Hankkeet

Ruokaketjun tulevaisuustärskyt – visioita viljelyyn, jalostukseen ja kauppaan

26.02.2019 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Millaiselta näyttää ruokaketjun tulevaisuus? Tätä pohditaan Mikkelissä 22.3. klo 11.30 alkaen Ruokaketjun tulevaisuustärskyissä. Luvassa on näkemyksiä niin viljelyyn, elintarvikejalostukseen kuin ruokakauppaan ja ruokapalveluihin. Vuorineuvos Reijo Karhinen kertoo tekemästään Ruoantuotanto kannattavaksi -selvityksestä. Tilaisuudessa kuullaan myös tutkimuksen, jalostuksen ja kaupan tulevaisuusnäkymiä.

Paneelissa keskustelevat maatalousyrittäjien, tutkimuksen ja jalostuksen edustajat siitä, onko suomalaisella ruokaketjulla tulevaisuutta ja millä edellytyksillä.

Ruokaketjun tulevaisuustärskyt -tilaisuudessa on mahdollista tutustua ruoan 3D-tulostukseen.

Tilaisuuden järjestelyissä on mukana KURVI-hankkeen lisäksi useita Etelä-Savon ruokaketjun hankkeita, joiden tuloksiin on mahdollista tutustua esittelypisteissä. Useat ruoka-alan yritykset esittelevät myös toimintaansa esittelypisteillä. Lisäksi on luvassa tuotemaistiaisia, joita valmistavat keittiömestari, Grüne Woche -kokki Teemu Kaijanen, Ravintola Vaihasta ja ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisista.

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään 22.3.2019 klo 11.00-15.30 Saimaa Stadiumissa, Mikkelissä, Raviradantie 22B, Ravintolaparvi Vire 2. krs. Tilaisuuteen voi osallistua myös verkon välityksellä.

Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta.

 

Ruoka-alan tulevaisuusguru Marius Robles saapuu Mikkeliin!

22.11.2018 Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Vielä ennättää ilmoittautua Future Challences in Hospitality seminaariin 29.-30.11. Mikkeliin. Torstai päivän avaa Marius Robles, CEO ja futuristi, Reimagine food teemalla ”50 Distruptive Concepts, Startups and Technologies that Will change the way we eat!”
Mielenkiintoista, eikö totta?
Tsekkaa mitä muuta kiinnostavaa on luvassa ja ilmoittaudu mukaan. Seminaaria on mahdollisuus seurata verkon välityksellä.
https://www.xamk.fi/tap…/future-challenges-in-hospitality-2/

Tervetuloa Future Challenges in Hospitality -seminaariin 29.-30.11.2018 Mikkeliin!

15.10.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Marraskuussa ruokapalvelun tulevaisuus on käsillä Mikkelissä. Tulevaisuuden haasteita alalle tuovat muuttuva ruokakulttuuri, vaatimukset yksilöllisyydestä, digitaalisuus, personointi, uudet raaka-aineet ja big data. Joitakin mainitaksemme.

Future Challenges in Hospitality -seminaarissa tarjolla on kattaus ajankohtaista asiaa ruokapalvelujen tulevaisuudesta. Pekka Rintamäki luotsaa kuulijat utopioiden kautta ruokapalvelujen tulevaisuuteen, Henri Alen kestävyyden haasteisiin ja Jari Turkia yksiölliseen ravitsemusohjaukseen datan avulla.  Ylva Mattsson-Sydner puolestaan kertoo ikääntyneiden ruokailusta ja Dannie Korsgaardin puheenvuoro liittyy ikääntyneiden ruokailuun virtuaalitodellisuudessa.  Ja paljon muutakin on luvassa.

Lisätietoja seminaarista, ohjelma ja ilmoittautuminen https://www.xamk.fi/tapahtumat/future-challenges-in-hospitality-2/

Seminaari on tarkoitettu kaikille ruokapalvelualan nykyisille ja tuleville ammattilaisille sekä asiasta kiinnostuneille. Tule mukaan osallistumaan, keskustelemaan tai vain kuuntelemaan! Tilaisuus on maksuton, mutta vaatii ilmoittautumisen. Voit ilmoittautua molempiin tai vain toiseen päivään.

Seminaarin järjestää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden älykkäät hyvinvointi- ja ruokapalvelut -hanke ja Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma.

Millainen on Etelä-Savon maa- ja elintarviketalous vuonna 2030?

19.02.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Muuttuuko ruoantuotantomme reilun kymmenen vuoden aikana ja mikä on suunta? Näkyykö meillä hiljaisia signaaleja tulevasta vai onko ruoan trendit jo selkeät?

Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa (KILTU) -hankkeessa on pohdittu ja suunniteltu asiantuntijoiden kanssa Etelä-Savon maa- ja elintarviketaloutta vuonna 2030. On päädytty neljään eri tulevaisuusvaihtoehtoon. Vaihtoehdot kuvaavat alan uudistumispaineita, varautumistarpeita sekä mahdollisuuksia.

Nämä neljä tulevaisuusvaihtoehtoa esitellään tulevaisuusbrunssilla tiistai 7.3.2018 klo 8.30 alkaen Ravintola Greenerissä, Mikkelin puisto, Pursialankatu 5, Mikkeli. Tilaisuudessa esitellään erityisesti niitä tulevaisuuskuvia, jotka näyttävät tarjoavan mahdollisuuksia eteläsavolaiselle maa- ja elintarviketaloudelle.

Tilaisuus on maksuton sisältäen aamiaisen. Lue tarkempi tilaisuuden ohjelma tästä.

Tilaisyyden järjestävät Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikealan Etelä-Savossa (KILTU) ja Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeet.

 

Etelä-Savon maa- ja elintarviketalous tulevaisuuslasien läpi katsottuna

08.12.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Kesäkuun ja lokakuun aikana Etelä-Savon maa- ja elintarviketalouden toimijat ovat kokoontuneet maaseuturahaston rahoittamassa KILTU2030-hankkeessa pohtimaan seuraavien viidentoista vuoden kehitystä Etelä-Savossa. Maa- ja elintarviketalouden muutosta on viime vuosikymmeninä kuvastanut rakennekehityksen nopea eteneminen. Tilakoko kasvaa ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Markkinalähtöisyys on lisääntynyt ja EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa vaikuttavat yhä vahvemmin maaseutu-, ilmasto-, ympäristö- ja kauppapoliittiset painotukset. Samalla teknologia- ja rakennekehitys asettaa yrittäjille uudenlaisia osaamistarpeita. Kuluttajien kulutustottumusten ja arvojen muutos sekä tietoisuus luonnonvarojen rajallisuudesta ovat luoneet omat paineensa tuotannon kehittämisessä ja suuntaamisessa.

Tulevaisuuspohdinnat käynnissä. Kuva: Pasi Rikkonen

Tulevaisuuspohdinnat käynnissä. Kuva: Pasi Rikkonen

Toteutetuissa tulevaisuustyöpajoissa lähtökohtana on ollut neljä skenaariota, joilla kullakin on erilaisia vaikutuksia Etelä-Savon elintarvikealan kehitykseen. Kehitysnäkymistä keskusteltaessa skenaarioissa yhdistyy politiikkaan, markkinoihin, tuotantorakenteeseen, teknologiaan ja ympäristöön liittyviä muutosvoimia ja niiden kehityskulkuja.

Maatalous ilmastonmuutoksen hillintätalkoisiin

Hillintäskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaat rajoitustoimet vaikuttavat maataloudessa erityisesti kotieläintuotannon toimintaedellytyksiin. Kotieläintiloilla siirrytään kokonaiskestävyydeltään parempiin tuotantojärjestelmiin ja uutta päästöä vähentävää teknologiaa otetaan käyttöön. Näistä syntyy myös kustannuksia tiloille. Lisäksi kasvinviljelytilojen ja kotieläintilojen yhteistyömalleilla kehitetään ratkaisuja mm. ravinteiden parempaan kierrättämiseen sekä eloperäisten maiden monivuotiseen nurmenviljelyyn. Ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeuttamiskeinot nostavat energian hintaa, jonka tuotannossa uusiutuvan energian osuus nousee. EU:ssa siirrytään kohti kansallisen tason tukia, joissa ohjaavana jakokriteerinä ovat mitattavat, ohjeelliset ilmastovaikutukset.

Fossiilisesta uusiutuvaan energiaan

Energiaskenaariossa uudistettu energiapolitiikka vie Suomea energiaomavaraisemmaksi hajautetumman ja bioenergiavaltaisemman energiantuotannon kautta mm. puuta ja biokaasua vahvemmin hyödyntäen. Lisäksi uusiutuvan energian (mm. lämpöpumput, auringosta ja tuulesta tuotettu energia) hybridiratkaisuja on otettu käyttöön julkisohjauksen edistäessä uusia energiaratkaisuja maaseudulla. Maanviljelijät ovat rakentaneet investointituella sekä pitkän aikavälin tuotantotuella uutta liiketoimintaa aiemmin mm. jätteinä pidettyjen maatalouden sivuvirtojen muuntamisella energiaksi ja lannoitteiksi.

Maatalous globaalien markkinoiden puristuksessa

Globaaliskenaariossa EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinat muuttuvat yhä markkinalähtöisemmiksi, minkä seurauksena maataloustukia ja muita maatalouden suojaverkkoja karsitaan. Kaupan vapautumisen vastavoimana protektionismi nostaa päätään. Kahdenväliset talousalueiden sopimukset lisääntyvät, mutta niiden neuvotteluprosessit venyvät. Samanaikaisesti maataloustuotteiden kysynnän ja tarjonnan vaihtelut voimistuvat maailmalla ja äkilliset hintamuutokset aiheuttavat alkutuotannolle ongelmia. Ulkoinen paine vauhdittaa Suomen maatalouden rakennemuutosta, mikä heijastuu tuottavuuden lievänä kasvuna. Tästä huolimatta suomalaisen maatalouden kannattavuus heikkenee. Kotimaisen ruoantuotannon supistuessa Suomi nojaa yhä vahvemmin tuontiruokaan.

Lähiruoka ja monialainen yrittäjyys vetureina

Yrittäjyysskenaariossa Suomen maatalouden kannattavuutta ovat lisänneet teknologinen kehitys, Suomelle suotuisat ilmasto-olosuhteet, maatalouden rakennemuutos sekä elintarvikkeiden kysynnän kasvu maailmalla erityisesti kehittyvien maiden elintason nousun myötä. Suomen maatalouden kokonaistuotanto lisääntyy ja Suomi on elintarvikkeiden nettoviejä erityisesti kasvaneiden Aasian markkinoiden myötä. Myös Pietarin alueen kysyntä on elpynyt erityisesti pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden osalta. Suurin osa elintarvikkeiden viennistä muodostuukin pitkälle jalostetuista ja terveysvaikutteisista elintarvikkeista. Lähiruoka ja pienimuotoinen paikallinen jalostaminen ovat arvossaan ja tärkeä osa turismipalveluissa. Elintarvikkeiden jatkojalostusta täydentää elämys- ja virkistyspalvelujen tuottaminen.

Mitä skenaarioista voi oppia

Työpajoissa olemme työstäneet sekä itse skenaarioita että pohtineet, mitä vaikutuksia niillä on nykyiseen toimintaan. Vaikka ilmastonmuutos näyttää lisäävän suomalaisen maatalouden suhteellista kilpailukykyä pitkällä aikavälillä EU:ssa, politiikalla ja tässä tapauksessa ilmasto- ja energiapolitiikalla on suuri vaikutus elinkeinon kehitykseen. Maailmankaupan vapautumiskehityksen etenemisessä on tämän päivän silmin katsottuna enemmän esteitä kuin edistäviä tekijöitä. Suomen on kuitenkin mahdollista lisätä koko elintarvikeketjun kannattavuutta hyödyntämällä elintarvikemarkkinoilla ja elintarvikkeiden kulutuksessa tapahtuvia muutoksia. Tietoisuus maailmalla ruoan terveys- ja hyvinvointivaikutuksista tulee näkymään terveysvaikutteisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden kasvavana kysyntänä. Se avaa mahdollisuuksia myös vientimarkkinoilla ja tarjoaa mahdollisuuksia kohentaa yritysten kannattavuutta ja siten edistää myönteistä kehitystä maaseudulla sekä maa- ja elintarviketaloudessa.

Kirjoitus perustuu Maaseuturahaston rahoittaman ”Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa 2030” hankkeen nykytila-analyysiin. Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Luke (koordinaattori) sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus

Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti