelin Karkialammella sijaitsevassa Pitopadassa ja Konserttitalo Mikalissa, joiden toiminnat Serviini osti edesmenneen Pertti Oksan Oksa ravintoloilta. Myös Osuupankki Suur-Savon henkilöstöravintola oli silloin heidän vastuullaan.

– Serviini on laajentanut toimintaansa hallitusti kasvamalla. Emme halua rönsyillä liikaa, toimitusjohtaja Timo Hyöppinen toteaa. Nykyisin Serviini tarjoaa ruokapalveluja Pitopadan lisäksi Vinossa Mikonkadulla, Augustissa Vanhalla kasarmialueella, Cafe Setrissä sekä vastaa Mikaelin tilausravintolasta, Jäähallin VIP-ruokailusta ja Länsi-Savon henkilöstöravintolasta. Henkilökuntaa on noin 25.

Lounasravintolat ravitsevat 600-700 asiakasta 

Timo Huöppinen seisoo Cafe Setrissä.

Timo Hyöppinen korostaa yhteistyön merkitystä yritysten toiminnassa. Serviinin yhteystyön lonkerot ulottuvat moneen eri yritykseen. Yhdestä yhteistyölonkerosta löytyi Serviinin Kotiherkku-valmisaterioiden pakkausteknologia.

– Ravintola Vino on meidän lippulaiva, jossa lounastarjoilu on laadukkainta kärkeä. Lounasruokailut ovat meidän päätuotanto. Päivittäin toimipisteissä käy 600-700 lounasasiakasta, Timo Hyöppinen kertoo.

Karkialammella sijaitseva Pitopata on Serviinin toiminnan ydin. Timo Hyöppinen iloitsee Pitopadan isoista pakkas-, kylmä- ja kuiva-ainevarastoista, jotka mahdollistavat suuret ostoerät. Pitopadasta ruoat siirtyvät muualla sijaitseviin ravintoloihin joko raaka-aineina, esivalmisteltuina tai valmiina ruokina.

– Ravintolatoiminta on meidän kivijalka ja sen osuus liikevaihdosta on ollut noin 80 %. Cateringin osuus on 20 % ja se jakautuu Jäähallin VIP-ruokailuihin, Mikaelin tilausravintolatoimintaa sekä yksittäisiin catering-palveluihin, Timo Hyöppinen selventää Serviinin toimintaa.

Kotiherkku-valmisateriat pakataan vakuumiin

Neliönmalliselle muovilautaselle annosteltu ruoka-annos, jossa on lihapullia, juureksia ja perunamuusia.

Muovilautaselle annosteltu ja vakumoitu ruoka pysyy hyvin paikallaan kuljetuksessa. Ruoan värit ja pintarakenne eivät muutu säilytyksen aikana.

Kotiherkku-valmisateriat ovat Serviinin uusin aluevaltaus. Idea valmisruuista oli itänyt jo pitkään ja nyt sitten korona-tilanne vauhditti tuotteen syntyä.

– Hoviruoka-yrityksen omistaja Jari Liukkonen on hyvä tuttu ja heillä oli pakkauskone käyttämättömänä. Niinpä me siirsimme tuon pakkauskoneen Karkialammelle ja ryhdyimme testaamaan valmisruokien pakkausta, Timo Hyöppinen kertoo.

– Me pakkaamme Kotiherkku-ateriat vakuumipakkaukseen, jossa ruoat pysyvät paikallaan hyvin ja säilyttävät värit ja maut, kun ilma ei pääse niihin kosketuksiin, Timo Hyöppinen kertoo. Suojakaasuun pakatussa ateriassa ruoan komponentit pääsevät kuljetuksessa liikkumaan pakkauksessa ja ruoat jonkin verran kuorettuvat pakkauksissa.

Serviinin käyttämä pakkausteknologia tuo valmistukseen omat haasteensa, sillä ruokien tulee olla sopivan kypsiä ja paksuja, jotta ne kestävät vakumoinnin. Ruokia on siten jouduttu testaamaan useita kertoja ennen kuin sopivat kypsyydet ja komponentit on saatu vakioitua. Kaikki annokset annostellaan käsin neliönmuotoiselle muovilautaselle, vakumoidaan ja pakataan käsin. Annokset kuumennetaan vakuumissa mikroaaltouunissa.

Ruoka-annos mikroaaltouunissa. Annoksen päällä oleva vakuumi on pullistunut höyryn vaikutuksesta.

Kotiherkku-ateriat lämmitetään vakuumissa mikrossa eikä erillistä suojakupua tarvitse käyttää. Lämmitetystä annoksesta pakkauksen vakuumi on helppo poistaa.

– Kahden minuutin kuumennuksen aikana vakuumin sisällä ruoka kuumenee tasaisesti höyryssä, vakuumi pullistuu ja irtoaa ruoasta. Lämmitetystä annoksesta vakuumi on helppo irrottaa, Timo Hyöppinen kertoo kuumennuksesta.

Ikäihmisille ja työpaikoille valmisruokia

Kotiherkku-valmisruokia valmistetaan neljään eri tuoteperheeseen liha-ateria, broileriateria, kala-ateria ja kevytateria.

– Näihin tuoteperheisiin meidän on tarkoitus kehitellä kaikkiaan vähintään 12 erilaista ateriaa, Timo Hyöppinen kertoo.

Kotiherkku-valmisaterioita myydään tällä hetkellä Cafe Setristä, mutta Serviinin tavoite on laajentaa myyntiä ikäihmisille ja työpaikoille. Ikäihmisille tarjontaa varten Serviini on käynyt palvelusetelineuvottelut Essoten kanssa ja ne ovat edenneet hyvässä yhteisymmärryksessä. Serviini voi toimittaa ikäihmiselle tai työpaikalle sovitun määrän Kotiherkku-ruokia tai esimerkiksi ikäihmisen omainen voi tilata ja hakea ruoat Cafe Setristä.

Ruoka-annos lautasella.

Kauniisti asetellun lämmitetyn annoksen voi nauttia suoraan pakkauslautaselta.

– Ruoka-annoksen koko on 350 grammaa, joten se riittää monelle ikäihmiselle kahteen ruokailuun. Pääraaka-ainetta on 150 grammaa. Annoksen hinta on pyritty pitämään maltillisena, 6,90 euroa. Palvelusetelin jälkeen siitä jää asiakkaalle varsin pieni omavastuu, Timo Hyöppinen kertoo.

Pilottilaitteistolla Serviini pystyy tuottamaan satoja annoksia päivässä. Timo Hyöppinen toteaa toiminnan laajentamisen vähittäiskauppoihin merkitsevän tuotannon uudelleen suunnittelua, mutta levittäytyminen laajemmalle on Hoviruoan kautta mahdollista.

Teksti ja kuvat Taina Harmoinen

Ruokaoivallus-kilpailun voittivat supernopea pasta, tomusokerisirotin ja ainesosasanakirja

31.03.2017 Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Ruokaoivallus-kilpailun elintarvike tai raaka-aine -sarjan palkitut. Edessä oikealla 1. Anna-Maija Rauramaa, vasemmalla 2. Henna Hytönen ja takarivissä 3. tullut joukkue: Santtu Onikki, Sara Kujansuu ja Karl Nimeinen.

Ruokaoivallus-kilpailun elintarvike tai raaka-aine -sarjan palkitut. Edessä oikealla 1. Anna-Maija Rauramaa, vasemmalla 2. Henna Hytönen ja takarivissä 3. tullut joukkue: Santtu Onikki, Sara Kujansuu ja Karl Nieminen. Kuva: Darcmedia/Manu Eloaho

Nuorissa löytyy tietoa ja taitoa innovoida uusia ruokaoivalluksia. Tämän osoitti Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeen järjestämä Nuorten valtakunnallinen ruokainnovaatiokilpailu – Ruokaoivallus, johon tuli lähes 90 kilpailutyötä. Kilpailun parhaimmisto palkittiin 29.3.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla.

– Ruokainnovaatiokilpailun tavoitteena oli innostaa nuoria ruoanlaittoon ja erityisesti lähiruoan käyttöön. Kilpailu onnistui upeasti. Kilpailutöitä saatiin lähes 90, joiden laatimiseen osallistui lähes 120 henkilöä. Myös valtakunnallisuus toteutui, koska osallistujat olivat ympäri Suomen, projektipäällikkö Taina Harmoinen Xamkista iloitsee kilpailun onnistumisesta. Kilpailuun osallistujista lähes 30 % tuli Uudeltamaalta.

– Ruoka yhdistää ihmisiä. On hienoa huomata, että Ruokaoivallus-kilpailuun tuli töitä niin tekniikan kuin elintarvikealan opiskelijoilta. Ruoka kuuluu meidän jokapäiväiseen elämäämme, koulutusjohtaja Tuija Pesonen Xamkista totesi palkintojen jakotilaisuuden avauspuheenvuorossaan.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu järjesti Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeessa nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun 4.10.2016–28.2.2017 välisenä aikana 16-29 –vuotiaille opiskelijoille. Eri alojen asiantuntijoista koostunut arviointiraati valitsi kolmen sarjan parhaimmiston valintakokouksessaan 17.3.2017. Arviointikriteereinä olivat innovatiivisuus, työn kaupallistaminen, eteläsavolaisen lähiruoan ja lähiruokaketjun hyödynnettävyys sekä ekologisuus ja kestävyys. Kunkin sarjan voittaja saa kilpailun yhteistyökumppaneilta 1000 euron tunnustuspalkinnon ja kahdelle seuraavalle koottiin eteläsavolaisista elintarvikkeista muhkeat tuotepalkinnot.

Nopea proteiinipasta voitti elintarvike tai raaka-aine -sarjan

Anna-Maija Rauramaa voitti elintarvike tai raaka-aine -sarjan nopealla proteiinipastallaan.

Anna-Maija Rauramaa voitti elintarvike tai raaka-aine -sarjan nopealla proteiinipastallaan. Kuva: Darcmedia/Manu Eloaho

Espoolaisen Anna-Maija Rauramaan, 20, kehittämä Prosta Proteiinipasta voitti elintarvike tai raaka-aine -sarjan. Prosta Proteiinipasta on runsasproteiininen pasta. Se on gluteiiniton ja laktoositon. Ainutlaatuisen koostumuksensa ansiosta sen keittoaika on vain noin 10–15 sekuntia.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon kotimaisten raaka-aineiden käyttö ja elintarvikealan trendit. Tuote on innovatiivinen valmistustavaltaan ja sisällöltään. Tuote valmistetaan kotimaisista raaka-aineista ja se on helposti kaupallistettavissa. Arviointiraati kiinnitti erityisesti huomiota tuotteen valmistuksen nopeuteen.

Kilpailutyön tekijä Anna-Maija Rauramaa palkittiin HKScanin lahjoittamalla 1000 euron palkinnolla. Anna-Maija Rauramaa on tekniikan tieteen kandidaatti Aalto yliopistosta.

Juurespohjainen ketsuppi elintarvikesarjan kakkonen

Elintarvikesarjan 2. sijalle tulleen JUURI-juuresketsuppituoteperheen syntyyn on vaikuttanut tomaattiallergia. Sisarukset elintarvikealan opiskelija Henna Hytönen, 29, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kehitti yhdessä Tampereen yhteiskoulun lukiota käyvän Reetta Rossin, 17, kanssa juurespohjaiset ketsupit, joissa ei ole olleenkaan tomaattia. JUURI-juuresketsuppi valmistetaan kotimaisista juureksista. Se on ekologinen, allergiaystävällinen ja hyvänmakuinen. Tuoteperheeseen kuuluu kolme tuotetta: JUURI violetti, oranssi ja valkoinen.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon kotimaisten ja paikallisten raaka-aineiden käyttö. Tuote on innovatiivinen ja ajan hermolla. Tuote on kaupallistettavissa ja raaka-aineiden puolesta myös ekologinen.

Pakastekuivatuista maustetuista marjoista vientituote

Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat Sara Kujansuu, 20, Karl Nieminen, 26, ja Santtu Onikki, 28, ideoiman maustettu marja-snack Marsu-óla voitti elintarvikesarjan kolmannen palkinnon. Tuote on naposteltavaksi tarkoitettu maustettu tai suolattu ja pakastekuivattu marja-snack.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyö on innovatiivinen ja uudenlainen. Tuotteessa hyödynnetään paikallisia elintarvikkeita ja tuote on kaupallistettavissa erityisesti ulkomaan markkinoille.

Arjen innovaatio – tomusokerisirotin voitti valmistus- tai pakkausmenetelmä -sarjan

Lahden muotoiluinstituutissa pakkaus- ja brändimuotoilua opiskeleva Marika Peltola, 24, suunnitteli voittoisasti tomusokerin sirottamiseen sopivan pakkauksen. Pakkauksen sivuilla olevat sisennykset sekä kolmiomainen muoto varmistavat pakkauksen pysymisen kädessä käytettäessä. Pakkauksen kansi on helppo avata ja sulkea.

Arviointiraadin mukaan tomusokerisirotin on innovatiivinen, helppokäyttöinen ja vastaa hyvin arkiseen ongelmaan. Pakkaus helpottaa ruoanlaittoa ja leivontaa. Muotoilu on kaunis ja myyvä tuotteen kaupallistamisen kannalta. Tuote ja pakkaus ovat myös ajan hermolla ja pakkauksessa on otettu huomioon myös ekologinen näkökulma pakkausmateriaalin osalta.

Marika Peltola palkitaan Metos Oy Ab:n 1000 euron tunnustuspalkinnolla.

Pakkausmateriaaleille valmistus- tai pakkausmenetelmä -sarjan muut palkinnot

Uudet ideat pakkausmateriaaleiksi voittivat valmistus- ja pakkausmenetelmäsarjan 2. ja 3. palkinnon. Molemmat palkituista opiskelevat Lahden muotoiluinstituutissa.

Mervi Puustinen, 22, osallistui Ruokaoivallus-kilpailuun Kaurasuklaa tetrapakkauksessa –kilpailutyöllä. Työ palkittiin ideasta pakata suklaa Tetra Pak –materiaaliin. Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon pakkauksen ekologisuus ja kestävyys. Pakkauksen design on myös suunniteltu hyvin kaupallistamisen näkökulmasta.

Petteri Tuukkasen, 26, ideoima 3. sijalle tullut kilpailutyö ELO-proteiinipatukka palkittiin myös pakkauksestaan. ELO -proteiinipatukka perustuu suomalaisiin ja lähellä kasvatettuihin raaka-aineisiin. Patukka pakataan muovin sijaan biopohjaiseen kääreeseen.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon pakkauksen ekologisuus ja konseptina sopii omaan tuoteryhmäänsä hyvin. Myös pakkauksen ulkoasu sopii tuoteryhmään.

Ainesosista kertovat kännykkäsanakirja voitti jakelu tai markkinointi -sarjan

Jakelu tai markkinointi -sarjan voitti Aino Tarkkio (oikealla) ainesosasanakirjalla, 2. Ville Raivio (ei päässyt paikalle) ja 3. oli Lidia Pirilä (vasemmalla).

Jakelu tai markkinointi -sarjan voitti Aino Tarkkio (oikealla) ainesosasanakirjalla, 2. Ville Raivio (ei päässyt paikalle) ja 3. oli Lidia Pirilä (vasemmalla). Kuva: Darcmedia/Manu Eloaho

Aino Tarkkion, 24, ideoima Suomi-ruoka-Suomi –sanakirja voitti jakelu tai markkinointisarjan. Ruoka-Suomi-Ruoka sanakirja olisi kännykkäsovellus, jonka avulla tavallinen kuluttaja saa helposti selville elintarvikkeiden ainesosaluettelot. Oudon nimiset aineet voivat pelottaa kuluttajaa ja saada hänet ajattelemaan, että tuote on epäterveellinen. Esimerkiksi punajuuriväristä voidaan käyttää nimiä betalaiini, betaniini ja E162. Sovellus kertoisi ainesosan muut mahdolliset nimet, mitä se on, mikä on sen tarkoitus elintarvikkeessa, miten sitä valmistetaan ja vielä mahdolliset saantisuositukset tai -rajoitukset.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon kuluttajien ja teollisuuden tarpeet. Idean kaupallistamisen mahdollisuudet ovat hyvät ja se on toimialan kannalta kiinnostava sekä tarpeellinen innovaatio.

Turun yliopistossa elintarvikekemiaa opiskeleva Aino Tarkkio palkittiin Suur-Savon Osuuskaupan 1000 euron tunnustuspalkinnolla.

 Ruokahävikkiä vähentävä Etuilmo sai tunnustusta

Englantilaista filosofiaa Helsingin yliopistossa opiskeleva Ville Raivio, 29, ideoi Etuilmon, joka tuli toiseksi jakelu tai markkinointi –sarjassa. Etuilmo on eri koulutuslaitosten verkkosivuille ruokalistan yhteyteen lisättävä sähköinen palvelu, jonka kautta opiskelija voi ennakkoon ruokalistalta valita, mitä aikoo syödä. Tämä helpottaa ruoka-annosten määrän ennakointia ja vähentää hävikkiä.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon ekologisuus. Innovaatio vastaa hyvin hävikin vähentämiseen ja innovaatiosta on selkeää taloudellista hyötyä eri toimijoille.

Mobiilisovellus yhdistää ateriauskollisuuden ja auttamisen

Lidia Pirilän, 24, ideoima Feeding Finland -mobiilisovellus on täysin uudenlainen kanta-asiakassovellus älypuhelimeen. Sen avulla hyvän tekeminen on tehty helpommaksi. Feeding Finland –sovellus palkitsee asiakkaan sijaan kodittoman Suomessa asuvan henkilön ilmaisella aterialla, osallistuvassa ravintolassa, mukaan otettuna tai asuntolaan tilattuna. Sovelluksen ansaintalogiikka ottaa mallia tutusta ”osta 9 ateriaa, saat 10. aterian ilmaiseksi” –käytännöstä.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon yhteiskunnallinen näkökulma. Konsepti on hyvä kokonaisuus sekä teknisesti helposti toteutettavissa. Tukee myös paikallisten toimijoiden toimintaa.

Kilpailun arviointiraati

Kilpailun arviointiraatiin kuuluivat Marika Rikkonen HKScan Finlandista, Mika Marttinen Metokselta, Satu Nieminen ja Mika Korhonen Suur-Savon Osuuskaupasta, Päivi Töyli Turun yliopiston Brahea-keskuksesta, Risto Laiho Suomen Pakkausyhdistyksestä, Riitta Kaipainen Ekoneum ry:stä, Kirsi Mutka-Paintola Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisista sekä Teija Rautiainen, Markku Rossi ja Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeasta.

Etelä-Savon ruokaviesti -hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus. Hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Lisätietoja:

Taina Harmoinen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 040 662 5560, taina.harmoinen(at)xamk.fi