Hankkeet

Opiskelijanuorten ideoissa tähteeksi jäänyt leipä sai uuden elämän ja muikut taipuivat monenlaisiksi herkuiksi

26.05.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruokaoivallus®-kilpailun palkintojen jaossa 26.5.2021 tutkimusjohtaja Anu Haapala Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta ja aktivaattori Pekka Sahama Itä-Suomen kalatalousryhmästä palkitsivat Muikeita muikkumakuja -sarjan jaetulle ykkösijalle tulleen Alexiana Gaudiatin.

”Ruokaoivallus®-kilpailun töiden taso oli tosi positiivinen yllätys. Monenlaisia ruokia ja hyviä ideoita”, kilpailun arviointiraatiin osallistunut keittiömestari Roope Rask luonnehtii kilpailutöitä.

Kilpailusarjojen voittajat julkistettiin 26.5.2021 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampuksella.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk järjesti nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun 16-29 -vuotiaille opiskelijoille 1.2.–31.3.2021. Kilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran.

”Ruokaoivallus®-kilpailussa etsittiin tähteeksi jääneelle leivälle uusia käyttötarkoituksia ja nuorille maistuvia muikkuruokia. Opiskelijanuoret innostuivat Ruokaoivallus®-kilpailusta, sillä kilpailusarjoihin lähetettiin 32 kilpailutyötä, joista kolme kilpaili molemmissa sarjoissa. Kilpailu toteutettiin tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa”, TKI-asiantuntija Jenni Palosaari Xamkista kertoo.

Neljä miestä seisoo ulkona vierekkäin.

Ruokaoivallus®-kilpailun sarjojen järjestelyissä oli vahvasti mukana alueen yrityksiä, joista saatiin edustajat myös kilpailun arviointiraatiin: Tuomas Pöyry (vasemmalla), Anttu Rautio, Roope Rask ja Pekka Sahama.

Esiraati maisteli ja valitsi kummastakin sarjasta parhaimmat työt loppukilpailuun, joka järjestettiin 12.5.2021. Kilpailun arviointiraatiin kuuluivat toimitusjohtaja Anttu Rautio Siiskosen Kotileipomosta, toimitusjohtaja Tuomas Pöyry Järvi-Suomen Kalatuotteesta, keittiömestari Roope Rask Bistro Holvista, aktivaattori Pekka Sahama Itä-Suomen Kalatalousryhmästä ja ravitsemuspalveluliiketoiminnan lehtori Eeva Koljonen, TKI-asiantuntijat Merja Ylönen ja Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Kilpailutöiden arviointikriteereinä olivat aistinvaraisten ominaisuuksien lisäksi innovatiivisuus, käyttökelpoisuus, ekologisuus ja kestävyys sekä kotimaisten raaka-aineiden käyttö. Molempien sarjojen voittajat palkittiin 1000 euron tunnustuspalkinnoilla ja kaksi seuraavaksi sijoittunutta palkittiin tuotepalkinnoin.

 

 

 

 

 

Murun juustokakku on Leivän uusi elämä -sarjan voittaja

Sofia Masalkinan suunnittelema Murun juustokakku voitti Leivän uusi elämä -sarjan. Mehevän kakun pohja valmistetaan kuivasta leivästä.

Leivän uusi elämä –sarjan voittajaksi valittiin Murun juustokakku. Kilpailutyön oli ideoinut 17-vuotias Sofia Masalkina, joka opiskelee Kainuun ammattiopistossa matkailu- ja ravitsemisalaa. Murun juustokakun pohjaan käytetään kuivunutta leipää, joka jauhetaan pohjaa varten. Juustokakun erikoisuutena on myös vesihaudekypsennys uunissa. Lopputulos oli todella herkullinen.

”Kilpailutöissä oli todella mielenkiintoisia, rohkeita ideoita tähteeksi jääneen leivän hyödyntämiseksi. Parhaimmat työt erottuivat varsin selkeästi. Osaa ideoista tulemme todennäköisesti jatkotyöstämään. Tavoitteena on tuoda leivän käyttöideoita esille uudistuvilla kotisivuillamme”, toteaa Anttu Rautio Siiskosen Kotileipomosta.  Siiskosen Kotileipomo toimi yhteistyökumppanina leipäsarjassa lahjoittaen sarjan voittajalle palkinnon.

Leivän uusi elämä -sarjassa toiseksi tuli Iida-Mari Sainen ideoima Hävikkileipägranola. 28-vuotias Saine opiskelee bio- ja elintarviketekniikkaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Kolmanneksi sijoittui 16-vuotias Schildtin lukion opiskelija Linnea Humalajoki Jyväskylästä Leipäpannari -ohjeellaan.

Muikkusarjan voitto jaettiin smugettien ja muikkutäytteisten kalavohvelien kesken

Roni-Mikael Raappanan Kalavohvelit muikkulevitteellä voitti Muikeita muikkumakuja -sarjan jaetun ensimmäisen sijan. Vohvelitaikinassa sekä levitteessä käytetään kotimaista muikkusäilykettä.

Muikeita muikkumakuja –sarjassa tavoitteena oli ideoida nuorten makuun sopivia uusia muikkuruokia. Loppukilpailun taso oli huikea ja arviointiraati päätti jakaa ensimmäisen palkinnon. Voittajiksi valittiin Roni-Mikael Raappanan kehittelemät Kalavohvelit muikkulevitteellä ja Alexiana Gaudiatin Smugetit. Hauholainen 17-vuotias Raappana opiskelee autoalaa Ammattiopisto Tavastiassa. 24-vuotias Gaudiat opiskelee ravintola- ja cateringalaa Turun ammatti-instituutissa.

”Muikkusarjan kilpailutyöt olivat todelle hienoja ja innovatiivisia. Töihin oli paneuduttu ja käytetty aikaa kehittelyyn”, toteaa arviointiraatiin osallistunut Pekka Sahama Itä-Suomen kalatalousryhmästä, joka palkitsi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa muikkusarjan voittajat.

”On tärkeää, että uusia muikkuruokia kehitetään. Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa tavoitteena on kalan syönnin lisääminen nimenomaan kotimaista kalaa käyttämällä. Tähän voisi vastata muikun pyynnin lisäämisellä, sillä muikkukannat ovat kestäviä”, Pekka Sahama pohtii.

Alexiana Gaudiatin Smugetit tulivat jaetulle ensimmäiselle sijalle Muikeita muikkumakuja -sarjassa. Smugetteihin savustetut muikut ruoditaan ja jauhetaan sekä paneroidaan ennen kypsennystä.

Muikeita muikkumakuja –sarjassa kolmannelle sijalle sijoittui myös Kainuun ammattiopistossa matkailu- ja ravitsemisalaa opiskeleva 17-vuotias Evelina Tuktarova Muikkutäytteisellä perunaruisrieskarullalla.

Arviointiraati päätti antaa lisäksi kunniamaininnan Muikkukebab-burgerille, jonka kehittelystä vastasi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ruokatuotannon johtamisen opiskelija Janne Ruponen, 24 v.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu järjesti Ruokaoivallus®-kilpailun osana TKI-toimintaa kestävän hyvinvoinnin vahvuusalalla. Patentti- ja rekisterihallitus myönsi 30.11.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle tavaramerkin Ruokaoivallus-logolle ja nimelle.

Kuvat: Teija Rautiainen ja Manu Eloaho / Darcmedia

Taina Harmoinen ja Jenni Palosaari, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Hävikkiruoka kuriin

08.03.2021 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Kuva: Luonnonvarakeskus

Hävikkiruoan minimoiminen ruokapalveluissa kannattaa, sillä hävikin vähentäminen säästää aikaa, rahaa ja ilmastoa. EU:n Jätesäädöspaketin täytäntöönpanon työryhmän mietinnössä (2020) esitetään, että ravitsemistoiminnassa on mahdollisuuksien mukaan vähennettävä syntyvän elintarvikejätteen määrää. Tähän luetaan mukaan toimet käyttämättömien elintarvikkeiden jakamiseksi turvallisesti eteenpäin.

Ravitsemistoiminnassa ruokatuotannon kaikissa vaiheissa voi ennalta ehkäistä ruokahävikkiä. Seuraavassa kerrotaan muutamia esimerkkejä hävikin hallintaan.

Suunnittelu on kaiken perusta

Suunnittelu lähtee liikeideasta; mitä, miten ja kenelle. Suunniteltaessa ravintolan ruokalistaa pitää huomioida monia asioita. Mitä asiakkaat haluavat syödä ja mihin aikaan? Onko ennakkotilauksia, erityisruokavalioita? Mikä sesonki on menossa?

Ruokalistalla voi olla esimerkiksi päivän piiras tai munakas, johon voi helposti hyödyntää tuotteita, jotka muuten päätyisivät hävikiksi. Vakioidut ruokaohjeet, joissa pääraaka-aineen vaihtaminen käy helposti, ja ajoissa tehdyt tilaukset pelastavat kalliilta viimehetken hankinnoilta.

Suunnittelussa huomioidaan ravintolan tilat, laitteet ja henkilökunta. Ne luovat raamit sille, mitä voi valmistaa ja minkä verran. Henkilökunnan määrä ja ruoanvalmistuksen oikea-aikainen ajoitus ja jaksotus ovat tärkeitä. Kaikkea ei tarvitse tehdä valmiiksi kerralla. Esimerkiksi kastikepohjaa voi olla valmiina ja siihen lisätään pääraaka-aine vasta, kun tuote menee tarjolle.

Raaka-aineet ja ruokaohjeet

Raaka-ainekuorman tarvikkeet tulee tarkastaa heti, jotta tiedetään, että kaikki on tullut ja on laadultaan hyvää. Raaka-ainekierto, “First in, First out”, on kaikkien vastuulla. Raaka-aineiden pilaantuminen estetään oikeanlaisella säilytyksellä. Tiedätkö mitä etyleeni tekee kasviksille? Entä tiedätkö mikä on tuoreen kalan säilytyslämpötila?

Päivittäin kannattaa lukea asiakastilaukset, sähköpostit, some-viestit, ja tarkistaa onko tullut uusia tilauksia tai muutoksia. Kun tietää milloin mikäkin asia pitää olla valmiina, on helpompi rytmittää päivän työt ja sopia työnjako.

Toimivan reseptiikan tärkeyttä ei koskaan pysty korostamaan liikaa. Toimivat ruokaohjeet ovat perustana koko keittiötoiminnalle.  Toimivilla ohjeilla on suuri merkitys hävikin torjunnassa ja oikea-aikaisessa ruoanvalmistuksessa.

Valmistamisessa noudatetaan valmistusohjeita. Annoskoot ja annosmäärät tulee olla oikein ja todellisten määrien mukaiset. Jos valmistusohjeet kaipaavat muutoksia, tehdään ne yhdessä ja kirjataan muutokset muistiin. Elintarviketietoasetuksen mukaan pakkaamattomista elintarvikkeista on oltava ainesosaluettelo. Ainesosien ilmoittamiselle ei ole asetettu erityisiä muotovaatimuksia.

Valmistusohjeet tulee päivittää vastaamaan käytössä olevien laitteiden kypsennysaikoja ja -lämpötiloja, koska keittiöiden valmistuslaitteet ovat erilaisia. Yhdistelmäuunien lämmön ja kosteuden säätämisellä voi vähentää merkittävästi hävikin syntymistä.

Ruokia kannattaa maistella yhdessä. Omavalvonnan kirjaukset ja lämpötilamittaukset sekä ruokanäytteet ovat ravintolan halpa “henkivakuutus” ja Oiva-järjestelmä mainio suositus. Oiva-tietoja voi käydä katsomassa täältä: https://www.oivahymy.fi/

Tarjoiluastioilla voi vaikuttaa hävikin määrään

Ruokabuffan salaatit ovat tarjolla pienehköissä, kapeissa, erillisissä astioissa. Tarjoiluastiat eivät saa olla liian suuria, sillä ison astian pohjalle jää helposti muutama annos hävikiksi. Ottimet valitaan huomioiden niiden sopivuus tarjoilutapaan ja annoskokoon. Jos annoskoko on 200 g, kannattaa laitaa vetoisuudeltaan 100 g:n kauha, koska asiakkaat ottavat usein kaksi kauhallista. Tarjoiluastioiden ja -välineiden puhtaudesta pitää huolehtia tarjoilun aikana. Erillisiä leipä- ja salaattilautasia ei tarvita. Kun lautasia on vähemmän, tulee pestävääkin vähemmän. Astianpesu kuluttaa paljon vettä ja energiaa.

Tarjoilun aikana mitataan tarjoilulämpötiloja ja kirjataan omavalvontaan. Jos lämpötilojen raja-arvot ylittyvät tai alittuvat sallituista, tuotteitta ei voi enää tarjota. Ruokia, jotka ovat olleet tarjolla asiakkaille, ei saa tarjota uudelleen. Eli kerran tarjolla olleet ruoat päätyvät useimmiten hävikiksi. Tämä kannattaa muistaa, kun laittaa ruokia tarjolle. Tarjoiluajan lopulla voi linjastoja yhdistää ja tarjoiluastioita pienentää.

Jos ruokaa on jäämässä yli, jäähdytä se ajoissa. Jäähdytetyn ruoan voit kuumentaa kerran ja tarjota uudestaan. “Hävikkiruoka” on helppoa laittaa myyntiin asiakkaille esimerkiksi ResQ-mobiilisovelluksella.

Ruokahävikin mittaamisella kiinni ongelmakohtiin

Ammattikeittiöissä tuotanto syntyy toimintaan liittyvistä osista. Kun tarkastellaan eri toiminnan osia ja ruokahävikin mittaamisesta saatuja tuloksia, saadaan tietoa pois heitettävistä ruoista tai raaka-aineista. On tärkeää hahmottaa koko ruokatuotantoprosessiin liittyvät toiminnot.

Hävikin määrä on luku, joka kertoo menetetystä rahasta ja työajasta.  Suuri hävikkimäärä kertoo toimintaan liittyvistä häiriötekijöistä tai ongelmista. Tämä vika täytyy selvittää ja miettiä ongelmaratkaisuja tilanteeseen. Ympäristön ja kestävyyden kannalta turhaan tuotetut raaka-aineet sekä niistä valmistetut tuotteet ovat ympäristöä kuormittavia tekijöitä.

Ruokahävikin mittaaminen on yhteinen asia

Ruokahävikin mittaamisessa johdonmukaisuus on tärkeää. Hävikkiä voidaan mitata esimerkiksi lounaslinjastosta, asiakkaan lautaselta ja varastoista. Hyvä on myös seurata ja kirjata ruokien valmistusmääriä sekä menekkiä ja sitä, minkä verran tuotetta jäi yli. Hävikin mittaamiseen tulee saada mukaan koko henkilökunta eli sen täytyy olla yhteinen asia.

Ruokahävikkiä mitattaessa tarvitaan merkityt jäteastiat hävikkiruoan lajitteluun, vaaka hävikin punnitsemiseen ja taulukko määrien merkintää varten sekä iso tahtotila kaiken toteuttamiseen. Tällä hetkellä on olemassa palveluntuottajia, jotka tarjoavat taustaohjelmiston sekä vaa´an mittaamiseen. Tämä helpottaa ja nopeuttaa tietojen keräämistä, tallentamista ja analysointia. Hyvä ajanjakso hävikin mittaamiseen ruokalistan kierto.

Etelä-Savossa toteutetun Veget ja hiilet -hankkeen aikana tehtiin ruokahävikkimittauksia alueen pk-ruokapalveluyrityksissä. Hanke toteutettiin 2018–2019. Veget ja hiilet -hankkeessa pystyttiin todentamaan, että toiminnan muutoksilla voidaan saada esimerkiksi rahallista säästöä. Aina muutosten ei tarvitse olla suuria, kun tulosta on jo näkyvissä. Esimerkiksi päiväysten laittaminen tuotteisiin auttaa niiden jatkohyödyntämisessä ja varastokierrossa. Kaakkois-Suomen alueelta etsitään parhaillaan yhteistyökumppaneita hävikin mittaamiseen pk- ja mikroyrityksistä lähinnä maaseudulta.

Ruokahävikki kuriin Kaakkois-Suomessa -hanke jakaa tietoa ja keinoja ympäristöystävällisistä ruokavalioista ja niihin sopivista raaka-aineista sekä ruokahävikin ennaltaehkäisemiseen pelien, videoiden ja työpajojen avulla. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2020–31.12.2021 ja sitä rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta 100 % rahoitusosuudella. Toteutuksesta vastaavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk sekä Aikuiskoulutus Taitaja.

Merja Ylönen, projektipäällikkö ja Hanna Pajari-Seppänen, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Päivitä erityisruokavalioihin liittyvät tiedot nopeasti tietovarttien avulla

11.11.2020 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

Nykyään erityisruokavaliot vaikuttavat yhä enemmän ammattikeittiöiden toimintaan. Erilaiset allergiat ovat lisääntyneet, eikä toiminnassa aina ole vältyytty virheiltäkään. Jopa kaksi miljoonaa suomalaista syö kodin ulkopuolella päivittäin lounasruoan, joten ammattikeittiöissä henkilökunnan vastuu on suuri.  Allergiselle ihmiselle väärän ruoka-aineen nauttiminen voi pahimmillaan aiheuttaa anafylaktisen, hengenvaarallisen reaktioin.

Tuotetuntemus, ruoka-aineiden oikea käsittely ja kriittisten pisteiden tunnistaminen toiminnassa ovat ruokaturvallisuuden lähtökohtana. Siksi ammattikeittiöissä työskenteleviltä vaaditaankin hygieniapassin suorittamista. Välillä on kuitenkin hyvä kerrata ja palautella mieliin mm. erityisruokavalioihin liittyviä asioita.

Kahvitauon tietovartit; asiaa erityisruokavalioista, koostuu kolmesta viidentoista minuutin kokonaisuudesta. Aiheina ovat Keliakia – gluteeniton ruoka, Ajankohtaista asiaa ruoka-allergioista sekä Vegaaniruokaa asiakkaille. Aiheista ovat kertomassa ravitsemusterapeutit, joilla on laaja kokemus ja näkemys aiheisiin. Tietovartit ovat katsottavissa Ruokahävikki kuriin Kaakkois-Suomessa -hankkeen nettisivuilta www.xamk.fi/ruokahavikkikuriin. Saman linkin kautta, pääsee myös testaamaan tietämystä aiheisiin liittyvien Seppo-pelien kautta. Pelit julkaistaan lähiaikoina.

TKI-asiantuntija Hanna Pajari-Seppänen (Xamk) on kirjoittanut aiheesta artikkelin Aromi-lehteen.

Ruokahävikki kuriin Kaakkois-Suomen maaseudun ruokapalveluyrityksissä -hanke toteutetaan ajalla 2020-2021. Rahoituksesta vastaa Kaakkois-Suomen ELY –keskus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy ja Aikuiskoulutus Taitaja.

Merja Ylönen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Ruokahävikkiä metsästämään

19.06.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruoka tuottaa merkittävän osan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Valitettavasti hävikkiin menevät ruoka aiheuttaa ison osan ympäristövaikutuksista. Ruokahävikkiä syntyy kaikissa ruokatuotannon vaiheissa: ostojen, varastoinnin, valmistuksen ja tarjoilun aikana. Vaikka pk-ruokapalveluyritykset hallitsevat ruokahävikin määrää ”maalaisjärjellä”, tarvitaan silti kokonaisvaltainen käsitys sen syntymisestä ja merkityksestä niin liiketoiminnalle kuin ympäristölle.

Tiedätkö sinä, missä vaiheessa ja mitä hävikkiä yrityksesi ruokatuotantoprosessin aikana syntyy? Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Veget ja hiilet haltuun pk-ruokapalveluyrityksissä -hanke etsii eteläsavolaisia ruokapalveluyrityksiä mukaan hävikin selvitystyöhön. Mukaan pääsee kymmenen nopeinta yritystä.

Me teemme työn ja selvitämme missä hävikkivaara piilee, osallistuminen on maksutonta. Ilmoittaudu mukaan ruokahävikkijahtiin projektipäällikkö Merja Ylöselle merja.ylonen@xamk.fi ja sovitaan yrityksesi toiminnalle sopiva aika hävikin seurantaan. Lisätietoa hankkeesta www.xamk.fi/vegetjahiilet.