Puuvesistä on tulossa trendikäs superjuoma. Meillä puupohjaiset juomat ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä. Nyt ne on huomioitu myös kansainvälisillä markkinoilla.

Lehtipuiden solukoissa virtaa kasvukauden alussa maitiaisnestettä, jota kutsutaan mahlaksi. Eniten mahlaa saadaan vaahterasta ja koivusta. Vaahteran mahlasta valmistettuja juomia markkinoidaan laajasti maailmalla. Koivusta mahlaa on juoksutettu Suomessa jo vuosikymmeniä ja monet yritykset vievät sitä myös ulkomaille. Koivunmahlaa nautitaan sellaisenaan sekä käytetään viinien ja kuohuviinien raaka-aineena.

Juomateollisuudessa on eletty viime vuosina nousukautta ja juomavalikoimat ovat kasvaneet vauhdilla. Luonnollisuus on keskeinen juomien trendi – suositaan raakoja ja kylmäpuristettuja sekä luonnonläheisiä mielellään kasvipohjaisia tuotteita. Tähän trendiin puupohjaiset juomat sopivat hyvin. Suurin osa suomalaisista puujuomista on lisäksi sertifioitua luomua, mikä lisää kuluttajien luottamusta tuotteisiin. Kasvipohjaisia aineosia pidetään muutenkin puhtaimpina, turvallisimpina ja luotettavimpina vaihtoehtoina.

Tohmajärveläinen Nordic Koivu on valmistanut koivunmahlajuomaa parikymmentä vuotta. Yritys on keskittynyt vahvasti tutkimus- ja tuotekehitystyöhön sekä koivunmahlan markkinointiin maailmalla. Nousussa olevan puuvesitrendin myötä kansainväliset suuret juomayhtiöt ovat kiinnostuneet koivunmahlasta. Nordic Koivun tuotannosta 97 % menee vientiin. Koivu tuottaa keväisin mahlaa keskimäärin viisi litraa vuorokaudessa. Taatakseen raaka-aineen riittävän saannin Nordic Koivu on solminut yhteistyösopimuksen metsätalouteen erikoistuneen Tornator Oy:n kanssa.

Pieksämäkeläinen Mahla Forestin nimi viittaa sen päätuotteeseen koivunmahlaan, joka on pari vuotta vanhan yrityksen päätuote. Yrityksen uutuustuote on alkoholiton kuusenkerkkä kuohujuoma Lagrima Arctica (suomennettuna italiasta arktinen kyynel). Kuusenkerkkää on käytetty reilu kymmenen vuotta juomien raaka-aineena. Perinteisestihän kuusenkerkistä on keitetty siirappia. Nykysin kuusenkerkistä valmistetaan alkoholittomien kuohujuomien lisäksi kuohuviiniä sekä likööriä.

Siikaisten kunnassa sijaitseva Ravintorengas on valmistanut Karin Havupuu-uutejuomaa 40 vuoden ajan. Punainen väri ja raikas maku tulevat nuorten mäntyjen kuoresta ja nilasta sekä lähdevedestä. Juoman resepti perustuu vanhaan suomalaiseen perimätietoon. Tuote on ollut vuodesta 2012 lähtien myös luomusertifioitu. Luontaiselintarvikemarkkinoilla Karin Havupuu-uutejuoma on niittänyt mainetta saamalla vuosina 2003 ja 2010 Vuoden luontaiselintarvike Suomessa -kunniamerkin.

Pieksämäkeläinen Mahla Forest valmistaa myös luontaisesti tuotettua Havupuujuomaa. Mahla Forest on yhdistänyt juomaansa katajaa, kuusta ja mäntyä. Tavoitteena on saada näiden kaikkien tehoaineet yhdistettyä juomaan. Seinäjoella toimiva Eevia Oy on puolestaan kehitellyt erilaisia luonnontuotteisiin perustuvia tuotteita muun muassa männynkuorijuoman nimeltään Pine Bark.

Myös ulkomailla on alettu kehittämään suomalaisista puista saaduista raaka-aineista erilaisia tuotteita. Saksassa toimiva Buddha Water -niminen yritys valmistaa suomalaisesta koivunmahlasta hiilihapotettuja vesiä, joiden makuina on muun muassa kirsikka, mango, hibiscus, karpalo ja sitruuna-lime.

Puupohjaiset juomat eivät ole uusia asia Suomessa, sillä kansanperinteessä on uskottu puujuomien terveysvaikutuksiin. Kansanparannuksen rinnalle on saatu nyt myös tutkittua tietoa, sillä Turun yliopistossa tarkastettiin vuonna 2015 Lauri Polarin väitöskirjatutkimus havupuu-uutteen terveysvaikutuksista. Tutkimuksen mukaan päivittäinen annos männyn sisäoksauutetta hidasti eturauhassyövän kasvua. Polarin tutkimuksen mukaan havupuiden metsäteollisuuden sivuvirrat tarjoavat mahdollisuuksia eristää yhdisteitä terveydellisiin tarkoituksiin osana modernia biotaloutta. Esimerkiksi havupuiden hemiselluloosa on huonosti hyödynnetty ainesosa.

Toukokuussa valtakunnallisilla elintarvikepäivillä myös puuvedet olivat esillä. Muun muassa Juha Kurkinen käsitteli puuvesiä yhtenä mahdollisuutena Suomen kasvuun. Kurkinen kehotti miettimään vanhojen tuttujen raaka-aineiden uusia käyttötarkoituksia yhdistettyinä tekniikoihin, joilla voidaan hyödyntää pohjoisen luontomme erottavia ominaisuuksia. Suomella on tarjota luotettava toimintaympäristö, puhdas luonto ja puhtaat prosessit. Biotalouden kärkihankkeena voisivat olla puuvesipohjaiset juomat, joihin makua saataisiin kenties luonnonmarjoista.

Lauri Polarin väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/104374

Taina Harmoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu